Sain tänä aamuna /aamupäivällä kummallisen primitiivisen itkupotkupaniikkiraivarin keskellä metsää, kun lenkillä ollessa joku vapaana juossut metsästyskoira yllätti, ja yritti joko tehdä tuttavuutta tai osoittaa aggressiotaan. Eihän siitä paljoa ole aikaa, kun palstalla kysyttiin mitä pelkäät, ja vastasin että lapsena pelkäsin koiria, mutta aikuisena olen suhtautunut niihin lähinnä neutraalin varovaisesti. No, tänään meni kuitenkin ihan päinvastoin 😂
Mähän olen pitänyt lomaa työjutuista toissa viikon, tän viikon, ja ajattelin ainakin loppiaiseen asti pitää. Kyllä siihen suoraan sanottuna on suurimpana syynä se, että en ole mielestäni vieläkään ihan 100% toipunut siitä kesäisestä uupumuksestani, enkä haluaisi pinnistellä nyt liikoja, ettei vointi mene niin huonoksi kuin silloin. Lisäksi toi koronatilanne on sellainen, että mä tässä kohtaa hyödynnän mahdollisuuden esim. työjuttujeni suhteen vältellä kontakteja ja seurailen tilanteen kehitystä sivusta jonkin aikaa. Ja kun mullahan on meneillään "El Plan", ja tammikuussa on lääkärin väliarvio 300 saikkupäivän saamiseksi täyteen, niin tällainen lovi työnteossa näyttäytyy siinä kontekstissa vain hyvältä, ja myös tämän aamun tapahtumat kun tarinan kertoo sopivilla suodattimilla.
Mähän olen nyt keskittynyt aika paljolti omaan hyvinvointiini, eli levännyt, liikkunut, nukkunut jne. ja on ollut kiva huomata että aerobinen kunto ei ole olennaisesti huonontunut, vaikka esim. uimassa ei ole tullut käytyä pariin vuoteen ja fyysistä työtä firman juttujen parissa on ollut vähemmän viime aikoina. Olen yleensä aamupäivisin säiden puitteissa käynyt lenkillä, tai luontoretkillä, ja niin tein tänäänkin kun kävelin/samoilin noin 7km.
Tosiaan ihan kirjaimellisesti puskista yllätti kookas, hampaikas ja utelias metsästyskoira, joka murisi, pyöri ympärilläni, nosti tassunsa keskivartaloani kohti, ja yritti joko haistaa, nuolla tai purra mua. Jälkikäteen uskoisin että vain haisteli. Ensin tosiaan tiuskin että "hus" ja "mene nyt" ja yritin jatkaa matkaani. Koira vain jatkoi ympärilläni, jolloin huusin kovalla äänellä osapuilleen näin että "on sulla omistajakin, mene nyt sen luo", korotin ääntäni, ja huusin vielä omistajalle että "kuulitko, laita toi rakki kiinni!"
No koiran omistaja (keski-ikäinen mies) puhalsi pilliä, jolloin koira palasi hetkeksi omistajansa luo, mutta palasi sitten taas hetken päästä kimppuuni. Silloin mulla pimeni täysin, ja korotin jälleen ääntäni. Ensin omistajalle jotenkin näin, että "soitetaanko vttu poliisit!?" jolloin hän puhalsi pilliään jälleen, ja koira palasi tämän luokse hetkeksi, vain palatakseen taas kohta kimppuuni. Sillä kerralla pitelin kädessäni kiveä, katsoin koiraa suoraan silmiin ja huusin niin kovaa kuin kurkusta lähti jotenkin näin että "nyt vittu pois mun kimpusta tai pitääkö mun heittää sua tällä kivellä päähän?!". En usko että sen kiven heittäminen kävi kovinkaan lähellä ihan oikeasti, mutta sillä kerralla omistaja lopulta kytki koiran kiinni. Enemmän kai hänellä olisi ollut aihetta soittaa poliisit, mutta toisaalta enhän mä suoranaisesti koiran omistajaa uhannut verbaalisesti enkä kivellä mitenkään.
No mä kävelin pois ehkä reilun 10m päähän, luhistuin itkemään etukenossa kädet polvissa, ja yskin limaa hyperventilaation ja kovan huutamisen takia. Sain hetken päästä kasattua itseni, huusin kuuluvalla mutta neutraalimmalla äänellä jotenkin näin että "hei omistaja, anteeks". Hän vastasi aika lyhyesti että "juu ok, ei mitään hätää" jonka jälkeen kerroin hieman vähemmän kuuluvalla äänellä lyhyesti, että sain todennäköisesti paniikkikohtauksen, ja lisäksi mulla on 6 muuta diagnoosia. Hän ymmärsi yskän ja lähti eri suuntaan. Mä jatkoin matkaani jonkinlaisen adrenaliinin vallassa todella reipasta tahtia kohti tietämääni hylättyä latoa, jonka seinää vasten lyyhistyin itkemään ja hengittämään hetkeksi. 😂 Mulla oli mukana lääkkeitä, mutta en kuitenkaan syönyt niitä normaalia enempää, sillä päivän lääkkeet oli jo otettu, ja tilanne siinä kohtaa muutenkin ohi. Sehän se olikin terveellinen lenkki, ja likipitäen autenttinen RDR2-kokemus kun, vetelin hermosauhuja (tupakkaa) vanhan ladon edustalla ison peltoaukean reunalla ja söin kaurakeksejä 😅
Mutta, tekikö toi purkaus musta mielestänne lähinnä pelokkaan ätmin, vaiko täysin arvaamattoman jännämiehen? Ja ainakin itse jäin miettimään, että mitä jos toinen osapuoli olisi ollut nainen? 🙄 Varmaan viimeistään sen kiviepisodin ansiosta olisi kysynyt nimeä tai numeroa, ja treffikutsua pukkaisi viikonlopuksi 😁 Tai sitten ei.
