glykosylaatio

Mitä mieltä olette glykosylaation merkityksestä, kun puhutaan keski-iän ylittäneiden (>50v) verenpaineen ja kolesterolitasojen noususta? Myös aikuistyypin diabetes on yksi, joka voi kehittyä.

Mm. Alteon ja (luultavasti) eräät muutkin lääkeyritykset ovat kehittämässä ns. AGE hajoittajia. Alagebrium on yksi tutkimuksen alla oleva kemiallinen yhdiste, joka pystyy pystyy korjaamaan proteiineihin syntyneitä patologisia muutoksia.

Tällä hetkellä luontaistuotteita markkinoidaan paljon. Mutta esim. karnosiinillakin oletetaan olevan ainoastaan glykosylaatiota ehkäisevä vaikutus. Jo tapahtuneille patologisille muutoksille se ei mahda mitään, toisin mitä alagebrium voisi tehdä. Life Extension lehden kautta päädyin lopulta epämääräiseen paikkaan, jossa jopa myytiin "Netin" kautta tätä lääkettä.

Tietääkseni ainoa tieteellisesti todistettu tapa pitkittää elinikää on kalori-restriktio menetelmä, jossa kuitenkin huolehditaan proteiinien, antioksidanttien ja kaikkien muiden elämän kannalta tärkeiden rakennusaineiden saannista. Mutta senkin teho on rajallinen.

Mitä mieltä olette antioksidanteista? Minä saan niistä vähän kahdenlaista kuvaa. Toisaalta kuvataan lukuisia tutkimuksia, joissa niitä voitaisiin pitää erittäin hyödyllisinä. Toisaalta mm. seleeni on myrkyllistä liian suurina annoksina. Osa antioksidanteista voivat muuttua myös radikaaleiksi elimistössä. Yleisesti hyväksyttyä lienee, että D-vitamiinin puutetta on ainakin ja että Suomessa maaperä on seleeniköyhää. On lukuisia tutkimuksia joissa osoitetaan askorbiinihapon positiivisia vaikutuksia verisuonten seinämiin, seleenin lisäävän eturauhassyövän syöpäsolujen apoptoosia jne ...

Minusta näissä tutkimuksissa saattaa olla yksi harhaanjohtava tekijä siinä, että kaikkia eri lopputulokseen vaikuttavia faktoreita ei lasketa välttämättä mukaan. Kuitenkin olisin enemmän antioksidanttien puolella, kuin niitä vastaan. Näen ne ikäänkuin kuin puskurina, jotka estävät vaarallisten kemiallisten reaktioiden tapahtumista.

Onhan niin, että hyvin yksinkertaiset ratkaisut kuten esim. fluori tehnyt miltei hammaslääkärissä käynnit turhiksi, osteoporoosin kehittymistä voidaan hillitä tietyillä vitamiineilla ja hivenaineilla jne ... Asetyylisalisyylihapolla on raportoitu monia myönteisiä vaikutuksia niin verisuonten, kuin eturauhassyövän kannalta. Ja nämä ovat ihan kovaa tiedettä edustavia faktoja. Tulehdusreaktioilla voi tietysti olla isompi rooli, mitä on nyttemmin tunnustettu. Miksi? Koska esim. asa:n ja eturauhassyövän ja myös harmaakaihin eli kataraktan välillä vallitsee jokin korrelaatio. Edellistä yhteyttä on tunnustettu Suomessakin. Jälkimmäinen on Alteonin idea.

Oman kokemukseni mukaan flunssani hävisivät alettuani käyttää toisinaan suhteellisen isojakin, mutta silti turvallisia annoksia antioksidantteja. Mutta miten on seuranta-ajan laita. Onko se riittävä, jotta voisi muodostaa olettamusta parantuneen immuunivasteen puolesta. Minulla on jokseenkin negatiivisia kokemuksia isoista annoksista C-vitamiinia mutta erittäin myönteisiä isoista annoksista E-vitamiinia. Karnosiinilla on mielestäni rauhoittava vaikutus, mutta näistä on vaikea sanoa koska nyt en osaa välttämättä erottaa todellista vaikutusta placebosta.

Onko tällaisia "salaseuroja" olemassa Suomessa, missä pohditaan pitkän iän salaisuutta? Totuushan on, että 40 vuoden jälkeen verisuoneni ovat jo aika kuluneet, immuunijärjestelmä ei ole sellainen kuin nyt, hormonaalisia muutoksia, jne ... Mitä nuoremmassa vaiheessa aloittaa, sitä parempi lopputulos on - näin ajattelisin.

Ja toisaalta lisätietoa kaipaisisin. Kirjoja, tietokantoja, jne ...