No niin kemijärviläiset,

Sitä on yritetty jo kauan ,kuitenkin sanovat että nousussa on ,mutta tämä korona estää monta toimintaa. Heinäkuussa jo asiantuntiat tiesivät Joulun olevan musta ei minkäälaista ennalta ehkäisyä hallitus saanut aikaiseksi oltiin kuin porot pellolla ja ollaan yhä.

"Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023.

Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana."

"päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia" Mitä ne valtavat muutokset ovat?

Anonyymi kirjoitti:

"Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023.

Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana."

"päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia" Mitä ne valtavat muutokset ovat?

Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”

Kemijärvellä vain yksi äänestyspaikka?

Ei siihen yhteiskuntaa tarvita tai vaaleja. Jos se on kannattavaa niin yksityiset tekee sen innoissaan.

Harkimo alkoi tivata palkkaharmonisoinnista hallituksessa istuvien vihreiden Suomelalta.

– Pääministeri ilmoitti viime viikolla, että palkkaharmonisointi tehdään korkeimman palkan mukaan. Se tarkoittaa, että se voi maksaa 500 miljoonaa euroa tai miljardin. Missä on ne rahat, onko ne jossain budjetissa, mistä palkkaharmonisointi maksetaan? Se tulee ajankohtaiseksi jo ensi vuonna, Harkimo kysyi ja muistutti.

– Meillä ei vielä ole arviota palkkaharmonisoinnin kustannuksista, koska kaikki alueet eivät ole ehtineet edes kartoittaa, keitä on töissä ja mihin harmonisointi johtaa. Meillä on oikeuden päätös, että ihmisten palkkoja ei voi ainakaan merkittävästi lähteä alentamaan palkkaharmonisoinnin myötä. Ei ole työntekijöiden kannalta oikein. Haluatteko te leikata suomalaisten soteasiantuntijoiden palkkoja, Suomela siirsi pallon takaisin Harkimolle.

– Ei ole kysymys leikkaamisesta, vaan siitä kuinka paljon niitä palkkoja nostetaan. Ja jos se menee korkeimpien palkkojen mukaan, puhutaan 500 miljoonasta miljardiin rahaa. Rahaa menee paljon ja joka paikkaan pitäisi saada lisää rahaa. Kukaan ei kerro, mistä ne rahat otetaan. Otetaanko ne budjetista, menevätkö ne kehysten yli? Jostain ne rahat on tultava. Jos se menee kehysten sisään, silloin pitää jostain säästää, Harkimo totesi.

Valtiovarainministeri, puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) paalutti loppusyksystä, että keskusta lähtee hallituksesta keväällä, jos hallitus ei pysy sovitussa ja kehykset ylitetään vielä vuonna 2023.

Harkimo toisti IS:n kaksintaistelussa kysymystään Suomelalta, mistä valtio sitten ottaa rahat palkkaharmonisointiin.

– Jos palkat harmonisoidaan keskitason mukaan, silloin leikataan useiden tuhansien palkkoja. Mitä te tavoittelette, Suomela vastasi Harkimolle.

– Meillä on kevään kehysriihi ja syksyn budjettiriihi. Nyt on liian aikaista lähteä sanomaan, mikä on kevään kehysriihen tulos, Suomela sanoi.

– Ei ole liian aikaista. 500 miljoonaa ei sieltä löydy, se menee yli kehysten. Silloin te ette hyväksy, että kehykset pidetään. Tämä on päivänselvä asia. Miksi te ette voi sanoa, mistä se raha otetaan. Meneekö se kehysten yli, koska se on vähintään 500 miljoonaa, Harkimo tiukkasi.

Suomela kautta rantain myönsi, että vihreät olisi valmis palkkaharmonisoinnin vuoksi edelleen ylittämään kehykset.

– Mielestäni pandemiaoloissa on mahdollista, että joudumme jatkamaan poikkeuksellisia talouden toimia, mikä kyseenalaistaa sen, mikä tulevien vuosien kehysasetelma on. Palkkaharmonisointi pitää hoitaa kunnolla, Suomela sanoi.

