Tiedetään kuristimen läpi menevä virta (I) ampeereina.
Myös kuristimessa vaikuttava teho (P) watteina tiedetään.
Tiedetään myös kuristimen käämin resistanssi.
Voidaan laskea resitiivinen komponentti (R), ja siihen vaikuttava jännite (Ur).
Voidaanko mitenkään laskea kuristimen navoissa vaikuttavaa jännitettä?
Jännitteen avulla sitten pystyisikin jo laskemaan kaikki muutkin sähköarvot kuristimesta.
Voisiko esim. Ur:n avulla jotenkin laskea pätövirta?
Myös kuristimessa vaikuttava teho (P) watteina tiedetään.
Tiedetään myös kuristimen käämin resistanssi.
Voidaan laskea resitiivinen komponentti (R), ja siihen vaikuttava jännite (Ur).
Voidaanko mitenkään laskea kuristimen navoissa vaikuttavaa jännitettä?
Jännitteen avulla sitten pystyisikin jo laskemaan kaikki muutkin sähköarvot kuristimesta.
Voisiko esim. Ur:n avulla jotenkin laskea pätövirta?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Varmaan pitäisi jotain tietää taajuudestakin.
No se jäi sanomatta, on 50 Hz
Tee siitä kolme vastusta. Yksi johtimille ennen kuristinta, yksi kuristimelle @ 50Hz ja yksi johtimelle kuristimen jälkeen. Näistä saat jännitteen kuristimen yli.
Miten komponentissa resistiiviseen osaan vaikuttava jännite eroaa komponentin napajäönnitteestä? Eikö sen resistiivinen osakin ole juuri niiden napojen välissä?
Jos tarkoitat jänniitteen käyttäytymistä, pitäisi taajuus tietää.
Eikö ne resistanssi ja induktiivinen reaktanssi katsota olevan sarjakytkennässä. Lisäksi rautahäviöt on muuten vaan mukana. Taajuus on 50 Hz.
Katsotaan laskettaessa kokonaisvaikutusta vaihtosähköön. Mutta kun kyseessä on komponentti, sen päissä voi olla vain yksi jännite.
Nyt sen oivalsit, juuri tätä jännitettä haetaan.
Kun vielä esität kaavat kuinka se lasketaan olevilla lähtöarvoilla.
Toisessa päässä on eri kännite kuin toisessa.
Kunnolliset kotikapasitorit tuottavat ilmaista energiaa ja loisenergiaa sinä samalla.
Kitkattomassa palloheilurissa pallon energia muuttuu potentiaalienergiasta liike-energiaksi tietyllä taajuudella. Ideaalinen heiluri olisi värähtelevä "ikiliikkuja".
Varataan kondensaattori täyteen. Kytketään sen rinnalle kela. Syntyy värähtelevä piiri, jossa energia muuttuu vuorotellen kondensaattorin sähkökentän energiasta kelan magneettikentän energiaksi ja takaisin tietyllä taajuudella. Ideaalinen systeemi on värähtelevä "ikiliikkuja". Virran ja jännitteen vaihe-ero on pi/2. Energiaa ei häviä. Eli mitään "loisimista" ei tapahdu.
Wattien ja virran avulla voidaan laskea kuristimen resistiivinen osa, R=U²/P
Resistanssiin vaikuttava jännitekin voidaan laskea, U=√P*R
Kuristinen induktanssista johtuen on sen napajännite kuitenkin suurempi.
Virran arvoon sisältyy kuitenkin jo induktanssin vaikutus, pitäisi keksiä mitä muita sähköarvoja noilla tiedoilla voi vielä laskea, kun huomioidaan että resistiivisten ja induktiivisten arvojen vektorisuunnat ovat 180 asetetta toisitaan.
Aloitukseen:
Kuristimen kanssa on usein sarjassa jokin kaasupurkausvalaisin. Jos verkosta tulee 230VAC niin pitää tietää paljonko jännitteestä jää polttimon yli ja niiden erotus on sitten kuristimen yli jäävä jännite.
Jos haluat tietää vain paljonko jännitettä jää kuristimen yli niin silloin ei ole reaktiivisella tai resistiivisellä osalla mitään väliä. Piirin läpi kulkeva virta on aina sama kaikista kohdista mitattuna. U= Z*I
Jotta voit erotella kuristimesta reaktiivisen vastuksen osuuden resistiivisestä (joka sinulla on jo tiedossa), sinulla pitää olla tiedossa taajuuden lisäksi kelan induktanssi.
