Oletko koskaan miettinyt

Premissit ovat varteenotettavia ja ne voidaan perustella ihmisoikeuksilla.

Johtopäätös ei ole kestävällä pohjalla, koska muiden pakottaminen oman pillin mukaiseen tanssiin loukkaa heidän itsemääräämisoikeuttaan.

🦄

"Miksi sinä olet niin tärkeä? "

Koska minä olen oman elämäni ainoa keskipiste ja kokija.

"Miksi sinun etusi, tapasi toimia tai ajattelumallisi on tärkeämpi tai parempi kuin muiden? "

Ajattelumallini on tietenkin se minkä olen parhaaksi kaikista vaihtoehdoista valinnut. Mutta ymmärrän käsitteen kulttuurirelativismi. Jokaisen mallit ja kulttuurit ovat hänen näkökulmastaan parhaita, enkä niitä sinänsä mene tuomitsemaan. Käytännön syistä ja konfliktien välttämiseksi on hyvä pitää näihin kaikkiin muihin joko ajallista tai fyysistä etäisyyttä.

"Mikä tekeen sinusta niin erityisen, että muiden olisi hypättävä pillisi mukaan? "

Ei tarvitse hypätä pillini mukaan mutta ei pidä myöskään olettaa, että minä hyppään ellei siitä ole myös itselleni hyötyä.

En ole tärkeä, kun omassa elämässäni. Itselleni ja perheelleni, mutta pillin mukaan hyppely ei kuulosta hyvälle. Ei niin et ite hypyttäs eikä niin et joku hypyttäs mua.

Yhteisymmärryksessä yhteistuumin mukavinta ja rennointa sopia asiat.

Hieno aloitus.. olen tuota itsekin kanssakulkijoissani ihmetellyt.

Itse en koe olevani tärkeä, olen nanoakin nanompi hiukkanen univeraalisen maailmankaikkeuden udussa. Sillti minä olen.. ja siksi kun olen - olen tärkeä. Tärkeyteni ydin ei ole siinä, etta olen minä, vaan että me kaikki ollaan minä. Tahoillamme.

Minuus on se mikä tekee meistä tärkeän. Se, että yleensä ymmärrämme käsitteen minä, tekee meistä kaikista tärkeän.

Mutta jos suhteutetaan minuus aikaan ja avaruuteen.. kukaan meistä ei ole yhtään mitään.
Typerys on se joka ei näe minuutensa ylitse. Mutta se typeryskin on yhtä tärkeä.

Kässääkkö yhtään mitä haen..?

Mummielestä ei kantsi ees miettii, miks kyöpelit on niiku paljon tärkeempii ku kahedorgat ihmiset. 👻

Saan huomiota, kaikki haluaa olla kanssani tekemisissä. Koen itseni tärkeäksi muille. Saan siitä lisäenergiaa itselleni, kun olen merkityksellinen niin monelle. Olen onnekas, kun saan kokea näin. Etuoikeutettukin monesti.

Menestyn ja olen keskivertoa rikkaampi. Koen itseni halutuksi ihmisenä. Arvostan ihmisiä ympärilläni. Näen asiat aina myönteisen kautta. Ymmärrän myös huonompi osaisia. Ajattelen asioita aina hyvän kautta. En ole koston haluinen.

En ole tärkeä enkä hyppää tai hyppyytä minkään pillin mukaan. Mutta itsekäs oman edun tavoittelija olen siinä missä muutkin. En pidä tätä pahana, koska oman edun ajattelu suojelee hyväksikäytöltä ja muulta ikävältä aika hyvin. Olen epäitsekäs vain omilla ehdoillani ja omasta halustani.

Tämä hyvä kysymys naisille ja eritoten suhteessa oleville naisille ja mies alistettuna jonka sana ei paljon paina

Olen.
"Miksi sinä olet niin tärkeä?"
Koska minut on tehty tänne elämään. En ole itse saanut valita. Ja kun elän täällä, olen tärkeä, kuten muutkin itselleen. (Toivon mukaan)

"Miksi sinun etusi, tapasi toimia tai ajattelumallisi on tärkeämpi tai parempi kuin muiden?"
Minulle itselleni minun etu, tapa toimia ja ajatella on tärkeämpi kuin muiden, koska ne on minua varten, ei muita ja muiden ehdoilla. Muut saa itse elää omien vastaavien kanssa elämäänsä.