Tässä piristys palstaätmien viikonloppuun:
42
654
Vastaukset
Hyvä se on olla itsepuolustustaitoja tollasissa tilanteissa 👍 En mä niinkään meinaa sitä, että iso koira välttämättä tokenisi sillä että heittäisi kivellä, etkä sä sen tyyppinen olekaan, mutta ainakin omistajalle meni viesti perille. Todella ärsyttävää tollanen, että isoja ja arvaamattomia koiria pidetään vapaana, eikä kytketä kiinni heti kun ohikulkija niin haluaa. Tai ei tosta sun kertomuksesta oikein käynyt ilmi, mahtoiko se gubbe edes saada sitä kiinni vaikka yritti, vai veikö koira isäntäänsä 🤔
Joskus täällä Vakken ja Kohmon maastoissa on todella ärsyttävää, kun ihmisten isot koirat kulkevat vapaana ja alkavat ärhentelemään mun chihuahua Fifille. Esimerkiksi kaverini Bicky Royal mies on hyvä esimerkki vastuullisesta pitbullin ja bullmastiffin omistajasta. Hän pitää koiransa aina kytkettynä kun ulkoiluttaa niitä, ja vartiointi-treenit yms. suoritetaan varta vasten niitä varten rakennetuilla areenoilla. On niistä puolustamaan PMC:n choppauspajaa kun ketään ei ole paikalla, mutta hän sitten myöskin kantaa vastuun koiriensa kasvatuksesta eikä näin ollen anna niiden juosta vapaana, kun tietää niiden olevan vähän ärhenteleviä luonteeltaan.- Anonyymi
Taisi koira antaa meisseliä sinulle eli raiskasiko koira sinut vai itkitkö lyyhistyit olit voimaton kykenemätön ja koira veti viikseen ei pahalta tuntunut mut sit tuntu kun koiran omistaja näki mitä teitte ja toinen ei se koiran vika vaan omistajan miksi piti vapaana eli kivi omistajan päähän vai teki koira temput
Hienosti Suomem kielen taito sulla hallussa 👍
Mutta tuota nylkyttämisen mahdollisuutta en tullut edes ajatelleeksi, onhan sekin tosiaan ihan mahdollista 😱😂 Siinä kohtaa kun lyyhistyin itkemään, koira oli jo kytkettynä ja mulla näköyhteys koiran omistajaan. Ja hän toki näki, että varsin äkkiä pudotin kiven maahan eri suuntaan, kun näin että lopulta koira oli vihdoin kytkettynä.
Mulla on muutenkin kasvomuistin kanssa joskus ongelmia (asperger) mutta tällä kertaa en kiinnittänyt omistajan kasvoihin yhtään mitään huomiota. Keski-ikäinen mies, mutta piirteiltään aivan hämärän peitossa, joten ei ole täysin poissuljettua sekään että kaiken lisäksi kyseessä oli joku puolituttu🙈 Kuitenkin noin 2-3km säteellä kotoa, ja isoäitini lapsuudenkodin nurkilla liikuin, niin onhan siellä metsästystä harrastavia puolituttuja joita moikkaillaan Salessa tai vaihdetaan kuulumisia vastaavanlaisissa "normaaleissa" kohtaamisissa metsässä tai pikkuteillä. Mutta ihan sama, sillä mielestäni hänen olisi pitänyt kytkeä koira vähän niinku per heti, eikä tyyliin 5-6 pillin vihellyksen jälkeen. Ja tosiaan mulla oli kertoa, ja musta näki myös psyykkiset syyt tuolle purkaukselle, joten uskoisin että hänen fiilikset olivat todennäköisesti pienen pelon- ja empatiansekaiset kun lähti eri suuntaan. Ja yhtä kaikki, pyysinhän mä häneltä anteeksi, johon mulla on monessa asiassa usein aika korkea kynnys. Siinä kohtaa se tuli sen kummemmin miettimättä, miten "kuuluu" käyttäytyä.- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Hienosti Suomem kielen taito sulla hallussa 👍
Mutta tuota nylkyttämisen mahdollisuutta en tullut edes ajatelleeksi, onhan sekin tosiaan ihan mahdollista 😱😂 Siinä kohtaa kun lyyhistyin itkemään, koira oli jo kytkettynä ja mulla näköyhteys koiran omistajaan. Ja hän toki näki, että varsin äkkiä pudotin kiven maahan eri suuntaan, kun näin että lopulta koira oli vihdoin kytkettynä.
