Tuleeko maailmanloppu vuonna 2022?

Se on valitettavasti niin, että kuolemaan kaikki päättyy.

Ihan hyvin on voinut jo Jeesukselle ilmoittaa, mistä Hitosta sinä tiedät ettei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Se on valitettavasti niin, että kuolemaan kaikki päättyy.

Jumalttominen osa päätty ikuineen kuolemaan, ukovien osa jatkuu uudessa elämässä Jeesuen kanssa taivaan ilossa ainaisesti.

Meidän aikapäättyy kun simämme sukeutuu viimeisen kerra tässä ajassa, mille puoen menemme se on jokaisen omavlinta, tuonelaan menijät ovat herran armon hyljäneet, Jessukse armon ottaneeet vastaa pääsevätä ijankaikkiseen elämää. Välimuotoa ei ole omilla ansioillaa ole mitään merkitystä, mitä olet tehnyt elämä aikansai, uskovana sulla on rakkaus Jeesukseen ne työt luetaan sun eduksesi, mitä olet tehnyt minun lähimäisilleni se on tehty Jeesusenlle niin hän sanoon.

22.02.2222 päättyy ei perkele siihen on liian pitkä aika ja ei voi tehdä rahaa 🤣

Itsestäsikö taas puhut? Etkö sinä tekeydy profeetaksi tai jumalaksi tai miksikä hyvänsä levittääksesi vihaa ja verta?

Kyllä ja sitte ei tule enää loppua.

Ei ala alkaa uskovilla ijäisyys, tämä aika päätty toiseen tulemiseen Jeesusken.

"Raamattu lupaa erityisen siunauksen niille, jotka lukevat Ilmestyskirjaa."

Mikä se erityis siunaus mahtaa olla?Olen sen ainaski kolme kertaa lukenut kokonaan ja sen jälkeen sieltä täältä.

Uskot siis että Jeesus palaa kahdesti? Ensin hakemaan omansa pois ennen ahdistuksen aikoja ja uudelleen myöhemmin? Ei, ei. Palaa vain kerran ja nimenomaan ahdistuksen jälkeen, sanotaanhan raamatussa että valittujen tähden niitä päiviä on lyhennetty koska muuten kukaan ei selviäisi. Petri Paavola on opettanut aiheesta aika hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Uskot siis että Jeesus palaa kahdesti? Ensin hakemaan omansa pois ennen ahdistuksen aikoja ja uudelleen myöhemmin? Ei, ei. Palaa vain kerran ja nimenomaan ahdistuksen jälkeen, sanotaanhan raamatussa että valittujen tähden niitä päiviä on lyhennetty koska muuten kukaan ei selviäisi. Petri Paavola on opettanut aiheesta aika hyvin.

Lue lisää

Uusi jerus alen tulee alas taivaasta jossa on tuhatvuotinen valtakunta karitsan häiden jälkeen, paholainen on sidotunan tunanne vuotta sen pääsee vähäksi aikaa vapaaksi.

>Odotin jo viime vuonna ylöstempausta.

En kyllä yhtään epäile. 🙄

Kolmatta temppeliä on jo alettu suunnittelemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmatta temppeliä on jo alettu suunnittelemaan.

Ylöstempasuexpertti h. Veijonen profetoi tempasun tapahtuvan vuonna 6000 jKr, siis ehtii mukulat laskee ja perunat nostaa.

Ei tule.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tule.

Elämme samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä ulottuvuudessa. Onko rinnakkaisuniversumeja olemassa?
On kuitenkin olemassa teoria, jonka mukaan on olemassa monia universumeja, joissa elämme täysin erilaista elämää: jokainen tekomme liittyy tiettyyn valintaan, ja tekemällä tämän valinnan meidän universumissamme, rinnakkaisuniversumissa "toinen minä" tekee päinvastaisen päätöksen. Kuinka perusteltu tällainen teoria on tieteellisestä näkökulmasta? Miksi tiedemiehet turvautuivat siihen? Yritetään ymmärtää artikkelissamme.
Maailmankaikkeuden multiversumi-käsite

Teorian maailmojen todennäköisestä moninaisuudesta mainitsi ensimmäisen kerran amerikkalainen fyysikko Hugh Everett. Hän tarjosi oman ratkaisunsa yhteen fysiikan suurimmista kvanttimysteereistä. Ennen kuin siirrytään suoraan Hugh Everettin teoriaan, on ymmärrettävä kvanttihiukkasten mysteeri, joka on vaivannut fyysikoita kaikkialla maailmassa vuosikymmeniä.

Kuvitellaan tavallinen elektroni. On käynyt ilmi, että kvanttikohteena se voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Sitä kutsutaan kahden tilan superpositioksi. Mutta taika ei lopu tähän. Heti kun haluamme jotenkin konkretisoida elektronin sijainnin, esimerkiksi yrittää kaataa sen toisen elektronin kanssa, siitä tulee tavallinen elektroni kvanttielektronista. Miten tämä on mahdollista: elektroni oli sekä pisteessä A että pisteessä B ja yhtäkkiä tietyssä pisteessä hyppäsi pisteeseen B?