Kaksintaistelun vetäjä IS:n Timo Haapala kysyi vielä tarkemmin Suomelalta, että onko vihreät valmis ylittämään kehykset ja ajamaan maan hallituskriisiin.

– Kyllä uskon, että myös keskusta on pandemian pitkittyessä valmis katsomaan tilannetta uudestaan, Suomela sanoi.

– Ymmärrän, että yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä autetaan ja se menee kehyksen ulkopuolelle. Mutta te menette tekemään uudistuksen, johon tarvitaan palkkaharmonisointiin rahaa. Tämä on tiedetty pitkän aikaa, että tätä rahaa tarvitaan, mutta sitä ei ole varattu missään ja sitä ei ole otettu mistään. Palkkaharmonisointi ei liity mitenkään pandemiaan, Harkimo muistutti.

Vaikka kysymystä palkkaharmonisoinnista veivattiin pitkään, Harkimon penäämää vastausta sen rahoittamisesta ei saatu.

– Selvä viesti on, että emme jätä palkkaharmonisointia tekemättä. Ei ole ehkä kauhean mielekäs kysymys suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta, että mistä rahat teknisesti otetaan. Tärkeintä on, että saamme uudistuksen hoidettua, Suomela sanoi.

Anonyymi kirjoitti:

Harkimo alkoi tivata palkkaharmonisoinnista hallituksessa istuvien vihreiden Suomelalta.

– Pääministeri ilmoitti viime viikolla, että palkkaharmonisointi tehdään korkeimman palkan mukaan. Se tarkoittaa, että se voi maksaa 500 miljoonaa euroa tai miljardin. Missä on ne rahat, onko ne jossain budjetissa, mistä palkkaharmonisointi maksetaan? Se tulee ajankohtaiseksi jo ensi vuonna, Harkimo kysyi ja muistutti.

– Meillä ei vielä ole arviota palkkaharmonisoinnin kustannuksista, koska kaikki alueet eivät ole ehtineet edes kartoittaa, keitä on töissä ja mihin harmonisointi johtaa. Meillä on oikeuden päätös, että ihmisten palkkoja ei voi ainakaan merkittävästi lähteä alentamaan palkkaharmonisoinnin myötä. Ei ole työntekijöiden kannalta oikein. Haluatteko te leikata suomalaisten soteasiantuntijoiden palkkoja, Suomela siirsi pallon takaisin Harkimolle.

– Ei ole kysymys leikkaamisesta, vaan siitä kuinka paljon niitä palkkoja nostetaan. Ja jos se menee korkeimpien palkkojen mukaan, puhutaan 500 miljoonasta miljardiin rahaa. Rahaa menee paljon ja joka paikkaan pitäisi saada lisää rahaa. Kukaan ei kerro, mistä ne rahat otetaan. Otetaanko ne budjetista, menevätkö ne kehysten yli? Jostain ne rahat on tultava. Jos se menee kehysten sisään, silloin pitää jostain säästää, Harkimo totesi.

Valtiovarainministeri, puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) paalutti loppusyksystä, että keskusta lähtee hallituksesta keväällä, jos hallitus ei pysy sovitussa ja kehykset ylitetään vielä vuonna 2023.

Harkimo toisti IS:n kaksintaistelussa kysymystään Suomelalta, mistä valtio sitten ottaa rahat palkkaharmonisointiin.

– Jos palkat harmonisoidaan keskitason mukaan, silloin leikataan useiden tuhansien palkkoja. Mitä te tavoittelette, Suomela vastasi Harkimolle.

– Meillä on kevään kehysriihi ja syksyn budjettiriihi. Nyt on liian aikaista lähteä sanomaan, mikä on kevään kehysriihen tulos, Suomela sanoi.

– Ei ole liian aikaista. 500 miljoonaa ei sieltä löydy, se menee yli kehysten. Silloin te ette hyväksy, että kehykset pidetään. Tämä on päivänselvä asia. Miksi te ette voi sanoa, mistä se raha otetaan. Meneekö se kehysten yli, koska se on vähintään 500 miljoonaa, Harkimo tiukkasi.

