– Se on jonkinlainen myytti, että mäkimiehet juovat vain viinaa.
Näin näkee Tommi Nikunen, entinen mäkihyppyvalmentaja ja nykyinen Lahden Golfin toimitusjohtaja.
Nikunen hyppäsi itse 1990-luvulla kansallisella huipulla ja valmensi urheilu-uransa jälkeen kansainvälisellä huipulla.
– Jos oikein miettimällä mietin valmennusvuosiani mäen ja yhdistetyn maajoukkueissa, en tunnista, että yksikään noiden joukkueiden urheilijoista olisi ollut alkoholisti, Nikunen pui.
– Kun puoli seitsemältä käydään aamupunnituksessa, kyllä sen olisi huomannut, jos joku olisi harva se päivä ollut humalassa tai krapulassa.
Nikunen toimi Hiihtoliitossa vuosina 1998–2008 mäkihypyn A- ja B-maajoukkueiden päävalmentajana sekä yhdistetyn A-maajoukkueen hyppyvalmentajana.
– Tietysti kun ollaan yli 200 vuorokautta vuodessa pois kotoa, on luonnollista, että joskus niihin päiviin alkoholi tulee mukaan – mutta kun mietin kymmenen vuoden periodiani, väittäisin, että yhden käden sormissa ovat sellaiset tilanteet, jotka ovat vaatineet puuttumista ja puhuttelua, Nikunen kertaa.
– Puuttumista vaatineet kerratkin olivat yksittäistapauksia, eivät mitään useamman päivän juhlimisia. Railakkaammat juhlimiset ovat kuuluneet arvokisojen loppumiseen tai kauden päättymiseen, sellaisia special caseja.
Ahosen yllätys
Janne Ahonen, 44, nosti mäkimiehet ja alkoholi -teeman viikonloppuna pinnalle. Hän kertoi Ylen lähetyksessä olevansa ”toipuva alkoholisti”.
– Viimeisen repsahduksen jälkeen ollaan keskusteltu, Nikunen kertoo.
– Hän sanoi, että on vaan parempi olla ilman.
Ahonen kertoi Ylellä kahdeksan vuoden alkoholittoman jakson päättyneen viime keväänä. Hän totesi voimattomuutensa ja päätyi hakemaan apua.
Nikunen muistaa yllättyneensä, kun Ahonen vuonna 2013 ilmoitti julkisesti laittavansa korkin kiinni.
– En silloin tiennyt ja tajunnut, että se liittyy isompaan ongelmaan, Nikunen myöntää.
– Olen tuntenut hänet yli 30 vuotta ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä. Luulen, että olisin huomannut, jos hänessä olisi alkoholistin piirteitä – mutta tietenkään en ole ollut kotioloja näkemässä.
”Aavistelin kyllä...”
Ahonen kauhistutti alkoholiteemalla ensimmäisen kerran Kuningaskotka-elämäkerrassaan (Teos) vuonna 2009. Hän kertoi hypänneensä Planican lentomäestä kaatumiseen päätyneen 240-metrisen krapulassa, vähintään, sillä edellinen ilta oli ollut kovin kostea.
– Eiköhän se ollut enemmän henkistä krapulaa, kun oli tullut aloitettua (juhliminen) yhtä päivää liian aikaisin, Nikunen miettii.
– Aavistelin kyllä silloin, että edellisenä iltana oli valvottu vähän normaalia pidempään. Jokaisen urheilijan kanssa tein normaalit valmistelut, joten olisin varmasti huomannut, jos joku ei olisi ollut sellaisessa kunnossa, että voi laittaa hyppäämään.
Nikunen painottaa, että urheilija–valmentaja-suhde perustuu keskinäiseen luottamukseen.
– Jos jotain sovitaan, siitä pidetään kiinni. En ollut kenenkään oven takana katsomassa, ollaanko huoneessa vai muualla.
Pettymyksiä
Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana.Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana.
Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana. JUKKA RAUTIO / AOP
Planica 2005 ja Zakopane 2008 ovat varmasti vahvistaneet mäkimiesmyyttiä mutta myös kirjautuneet Nikusen valmennusuramuistoihin ”henkilökohtaisina pettymyksinä”.