Mulla on muutenkin kasvomuistin kanssa joskus ongelmia (asperger) mutta tällä kertaa en kiinnittänyt omistajan kasvoihin yhtään mitään huomiota. Keski-ikäinen mies, mutta piirteiltään aivan hämärän peitossa, joten ei ole täysin poissuljettua sekään että kaiken lisäksi kyseessä oli joku puolituttu🙈 Kuitenkin noin 2-3km säteellä kotoa, ja isoäitini lapsuudenkodin nurkilla liikuin, niin onhan siellä metsästystä harrastavia puolituttuja joita moikkaillaan Salessa tai vaihdetaan kuulumisia vastaavanlaisissa "normaaleissa" kohtaamisissa metsässä tai pikkuteillä. Mutta ihan sama, sillä mielestäni hänen olisi pitänyt kytkeä koira vähän niinku per heti, eikä tyyliin 5-6 pillin vihellyksen jälkeen. Ja tosiaan mulla oli kertoa, ja musta näki myös psyykkiset syyt tuolle purkaukselle, joten uskoisin että hänen fiilikset olivat todennäköisesti pienen pelon- ja empatiansekaiset kun lähti eri suuntaan. Ja yhtä kaikki, pyysinhän mä häneltä anteeksi, johon mulla on monessa asiassa usein aika korkea kynnys. Siinä kohtaa se tuli sen kummemmin miettimättä, miten "kuuluu" käyttäytyä.No minkäs sille voi ei yhtään mitään koira tuli vastaan voimat hävis lyyhistyi ja ikävä koira teki temput ja häipyi ja pari tuntia metsässä housut kintuissa itkien vähitellen voimat palautui sen verran että pääsi kotiin mut tekeekö nyt mieli lähteä uudestaan lenkille jos se samainen koira olis taas siellä
Anonyymi kirjoitti:
No minkäs sille voi ei yhtään mitään koira tuli vastaan voimat hävis lyyhistyi ja ikävä koira teki temput ja häipyi ja pari tuntia metsässä housut kintuissa itkien vähitellen voimat palautui sen verran että pääsi kotiin mut tekeekö nyt mieli lähteä uudestaan lenkille jos se samainen koira olis taas siellä
Itse asiassa mulla oli hieman väsynyt, tai sellanen sopivan hengästynyt olo ennen sitä koiran kohtaamista, mutta kotimatka sujui lopulta yllättävän kevyin askelin ja äkkiä. Joku arviolta 2,5km mun piti kävellä kotiin jäätyneitä pellonreunoja pitkin, metsän läpi, ja teitä pitkin. Varmaan tollasen taistele tai pakene -reaktion jälkeen hormonitoiminta, aivokemiat yms. ovat sellasia että väsymys ei tunnu.
Eikä siitä nyt mitään kummempaa pelkoa jäänyt, ainahan mä olen koiria pelännyt, ja silti monesti kohdannut vapaita koiria. Mutta ne ovat olleet joko pienempiä, kiehnänneet vain jaloissa, tai omistaja saanut nopeammin aisoihin, niin ei ole tullut tällaisia paniikkikohtauksia eikä reaktioita. Jos kyseinen koira olisi ekan pillinpuhalluksen jälkeen kytketty, niin luulisin että se "hus, mene nyt" lausahduksen hetkinen mielentilani ei olisi siitä mitenkään kiihtynyt. Tai jos vastaavankokoinen koira tulee vaikkapa tiellä tai jossain maastossa vastaan omistajansa seurassa, jo lähtökohtaisesti kytkettynä hihnaan, niin silloin kierrän vain sellaisen sopivan turvavälin kautta ohi ja sillä hyvä.- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Itse asiassa mulla oli hieman väsynyt, tai sellanen sopivan hengästynyt olo ennen sitä koiran kohtaamista, mutta kotimatka sujui lopulta yllättävän kevyin askelin ja äkkiä. Joku arviolta 2,5km mun piti kävellä kotiin jäätyneitä pellonreunoja pitkin, metsän läpi, ja teitä pitkin. Varmaan tollasen taistele tai pakene -reaktion jälkeen hormonitoiminta, aivokemiat yms. ovat sellasia että väsymys ei tunnu.
Eikä siitä nyt mitään kummempaa pelkoa jäänyt, ainahan mä olen koiria pelännyt, ja silti monesti kohdannut vapaita koiria. Mutta ne ovat olleet joko pienempiä, kiehnänneet vain jaloissa, tai omistaja saanut nopeammin aisoihin, niin ei ole tullut tällaisia paniikkikohtauksia eikä reaktioita. Jos kyseinen koira olisi ekan pillinpuhalluksen jälkeen kytketty, niin luulisin että se "hus, mene nyt" lausahduksen hetkinen mielentilani ei olisi siitä mitenkään kiihtynyt. Tai jos vastaavankokoinen koira tulee vaikkapa tiellä tai jossain maastossa vastaan omistajansa seurassa, jo lähtökohtaisesti kytkettynä hihnaan, niin silloin kierrän vain sellaisen sopivan turvavälin kautta ohi ja sillä hyvä.Miksi et vetänyt koiran omistajaa turpiin tai seurannut kun menee kotiinsa ja joskus hän on ilman koiraa ja sit annat periksen nyrkkien puhua ja laulaa ja kun omistaja pääsee joskus pois sairaalasta niin annat taas periksen nyrkkien laulaa ja sanot pidä tästä lähin koira kiinni voi ol et ei enään koskaan taluta koiraa ja mut muutaman kerran kun saa nyrkkiä niit tyhmäkin oppii kun sattuu et teki tyhmää eikä enään tee tyhmää
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et vetänyt koiran omistajaa turpiin tai seurannut kun menee kotiinsa ja joskus hän on ilman koiraa ja sit annat periksen nyrkkien puhua ja laulaa ja kun omistaja pääsee joskus pois sairaalasta niin annat taas periksen nyrkkien laulaa ja sanot pidä tästä lähin koira kiinni voi ol et ei enään koskaan taluta koiraa ja mut muutaman kerran kun saa nyrkkiä niit tyhmäkin oppii kun sattuu et teki tyhmää eikä enään tee tyhmää
Ei väkivalta ole oikea ratkaisu monessakaan asiassa, eikä tässäkään.
