Sanokaapa nyt nopeat luistelijat(keskinopeus 30km/h), missä te oikein luistelette, kun itse olen luistellut pääkaupunkiseudulla(kehätiet ja keskustasta lähtevät pääväylät) 3 kautta(n. 5000km) eikä vielä kukaan ole ohittanut minua. Itse ohitan muita luistelijoita keskimäärin ehkä 6 km välein. Omat lenkkien(yleensä 25-50km) keskinopeudet autolla mitattujen kilometrien ja käytetyn ajan mukaan 22-26km/h riippen tuuliolosuhteista, kauden ajankohdasta, fiiliksestä, ym.
Voihan se tietenkin olla että ei vaan ole osunut kohdalle...
Toinen juttu, Helsinki Rollermaratonin tulosluettelossa on noita alle 1:40 aikoja tosi paljon; kuinka paljon auttaa keskinopeuteen letkassa luistelu?
Ja kolmas juttu, mikä on "maratonin" maailmanennätys?
Voihan se tietenkin olla että ei vaan ole osunut kohdalle...
Toinen juttu, Helsinki Rollermaratonin tulosluettelossa on noita alle 1:40 aikoja tosi paljon; kuinka paljon auttaa keskinopeuteen letkassa luistelu?
Ja kolmas juttu, mikä on "maratonin" maailmanennätys?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ne nopeet menee samaa vauhtia ja siksi välimatka pysyy samana :) Mua kiinnostaisi tietää millaisilla rullilla luistelet noin kovaa (eli lähinnä mitkä pyörät ja laakerit, merkki ja koko sekä kovuus)??
Eiku ne nopeammat menee kovempaa - siis niiden täytyy lähteä aiemmin liikkeelle, kun eivät kerran saa kiinni....
Asiaan,
Luistimet on K2 ja muistaakseni MOD10, joka tapauksessa 5 renkaiset, joissa 2x84mm(takana ja 3x80mm(edessä), kovuus 82A. Renkaan merkkiä en muista ja laakereista en tiedä(molemmat ovat alkuperäiset). Hyllyssä on jo uudet kovemmat renkaat(HYPERformance) odottamassa(nykyiset kuluneet tasolle(81/77mm)
Kevään ensimmäiset(pöly-vesi) luistelut menen vanhoilla 4-renkaisilla(80mm/84A), tosin kuluneet -> 75mm, nopeudet vähän pienempiä(10%), eli 20-24km/h.
Ai niin - käytän useimmiten sauvoja, varsinkin pidemmillä lenkeillä.
Nopeat luistelijat luistelevat rullaluistelukilpailuissa ja tapahtumissa. Ko. tapahtumia ja tuloksia löytyy tästä linkistä: http://www.luisteluliitto.fi/
Sieltä löytyvät vuoden 2004 MM-kisojen maratonin tulokset. Voittoaika oli 1:02 eli reilua 40 kymppiä mentiin!
Tästä linkistä löydät myös asiantuntevaa asiaa rullaluistelusta. http://www.finnskate.org/luisteluforum/
Huiput (myös Suomen) siis menevät maratonin n. 35 - 40 km/h keskivauhtia. Suomessa kilpasarjaan kannattaa ilmoittautua, jos keskivauhti on maratonilla noin tuo mainitsemasi 30 km/h eli 2 min/km.
Sinun nopeutesi (n. 2,5 min/km) on sellaista ihan hyvää kuntosarjan vauhtia. Kyllä peesaamisesta on tietenkin hyötyä etenkin vastatuulessa. Ei muuta kuin mukaan kesän tapahtumiin.
Viime vuonna HRM:n todellinen matkan pituus oli n. 35 km. Eli se selittää siellä luisteltuja 'kovia' aikoja.
...oikein asiallisesta vastauksesta. Reippaaksi kuntosarjalaiseksi olen itseni luokittellutkin ja semmoisena ajattelinkin pysyä, ikää 30 . Eli ei innosta kilpailla muuten kuin itseä ja kelloa vastaan vakiolenkeillä, toisaalta nopeuden nostaminen tuonne kolmeen kympiin vaatisi varmaan paljon enemmän(salilla voimaharjoittelua ym.) kuin kuntoluistelua 2tkm kaudessa ja muuta vastaavaa(hiihtoa talvella, juoksua märkinä aikoina ym.)