"Mikä tekeen sinusta niin erityisen, että muiden olisi hypättävä pillisi mukaan?"
Ei minun pillin mukaan kenenkään tarvitse hypätä, en ole sitä vaatinutkaan. Mutta tietyissä asioissa, jos haluaa olla mukana, joutuu kyllä menemään sitten mun pillin mukaan. Eikä se ole mitään erityistä minussa, vaan kyse on minun rajoista. Ja toisaalta sen toisen ihmisen halusta.... ei tarvitse haluta..

Niin. Tämä ei ollut varsinainen keskustelun avaus.
Tämä oli enemmänkin paikka pysähtyä ja miettiä mikä sinä olet ja mitä yhteiskunta on, miksi me täällä pyörimme ja onko tässä hommassa mitään järkeä.

Sitten siirrymme kevyempiin aiheisiin. Työpäivä on pulkassa ja voimme kiusata vaikka mummoa :)

-keinovaginamies-

Jos olisin yrittäjä joka antaa leipää sadale työntekijälleen olisin tosi tärkeä. Jos olisin vanhempi joka ruokkii kahta lastaan olisin tärkeä mutta olen vain sinkku joka auttaa naista ruokkimaan yhteistä lastamme joten olen puolitärkeä, en kokonainen.
Itsekkäästi voisi ajatella miten yksittäinen ihminen on tärkeä mutta ilman yhtälöä ihmisiin joiden elämä helpottuu kun olet olemassa kertoo sen todellisen tärkeyden arkielämässä. Yksi ihminen ei ole mitään ilman muita, kukaan ei edes huomaa tai miettisi kuukauden kuluttua jos kuolisi.

AV

Täytyy kysäistä vainoojiltani.

-rolvetinhetta-

En elä täällä toisten ihmisten halujen ja määräysten mukaan.
Elän elämääni, kuten tahdon elää sitä, katsoen asioita aina laajemmasta näkö vinkkelistä. Se mikä on muille ihmisille välttämätön tarve, suorastaan pakkomielle.
Se ei ole minulle sellaista, sitä samaa.
Saan voimaa ja rauhan itsekseni olemisesta, en ole ihminen joka pakotetaan johonkin, mihin en selkeästi voi suostua. Saan voimaa minulle läheisistä, tärkeistä ihmisistä ja tämä riittää minulle hyvin. Jokaisella ihmisellä on vain yksi elämä, ja sen saa elää kukin miten itselle sopii. Mitä parisuhteeseen tulee, se on jokseenkin turha ja tarpeeton juttu. Joka huonolla tuurilla antaa vain kuraa niskaan.

Koska olen hyvä ihminen. Kaikki hyvät ihmiset ovat tärkeitä.

Pahat ihmiset haluavat että heille syydetään rahaa, hyvien pitää maksaa ja vielä tanssia heidän pillinsä mukaan. Sellainen ei käy.

Joku tietysti voi kysyä mikä tekee ihmisestä hyvän ihmisen. Vastaus siihen: hyvä ihminen valitsee ja tekee hyviä asioita, kuten käy töissä eikä huvikseen elä sosiaalituilla muiden kustannuksella, pitää huolta terveydestään, liikkuu, syö terveellisesti ruokaympyrän mukaan, eikä ainakaan päästä itseään lihomaan. Hyvä ihminen auttaa ja ajattelee myös muita.

Olen, monestikin on näitä ehtinyt miettiä.

En minä ole yhtään tärkeä, en ainakaan oman itseni ulkopuolella. Ja noihin muihin kysymyksiin ei tämän jälkeen enää tarvise vastatakaan, tuo kattoi nekin.

Varmaan alkuvuoden parhain aloitus! Erittäin hyvä aihe.