Alapeukkua 👎- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Ei väkivalta ole oikea ratkaisu monessakaan asiassa, eikä tässäkään.
Alapeukkua 👎Puhe ei auta vaan raaka väkivalta sitä uskotaan eli jos sanot pist koirasi kiinni niin aukoo päätään eikä lopu ennen kuin saa tillikoita
- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Itse asiassa mulla oli hieman väsynyt, tai sellanen sopivan hengästynyt olo ennen sitä koiran kohtaamista, mutta kotimatka sujui lopulta yllättävän kevyin askelin ja äkkiä. Joku arviolta 2,5km mun piti kävellä kotiin jäätyneitä pellonreunoja pitkin, metsän läpi, ja teitä pitkin. Varmaan tollasen taistele tai pakene -reaktion jälkeen hormonitoiminta, aivokemiat yms. ovat sellasia että väsymys ei tunnu.
Eikä siitä nyt mitään kummempaa pelkoa jäänyt, ainahan mä olen koiria pelännyt, ja silti monesti kohdannut vapaita koiria. Mutta ne ovat olleet joko pienempiä, kiehnänneet vain jaloissa, tai omistaja saanut nopeammin aisoihin, niin ei ole tullut tällaisia paniikkikohtauksia eikä reaktioita. Jos kyseinen koira olisi ekan pillinpuhalluksen jälkeen kytketty, niin luulisin että se "hus, mene nyt" lausahduksen hetkinen mielentilani ei olisi siitä mitenkään kiihtynyt. Tai jos vastaavankokoinen koira tulee vaikkapa tiellä tai jossain maastossa vastaan omistajansa seurassa, jo lähtökohtaisesti kytkettynä hihnaan, niin silloin kierrän vain sellaisen sopivan turvavälin kautta ohi ja sillä hyvä.Koira on vaarallinen eläin, ja irrallaan koiran suhteen pitää aina olla vähintään varuillaan.
- Anonyymi
Jaa kun koira teki temput niin sen jälkeen kysyit koiran puh numeroa ja omasi annoit sille toivoen et otetaan pian uudestaan eli rakastuitteko toisiinne mitähän omistaja sanoo kun alatte seurustella
- Anonyymi
Kai jostaiin voi tilata jotain pippirisumutetta ja sitä suihkuttelet koiran naamaan ensi kerralla.
- Anonyymi
Todella ikävä kokemus sinulla, ja ihan uuvatti koiran omistaja tullut vastaan. Ainakaan tämän naisen kohdalla ei tuollaista olisi kyllä päässyt tapahtumaankaan, kun koira pysyy aina oman pihan ulkopuolella kiinni, ja pysyy kyllä kontrollissa. Mutta jos tuollainen episodi jostain syystä kohdalle olisi sattunut, niin tuttavuutta en valitettavasti olisi kanssasi uskaltanut tulla tekemään, kun koirien sijaan pelkään aggressiivisia miehiä, ja hauva vielä näyttäisi tuon tietävän, niin eihän siitä mitään olisi tullut.
Hyvin sanottu koira-asioista 👍
Ja olihan toi mun treffikutsu-heitto ihan vitsi, palstan miesten pitkäaikaista huumoria siitä että naiset ihastuu arvaamattomiin jännämiehiin. Mutta sanoohan sen terve järkikin, ettei koirista pitävä nainen kiinnostuisi miehestä joka raivoaa tämän eläimelle ja lopulta itkee kuin pikkulapsi.
Mutta tässä kohtaa oli varmaan ihan hyväkin asia, että puhkesin itkuun, jolloin omistaja todennäköisesti piti mua alkua pienempänä uhkana. Ei sekään kivaa ole, että keskellä metsää tarvitsee kenenkään osapuolen pelätä.- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Hyvin sanottu koira-asioista 👍
Ja olihan toi mun treffikutsu-heitto ihan vitsi, palstan miesten pitkäaikaista huumoria siitä että naiset ihastuu arvaamattomiin jännämiehiin. Mutta sanoohan sen terve järkikin, ettei koirista pitävä nainen kiinnostuisi miehestä joka raivoaa tämän eläimelle ja lopulta itkee kuin pikkulapsi.
Mutta tässä kohtaa oli varmaan ihan hyväkin asia, että puhkesin itkuun, jolloin omistaja todennäköisesti piti mua alkua pienempänä uhkana. Ei sekään kivaa ole, että keskellä metsää tarvitsee kenenkään osapuolen pelätä.Varmasti jos sinun itkevän olisi nähnyt, niin olisi oma pelkotila lieventynyt. Kun on vaan oma vaste uhkaavaan tilanteeseen tuossa taistele tai pakene -reaktiossa ihan puhtaasti pakene, niin olisi varmaan jäänyt kaikki loppu ensimmäisen ärähdyksen jälkeen huomioimatta, kun olisi juostu hauvan kanssa karkuun ja lujaa. Vaikka et nyt kirjoitusten perusteella vihaiselta ihmiseltä vaikuta, niin ensireaktio siis noin. Mutta ymmärrän kyllä, aika moni pelkää koiria, ja sitä kunnioittaen mennään.