Hugh Everett tarjosi tulkintansa tästä kvanttikysymyksestä. Hänen multiversumiteoriansa mukaan elektroni jatkaa olemassaoloaan kahdessa tilassa samanaikaisesti. Kyse on tarkkailijasta itsestään: hän muuttuu nyt kvanttikohteeksi ja jakautuu kahteen tilaan. Toisessa niistä hän näkee elektronin pisteessä A, toisessa hän näkee sen pisteessä B. On olemassa kaksi rinnakkaista todellisuutta, ja ei tiedetä, kummasta niistä tarkkailija löytää itsensä. Todellisuuksiin jakautumista ei rajoita luku kaksi: niiden haarautuminen riippuu ainoastaan tapahtumien vaihtelusta. Kaikki nämä todellisuudet ovat kuitenkin olemassa toisistaan riippumatta. Me havaitsijoina olemme yhdessä todellisuudessa, josta on mahdotonta poistua tai siirtyä rinnakkaiseen todellisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Elämme samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä ulottuvuudessa. Onko rinnakkaisuniversumeja olemassa?
On kuitenkin olemassa teoria, jonka mukaan on olemassa monia universumeja, joissa elämme täysin erilaista elämää: jokainen tekomme liittyy tiettyyn valintaan, ja tekemällä tämän valinnan meidän universumissamme, rinnakkaisuniversumissa "toinen minä" tekee päinvastaisen päätöksen. Kuinka perusteltu tällainen teoria on tieteellisestä näkökulmasta? Miksi tiedemiehet turvautuivat siihen? Yritetään ymmärtää artikkelissamme.
Maailmankaikkeuden multiversumi-käsite

Teorian maailmojen todennäköisestä moninaisuudesta mainitsi ensimmäisen kerran amerikkalainen fyysikko Hugh Everett. Hän tarjosi oman ratkaisunsa yhteen fysiikan suurimmista kvanttimysteereistä. Ennen kuin siirrytään suoraan Hugh Everettin teoriaan, on ymmärrettävä kvanttihiukkasten mysteeri, joka on vaivannut fyysikoita kaikkialla maailmassa vuosikymmeniä.

Kuvitellaan tavallinen elektroni. On käynyt ilmi, että kvanttikohteena se voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Sitä kutsutaan kahden tilan superpositioksi. Mutta taika ei lopu tähän. Heti kun haluamme jotenkin konkretisoida elektronin sijainnin, esimerkiksi yrittää kaataa sen toisen elektronin kanssa, siitä tulee tavallinen elektroni kvanttielektronista. Miten tämä on mahdollista: elektroni oli sekä pisteessä A että pisteessä B ja yhtäkkiä tietyssä pisteessä hyppäsi pisteeseen B?

Hugh Everett tarjosi tulkintansa tästä kvanttikysymyksestä. Hänen multiversumiteoriansa mukaan elektroni jatkaa olemassaoloaan kahdessa tilassa samanaikaisesti. Kyse on tarkkailijasta itsestään: hän muuttuu nyt kvanttikohteeksi ja jakautuu kahteen tilaan. Toisessa niistä hän näkee elektronin pisteessä A, toisessa hän näkee sen pisteessä B. On olemassa kaksi rinnakkaista todellisuutta, ja ei tiedetä, kummasta niistä tarkkailija löytää itsensä. Todellisuuksiin jakautumista ei rajoita luku kaksi: niiden haarautuminen riippuu ainoastaan tapahtumien vaihtelusta. Kaikki nämä todellisuudet ovat kuitenkin olemassa toisistaan riippumatta. Me havaitsijoina olemme yhdessä todellisuudessa, josta on mahdotonta poistua tai siirtyä rinnakkaiseen todellisuuteen.

Lue lisää

Hugh Everettin teoriaa tukevat Howard Wiseman, fyysikko ja professori Griffithin yliopistossa Australiassa, tohtori Michael Hall Griffithin yliopiston kvanttidynamiikan keskuksesta ja tohtori Dirk-Andre Deckert Kalifornian yliopistosta. Heidän mukaansa rinnakkaismaailmoja on olemassa, ja niillä on erilaiset ominaisuudet. Kaikki kvanttimysteerit ja -mallit ovat seurausta naapurimaailmojen "hylkimisestä" toisistaan. Nämä kvantti-ilmiöt johtuvat siitä, että kumpikaan maailma ei ole samanlainen kuin toinen.
Rinnakkaisuniversumien käsite ja säieteoria

Muistamme hyvin koulun tunneilta, että fysiikassa on kaksi suurta teoriaa: yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttikenttäteoria. Ensimmäinen selittää fysikaalisia prosesseja makrokosmoksessa, toinen mikrokosmoksessa. Jos molempia teorioita käytetään samassa mittakaavassa, ne ovat ristiriidassa keskenään. Vaikuttaa loogiselta, että on oltava jokin yleinen teoria, jota voidaan soveltaa kaikkiin etäisyyksiin ja mittakaavoihin. Fyysikot ovatkin esittäneet säieteorian.