– Aika harva pomo on tyytyväinen, jos tulet krapulassa töihin.
Zakopanen maailmancupkisassa tammikuussa 2008 mäkimiehet äityivät lauantai-iltana juomispuuhiin, vaikka sunnuntaina piti kisata.
– Kun katsoin ilmeitä aamulla, ne eivät olleet ihan tuoreita, eikä kisakaan mennyt niin kuin piti, Nikunen muistelee.
– Se oli urani isoin pettymyspäivä.
Nikunen painottaa, että kyseessä oli kello 17 alkanut iltakisa.
– Näkihän sen silti, että terä ei ollut ihan sata.
Näin näkee Tommi Nikunen, entinen mäkihyppyvalmentaja ja nykyinen Lahden Golfin toimitusjohtaja.
Nikunen hyppäsi itse 1990-luvulla kansallisella huipulla ja valmensi urheilu-uransa jälkeen kansainvälisellä huipulla.
– Jos oikein miettimällä mietin valmennusvuosiani mäen ja yhdistetyn maajoukkueissa, en tunnista, että yksikään noiden joukkueiden urheilijoista olisi ollut alkoholisti, Nikunen pui.
– Kun puoli seitsemältä käydään aamupunnituksessa, kyllä sen olisi huomannut, jos joku olisi harva se päivä ollut humalassa tai krapulassa.
Nikunen toimi Hiihtoliitossa vuosina 1998–2008 mäkihypyn A- ja B-maajoukkueiden päävalmentajana sekä yhdistetyn A-maajoukkueen hyppyvalmentajana.
– Tietysti kun ollaan yli 200 vuorokautta vuodessa pois kotoa, on luonnollista, että joskus niihin päiviin alkoholi tulee mukaan – mutta kun mietin kymmenen vuoden periodiani, väittäisin, että yhden käden sormissa ovat sellaiset tilanteet, jotka ovat vaatineet puuttumista ja puhuttelua, Nikunen kertaa.
– Puuttumista vaatineet kerratkin olivat yksittäistapauksia, eivät mitään useamman päivän juhlimisia. Railakkaammat juhlimiset ovat kuuluneet arvokisojen loppumiseen tai kauden päättymiseen, sellaisia special caseja.
Ahosen yllätys
Janne Ahonen, 44, nosti mäkimiehet ja alkoholi -teeman viikonloppuna pinnalle. Hän kertoi Ylen lähetyksessä olevansa ”toipuva alkoholisti”.
– Viimeisen repsahduksen jälkeen ollaan keskusteltu, Nikunen kertoo.
– Hän sanoi, että on vaan parempi olla ilman.
Ahonen kertoi Ylellä kahdeksan vuoden alkoholittoman jakson päättyneen viime keväänä. Hän totesi voimattomuutensa ja päätyi hakemaan apua.
Nikunen muistaa yllättyneensä, kun Ahonen vuonna 2013 ilmoitti julkisesti laittavansa korkin kiinni.
– En silloin tiennyt ja tajunnut, että se liittyy isompaan ongelmaan, Nikunen myöntää.
– Olen tuntenut hänet yli 30 vuotta ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä. Luulen, että olisin huomannut, jos hänessä olisi alkoholistin piirteitä – mutta tietenkään en ole ollut kotioloja näkemässä.
”Aavistelin kyllä...”
Ahonen kauhistutti alkoholiteemalla ensimmäisen kerran Kuningaskotka-elämäkerrassaan (Teos) vuonna 2009. Hän kertoi hypänneensä Planican lentomäestä kaatumiseen päätyneen 240-metrisen krapulassa, vähintään, sillä edellinen ilta oli ollut kovin kostea.
– Eiköhän se ollut enemmän henkistä krapulaa, kun oli tullut aloitettua (juhliminen) yhtä päivää liian aikaisin, Nikunen miettii.