Ja ei rentut sun muut kyllä kiinnosta, kiltit ja rauhalliset yksilöt mieluummin, mikä on ehkä ilmeistä 😊 - Anonyymi
Ihmisiä pelkäävillä ihmisillä ei pitäisi olla koiria.
Juridisestihan meillä on semmoinen käsite kuin "taajama", jossa koira on pidettävä kytkettynä ja sitten taajaman ulkopuolella muu alue, jossa koirat saavat talviaikana juosta irrallaan. Huonohan se olisikin koiran harrastaa metsästystä, jos se olisi hihnan päässä. Kertomuksestasi ei tainnut käydä ilmi kumpaan kategoriaan kohtaamispaikkasi kuului.
- Anonyymi
Mitäs jos siellä olis joku muukin ollu metsällä ja koira häiriköi ja ampuu koiran omistajan ja sen jälkeen koiran ehkä taivaassa pitää sit koiransa kiinni
Anonyymi kirjoitti:
Mitäs jos siellä olis joku muukin ollu metsällä ja koira häiriköi ja ampuu koiran omistajan ja sen jälkeen koiran ehkä taivaassa pitää sit koiransa kiinni
Jatketaan juridiikalla. Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen ja tällöin maanomistaja on päättänyt kenellä alueen metsästysoikeus on. Tällöin on oletettavaa, että samalla alueella metsästävät kyllä tietävät toisensa ja osaavat välttyä kuvauksesi kaltaisilta konflikteiltä.
Ei ollut taajama-alueella, vaan oikeastaan keskellä ei mitään, riista-alueella, eli koiralla oli periaatteessa oikeus juosta vapaana. Sitä en tässä ollenkaan moiti. Enkä mä ensikohtaamisella panikoinut, tai alkanut käyttäytymään aggressiivisesti, vaan hyssyttelin koiraa pois, välttelin katsekontaktia ja yritin jatkaa matkaani normaalisti eteenpäin, toki vähän säikähtäneenä.
Se, että koiran omistaja ei ensimmäisen pillinpuhalluksen jälkeen kytkenyt koiraansa, kun se palasi omistajansa luo, alkoi ensin närästämään, ja tarpeeksi monen kerran jälkeen kunnolla suututtamaan. Vasta muistaakseni kuudennella kerralla, jolloin hänellä oli näköyhteys koiraansa ja muhun kivi kädessä, hän puhalsi pilliin ja kytki koiransa kiinni kun se jälleen palasi omistajan luo. Kun raivosin sille koiralle, niin en tosiaan tiedä olinko mä varsinaisesti sille vihainen, vaan enemmänkin kai kyseessä oli jonkinlainen puolustusreaktio ja samalla kai kohdistin tyytymättömyyteni omistajan käytöksen suhteen siihen koiraan. Ja oikeastaan ihan hyvä niin, että koira oli se joka sai suurimmat ripitykset ja uhkaukset osakseen.- Anonyymi
scrg kirjoitti:
Jatketaan juridiikalla. Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen ja tällöin maanomistaja on päättänyt kenellä alueen metsästysoikeus on. Tällöin on oletettavaa, että samalla alueella metsästävät kyllä tietävät toisensa ja osaavat välttyä kuvauksesi kaltaisilta konflikteiltä.
Yleensä metsästyskaveri ampuu kaverinsa tarkoituksella ja sanoo luulin hirveksi eli riitaa tullut ja toinen ampuu surutta ja säälittä ja sanoo luuli hirveksi
p234racing kirjoitti:
Ei ollut taajama-alueella, vaan oikeastaan keskellä ei mitään, riista-alueella, eli koiralla oli periaatteessa oikeus juosta vapaana. Sitä en tässä ollenkaan moiti. Enkä mä ensikohtaamisella panikoinut, tai alkanut käyttäytymään aggressiivisesti, vaan hyssyttelin koiraa pois, välttelin katsekontaktia ja yritin jatkaa matkaani normaalisti eteenpäin, toki vähän säikähtäneenä.
Se, että koiran omistaja ei ensimmäisen pillinpuhalluksen jälkeen kytkenyt koiraansa, kun se palasi omistajansa luo, alkoi ensin närästämään, ja tarpeeksi monen kerran jälkeen kunnolla suututtamaan. Vasta muistaakseni kuudennella kerralla, jolloin hänellä oli näköyhteys koiraansa ja muhun kivi kädessä, hän puhalsi pilliin ja kytki koiransa kiinni kun se jälleen palasi omistajan luo. Kun raivosin sille koiralle, niin en tosiaan tiedä olinko mä varsinaisesti sille vihainen, vaan enemmänkin kai kyseessä oli jonkinlainen puolustusreaktio ja samalla kai kohdistin tyytymättömyyteni omistajan käytöksen suhteen siihen koiraan. Ja oikeastaan ihan hyvä niin, että koira oli se joka sai suurimmat ripitykset ja uhkaukset osakseen.Joo, sitä on liikkeellä, että kun koiranomistajat tuntevat sen oman karvaturrinsa ja sen käytöksen ja jotkut jopa viettävät melkein koko vapaa-aikansa sen kanssa, niin eivät ymmärrä että kaikki ihmiset eivät samalla tavalla rakasta koiria ja jotkut jopa pelkäävät niitä ja jopa ihan aiheesta omiin kokemuksiin perustuen.
