Kirjoitelkaa runoja

Ei nyt runoiluta. Meni runosuoni tukkoon, kun muusa otti hatkat.

Olipa kerran joku muu,
hänellä oli oiva suu.
Osas hän tehdä kaikkee,
maistui elämä karkeilt.
Mut sit tuli pakkei,
alkoi elämä maitua puulta.
Ei ollut enää suurta suuta.
Pienempää suuta sanottiin,
sit alkoi janokii.
Sen pituinen se.

Näytän sulle keskisormee,
lämpenee tunteet.
Osaat sä tulla,
vai aiotko vain purra?
Oot vähän hiileen,
ota ihan viilee.
Coolisti vaan kato.

Nuoruuden voima,
oli lahja mulla.
Nyt on vanhuuden taika,
vaivojen aika.

Laulunsanat, mutta niissä on jokin älli tälli.

She really, really did that, did that to me, I wasn't looking
Oh, this shit happened naturally, and I know better
Than to mess with my destiny, what's best for me
I never met a girl...

Missä sukka missä sukka....kuurankukka.

Kevät tuli, lumi suli. Puro sano, puli puli. Sitten ryyppäävä joulupukki tuli ja hakkasi kaikki. Jeesus huusi taustalla: "Yeah! Nyt ollaan asiassa!"

Runo


Jorma, urbaani cityjuntti, pihkapuntti,

istui kannollansa näkyjensä kanssa.

Oli siinä vähän kaikenlaista,

sellaista ja tällaista naista.



(hihitystä)

Piparit pellillä odottaa, ne tarjolle laitetaan, kohta suuhun popsitaan
Hedelmäkakku kaverina tietää maistuvansa parhaalta.
Glöigiä ja kahvia, jo tuoksuu joulu ovella.

Sun kuvitelmas oli ihan täyttä kakkaa, oisit sairastanu yksin etkä alkanu muiden päätä sakkaa, lantti on kyl otettava mistä sen saa, mutta hännän heilutukselles mopsi sanon vaan daa

=)

olet, kaunein, aarre, jota, Klonkku, vahva, ja, silti heiveröinen, iltaisin,

katsellen tähtiä ajattelee, ja, tähtiä hamuillen, ajattelee, kättään,

vapisevaa, ja, silti itkuista, kuin Klonkun mieli, itsessään, sillä Hänelle,

Unelmalleen, rakkaudelleen, on luotu kädet haltian, ja, Klonkulle,

kädet, tuomion, ja, katkeruuden,

ja, silti Klonkku ahnehtii ja ahnehtii mielessään, ikuista, onnea,

kuten, jokainen elollinen,

ja, rakkautta sydämessään, Klonkku heittää sormuksen,

ja, antaa onnen rakkauden, sormuksen, sijaan, ikuisen,

vaihtaen tuskan ja kärsimyksen, aivojen sekä käsien,

vain, paratiisiin ja onneen, mieleen,

ja, silti kehon vajavaisuuteen, ikuiseen, kuin, tuomio itsessään,

N,

eli, PAKSU PEKKA,

=)

herskaa, tapsaa ja piriä
elämäni suunnatonta loppukiriä
överit multa hengen veivät
taidan ottaa pienet sievät

Suopillu tuulessa hoilottaa, tuuli vinkuheinää soittaa, vehnähammas suopillun sisään luikahtaa.

Voi änkyrä parahti vänkyrä akka.
Ei tarkene talossa akka, sammunut on ainoa takka. Halossa halkeama ja varapäreet käytetty....

Ei ole tarvetta runojen kirjoittamiselle.

Taivaalle tarttuneet linnut ja jähmettynyt meri

kävelin aaltojen harjoilla poimien lokkeja koriini
siivet taivutettava varovasti ohjeistin näin toisia

aikaa
on vielä hetki

siihen asti

kun alkaa kuulua "tu tum tu tum"
meri herää

osa näistä uusista ihmisistä
osasi jättää kotelonsa

he ovat aikaa sitten täältä lentäneet

lokit elpyvät noin vuorokaudessa
joskaan eivät kaikki

hieraisen otsaltani hikeä

hyvinhän se meni

ajattelen

Miehen suussa suklaakonvehti
Sängyllä makoilee neito kainis ja nuori tuo.
Miehen konvehti, suusta sujahti, naisen pimppiin avoimeen siis...
Miehen kieli notkeasti, nuolaisee konvehdin pimpistä, mut ei meinaa antaa konvehtia, sulaa se pimppiin, suklaapimppi.