Reaktiivisen induktanssin osuuden saat kaavalla XL = 2*3.14*50*L
Reaktiivinen induktanssi lasketaan resitiivisen osuuden kanssa yhteen: Z= √R2 X2
Induktanssin L määritys on se ongelma tässä. Miten sen saisi selville "kotikonstein".
sin(fii) = XL / Z. Jos tietäisi tehokertoimen cos(fii), niin siitä irtoaisi L.
Sulla on tiedossa se tasavirtavastus, josta saat laskettua sen R eli resistiivisen osuuden.
Kuristin kiinni normaalisti verkkovirtaan ja mittaa yleismittarilla kuristimen läpi kulkevan virran ja kuristimen yli jäävän jännitteen. Jaat jännitteen virralla, jolloin saat kokonaisvaihtovirtavastuksen, impedanssin, eli Z. Sitten sijoitat sen alla olevaan kaavaan, kuten myös resistanssin(potenssissa) joka sulla oli tiedossa. Pistät kaavan pyörimään niin että tulee X ulos.
Z= √R² X²
Kun X on selvillä niin sijoitat sen tähän kaavaan XL tilalle:
XL = 2*3.14*50*L
Toinen vaihtoehto että kuristimeen on merkitty cos(fii). Cosini asteluvuksi ja siitä sini, Q= U*I*sin(fii) Näin saadaan loisteho vareina mutta En nyt nopeasti saa kaavaani päähän millä kaavalla Varit sai käännettyä Henryiksi. Jos joku muistaa niin kaava tänne.
Sitä jännitettä ei tiedetty avauksessa. Senkin perään kyseltiin.
Juuri näin. Vastasin nyt tuolle, joka kysyi selvittelymahdollisuuksia "kotikonstein"
Yleismittareita saa alle parilla kympillä joten sellaisen hankinta lienee mahdollista.
Laskemalla käämien kieppien määrästä ja säteestä. Kaavan kertoo joku muu tai google.
Ja sitten vielä sen naparaudan paino.. Muotoilukin on merkittävä ainakin jossain tapauksissa.
Kyllä tuosta muutkin arvot sitten olisi laskettavissa, jos tuosta voisi yhdenkin arvon lisää vielä jotenkin laskea.
Eikö ne matemaatikot pysty laskemaan kahdenkin tuntemattoman yhtälöitä?
Tein sitten empiirisen kokeen samanlaisella kuristimella että sain jännitteen selville.
Jännite = 176,8 VAC 50 Hz
Virta = 0,413 A
Teho = 10,5 W
Rcu = 43,8 Ω 72° C
Näiden arvojen avulla voikin sitten laskea kuristimella kaikki muutkin sähköarvot.
Noilla antamillasi arvoilla laskin, että L = 0.958 H.
Laskin itsekin mielestäni kaikki mahdolliset arvot, tosin tuolle indukdanssille sain eri arvon.
S=73,0184 VA
Q=72,2595 VAr
Ip=0,05939 A
Iq=0,40871 A
Cosϕ=0,143799
Sinϕ=0,9896069
Tanϕ=6,8818762
R=61,5587 Ω
X=423,638 Ω
Z=428,0872 Ω
Ur=25,4237 V
Ux=174,9625 V
L=1,3485 H
Pcu=7,4709 W
Pfe=3,0291 W
Pcu ja Pfe? onko tuossa jotenkin eroteltu kuparin ja raudan kuluttama teho?
Millä kaavalla sait laskettua cosinin/sinin kelan induktanssista?
Joo, kupari- ja rautahäviöt.
Cosini tulee mm. P/S tai R/Z
Sinin voi laskea esim. Q/S
Pelkästä induktassista ei voi cosinia laskea, mutta √1-(X/Z)² jo onnistuu, tässä X on induktanssin reaktanssi ko. piirissä.
ja sinin voi laskea X/Z kaavalla.
Kun kupari- ja rautahäviöt ovat molemmat resistiivisia, millainen on rautasydämisen kuristimen sijaiskytkentä? Mitä on sarjassa ja mitä rinnan kytkettynä?
En tiedä mutta tuolla näyttäisi oleva rinnan muuntajassa
https://es.mathworks.com/help/physmod/sps/ref/eddycurrent.html
Eikös se sillois päästäenemmän läpi?