Kyse on siitä, että hyvin pienissä mittakaavoissa esiintyy joitakin värähtelyjä, jotka ovat samanlaisia kuin tavallisen jousen värähtelyt. Nämä jouset ovat täynnä energiaa. "Säikeet" eivät ole säikeitä kirjaimellisessa merkityksessä. Ne ovat abstraktio, joka selittää hiukkasten vuorovaikutuksen, fysikaaliset vakiot ja niiden ominaisuudet. Kun teoria syntyi 1970-luvulla, tiedemiehet uskoivat, että siitä tulisi yleinen teoria, joka kuvaisi koko maailmaamme. Kävi kuitenkin ilmi, että tämä teoria toimii vain 10-ulotteisessa avaruudessa (ja me elämme neliulotteisessa avaruudessa). Muut kuusi avaruuden ulottuvuutta yksinkertaisesti romahtavat. Mutta kuten käy ilmi, ne eivät romahda yksinkertaisella tavalla.

Vuonna 2003 tutkijat havaitsivat, että ne voivat luhistua valtavan monella eri tavalla, ja jokainen uusi tapa johtaa erilaiseen maailmankaikkeuteen, jossa on erilaiset fysikaaliset vakiot.

Anonyymi kirjoitti:

Hugh Everettin teoriaa tukevat Howard Wiseman, fyysikko ja professori Griffithin yliopistossa Australiassa, tohtori Michael Hall Griffithin yliopiston kvanttidynamiikan keskuksesta ja tohtori Dirk-Andre Deckert Kalifornian yliopistosta. Heidän mukaansa rinnakkaismaailmoja on olemassa, ja niillä on erilaiset ominaisuudet. Kaikki kvanttimysteerit ja -mallit ovat seurausta naapurimaailmojen "hylkimisestä" toisistaan. Nämä kvantti-ilmiöt johtuvat siitä, että kumpikaan maailma ei ole samanlainen kuin toinen.
Rinnakkaisuniversumien käsite ja säieteoria

Muistamme hyvin koulun tunneilta, että fysiikassa on kaksi suurta teoriaa: yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttikenttäteoria. Ensimmäinen selittää fysikaalisia prosesseja makrokosmoksessa, toinen mikrokosmoksessa. Jos molempia teorioita käytetään samassa mittakaavassa, ne ovat ristiriidassa keskenään. Vaikuttaa loogiselta, että on oltava jokin yleinen teoria, jota voidaan soveltaa kaikkiin etäisyyksiin ja mittakaavoihin. Fyysikot ovatkin esittäneet säieteorian.

Kyse on siitä, että hyvin pienissä mittakaavoissa esiintyy joitakin värähtelyjä, jotka ovat samanlaisia kuin tavallisen jousen värähtelyt. Nämä jouset ovat täynnä energiaa. "Säikeet" eivät ole säikeitä kirjaimellisessa merkityksessä. Ne ovat abstraktio, joka selittää hiukkasten vuorovaikutuksen, fysikaaliset vakiot ja niiden ominaisuudet. Kun teoria syntyi 1970-luvulla, tiedemiehet uskoivat, että siitä tulisi yleinen teoria, joka kuvaisi koko maailmaamme. Kävi kuitenkin ilmi, että tämä teoria toimii vain 10-ulotteisessa avaruudessa (ja me elämme neliulotteisessa avaruudessa). Muut kuusi avaruuden ulottuvuutta yksinkertaisesti romahtavat. Mutta kuten käy ilmi, ne eivät romahda yksinkertaisella tavalla.

Vuonna 2003 tutkijat havaitsivat, että ne voivat luhistua valtavan monella eri tavalla, ja jokainen uusi tapa johtaa erilaiseen maailmankaikkeuteen, jossa on erilaiset fysikaaliset vakiot.

Lue lisää

https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html

Quantum Physics derives from Vedas.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html

Quantum Physics derives from Vedas.

Lue lisää

https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/
Tiede.

Anonyymi kirjoitti:

https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/
Tiede.

Lue lisää

On ollut dokumenttejä, jossa ihmiset ovat olleet paralleelimaailmassa ja tulleet takaisin. Ne, jotka tulivat takaisin, kertoivat, muut eivät. Tätä aihetta on paljon tutkittu.