Mä en kestä enää tätä shittiä,
antakaa mun purra yhtä bittiä.

Saatanan ämmä, mä vihaan sinua.
Anna mun kaikki kestää,
tää on on ihan liikaa,
en kestä enää sinua.
Et tule saavuttamaan koskaan minua
En jaksa yhtään enää tätä peliä,
ymmärtäisitkö vähän edes minua
...

O-ou, aikas synkkää, mitä minä kuulin,..

...

Vanha mies sitkeä kuin tilliliha,
hänelle ei kelpaa kuin siisti piha.
Nuorta naista ympärillä parveilee,
niistä gentleman seuransa valitsee.

Runosuoni on tyrehtynyt.

Se
oli
sen
pituinen
se

Vapaa Tahto, onko Tahtosi vapaa?

Jos vapauden olet taistellut Tahdollesi

Ja vapaa on Tahtosi

Taistelet kuolemaan asti pitääkseen sen vapaana

Jos Tahdon Vapaasi helposti luovutat

Ei ole Tahtosi koskaan vapaana ollut

Vaan vankilassa kullattujen kaltereiden takana

Ja ne kalterit kullatut sinulta viedään

Ja kylmällä teräksellä korvataan

Kaikki mitä luulit itse tahtovasi

Se jonkun muun tahtoa oli

Ja Tahtosi oma kitumassa huomaamatta

Kitumassa, koska tottunut se siihen oli

Ei muuta osannut, ei tiennyt

Koska näin sille opetettu oli

Vapautua Tahtosi haluaa, kahleet ja kalterit murtaa

Mutta pelokas se on, koska

Ei tiedä mitä, miten tahtoa ilman jonkun toisen tahtoa

Kun Tahtosi itse tahtoo, ilman muiden vaikutusta

Se yksin jäämään sinut ikuisesti tuomitsee

Se hinta on Tahdon Vapauden

Jäi se puolitiehen..
Ei riittänyt syvyyttä tarpeekis kyntöuran.
Liikaa kannattamaan joutuu, muuten naps, napsahtaa poikki.

Huurteinen metsä
ja luminen maa.
Otsaasi enkeli koskettaa.
Lävitse roudan ja
paksun jään
taivas tuo lämpöään.
Ohi on kiireisen kaupungin
hälinä ja työ.
Tässä on nyt rauha ja jouluyö. (laulun sanat)

Hyvää joulua 🌠

Sinun tuntoihisi nukahdan
puen päälle unen mukavan
sen jossa ei tarvita sanoja
vain ajatuksen hienoja janoja.
Ja hyväksyntä, tuo luomasi
että voin olla luonasi
Juuri nyt ja huomenna
suudelmasi suojana. /Rakkausrunot.fi


Elämän väsy. Enimmäkseen henkinen johtuen monista eri syistä. Nyt olisi aikaa kerätä voimia. Syksy on ollut raskas.
Oman itsensä unohtaminen näyttää olevan niin paljon helpompaa kuin hoitaminen.

Levollisia unia 🌟

Päivä eilistä pidempi
kuun puolikas heijastuu
pakkaslumen pinnasta.
Auringon matala kaari
hipoo taivaanrantaa.
Mustarastaat mykistyneinä
pakkasenpuremat pihlajanmarjat,
Voi kuinka ikävöinkään
sinua kevät!

Ihmiset jaksaa toistensa kanssa vääntää,
silti maapallo itseään avaruudessa kääntää.
Laulaa oksallaan talitintti ja varpunen,
kraakkuu varikset ja jossain leivonen.