Massatapahtumista en hirveästi perusta - pelottaa jos on 50 sauvailijaa sumpussa - katsellaan nyt jos vaikka innostuisi tämän kesän HRM:stä??
Taitaa olla oikeesti vain kovin vähän näitä yli 30km/h vauhdin luistelijoita. Kesän ensimäisessä luistelu (ilman sauvoja) kisassa eläintarhassa yli 30 keskinopeuteen pääsi 5 (nimi)miestä kilpasarjasta. Osallistujia kilpasarjassa oli 20kpl ja matka 20km. Peesistähän on apua sitä enemmän mitä kovempaa menee, sauvaluistelussa peesin merkitys on paljon pienempi koska luistelijoiden välit ovat suuremmat tikkujen heiluttelun vaatiman tilan vuoksi. Etua peesistä siinäkin kyllä on, mitä nyt täytyy varoa ettei saa edellä menijän tikusta jalkaan, silmää tms...
Ei taida yli 25km/h luistelijatkaan joka lenkillä niin kauhean 'kovaa' luistella ettetkö olisi niitäkin voinut lenkeillä ohitella.
maratoni on tietääkseni ollut tuo 2003 EM maratoni jonka voitti Roger Schneider tuloksella 58.17,40. Porukka meni letkassa jossa n. 40 tuli maalisuoralle yhtäaikaisesti. Suomalaisista tunnin alittivat ainakin Jarmo Valtonen 58.23,40 ja Jani Suihkonen sa.
Nuo suomalaiset kaverit treenaavat jossakin Vantaa - Tuusula seuduilla.
Letkassa luistelu auttaa todella paljon, varsinkin noilla huipuilla jotka osaavat vuorovetoa hyödyntää.
Mielestäni tuollainen 25 km/h keskinopeutena on jo aika kova noinkin pitkällä matkalla ja yksin luisteltuna. Siellä täytyy joukossa olla suht nopeitakin osuuksia.
Jossain aiemmassa keskustelussa mainitsemani n.42km on muodostunut lähes vakiolenkiksi:
"Töölö - Manskua Hämeenlinnantien alkuun - josta Pitäjämäelle - radanvartta Leppävaaraan - vanhaa Turuntietä Bemböle/Kehä III:lle - Kehä III:sta Vihdintielle - Vihdintietä Töölöön."
Kaupungissa joutuu aina välillä pysähtymään, mutta myönnän, että erittäin usein rikon liikennesääntöjä.
1. Töölöstä Bemböleen(n.18km) on pääosin hyvä asfaltti, mutta aina joitakin pysähdyksiä(1-5 kpl)
2. Paras pätkä on Kehä III bembölestä itään(6-7km) vuoden pari vanhaa tasaista. Loppu (3-4km) on sitten vanhaa ja röpelöistä. Parasta tällä pätkälle EI pysähdyksiä IKINÄ.
3. Vihdintie(n.13km) on pääosin hyvä asfaltti, mutta aina joitakin pysähdyksiä(1-5 kpl).
"normaaliaika" = 1:45 /-2min ~24km/h, keskisyke 145-160
Ennätys = 1:37:11 ~26km/h, keskisyke 167
Hidas lenkki = 1:55 ~22km/h, keskisyke 135-145.
...Pitäisi varmaan painottaa noihin hitaisiin lenkkeihin..
Olen kirjannut omat lenkkini excel:iin ja kehittänyt oman hyötysuhde laskentatavan. Hyötysuhteen tunnusluku on sydämmenlyöntiä/km. Laskenta on suht' helppo:
Kilometrivauhti * lenkin keskisyke.
Mitä pienempi luku niin sen parempi hyötysuhde.
