Aikoinaan koiralle annoin ison palaisen joulukinkkua. Edesmennyt hauvelini sitten hotkaisi 10% ruumiinpainostasta ihan innoissaan muutamassa sekunnissa.
Vähän sen jälkeen meni nurkkaan makamaan ja oli ihan varma kuolemastansa. Jouduin melkein kantamaan ulos lenkille ja kakkaa muuten sitten tuli.
Kisuli (Maine coon) ei ollut ihan niin ahne, mutta kyllä Royal Canin nappulat maistuivat kovin hyvin. Siitähän kasvoikin iso paskiainen. 8,5Kg kissimirri. Itseänsä ja ahneuttansa sai syyttää, kun sai sydärin jo 8 vuotiaana ja kuoli pois.
Vähän sen jälkeen meni nurkkaan makamaan ja oli ihan varma kuolemastansa. Jouduin melkein kantamaan ulos lenkille ja kakkaa muuten sitten tuli.
Kisuli (Maine coon) ei ollut ihan niin ahne, mutta kyllä Royal Canin nappulat maistuivat kovin hyvin. Siitähän kasvoikin iso paskiainen. 8,5Kg kissimirri. Itseänsä ja ahneuttansa sai syyttää, kun sai sydärin jo 8 vuotiaana ja kuoli pois.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kerran eräs mummon ja ukin kollikissa veti kyllä kalaa ihan simona. Katsottiin miten paljon se syö. Sehän vetäs 12-13 sellaista kämmenelle sopivaa särkeä...viimeisiä joutu nielemään useamman kerran, mutta sitten kellahti kevätaurinkoon kaivon kannelle makaamaan loppupäiväksi. Siinä se tyytyväisenä makaili ja kun siitä aikanaan lähti riiailemaan jonnekin, palas ruipelona ja taas nälkäisenä. Se kolli painoi 11 kg pahimmillaan ja kun tuli reissulta takas, painoi 5 kg....
Ei oo kissan elämäkään helppoa aina.
No ei ole helppoa kollilla ei. Mietippä sitä kevät riiaamista. Nartut vain kävelee leuhkasti ja ei muka välitä/huomaa.
Se vetää luomuna, tunteella. Mikä olis kivempaa.
Kollit on kolleja.... Ja toi tais olla kylän kunkku, kun ei sillä ollut liiemmin mitään damagee....mutta tienoon muut kollit kyllä palas milloin korva roikkuen tai silmä sokeana....
Sulla ei selvästikään ole ollut kissaa, ainakaan naaraskissaa. ( narttu on koira)
3 Kissaa on ollut. 2 maatiaista ja 1 Maine Coon. Ja kyllä tyttökissakin on narttu.
Kauheata eläinrääkkäystä. Etkö sinä tiedä, että olet vastuussa lemmikkisi terveydestä ja hyvinvoinnista?
Nämä lemmikit ovat olleet jo vuosikymmeniä manan majoilla. Hyvän ja tyydyttävän elämän saivat elää.
Nuorena liikalihavuuteen ja sydänsairauksiin menneitä kun ei pidetty huolta.
Tiesithän että oikeaan rakkauteen kuuluu myös rajojen asettaminen niille, jotka eivät itse siihen kykene.
Joo, on tullut käyttäytyä vastuuttomasti. Yki kollikissa oli aikamoisen pulska tapaus. Leikkauksen jälkeen veti ruokaa kuin piru.
Mun olisi pitänyt ajatella... ja säännöstellä.
Auta armias kun laittoi sen katin laihdutuskuurille. Tai säännösteli. Siitä tuli mahdottoman äkäinen ja häijy yhdelle toiselle kissalle. Rääkkäsi sitä.
Eläinlääkäri laittoi aina ensimmäisenä sen punnittavaksi vastaanottokäynnillä. Ja tottakai, saimme kissan kanssa terveydellisiä nuhteita.
Silti se pulskiainen eli kaiuttin. Mutta väärin tein silti. Sen jälkeen en ole enää ottanut lemmikkejä.
Minulla oli myös aikoinaan myös kääpiöhamsteri. Se eli 3 vuotiaaksi. Vaimon koira aina katsoi sen temmmellyksiä ja halusi syödä sen.
Onneksi oli kalterit välissä. Itsellenihän kalterit ovat tuttuja. Konstaapelikin sanoi minulle aikoinaan, ettei tämä nyt niin iso asia ole, kun katsoo historiaasi.
On kyllä järjettömyyden huippu antaa koiralle (tai kissalle) iso pala joulukinkkua. Sehän on ihan vi****n suolaista! Ei sitä saa antaa kuin korkeintaan ihan pieni maistiais pala.
Ihmisellekään ei joulukinkun suolamäärät ole terveellisiä, vaikka itse käytän suolaa melko reippaasti muuten.