Luulee ihminen elävänsä täällä yksin,
ainoa totuus on thl;n ja hyksin.
Tuleeko lohtu venäjästä vain natosta,
vai putoisiko se tuolta katosta?

Minä en ainakaan ala mitään muutosta tekeen,
miettii ihminen heittäen ihmisyyden vekeen.
Tulkoot minut tästä kantamaan joku ulos,
näyttämään joku jo valmiiksi tehty tulos.

Siellä se raakki sohvallaan yksin makaa,
kun maailma pyörii kuitenkin samaa rataa.
Ei auta kiukkuilut ja sadattelut muihin,
valmista ei saa ja toiveet menee puihin.

Ne linnut, eläimet ja ihmiset jotka elää hetkeä,
voivat katsella luontoa, kaupunkia pitää retkeä.
Retki on silloin juuri omannäköinen taulu,
kun siihen antaa kuulua muut ja soi linnunlaulu.

Kuule taiva, tunne maa, taas yksin täällä olla saan , yksin synnyin, yksin kuolen, ne muut katsoo miettii samaa
Onko tarkoitusta olemassakaan? Ihmiset rinnallain imee itsekyydellään kaiken, mutta itse olen aivan samanlainen.
Avuton on ihminen yksin maailmassa

Oi' elämä ! elä enään ota pois vaan anna! pidä sylissä nyt ja huomiseen kanna , anna toivo anna rauha lämmitä vihamiehille sauna ja poista sisältäni kauna
Oi' elämä oi' elämä ole hyvä ja naura

Olet ihminen, toiselle valon sekä ilon tuoja...
Valoa sinä piilossa pidät, kätket ilon, tiedä et miks kaikk' turhaa on.

Olen itselleni valo sekä ilo, siks kaikk' turhaa on.

Miks toisiltamme ilon viemme, kiellämme toivon, rakkauden hautaamme...
Pelkäämme elää, on helpompi olla puoliksi kuollut, kuin täysin elossa.

Siks' emme toistemme valoa nyt nää, on tulemme kytevä ja valomme himmeä.
Rakas anna minun tulla ja puhaltaa tulesi kirkkaaksi,
tuoda lämpö kotiimme.

En voi puhua
ensin on saatava itkeä
purkaa tuskan suuruus
kertoa kiukun kamaluus
sitten vasta
tyyntynyt sydän
saa sanotuksi
mikä mieltä hiukoo
sitten vasta
kuulevat korvani
mitä sinussa sisällä. (-Anja Porio)

Mitä kauemman aikaa sen vähemmän sanoja.

Vanhan vuoden loppua ja uuden alkua.

Levollista yötäkin🌠

Kun jokin minussa
jäätyy,
tiedän mikä osani
tarvitsee lämpöäni.
Annan itselleni turvaa,rauhaa ja
rakkautta.
Sulatan elämänvirran. -Julia Kuu

Levollisiin uniin 🙏

Runoja,
Olenpas minä nyt vitsikäs.
Se oli muuten vuoden runo.

Soilos! Niin ku hoilos.
Kylillä kaikuu. Kuutamo liukuu länteen. Kiitävi aika.
Ohi nukkuvaa. Rakkauden tuuloset koittaa.
Iloista laulua soittaa.
Korvien kuultavissa!

kevään vihreys kietoutuu puihin
se yllättää talven jälkeen
uusi elämä herää kuin tyhjästä
vaikka se on odottanut talven ajan
jossain piilossa, näkymättömissä
lämpöä ja aurinkoa

Syksyinen Lappi

On mieli täynnä tuskaa.
kun katson Lapin ruskaa
ja vaivaiskoivupuskaa.


Töölonlahti

Paikka Töölönlahti.
Päähän hiipii sahti.
Nopea on tahti,

Poliisilla mahti.
Asemalle rahti.
Putkassa on vahti.

Nämä olivat omia runojani. Esikuvani Otso Kirjosieppo runoili aikoinaan:

Nuoret rakentavat linnunpesät.
Valtio maksaa pennunlisät. 🌹👀

Tyhmä ruma homssantuu
Kanssasi en messuille tuu

Älä komentele,
Senkin pentele