Esim ennätyslenkkisi luvut:
2,31min/km * 167beats/min = 386beats/km
Hitaan lenkkisi numeroista saa arvot 370 - 397beats/km
Vertailun vuoksi viime kesän Kuopion maratonilla (sauvoilla) luku minulla oli 381beats/km ja keskinopeus himpun yli 26 (ja matka oli hyvin tarkkaan oikea, toisin kuin HRM2004:llä)
Tietysti lukuja verrattaessa tulee huomioida millä sykkeellä kaksi eri henkilöä voi lenkin vetää. Jos toinen on huomattavasti nuorempi kaveri, niin hän voi pitää huomattavastikin korkeampaa keskisykettä.
Mielestäni tunnusluku on kuvannut hyvin tunnetta vauhdin ja etenemän suhteen. Myös eri vauhtiset lenkin tuntuvat antavan kutiaan pitävät arvot, jos ei tule turhaan seisoskeltua paikoillaan.
Kauden mittaan kun saa kehitystä tekniikkaan ja kuntopuoleen niin on mukava seurata lukeman pienevän:~)
Lisäilin ko. laskentakaavan exceliini, jossa tosin viimeinen merkintä noin vuoden takaa, pitäisi siirtää "ruutuvihkolta" koneelle jossain välissä. Aika veikeitä arvoja löytyy, mutta trendi on selkeä beats/km laskee syksyä kohti luistelun osalta.
Mainitaan nyt tässä, että Murtsikoilla(L-hiihto) suurin arvo oli 1309(20cm tamppaamatonta nuoskalunta) ja alin 670(jääkeli). Muissa lajeissa ei itselläni vaihtelua ihan näin paljon esiinny.
> Sanokaapa nyt nopeat luistelijat(keskinopeus
> 30km/h), missä te oikein luistelette, kun itse
> olen luistellut
Veikkaisin, että jos sauvailet harjoituslenkkejä
26km/h, niin nykyisillä treenimäärillä ja kuntotasolla yli 30km/h maraton on ihan helposti
tehtävissä. Varsinkin, jos panostat luistelutekniikkaan sauvailun kustannuksella.
Itse en harjoituslenkilläni tuollaiseen vauhtiin (26km/h) pääse, mutta suht huonokuntoisena (esim. cooper alle 3000m) silti 22-24km/h menee pidemmälläkin matkalla harjoitussykkeillä.
..on siis tuo ~26km/h, yksin luisteltuna kovalla sykkeellä suhtkoht hyvällä reitillä, kun kaikki menee nappiin(liikennevalot tuuliolosuhteet) ja fiilis on hyvä. Tuskin peesaaminen nopeutta kolmeen kymppiin nostaa...
ja kuten tossa aiemmin mainitsin - on varmaan parempi tiputtaa syke alueelle 140-155(keskisyke) ihan omaksi parhaaksi...ja sitten pari kertaa kesässä kokeilla omat rajat.
Sauvat todellakin kannattaa jättää välillä kotiin - herkistyy jalat ja ajat nopeutuu seuraavilla sauvalenkeillä - testattu.
Peesauksesta voi olla 10-30% hyötyä.
Pikaluistelutekniikan hyöty voi olla
kymmeniä prosentteja, jos siihen jaksaa
panostaa.
Hyväkuntoisella helpolla reitillä, jossa
on riittävästi pakkaa peesattavaksi
30km/h on hyvä suoritus, mutta monelle kuntoilijalle tehtävissä. Katsopa esim.
Berliinin maratonin aikoja.
Rullilla treenattaessa kannattaa muistaa, että
pelkkä aerobinen (ja sinun tapauksessasi
aivan liian kova treeni) on puolet totuudesta.
Erilaiset tekniikkatreenit, kovavauhtiset intervallit sekä oman tekniikan jatkuva
parantaminen on rullistelussa ihan yhtä
tärkeä juttu kuin kova hapenotto ja AT-raja.
Tärkeintähän on että nauttii menosta, kun päämääränäni ei ole olla maailman paras, eikä edes voittaa mitään kisoja. Toisaalta kova vauhti antaa hyvän olon tunteen, toisaalta mihinkään harjoitteluohjelmiin en rupea - menen silloin kun siltä tuntuu; joskus useita välipäiviä, joskus liian vähän lepoa. Kaikkein vastenmielisintä urheilua itselleni on ohjatut sisäliikunnat kuten spinning(joku huutaa tahtia ahtaan tilan edessä)
Tarkoin suunnitellut intervallit olisivat varmaan fiksuja, mutta minulle riittää ylämäessä sykkeen nosto(175-190) ja alamäessä tiputus(120-130) - jonkin sortin sumeaa intervallia tämäkin.
