Nyt on joulumuistojen aika

Joulupukki ei ole aina ollut niin kiltti.


https://inktank.fi/how-joulupukki-the-finnish-santa-went-from-naughty-to-nice/

Olihan joulu jonkinlainen kohokohta elämässä.
Vaatimattomia joulutkin silti olivat, kun yhdeksän hengen perheen piti tulla toimeen sairaalloisen sekatyömiehen ansioilla.

Jäi mieleen yksi joulu, jolloin tuli joulupukkikin. Asialla oli naapurin muija. Ei tullut sisälle, vaan koputteli keittiön ikkunaan vitsakimpulla.

Sanoma oli joulun odotuksessa olevalle lapsilaumalle selvä: tuhmat lapset eivät ansaitse lahjoja vaan vitsan .

Kai siinä kuitenkin joitakin sukkia ja lapasia tuli lahjaksi, mutta vitsa siitä joulusta jäi parhaiten mieleen. Olivatko vanhemmat vitsalahjaa pyytäneet, jäi epäselväksi, mutta eivät ne ainakaan paheksuneet sitä.

Meillä oli useana vuonna sellainen joulupukki, joka heitti pikkupussukan lahjoja ovenraosta. Oli yks vilaus vain. Isomman pussukan oli jättänyt eteiseen.
Ihmeellistä oli se, että isä oli aina silloin tallilla hevosta hoitamassa, kun joulupukki kävi.

alottajalle :

joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään,,,,,

Jouluna oli aina livekalaa. Oli se karmeeta, en syönyt.
Kalaa myytiin kuivattuna. Ennen joulua sitä pidettiin veteen upotettuna, jotta vesittyi.
Riisipuuro ja siihen väskynäsoppa oli herkkua.

Meillä oli aina kinkku Jouluksi ja karjalan paisti, perunat, äidin leipomien karjalan piirakoiden ja ihanan ruisleivän kanssa.

Porkkana- ja lanttulaatikot oli myös, mikäli lanttuja olikaan, koska muistan sen äidin tekemän porkkana laatikon, ilman riisiä ja sitä laitan itsekin usein, paitsi en nyt.

Lapsuus kodissani (40-50v) ei tiedetty mitään, jostain salaateista, saati jostain avokado, tai muista hienouksista johonkin kookosmaitoon keitettyä soppaa.

Livekalan selkärangan nikamista sai tehtyä hyviä helminuhoja.

Elämän odotukset muuttuvat. Tässä iässä suhtautuu jouluunkin kuin aidosti viimeistä päivää.
Kukaan ja mikään ei takaa, että ollaan vielä vuoden kuluttua joulupöydässä.
Kaikkeen tyytyy. Se ajatus ei aiheuta minulle mitään erityistä tunnetta. Jotenkin vain ajattelee, että minuus säilyy sittenkin, kun ulkokuori pettää ja katoaa.
Suhtaudun tulevaan uteliaisuudella. Lähteneitten kohdalla ajattelen, että nyt he tietävät. Kohta minullekin se selviää.
Todettava on, että kukaan ei ole halunnut tulla kertomaan jälkeen jääneille, sillä yllätys on aina suuri, kun ei osaa ennakoida.
Siksi en minäkään lupaa mitään.

Perinteinen näkemys oli, että joulupukki tuo pahoille lapsille vitsan.

Tulee mieleen, kun 9- henkinen perheemme valmistautui vaatimattomaan joulun viettoon. Joululahjoja ei paljoa odotettu. Joulupukkia kuitenkin odotettiin. Se tulikin. Koputti ikkunaan ja näytti risukimppua.

Selvisi että joulupukkina oli naapurin muija.

Tulihan sieltä vaatimattomia joululahjoja. Lapset kyllä muistavat ennen kaikkea sen risukimpun, jolla pilattiin se vaatimatonkin joulu.

Mä muistan 50-luvulla sellaisen joulun, kun naapurin pikkupoika sai kans risuja.

Voi että. Kyllä niitä joulumuistoja on paljon lapsuuden ajalta.
Sukua tuli jouluksi koolle - koronaa pelattiin paljon, sen muistan.

Kyllä ennen syötiin kinkkua. Siinä meni pienet läskit mukana.
Sellista se oli ennen, ei ole enää-

En koskaan ymmärtänyt miksi meille tuli rumajoulupukki Malmilla 50 luku,eli Helsinki 70? Naapurin Omakotitalon meni aina kaunisjoulupukki Punasinen vaateineen Riitalle ja Ritvalle,.Toivon kun ikunnasta katsoin koska joulupukki tulee? Meillekin joskus edes tulisi joulupukki jolla punaset vaateet.Ei tulut. Joulupukina oli toisisksi vanhin siskoni.Vanha karvalaki pässä ja päällä joku tumma turkki? Isot huopatossut.Risut kädessä?Ei miltä kysytty mitä lahjoja toivomme.Joulupukki kysy onko kiltiä lapsia.1-2 pakettia saatiin lapaset ja sukat.Toisin kuin Joulupukkina olevan siskon poikani Sepon ,vuotta nuoremman lahja kasa valtava.En ymärtänyt miksi Seppo sai valtavan määrän lahjoja mutta en minä?Olitin yksinhuoltaja isän vanhan miehen lapsia.Joka kuoli 1964.Jäätin orvoiksi me alaikäisiä silloin 5kpl . Joista jo aikuisia 4 kpl Aviolitoissan,Isä kuoli 69vuotiaaana.Jätin orvoiksi.