Vedat sisältävät tietoa atomin rakenteesta, sikiön alkionkehityksestä, keinosiemennyksen monista tavoista, lentokoneiden rakentamisen teknologiasta, atomien aika-asteikosta ja jopa, mikä ei ole yllättävää, ihmisen kloonausprosessi on kuvattu. Nykyaikainen astrofysiikka havaitsi XXI vuosisadan vaihteessa, että kolmiulotteisen maailmamme lisäksi vieressämme on ainakin seitsemän ulottuvuutta (fyysikko P. Davis). Vedoissa sanotaan, että maailmankaikkeudessamme on 64 aika- ja avaruusulottuvuutta sekä aika-avaruustunneleita, joiden kautta voi tunkeutua rinnakkaisiin maailmoihin. Ydinenergian löytämistä pidetään 1900-luvun perintönä. Intiassa Kurukshetrassa arkeologit löysivät kuitenkin jälkiä ydinaseiden käytöstä 5000 vuotta sitten. Tärkeässä vedalaisessa teoksessa Srimad Bhagavatamissa kuvataan ydinenergian hallinnan teknologiaa sekä lasersäteiden käyttöä. Bhavishya Puranassa kuvatut vedalaiset ennustukset hämmästyttävät edelleen ihmisten mieliä, sillä ne toteutuvat sataprosenttisella tarkkuudella. ... Kvanttiteorian luojat N. Bohr ja W. Heisenberg puhuivat kvanttimekaniikan ja muinaisen intialaisen filosofian yleismaailmallisesta samankaltaisuudesta. ...Kaikki, mitä fysiikka on nyt lähestynyt, on esitetty muinaisissa intialaisissa vedalaisissa kirjoissa. VIIMEISTEN TUHANNEN VUODEN AIKANANA OLEMME LÄNSIMAISEN TIETEEN TIELLÄ PÄÄSSEET TIETOON, JOKA TUNNETTIIN IDÄSSÄ
300O VUOTTA SITTEN. V
Ainutlaatuista meille on Vedoissa kuvattu tieto RINNAKKAISISTA MAAILMOISTA JA MAAN ULKOPUOLISISTA SIVILISAATIOISTA - avaruusolennoista, joiden kanssa ihmiskunta on ollut yhteydessä muinaisista ajoista lähtien.

Anonyymi kirjoitti:

Vedat sisältävät tietoa atomin rakenteesta, sikiön alkionkehityksestä, keinosiemennyksen monista tavoista, lentokoneiden rakentamisen teknologiasta, atomien aika-asteikosta ja jopa, mikä ei ole yllättävää, ihmisen kloonausprosessi on kuvattu. Nykyaikainen astrofysiikka havaitsi XXI vuosisadan vaihteessa, että kolmiulotteisen maailmamme lisäksi vieressämme on ainakin seitsemän ulottuvuutta (fyysikko P. Davis). Vedoissa sanotaan, että maailmankaikkeudessamme on 64 aika- ja avaruusulottuvuutta sekä aika-avaruustunneleita, joiden kautta voi tunkeutua rinnakkaisiin maailmoihin. Ydinenergian löytämistä pidetään 1900-luvun perintönä. Intiassa Kurukshetrassa arkeologit löysivät kuitenkin jälkiä ydinaseiden käytöstä 5000 vuotta sitten. Tärkeässä vedalaisessa teoksessa Srimad Bhagavatamissa kuvataan ydinenergian hallinnan teknologiaa sekä lasersäteiden käyttöä. Bhavishya Puranassa kuvatut vedalaiset ennustukset hämmästyttävät edelleen ihmisten mieliä, sillä ne toteutuvat sataprosenttisella tarkkuudella. ... Kvanttiteorian luojat N. Bohr ja W. Heisenberg puhuivat kvanttimekaniikan ja muinaisen intialaisen filosofian yleismaailmallisesta samankaltaisuudesta. ...Kaikki, mitä fysiikka on nyt lähestynyt, on esitetty muinaisissa intialaisissa vedalaisissa kirjoissa. VIIMEISTEN TUHANNEN VUODEN AIKANANA OLEMME LÄNSIMAISEN TIETEEN TIELLÄ PÄÄSSEET TIETOON, JOKA TUNNETTIIN IDÄSSÄ
300O VUOTTA SITTEN. V
Ainutlaatuista meille on Vedoissa kuvattu tieto RINNAKKAISISTA MAAILMOISTA JA MAAN ULKOPUOLISISTA SIVILISAATIOISTA - avaruusolennoista, joiden kanssa ihmiskunta on ollut yhteydessä muinaisista ajoista lähtien.

Lue lisää

Voi, voi, no miksi veda-tyypin pitäisi olla kristillinen? Sitä paitsi kristinusko on peräisin itästä.

https://fi.eferrit.com/kristinuskon-samankaltaisuudet-hindulaisuuden-kan...

Kristinuskon samankaltaisuudet hindulaisuuden kanssa

Saattaa olla yllättävää, että suuri osa kristinuskosta on peräisin Intiasta. Itse asiassa vuosisatojen ajan lukuisat historioitsijat ja viisaat ovat huomauttaneet, että hindulaisuudella ei ole ainoastaan hallitseva vaikutus kristinuskoon, vaan monet kristityt rituaalit voisivat suoraan lainata hindujen ( Vedic ) Intiasta.