Suomela kautta rantain myönsi, että vihreät olisi valmis palkkaharmonisoinnin vuoksi edelleen ylittämään kehykset.

– Mielestäni pandemiaoloissa on mahdollista, että joudumme jatkamaan poikkeuksellisia talouden toimia, mikä kyseenalaistaa sen, mikä tulevien vuosien kehysasetelma on. Palkkaharmonisointi pitää hoitaa kunnolla, Suomela sanoi.

Kaksintaistelun vetäjä IS:n Timo Haapala kysyi vielä tarkemmin Suomelalta, että onko vihreät valmis ylittämään kehykset ja ajamaan maan hallituskriisiin.

– Kyllä uskon, että myös keskusta on pandemian pitkittyessä valmis katsomaan tilannetta uudestaan, Suomela sanoi.

– Ymmärrän, että yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä autetaan ja se menee kehyksen ulkopuolelle. Mutta te menette tekemään uudistuksen, johon tarvitaan palkkaharmonisointiin rahaa. Tämä on tiedetty pitkän aikaa, että tätä rahaa tarvitaan, mutta sitä ei ole varattu missään ja sitä ei ole otettu mistään. Palkkaharmonisointi ei liity mitenkään pandemiaan, Harkimo muistutti.

Vaikka kysymystä palkkaharmonisoinnista veivattiin pitkään, Harkimon penäämää vastausta sen rahoittamisesta ei saatu.

– Selvä viesti on, että emme jätä palkkaharmonisointia tekemättä. Ei ole ehkä kauhean mielekäs kysymys suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta, että mistä rahat teknisesti otetaan. Tärkeintä on, että saamme uudistuksen hoidettua, Suomela sanoi.

Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen: Maakunta­vero tulee ja kokonais­veroaste nousee

Parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtajana toiminut Esko Kiviranta (kesk) torjuu tiukasti maakuntaveron. Kivirannan mukaan on ”erilaisten vasemmistoideologien puhetta, että maakuntaverolla olisi jokin kannustinvaikutus”.



Maakuntavero tullaan säätämään, vaikka puolueet muuta vakuuttavat aluevaalien alla, keskustan ex-puoluesihteeri, sote-konsulttina toimiva Jarmo Korhonen väittää.

Korhosen mukaan myös kokonaisveroaste ”nousee varmuudella”.

– Väestö ikääntyy ja hoidontarve lisääntyy, verotus tulee valitettavasti kiristymään. Kukaan ei veroa halua, mutta jos maakuntaveroa ei tule, merkittävä osa hyvinvointialueista ajautuu konkurssimaiseen olotilaan, jossa ne eivät selviydy lakisääteisistä tehtävistään.

Kaikki hallituspuolueet vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat viestineet, ettei maakuntaveroa ole tulossa. Myös nykyinen oppositio on torjunut veron.

Miksi uskot maakuntaveron tulevan puolueiden nihkeydestä huolimatta?

– Kun vuonna 2029 hyvinvointialueiden kooksi arvioidaan 28 miljardia ja kuntien noin 13 miljardia, on järjetöntä, että kuntakentällä olisi verotusoikeus mutta hyvinvointialueilla ei olisi, Korhonen vastaa valtiovarainministeriön laskelmiin viitaten.

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyvät ensi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille, ja alueet saavat ainakin ensi vaiheessa rahoituksensa valtiolta.

Korhosen mukaan hyvinvointialueet joutuvat taloudellisesti äärettömän tiukille, koska valtio hoitaa sote-uudistuksesta aiheutuvan palkkaharmonisaation kustannukset sekä uudistuksesta aiheutuvat ICT-kulut.

– Yhdelläkään alueella ei pystytä parantamaan palveluita. Muutokset aiheuttavat sen, että tekee tiukkaa, että nykyisetkin palvelut saadaan turvattua. Lupauksista ei päästä millään muulla kuin sillä, että siirretään verotusoikeus alueille, valitettavasti.

Korhosen puolue keskusta on vastustanut maakuntaveroa sillä perusteella, että maakuntavero johtaisi veroasteiden voimakkaaseen eriytymiseen alueilla.

Parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtajana toiminut Esko Kiviranta (kesk) sanoo, että kun kuntatasolla veroprosenttiero voi olla jopa 6,5 prosenttiyksikköä, niin maakuntaverosta tulisi ”nelisen prosenttiyksikköä lisää”.

– Ei se ole hoidettavissa millään tasausjärjestelmällä. Valtio on ihan luonteva rahoittaja tällaiselle toiminnalle, mitä hyvinvointialueilla tehdään. Se on sitten erilaisten vasemmistoideologien puhetta, että maakuntaverolla olisi jokin kannustinvaikutus. Näille alueille annetaan ihan riittävästi rahaa, ja se raha täytyy käyttää taloudellisesti.

Keskustan veroasiantuntija Esko Kiviranta sanoo, että maakuntavero olisi yksi vero lisää palkansaajan, eläkkeensaajan tai velkaisen yrittäjän maksettavaksi.



















– Totta kai maakuntavero aiheuttaa sen, että alueiden määrä tulee pienenemään. On selvää, että jos maakuntavero tulee, alueiden määrä vähenee.

Hyvinvointialueita on tulossa 21. Korhonen hahmottelee, että maakuntavero on helpompi rakentaa esimerkiksi viidelle tai 12:lle alueelle, kun väestö- tai tulopohja on riittävä.

Kiviranta sanoo, ettei komitea pohtinut alueiden lukumäärää.

Keskustan aluevaaliohjelman mukaan ”maakuntaverotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan”.

Eli keskustakaan ei tyrmää veroa?

– Sen kun näkisi, milloin sitä laajennetaan, ei ole näköpiirissä käsittääkseni, Kiviranta toppuuttelee.



Valtiovarainministeriön laskelmissa esimerkiksi Espoo saa vuonna 2027 valtionosuuksia 956 euroa per asukas, Tampere 63 euroa ja Turku 115 euroa.

Espoon korkeat valtionosuudet selittyvät laskelmassa sillä, että se kuuluu häviäjiin tilan

Huomionarvoista on, ettei kuntien tarvitse uudistuksen myötä huolehtia enää sote-menoista.

Korhonen arvioi, että maakuntavero nousee seuraavan hallituksen pöydälle kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen, kuntien tulorahoituksen uudistamisen ja monikanavarahoituksen myötä.

Korhonen mukaan sellainen tilanne ei voi jatkua pitkään, jossa esimerkiksi ”Suomen paras kunta” Kauniainen saa yli 1000 euroa valtionosuuksia per asukas, kun ”köyhät kunnat saavat vain ropoja, muutamia satoja per asukas”.



Jatkossa suhteellisesti eniten laskennallista valtionosuutta saavat ne kunnat, joissa lapsi- ja nuorisoikäluokkien osuus on suurin.

Vastaavasti ne kunnat, joissa on vähiten lapsia ja nuoria, saavat vähiten valtionosuuksia.

Tämän on helppo nähdä suosivan isoja keskuksia, joihin muuttoliike kohdistuu joka tapauksessa.

Korhonen povaa, että edessä on ennen näkemätön kuntaliitosten aalto.

– Tästä halutaan nyt vaieta. Peruspalveluiden toteuttamisen kannalta ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi kunnat tulevat tekemään nopealla aikataululla 2023–2027 kuntaliitokset.

Voi voi . . .

https://app.mtvuutiset.fi/artikkeli/8333766

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi . . .

https://app.mtvuutiset.fi/artikkeli/8333766

Kemijärvellä on paljon rokottomia.

Ei tässä muuta toivoa ole kuin että Ranskassa vaihtuu presidentti niin silloin EU,kin valtiot maksaa omat velkansa, myös haittamaahanmuuttoon tulee järki.

Liikaa noita afrikkalaisia tv:ssä koska me ollaan kaukana Afrikasta ME OLLAAN SUOMESSA JA SUOMALAISIA!

Sairaalat ovat täynnä näitä rokottamattomia ,isoja leikkauksia joudutaan perumaan ,henkilökunta äärirajoilla.