Sauvat yritän siis jättää kotiin aina silloin tällöin - parantaa alaselkää ja jalkoja. Ilman sauvojahan luisteluasennon tulisi olla mahdollisimman matala? - toisaalta matalan asennon pitäminen vaatii ym. lihaksilta enemmän.
Tekniikoista - "kaksoisputku" -tekniikkaa olen yrittänyt, mutta en tiedä meneekö oikein: Tuon luistimen alle ja nilkalla kallistan "sisään", josta potku ulospäin. Tämä ainakin rasittaa jalkoja ja syke tuntuu nousevan - koko lenkkiä en jaksa ko. potkua harrastaa. Olennaista tässä on että en missään vaiheessa "potkaise sisäänpäin" - pitäisikö?, jos pitää uskon kärsiväni harjoitteluvaiheessa huomattavan laajasta asfaltti-ihottumasta.
Onko muita juttuja/tekniikoita, joita tässä tilanteessa kannattaa huomioida? - mutta ei niitä harjoitusohjelmia eikä valvottua tekniikkaharjoittelua....
No "tekniikkatreenejä" voisi olla, että
kokeilee nousta loivaa mäkeä ylös yhdellä
jalalla. Tai sirklaus, jossa yrität sisäjalalla
saada mahdollisimman hyvän potkun.
Intervalliksi käy ihan hyvin se, että yrität
välillä jahdata edellä menevää pyöräilijää
kiinni.
"Aina 42" kuulostaa hieman yksipuoliselta.
Kaksoispotkusta:
Ensin tuo yhden jalan luistelu (molemmilla jaloilla) ja sirklaus kuntoon.
Sitten jalan ulosvienti, eli potku ei käänny
pätkääkään varpaalle kun jalka on ulommaisissa
asennossaan.
Kaksoispotkusta:
Luistelet (vaikkapa kuviteltua) suoraa viivaa
siten, että nenä ja yläkropan keskikohta pysyy koko ajan viivalla. Sitten kuljetat sisäjalkaa
(tilanteessa, jossa ennen liuit) ulkoterällä
viivan yli ja tuot sen takaisin.
Ja aina pidät huolen siitä, että ulkojalka
ei käänny varpaalle, eikä nenä mene pois
viivalta.
Sitten kun sujuu, voit tuoda voimaa siihen,
joka tulee siitä luistiimen radan kaartamisesta.
Jolloin painoa pitää päästää vartalon alle
menevään jalkaan ja sillä pitää pystyä
kaartamaan voimakkaaasti takaisin alle.
Erityisen kätevä tuo on kovissa ylämäissä ja kiihdytyksissä.
Tuo yhden jalan juttu kuulostaa sopivalta toteuttaa - sirklausharjoitukset saa jäädä kun ei noilla pätkillä ole pitkiä mutkia, enkä mene parkkipaikalle pyörimään ympyrää.
Pyöräilijöiden kanssa kisailen jo(jatkuvasti) kun sopiva "uhri" osuu kohdalle - toinen hyvä on; edellä oleva hitaampi pyöräilijä, jota ennen vauhdin hiljennys ja pulssin alennus, ohituksen jälkeen vauhti päälle - "luulot pois tekniikka" - tässä tosin käy joskus huonosti ja turpiin tulee tai kisailu jatkuu useita kilometrejä.
42km n. 50% reissuista, 25% pidempiä(50-65km), ja 25% lyhyempiä(20-30km, ei sauvoja). Yli 2h:45min reissuilla loppuu energia ja pitää olla suklaata/banaania mukana - näitä vain 1-2 kertaa kesässä. Puolen tunnin reissuja en suostu tekemmän...
Kaksoispotkussa tuntuu vielä olevan paljon parannettavaa, lähinnä nilkan työskentelyssä + voimaa tarvitsen lisää.