Kristuksen ja kristittyjen pyhien vertaaminen hindujen opetuksiin

Ranskalainen historioitsija Alain Danielou oli huomannut jo vuonna 1950, että "suuri määrä tapahtumia, jotka ympäröivät Kristuksen syntymää - kuten se liittyy evankeliumiin - kummallisesti muistutti meitä Buddhan ja Krishnan legendoista." Danielou lainaa esimerkkeinä kristittyjen kirkon rakennetta, joka muistuttaa buddhalaisen Chaityan; tiettyjen varhaisten kristittyjen lahkojen tiukka asketismi, joka muistuttaa Jainin ja buddhalaisten pyhien askeettisuutta; pyhän veden käyttö, joka on intialainen käytäntö, ja sanan "Amen", joka tulee hindujen (sanskrit) " OM: sta ".

Toinen historioitsija, belgialainen Konraad Elst, huomauttaa myös, että "monet varhaiset kristilliset pyhät, kuten Roopan Hippolytus, saivat intiimiä tietoa brahmanismista". Elst jopa lainaa kuuluisaa Saint Augustinea, joka kirjoitti: "Me emme koskaan lakkaa katsomasta Intiaan, jossa monia asioita ehdotetaan ihailuksi."

Valitettavasti amerikkalainen intianttinen David Frawley sanoi "toisen vuosisadan jälkeen kristilliset johtajat päättivät irtautua hindulaisista vaikutuksista ja osoittaa, että kristinusko alkoi vain Kristuksen syntymällä". Siksi monet myöhemmät pyhät alkoivat brändättää brasminit "heretiksi" ja Saint Gregory asetti tulevaisuuden suuntauksen julkisesti tuhoamalla hindujen "pakanalliset" epäjumalat.

Suuret intialaiset viisaat, kuten Sri Aurobindo ja Sri Sri Ravi Shankar, Art of Livingin perustaja, ovat usein huomauttaneet, että tarinat, jotka kertovat kuinka Jeesus tuli Intiaan aloitettavaksi, ovat todennäköisesti totta. Sri Sri Ravi Shankar toteaa esimerkiksi, että Jeesus toisinaan toi oranssin viittauksen, hindu-symbolin maailman luopumisesta, joka ei ollut tavanomainen käytäntö juutalaisuudessa.

"Samalla tavalla", hän jatkaa, "Virgin Mary katolisuuden palvonnassa luultavasti on lainattu Hevian hovin kultti Devi". Myös kelloja, joita nykyään synagogissa ei löydy juutalaisuuden hengissä, käytetään kirkossa, ja me kaikki tiedämme niiden merkityksen buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa tuhansia vuosia, jopa tähän päivään saakka.

Hindulaisuuden ja kristinuskon välillä on monia muita yhtäläisyyksiä, mukaan lukien suitsukkeen käyttö, pyhä leipä (prasadam), erilaisten kirkkojen alttarit (jotka muistuttavat monien jumalien jumaluuksia hindujen temppeleissä), rukoilevat rukousta rukousta (Vedic japamala) , kristillisen kolminaisuuden (antiikin Vedic kolminaisuus Brahma, Vishnu ja Shiva kuin luoja, ylläpitäjä ja hävittäjä vastaavasti samoin kuin Herra Krishna kuin Korkein Herra, kaiken perversoiva Brahman kuin pyhä haamu, ja Paramatma kuin laajennus tai Herran poika), kristilliset kulkueet ja ristin merkki (anganyasa) ja niin monet muut.

Kristinusko on otettu pakanuudesta. Mutta et tiedä sitä itse.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen

Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

Muniva pupu ja kukko, tiput ja kukat – pääsiäisen vertauskuvia

Pupu
Hedelmällisyyden symbolina jänis kuvaa uutta elämää. Anglosaksisissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea, Eostrea tai Ostaraa. Eostren uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia.

Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki. Sitä on pidetty vertauskuvana ylösnousseesta Vapahtajasta, joka ei kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen.

Sittemmin pääsiäispupu on valjastettu lelu- ja makeisteollisuuden symboliksi. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pääsiäispupu on saanut joulupukkia muistuttavan lahjojen tuojan roolin.

Englannin easter ja saksan Oster juontuvat samasta vanhasta kevään jumalan nimestä. Ne poikkeavat monista muista eurooppalaisista kielistä, joissa juurena on juutalaisten pääsiäinen, hepreaksi pesah, esimerkiksi ranskan Pâques.

Pääsiäismuna
Kananmunat, samoin kuin kanat, tiput ja jänikset, ovat syntymän ja elämän symboleja.

Pakanauskonnoissa munan ajateltiin olevan taikakalu, jonka Eostrea-jumala munii. Vastalahjaksi tästä taikakalusta annettiin värjättyjä munia.

Yhden kristillisen tulkinnan mukaan munan kuori symboloi Vanhaa testamenttia, joka kätkee sisäänsä Uuden testamentin, jota taas symboloi munan sisus.

Keltuaisen väri on tärkeä pääsiäisen väri, vaikka munat alun perin värjättiinkin ylösnousemuksen värisiksi eli punaisiksi. Suomessa on suosittu munien keittämistä sipulinkuorien kanssa, jolloin ne värjäytyvät punaruskeiksi. Maailmankuuluja ovat Fabergén koristeelliset pääsiäismunat, joita kultaseppä Fabergé apulaisineen teki pääosin Venäjän keisariperheelle.