Mutta ehkä tuostakin kokemuksesta koiranomistajalle jotain oppia meni perille. Se varmaan oli koiralle aika pian selvää että et ole jänis tai peura tai mitä se nyt olikaan jäljittämässä, mutta sähän saatoit esim. olla saman saaliin jäljillä sen "ajatusmaailmassa". Ei se varmaan kovin paljon olisi omistajalta vaatinut kytkeä hurtta siksi aikaa, että poistut niitä "häiritsemästä". Molemmilla on oikeus metsässä kulkea ja nämä satunnaiset kohtaamiset pitäisi jotenkin ihmisiksi ja eläimiksi hoitaa.- Anonyymi
Ilman maanomistajan lupaa koiraa ei saa pitää koskaan irrallaan.
- Anonyymi
scrg kirjoitti:
Joo, sitä on liikkeellä, että kun koiranomistajat tuntevat sen oman karvaturrinsa ja sen käytöksen ja jotkut jopa viettävät melkein koko vapaa-aikansa sen kanssa, niin eivät ymmärrä että kaikki ihmiset eivät samalla tavalla rakasta koiria ja jotkut jopa pelkäävät niitä ja jopa ihan aiheesta omiin kokemuksiin perustuen.
Mutta ehkä tuostakin kokemuksesta koiranomistajalle jotain oppia meni perille. Se varmaan oli koiralle aika pian selvää että et ole jänis tai peura tai mitä se nyt olikaan jäljittämässä, mutta sähän saatoit esim. olla saman saaliin jäljillä sen "ajatusmaailmassa". Ei se varmaan kovin paljon olisi omistajalta vaatinut kytkeä hurtta siksi aikaa, että poistut niitä "häiritsemästä". Molemmilla on oikeus metsässä kulkea ja nämä satunnaiset kohtaamiset pitäisi jotenkin ihmisiksi ja eläimiksi hoitaa.Rikosilmoitus on oikea suhtautumistapa.
Ei varmaan paljoa vaatisi autoilijaltakaan nostaa jalkaa kaasulta.
No mut onneks sä oot kunnossa!! 🥰 Mieti jos se koira olis purrut sua, ja siitä sitten päivystykseen tän koronatilanteen keskellä 😔
Mut ei vitsi mikä asenne sillä omistajalla!! Että näköjään oman koiran turvallisuus meni toisen ihmisen turvallisuuden edelle 😠 Se siis päästi monta kertaa koiran uudestaan sun kimppuun ja kytki vasta sitten kun pitelit sitä kiveä? Vähän paistaa sellanen hällä väliä asenne että antaa purra ohikulkijaa mutta vasta sitten tehdään jotain kun oman pikku sudenpennun turvallisuus on "uhattuna". Tsiisus.
🤦♀️- Anonyymi
Kerran ajelin fillarilla puiston läpi ja joku iso koira lähti perääni ja kaatoi minut. Loukkasin käteni ja jouduin 3 kk sairaslomalle. Koiran omistaja joka oli nainen joutu maksamaan minulle 6700 euroa menetettyjä palkkoja.,
Mulla kävi muutama vuosi sitten Liedossa sellainen kummallinen kohtaaminen pienen koiran kanssa, vähän kuten GTA V:n Franklinilla jos tiedät. Pienehkö vapaa koira, joku terrieri varmaankin, juoksi vierelläni ensin varmaan joku 3km kun pyöräilin pikkuteitä pitkin. En tiedä väsyikö se vai palasiko kotiin, mutta varmaan tunnin päästä tietynlaisen lenkin jälkeen kun tulin samaista pikkutietä kotiinpäin, niin koira lähti jälleen juoksemaan rinnallani kun pyöräilin 😄 Varmaan samat reilut 3km se siinä viiletti, kunnes vastaan tuli joku sauvakävelijä. Ihmettelin koiraa kyseiselle ulkoilijalle, ja kun jatkoin matkaani, niin koira lähtikin sitten seuraamaan tätä lenkkeilijää tulosuuntaansa.
Toi on jäänyt mieleen lähinnä hellyttävänä tilanteena, mutta olen mä muutamia kertoja pyöräillessä polkenut aika lailla täysillä, tai aikoinaan skootterilla yrittänyt päästä ison vahtikoiran ohi kapealla tiellä. Pelottavia tilanteita nekin, varsinkin kun kyse oli isoista koirista, mutta eivät sitten lähteneet lopulta sen pidemmälle kotinurkistaan kun huomasivat että muukalainen yksinäinen ratsastaja suuntaa horisonttiin taakseen katsomatta.- Anonyymi
p234racing kirjoitti:
Mulla kävi muutama vuosi sitten Liedossa sellainen kummallinen kohtaaminen pienen koiran kanssa, vähän kuten GTA V:n Franklinilla jos tiedät. Pienehkö vapaa koira, joku terrieri varmaankin, juoksi vierelläni ensin varmaan joku 3km kun pyöräilin pikkuteitä pitkin. En tiedä väsyikö se vai palasiko kotiin, mutta varmaan tunnin päästä tietynlaisen lenkin jälkeen kun tulin samaista pikkutietä kotiinpäin, niin koira lähti jälleen juoksemaan rinnallani kun pyöräilin 😄 Varmaan samat reilut 3km se siinä viiletti, kunnes vastaan tuli joku sauvakävelijä. Ihmettelin koiraa kyseiselle ulkoilijalle, ja kun jatkoin matkaani, niin koira lähtikin sitten seuraamaan tätä lenkkeilijää tulosuuntaansa.