Sirklaus on siitä hyvä harjoitus, että
kun oppii miten sisäjalalla saa lisää
vauhtia oppii samalla miten voimantuotto
toimii kaksoispotkussa.
Pakko sitä sitten on kai opetella....
kaksoispotkuun
http://www.nettracing.com/step1.htm
Hyvä linkki....
Täytyypä jättää sauvat kotiin ja harjoitella hetki tuplaa....
Vaikkei kaksoispotkua tekisikään, niin onko siis kuvissa
http://www.nettracing.com/pict/inst/7.gif ja http://www.nettracing.com/pict/inst/170.gif
esiintyvä luistelutekniikka se oikea tekniikka myös ihan tavallisessa rullaluistelutyylissä? Täytyypä kokeilla tuota.
Olen ihan amatööri näissä luisteluasioissa,
mutta mielestäni tuo sivusto liioittelee
melkoisesti DP-tekniikan peruspiirteitä
muiden tärkeiden asioiden kustannuksella.
Tuota kickbackkia ei mun mielestä tarvi
edes harjoitella, koska se tulee luonnollisesti
mukaan paljon rauhallisempana.
Se mikä sivustosta mielestäni puuttuu on kunnollinen ulkopuristus. Se on paljon tärkeämpi
viedä oikein loppuun kuin tehdä tuplapotkua.
Sekään ei tietenkään onnistu, jos nilkka
kääntyy sisään.
Kaivapa oikeita racing-kuvia, siellä touhu
on paljon eleettömämpää ja puristus ulos tehdään
aina oikein.
Mutta pääpointti on toki selvä: ei sisäsyrjällä.
Pääasia oikeastaan on se, että motoriikka ja
lihakset ovat tekniikkatreenien seurauksena
riittävän hyvät, että osaa analysoida mitä
tekee, miksi tekee ja miten sitä voi kehittää.
Ja käyttää tekniikkavariaatioita mitkä tuntee
eniten omakseen.
Harjoitteessa luistellaan korostetusti ulkosyrjällä. Se on vain harjoite, mutta sellaisenaan yllättävän vaikea. Se ei siis onnistu heti. Nilkkoja on vaikea taivuttaa ulospäin ilman harjoitusta. Hyvä harjoitella koko kesän lenkin alkuvaiheessa.
Kehittyneessä tekniikassa liuun on hyvä lähteä ulkosyrjällä, josta liuku vaihtuu sisäsyrjällä tapahtuvaan ns. ulkopuristukseen (siis potkuun). Tarkoittamassasi kuvassa on kyse siis tärkeästä harjoitteesta. Se kuvaa juuri liun alkuvaihetta, mutta kuvassa jalan liike ei lähde ulkopuristukseen.
Kyseessä on siis klassisen luistelutyylin kehittyneempi tekniikka, jota on Amerikoissa kutsuttu nimellä power skating, voimaluistelu. Se ei ole vielä lähelläkään kaksoispotkua, mutta ulkosyrjän käyttäminen on OSA kaksoispotkuluistelua.
Nykyluistelutekniikka rullilla on paljon sivistyneempää ( lue stabiilimpaa ). Ylävartalon tulisi pysyä suurinpiirtein hartialinjaltaan tasassa. Jalka pitää tuoda toisen viereen eikä niinkuin tuossa opetettiin. Ulkopuristus vie eteenpäin, ns. BP liussa ollaan vaan korostuneesti ulkokantilla, jolloin saadaan luisteluun rentoutta.
Teidän vauhti vaan hidastuu jos tolleen alattel luistelemaan. Ensinnäkään maailmassa ei ole montaa luistelijaa, jotka ns. BP-potkusta saa todellista hyötyä. Suomessa esim. Jarmo Valtonen ja maailmalla Chad Hedrick. Ja nämä kaverit on luisteleet kymmeniä vuosia.
Panostakaa siis hyvään luistelutekniikkaan, ja unohtakaa doublepush, paitsi menkää korostetusti ulkokantille liussa. Ja sit kunnon puristus ulospäin.