Tiput
Keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin kuten kevääseen ja uuteen elämään.

Pääsiäiskukko
Kukkoa on käytetty kirkkotaiteessa valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Kukko on monien kirkontornien ja kellotapuleiden huipulla. Kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolmesti.

Lapsille munivassa pääsiäiskukossa on risteytynyt aapiskukko ja pääsiäispupu.

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Varhaiskristillinen kirkko tunnusti nämä yhtäläisyydet. Kristityt apologeetat Justinus Marttyyri (100-165 jKr.) ja Tertullianus (160-220 jKr.) kommentoivat kristillisten uskomusten, riittien ja rituaalien yhtäläisyyksiä mysteeriuskontoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Horus on egyptiläinen jumaluus, joka on peräisin noin vuodelta 3100 eaa. ja jota palvottiin yleisesti kreikkalais-roomalaisella ajalla. Horus oli taivaan jumala - yksi käännös hänen nimestään on "Se, joka on yläpuolella". Häntä kutsuttiin myös "taivaan herraksi". Hän kulki taivaalla haukan muodossa - hänen oikea silmänsä oli aurinko ja hänen vasen silmänsä kuu.

Horuksen tarinasta on monia muunnelmia, mikä ei ole yllättävää näin vanhalle myytille. Eri myytit näyttävät sulautuneen yhteen ja tulleen osaksi Horus-myyttiä.

Horus syntyi maagisesti. Hänen äitinsä oli jumalatar Isis, joka käytti taikavoimaansa kootakseen kuolleen miehensä (joka oli myös hänen veljensä) Osiriksen paloitelluista osista. Hänen peniksensä puuttui, joten hän muovasi kultaisen falloksen ja käytti sitä poikansa siittämiseen. Raskaana oleva Isis joutui pakenemaan kotoaan, koska hänen veljensä Set, joka tuolloin hallitsi, tappoi Osiriksen, ja Isis tiesi, että tämä haluaisi tappaa myös hänen poikansa. Horus syntyi talvipäivänseisauksen aikaan.

Hänet myös samaistettiin isäänsä Osirikseen, joten hän oli sekä poika että isä samaan aikaan. Horus oli jumala, mutta hän oli myös ihminen, sillä jokaista faaraota pidettiin Horuksen ruumiillistumana. Horuksen tarina sekoittui myös Ra:n tarinaan, sillä molemmat olivat auringonjumalia. Ra syntyi neitsytäidille, jonka jumalallinen henki oli hedelmöittänyt.

Horuksen tarinassa ja Jeesuksen Kristuksen tarinassa on joitakin yhteisiä teemoja. Horus syntyi maagisesti talvipäivänseisauksen aikaan. Kuvaukset Isiksestä imettämässä Horusta muistuttavat läheisesti kuvauksia Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta. Molemmat äidit joutuivat pakenemaan, koska hallitsija uhkasi tappaa heidät (Horusin osalta Set ja Jeesuksen osalta Herodes).

Molemmat olivat samaan aikaan isä ja poika, ja molemmat ottivat ihmismuodon (Horus oli faarao, Jeesus tavallinen mies). Molemmilla oli seuraajia (Horuksella oli neljä, Jeesuksella kaksitoista), ja molemmat tekivät ihmeitä (joskin erilaisia). Horuksen isä Osiris herätettiin henkiin kuolemansa jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Veda- teksteissä on mainittu seuraava avatara - Kalki avatara. Kristinuskossa sanotaan, että se on Jeesuksen toinen tuleminen. Ja hän tulee valkoisella hevosella. Ja hevosen nimikin on tiedossa: Devadata. Tiedämme jo, milloin hän on tulossa, kun planeetat ovat tietyssä asennossa. Tässä on yhtäläisyyksiä Raamattun kanssa. Mutta se on silti vain yhden aikakauden loppu (Kali Yuga)ja uuden aikakauden alku, joka on Satya yuga.

https://www.ritiriwaz.com/wp-content/uploads/2020/01/Kalki-Avatar.jpg

Kalki avatar.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Raamattun kanssa jotakin samankaltaisuutta on.

Brahmapuri eli Brahman kaupunki. Tämä Brahman kaupunki on hyvin
samankaltainen kuvauksissaan, Srimad Bhagavatamin yhdeksännessä laulussa on kuvaus siitä,
HYVIN SAMANKALTAINEN, KUIN MITÄ KUVATAAN RAAMATUN VIIMEISESSÄ LUVUSSA,
JOHANNEKSEN ILMESTYKSESSÄ, JUMALAN KAUPUNKINA.