En ole miettinyt tuota ensimäistä kohtaa tuosta suunnasta. Ensinnä en pidä itseäni mitenkään tärkeänä. Olisi tietysti mukava ajatella olevansa hieno ja arvokas uniikki yksilö mutta jos istuu kahvilassa katsellen ohikulkijoita niin isoa massaa siellä kulkee. Suurin osa syntyy, elää, kuolee ja painuu unholaan. Enkä usko että itse kahvilan ohi kävellessä siellä muista juuri muita tunteita herätä.
Toiseksi tuntuu siltä että monelle minusta tulee tärkeä vain silloin kun tarvitsevat apua tai ovat muuten pulassa. Tietysti mukava auttaa mutta ei siinä ole tärkeä olo, lähinnä tarpeellinen.

Kysymykseen kaksi. Perukoulun opettajilta jäi mieleen kaksi oppia, "ihmisiä ei arvioida numeroiden tai saavutusten perusteella" ja "sinä olet M184 siitä onnekas että olet aina itseäsi fiksummassa seurassa" Tämän jälkimmäisen opin olen jalostanut niin että lopputuloksen lähtökohta olisi kompromissi. Tämä ei ehkä ole aina se paras ja toimivin mutta sillä pyrin välttämään sen että osa siirtyy ulkokehälle vaikka heillä olisi siten muissa asioissa ihan ydintason tietämystä.

Viimeiseen kohtaan sanoisin että yksi asia on valta ja vastuu. Vaikka lapsia olen rakkaudella yrittänyt kasvattaa ja pyrkinyt paljon jutustelemaan mutta jossakin menee raja jossa vanhemmuus korostuu. Vähän sama, mutta ilman rakkautta, oli myös intissä. Ryhmänjohtajana kun oli viikon leirillä alokkaiden kanssa ja heistä huolehti niin hirveästi siellä ei ollut keskusteluihin ja kompromisseihin varaa varsinkaan jos oltiin taisteluammunnoissa.
Toinen asia on ollut varsinkin työelämässä se että minulla on ollut neuvotteluissa koko henkilöstön tuki. Vaikka minä en itsessään erityinen ole ollut se tuki joka takanani on ollut on tehnyt minusta erityisen.
Kolmas asia on ollut antaa minulle pilli ja antaa minun soittaa säveliä. Edellisessä elämässä kun vielä teffeille pääsi niin usein se meni näin.->Itse kysyin treffeille ja nainen suostui jonka jälkeen kysyin että mitä treffeillä haluaisi tehdä. Sitten valta ja vastuu siirrettiin minulle toteamalla että päätä sinä. Toki vielä tietysti hyväksytin ehdotukseni mutta tuon mukaan sitten välillä mentiin.

Mä en mikään tärkeä ole, enkä muita parempi, enkä mikään erityinenkään. Eikä kukaan hypi mun pillin mukaan, ei mulla ole valtaa muihin, eikä edes tarvetta pomottaa muita. Ketään ei kiinnosta paskan vertaa mun ajatukset, eikä mun olemassaolo muutenkaan. Ilmaa olen muille, joutavaa shaibaa.

Minua ei edes kiinnosta olla tärkeä. Nyt on fokus asioissa, joita ei ole olemassa, koska niitä ei ole vielä löydetty.
Ideat ovat tärkeitä, ei ole väliä kuka niitä löytää tai ymmärtääkö joku niitä.

En ole koskaan ajatellut, että mun etuni olisi tärkeämpi kuin muiden. Sen kuitenkin tiedän, että kovin moni muu ei mun etuani aja, joten se on pakko tehdä itse. Toisaalta en kyllä läheskään aina aja omaa etuani, vaan olen suht neutraali.

Mun tapani toimia tai mun ajattelumallini ei ole myöskään sen tärkeämpi. Jos tavat ovat jonkun kanssa tärkeissä asioissa kovin vastakkaiaset niin sitten vaan ei olla suuremmin tekemisissä. Niin helppoa se on ja molemmat saavat pitää omat tapansa.

Eikä kenenkään myöskään tarvitse hypätä mun pillini mukaan. Poikkeuksena välillä muksu, ku lapsia on joskus pakko yrittää kasvattaa eikä antaa kasvaa ihan pellossa.

Minä olen tärkeä, koska olen tärkeä läheisilleni.