Toi on jäänyt mieleen lähinnä hellyttävänä tilanteena, mutta olen mä muutamia kertoja pyöräillessä polkenut aika lailla täysillä, tai aikoinaan skootterilla yrittänyt päästä ison vahtikoiran ohi kapealla tiellä. Pelottavia tilanteita nekin, varsinkin kun kyse oli isoista koirista, mutta eivät sitten lähteneet lopulta sen pidemmälle kotinurkistaan kun huomasivat että muukalainen yksinäinen ratsastaja suuntaa horisonttiin taakseen katsomatta.Menen kesäisin kalaan fillarilla ja aina samaa reittiä venesatamaan metsätietä pitkin niin siellä on asuintaloja ja yhdeltä pihalta monta kertaa on koira lähtenyt perääni. Ei ole vielä kimppuun gyökännyt mutta iso koira se on.
- Anonyymi
Joo, tuommonen dogo argentino juoksenteli kerran vapaana, tuli viereen ja sitä sitten silittelinki, tervehdin ääntä madaltaen vaistomaisesti. Omistajaki tuli sitten siihen viereen ja sano kiltiksi. Oli aurinkoinen kevätpäivä ja ihmisiä liikkeellä, eräs tyttö siinä vähän pelkäski, että ota pois tuo siitä, se oli aika nuori mutta ei pentu, isokokoinen jo. Komea koira, massiivinen mettästävät Argentiinassa noilla vissiin villisikoja ja puumille pärjäävät. Sen jälkeen oli juttu lehdessä, että oli tuommonen dogo just napannu ohikulkevaa kaupan edessä kädestä, isot leuat, ollu varmaan pelottava kokemus. Puhuttu tuon rodun vaarallisuudestakin. Enää en työntäis kättä pään ja leukojen viereen. Eihän vierasta koiraa tosiaan sais edes silittää, mutta siinä tilanteessa se jotenki oli kiltin oloinen, ja siis vapaana siinä hyppi. Tuon näköinen siis.
https://i0.wp.com/www.allaboutdogs.net/wp-content/uploads/2015/04/Dogo-Argentino.jpg?- Anonyymi
Ihminenkin on kiltti vaikka syö eläimiä.
- Anonyymi
Ei auttanut. Odotan vieläkin Venäjän hyökkäävien raiskaajajoukkoihin pääsemistä, jotta saisin edes kerran naista.
- Anonyymi
Kaveria on purrut koira, kaveri jakanut postia niin koira hyökännyt pihalta ja purrut.
- Anonyymi
Koirahyökkäykset ovat arkea, siksi koirat pitäisi kieltää monien islamilaisten maitten tapaan.
- Anonyymi
Rikoslain 44 luvun 15 §:ssä on määrätty rangaistus siitä kun koira hätyyttelee ihmisiä.
Rangaistavaa on myös koiran aiheuttava vahinko, vamma ja koiran käyttäminen väkivallan välineenä.
Kun ihmiset joka tapauksessa pitävät koiria irrallaan, ne pitää kieltää.Ylempänäkin asiaa on ruodittu rikoslain näkökulmasta, mutta en mä tosiaan ole aikeissa nostaa asiasta sen isompaa virallista äläkkää, varsinkin kun oma käytös oli mitä oli. Tosin jos yksikin naarmu olisi tullut, tai huonolla tuurilla purema, niin silloin en antaisi asiaa olla, enkä siinä kohtaa edes välittäisi sanomisistani tai käytöksestäni. Mutta nykyisellään tämä on ihan case closed.
Eikä tuosta nyt sen suurempaa pelkoa jäänyt, mutta yllätyin vähän itsekin omasta reaktiostani kun tilanne meni tarpeeksi pitkälle. Kaikissa meissä näköjään asuu jokin pimeä puoli mikä ei normaalisti tule esiin 🙄 Tai ihmisen aivot ja niihin koodattu dna ovat kerta kaikkiaan vielä ihan kivikauden tasoa (heh kirjaimellisesti) jolloin potentiaalisen vaaran uhatessa voi tulla tuollainen reaktio. Vaikka tiesin mä sen ihan jo siinä tilanteessa, että turha sitä koiraa on alkaa kivittämään, ärsyyntyy vain entisestään, eikä se eläin loppujen lopuksi mikään varsinainen syypää ollut. Mutta toimi kuitenkin hyvänä motivaattorina omistajalle laittaa koira kiinni, eikä enää päästänyt sitä toistuvasti kimppuuni, mikä oikeastaan kertookin kaiken olennaisen turvallisuuden priorisoinnista hänen maailmankuvassaan 🙄
Kissa nukkuu ja purahtelee masu täynnä tossa vieressä, ja on onneksi autuaan tietämätön mitä metsässä tapahtui 😹 Mä sanon tosta kissasta samaa kuin koiranomistajat, että "ei se mitään tee" mutta on toi kerran purrut mua (alunperin sukkaan mutta osuikin varpaaseen) ja joitakin kertoja varsinkin alkuaikoina huitonut naarmuja käsiin kun oli vielä paljon arempi kuin viime vuosina. Mutta en mä tolle ole koskaan mitenkään hermostunut, varmaan siksi kun en kissoja juurikaan pelkää, eikä mukana ole ärtymystä omistajan käytöstä kohtaan kuten toissa päivänä metsällä.