Hyvin samankaltaisia kuvauksia, joten päätelmä on, että on todennäköistä, että se, mitä kristityt
kutsuvat Jumalaksi? Todennäköisesti tässä tarkoitetaan Brahmaa, eli tämän aineellisen maailman
luojaa, eikä niinkään tuota Korkeinta. Käsitteenä on siis, että ehkä tähän Jumalaan, Luojaan,
viitataan.

ristityt ilmeisesti palvovat maailmamme luojaa, joka on puolijumala, eikä Jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Veda-tekstit ovat ikivanhoja, mutta ehjiä ja käytännöllisiä, ainutlaatuisia, uskomattoman selvän ja älykkään tiedon lähteitä. Ne sisältävät täydellisen kuvauksen tästä aineellisesta universumista (universumeista) sen olemuksesta ja tarkoituksesta, antavat selityksen kaikkien tämän maailman elävien olentojen luonteesta ja niiden maailmassa olemisen merkityksestä sekä paljon muuta.

Vedat eivät kuitenkaan pelkästään kerro tulevaisuuden tapahtumista, vaan ne myös ehdottavat tapoja ratkaista kuvatut ongelmat kuvaamalla tärkeimmän menetelmän, jonka avulla tunteva olento voi pätevästi rakentaa aineellisen olemuksensa sopusoinnussa ympäröivän maailman kanssa, mikä on onnellisen elämän perusta.

Nämä Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.

...eri pyhien kirjoitusten mukaan sama asia on ennustettu. Näin tehdessään yhden Puranan sanat auttavat usein ymmärtämään ja selventämään toisen Puranan ennustuksia. Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.

Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

https://www.vauva.fi/keskustelu/4865421/yksinainen-joulu-tulossa?page=1#...

Kristittyjen joulut ja niiden alkuperä. Mutta he eivät tiedä sitä.

Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

Kynttilät

Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

Misteli

Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

Joulupuuro

Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

Lyhde

Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

Joulukuusi

Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko on itse synkretismi, mutta kristinuskon-tyypit eivät sitä itse tiedä.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kolumni-kristinusko-on-synkretistinen-u...

Kristinusko on synkretistinen uskonto

Katolista maantiedettä leimaa Maria-pyhiinvaelluspaikkojen verkosto. Tunnetuimmat pyhäköistä kuten Lourdes ja Guadalupe sijaitsevat Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Luterilaiselle matkailijalle nämä paikat tarjoavat hämmentävän yhdistelmän virallista katolisuutta ja rönsyävää kansanhurskautta.

Intian tunnetuin Maria-pyhäkkö sijaitsee Bengalinlahden rannalla. Vailankanniin suuntaa vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia. Monet ovat hinduja, jotka katolilaisten rinnalla matkaavat palvomaan Jeesus-lasta ja hänen Äitiään.

Siirtomaa-ajalla rakennettu basilika ilmentää goottilaista arkkitehtuuria. Mutta sitä ympäröivä kuhina tuo mieleen hindutemppelin: kansa riisuu kengät kirkkoon astuessaan ja tuo alttarille uhrilahjoina kookospähkinöitä sekä kukkia.

Huomio kiinnittyy kaljupäisiin pyhiinvaeltajiin, etenkin naisiin, jotka ovat luopuneet paksuista tummista hiuksistaan. Basilikan lähistöltä löytyykin hiustenleikkuupaikka: se osoittaa katolisuuden solahtaneen hindukulttuuriin, jossa pyhiinvaeltajat uhraavat hiuksensa.

***

Jos Vailankanni olisi kehitetty kirkollisena projektina, sitä voisi pitää onnistuneena esimerkkinä kristinuskon soveltamisesta paikalliseen kontekstiin. Ilmeistä on, että pyhiinvaelluksen käytännöt ovat kasvaneet alhaalta päin. Kristinuskon ja hindulaisuuden vuorovaikutusta onkin osuvinta kuvata synkretisminä.

Useimmat lukijat tuntevat sanan synkretismi kirkollisen kielen hälytysnappina, jota painamalla ilmiö voidaan leimata opillisesti epäilyttäväksi. Käsite viittaa uskontojen sekoittumiseen. Sellainen nähdään alkuperäisen puhtauden katoamisena, jonkinlaisena kontaminaationa.

Elävä usko on kuitenkin aina synkretististä. Ymmärsin tämän jokunen vuosi sitten Vailankannissa. Kristinuskon ytimessä on ajatus inkarnaatiosta eli Jumalan tulemisesta lihaan. Tämä prosessi jatkuu kirkon missiossa, kun evankeliumi sekoittuu paikalliseen kulttuuriin.

***

Katolisissa Maria-pyhäköissä usko inkarnoituu Jumalan äitiin kohdistuvana kansanhurskautena, joka voimaannuttaa vähäväkisiä. Mitä tämä voisi merkitä omassa kirkossamme? Kristillistä joogaa ja hengellisiä kokemuksia metsän siimeksessä? Vai luterilaista enkelihenkisyyttä? Ehkä jotain, mitä emme vielä tunne, mikäli kirkko antaa tilaa luoville hengellisyyden prosesseille.