Ja onhan koirissakin eroa, esim kaverin äiti kasvatti terrierin pentuja ja näyttelykoiria, ja olikohan niitä parhaimmillaan 14. Joku viitisen täysikasvuista koiraa muistaakseni vakituisesti oli, ja pitihän ne aina melkoisen äänekkään ja vauhdikkaan tervetuliaistarkistuksen 😂 Enkä mä mitenkään panikoinut kun ne kiehnäsi jaloissa, vaan rapsuttelin ja annoin aikansa vouhottaa, kunnes ryntäsivät jonnekin muualle hetken kuluttua 😃 Tosin myöhemmin hänellä oli myös isompi urospuolinen koira, jonka kimppuun ne terrieri-koiraat kävivät kerran porukalla. Sitä tilannetta laukaistessa sai omistajakin osumaa, samaten paikalle sattumalta osunut naapurinsa. Tikkejä ja antibiootteja muistaakseni saivat molemmat 😬 Eli ei se pieni pelko täysin tuulesta temmattua ole, vaikka en omakohtaisesti muista että esim. lapsuudessa olisi sattunut jotain minkä vuoksi pelkään koiria. Tosin lapsena kyllä juoksin itkien karkuun hihnassa olevia kissankokoisia koiria, eli voitiin puhua ihan fobiasta. Esim. yläasteelle siirtyessä kun olin 12, aloin kulkemaan kouluun bussilla, ja yksi suurimpia haasteita olikin se että saa pidettyä itsensä kasassa, tai ylipäätään bussissa, jos sinne tuli koira jonkun matkustajan mukana. Ja toki joillekin yksi hyvä syy lisää kiusata 🙄 Tosin vähitellen siinä iässä se pahin pelko alkoi helpottamaan, eikä enää näkynyt käytöksestäni ulospäin vähänkään normaaleissa kohtaamisissa tai koiran ohikulkiessa.
Minulla on hengenvaarallinen koira-allergia. Jos koira tulee kielloista huolimatta päälle, minä potkaisen.
- Anonyymi
Kuinka voit olla itsesi läheisyydessä, arvon Vulpes vulpes?
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka voit olla itsesi läheisyydessä, arvon Vulpes vulpes?
Itse asiassa olen allerginen "itselleni", tai ainakin kaikelle sille mitä ihossani elää. Hiuksia leikatessa ilmaan vapautuu hilsettä tai mitä tahansa se pöly onkaan, saan allergisen reaktion 😔
- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
Itse asiassa olen allerginen "itselleni", tai ainakin kaikelle sille mitä ihossani elää. Hiuksia leikatessa ilmaan vapautuu hilsettä tai mitä tahansa se pöly onkaan, saan allergisen reaktion 😔
Karmea kohtalo, se on paree ajella turkki tarpeeks usein sit. Muista pitää kasvomaski kuonolla prosessin ajan, nykyään on muodissa FFP2 ja -3 versiot. Itsensä potkimisella voi olla arvaamattomat seuraukset, etenkin jos ei ole kovin hyvä tasapaino...älä rupee...
Anonyymi kirjoitti:
Karmea kohtalo, se on paree ajella turkki tarpeeks usein sit. Muista pitää kasvomaski kuonolla prosessin ajan, nykyään on muodissa FFP2 ja -3 versiot. Itsensä potkimisella voi olla arvaamattomat seuraukset, etenkin jos ei ole kovin hyvä tasapaino...älä rupee...
On se. Mutta tällä hetkellä olen täysin karvaton. Pidän pään kaljuna ja ajelen naamanikin. Ei pahemmin pääse hilsettä kertymään. Mutta miksi kerron tämän tuntemattomalle netissä 😂
- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
On se. Mutta tällä hetkellä olen täysin karvaton. Pidän pään kaljuna ja ajelen naamanikin. Ei pahemmin pääse hilsettä kertymään. Mutta miksi kerron tämän tuntemattomalle netissä 😂
Astetta yllättävämpää olisi ollut jos olisit vaikka kertonut treenaavasi balettia tutu-hameessa tasapainon kehittämiseksi :) Pärjäile repolainen.
- Anonyymi
Noista kahdesta olit enemmän pelokas ätmi kuin jännämies. Ei jännämiehet nolaa itseään tollasissa tilanteissa itkemällä ja saamalla paniikkikohtauksia. Eikä jännämiehet turvaudu myöskään poliisin apuun missään tilanteessa.
Todennäköisesti näin, mutta mitäpä sillä nyt on väliä jonkun äijänkäppänän seurassa keskellä metsää 😂🙄 Ei tosiaan ollut naisyleisöä paikalla.
Enkä mä sinne mitään poliisia oikeasti olisi soittanut, ja luuletko että olisivat edes tulleet, jos/kun koira ei onnistunut mua vahingoittamaan mitenkään. Ja kun oma käytös oli suunnilleen samaa tasoa koiran kanssa, ja suusta pääsi aika painavaa tekstiä, niin todennäköisesti mä siitä olisin saanut syytteen jostain laittomasta uhkauksesta, ja jos olisivat tikuttaneet niin olisi pitänyt ryhtyä kaivelemaan puhelimella lääkkeiden reseptejä omakannasta keskellä metsää jne.
Vanha aloitus, eikä vakavasti otettuna liity mitenkään näihin ätmi/jännämies juttuihin, mutta yllätyin vain itsekin että miten tällainen lähtökohtaisesti hyvin rauhallinen ihminen toimii noinkin uhkaavassa tilanteessa. 🤯
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510352
- 816913
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445054- 614597
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella724326Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme333913- 472908
- 362695
- 402330
- 2161922