Lue lisää

Joulun alkuperä:

Joulunajan juhlia:

Italiassa joulu päättyy 6. tammikuuta. Silloin on Befanan päivä, jolloin Befana-niminen vanha ja kiltti noitanainen tuo lapsille lahjoja. Lahjat on laitettu joulusukkiin. Kiltit lapset saavat leivoksia lahjaksi ja jos joku on ollut vuoden aikana oikein tuhma, sujauttaa Befana hänen sukkaansa valkosipulia.

Saturnalia oli antiikin Roomassa vietetty talven juhla. Tätä keskitalven ylvästä juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta – myöhemmin jopa seuraavan viikon ajan. Saturnus oli maanviljelyn jumala, jota juhlittiin syyskylvöjen päätyttyä. Juhlaan kuului uhrin lisäksi juhla-ateria, kaduilla lauletut joululaulujen edeltävät, lahjojen antaminen ja ystävien luona vierailu ja hauskanpito.

Monet pakanauskonnon edustajat (esim. wiccat) viettää keskitalvella vanhan germaanisen talvipäivänseisausjuhlan mukaisesti Yulea – joka on englanninkielinen ”joulu”-termin arkaainen muoto. Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Joulun alkuperä:

Joulunajan juhlia:

Italiassa joulu päättyy 6. tammikuuta. Silloin on Befanan päivä, jolloin Befana-niminen vanha ja kiltti noitanainen tuo lapsille lahjoja. Lahjat on laitettu joulusukkiin. Kiltit lapset saavat leivoksia lahjaksi ja jos joku on ollut vuoden aikana oikein tuhma, sujauttaa Befana hänen sukkaansa valkosipulia.

Saturnalia oli antiikin Roomassa vietetty talven juhla. Tätä keskitalven ylvästä juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta – myöhemmin jopa seuraavan viikon ajan. Saturnus oli maanviljelyn jumala, jota juhlittiin syyskylvöjen päätyttyä. Juhlaan kuului uhrin lisäksi juhla-ateria, kaduilla lauletut joululaulujen edeltävät, lahjojen antaminen ja ystävien luona vierailu ja hauskanpito.

Monet pakanauskonnon edustajat (esim. wiccat) viettää keskitalvella vanhan germaanisen talvipäivänseisausjuhlan mukaisesti Yulea – joka on englanninkielinen ”joulu”-termin arkaainen muoto. Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta.

Lue lisää

Ikävä tuottaa pettymys. ei tule maailmanloppua.

Anonyymi kirjoitti:

Ikävä tuottaa pettymys. ei tule maailmanloppua.

Se, joka löytää itsensä, menettää riippuvuutensa muiden mielipiteistä.
Albert Einstein

Anonyymi kirjoitti:

Se, joka löytää itsensä, menettää riippuvuutensa muiden mielipiteistä.
Albert Einstein

He elävät ikään kuin he eivät koskaan kuolisi, ja kun he kuolevat, he huomaavat, etteivät he koskaan eläneetkään.

Konfutse

Anonyymi kirjoitti:

Se, joka löytää itsensä, menettää riippuvuutensa muiden mielipiteistä.
Albert Einstein

Elä sitä elämää, jota itse haluat, et sitä elämää, jota muut odottavat sinulta. Riippumatta siitä, vastaatko heidän odotuksiaan vai et, kuolet ilman heitä.

Nyt on 2023 ja taas ei tullut maailmanloppua vuonna 2022. Mietitäänkö taas uusi päivämäärä maailmanlopulle, niin elämästä tulee jännittävää?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on 2023 ja taas ei tullut maailmanloppua vuonna 2022. Mietitäänkö taas uusi päivämäärä maailmanlopulle, niin elämästä tulee jännittävää?

Ei tullut luvattua maailmanloppua.

...mutta käykö noin sitten lopulta, vaiko ei, on sitten toinen juttu. Monet asiat nykyää kuitenkin viittaavat johonkin suureen muutokseen.

Odotamme Jeesuksen toista tulemista. Ennen sitä on kaikki viimeiset vitsaukset, vihat vaivat, vainot, sodat ja pedon kumartamiset.
Petokin saa VALLAN ja voiman yhdeksi hetkeksi. Ilm.17:12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat VALLAN niinkuin kuninkaat YHDEKSI HETKEKSI PEDON KANSSA.
13. Näillä on yksi ja sama mieli, JA HE ANTAVAT VOIMANSA JA VALTANSA PEDOLLE.

Tulee viimeinen vainon aika. Vainoojina ovat peto, ja pedon kumartajat. Näissä vainoissa tulevat viimeiset merttyyrit, ennen Jeesuksen toista tulemista.

1234567---

Pyhät ovat 1000 vuotta taivaassa.

1234567---

Tulevaisuutta ei voi ennustaa kukaan, maan päällä olevista tämä aika kerran päättyy joka tapausessa, toiseen tulemiseen sen jälkeen ahdistuksen aika jos alkaa.

Miksi? Jos olet riittävän vanha muistamaan, ihmiset näkivät joka puolella merkkejä tuhosta vuonna 1999.