– Aavistelin kyllä silloin, että edellisenä iltana oli valvottu vähän normaalia pidempään. Jokaisen urheilijan kanssa tein normaalit valmistelut, joten olisin varmasti huomannut, jos joku ei olisi ollut sellaisessa kunnossa, että voi laittaa hyppäämään.
Nikunen painottaa, että urheilija–valmentaja-suhde perustuu keskinäiseen luottamukseen.
– Jos jotain sovitaan, siitä pidetään kiinni. En ollut kenenkään oven takana katsomassa, ollaanko huoneessa vai muualla.
Pettymyksiä
Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana.Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana.
Tommi Nikunen on toiminut myös Janne Ahosen henkilökohtaisena valmentajana. JUKKA RAUTIO / AOP
Planica 2005 ja Zakopane 2008 ovat varmasti vahvistaneet mäkimiesmyyttiä mutta myös kirjautuneet Nikusen valmennusuramuistoihin ”henkilökohtaisina pettymyksinä”.
– Aika harva pomo on tyytyväinen, jos tulet krapulassa töihin.
Zakopanen maailmancupkisassa tammikuussa 2008 mäkimiehet äityivät lauantai-iltana juomispuuhiin, vaikka sunnuntaina piti kisata.
– Kun katsoin ilmeitä aamulla, ne eivät olleet ihan tuoreita, eikä kisakaan mennyt niin kuin piti, Nikunen muistelee.
– Se oli urani isoin pettymyspäivä.
Nikunen painottaa, että kyseessä oli kello 17 alkanut iltakisa.
– Näkihän sen silti, että terä ei ollut ihan sata.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ahonen hyppäsi viime viikonloppuna mäkihypyn SM-kisoissa kolmanneksi. Ahonen kertoi lähetyksessä, että hyppäsi huippuaikanaan myös joskus krapulassa, kun juominen ei pysynyt aisoissa.
MÄKIHYPPY
Mäkieläkeläinen Janne Ahonen, 44, pesi melkein kaikki Suomen hyppääjät – maajoukkueen päävalmentaja pohtii pestinsä jatkoa
Jaarli Pirkkiö
3
24.01.2022 15:11
PEKINGIN TALVIOLYMPIALAISET
Mountain Club Ounasvaaran lumilautailija Carola Niemelä, Ounasvaaran Hiihtoseuran mäkihyppääjä Jenny Rautionaho ja Ruka Slalomia edustava rovaniemeläinen kumparelaskija Severi Vierelä nimettiin Suomen Olympiakomitean viimeisessä valintakokouksessa Pekingin talviolympialaisiin. Kaikki lappilaiset ovat ensikertalaisia olympia-areenalla.
Kaikkiaan Suomen joukkueeseen valittiin 95 urheilijaa.
10/2000 Painonnosto: Kurinpito - Kilpailukielto - Toimitsijakielto - Doping
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS 24.10.2000
Nro 10/2000 Diaarinro 6/2000
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Painonnostoliitto r.y:n johtokunnan päätös 11.7.2000 (liitteenä}, jonka mukaan Benjamin Pirkkiö on asetettu kah den vuoden kilpailu- ja toimitsijakieltoon Suomen Antido ping-toimikunnan valvontaryhmän toteaman Rovaniemellä 4.4.2000 tapahtuneen harjoituskauden doping-testistä kiel täytymisen johdosta.
ASIA Kilpailu- ja toimitsijakielto
MUUTOKSENHAKIJA
Benjamin Pirkkiö, Rovaniemi
KUULTAVAT
Suomen Painonnostoliitto r.y Suomen Antidoping-toimikunta
VALITUS
Benjamin Pirkkiö on vaatinut, että yllä mainittu päätös ku motaan.
valituksensa perusteluissa Pirkkiö on kiistänyt kieltäyty neensä doping-testistä. Hän on kertonut olleensa väitetyn testistä kieltäytymisen ajankohtana 4.4.2000 Helsingissä ei kä kyseisellä harjoituspaikalla Rovaniemellä. Pirkkiö onni mennyt asiassa useita todistajia ja vaatinut suullisen kä sittelyn toimittamista todistajien kuulemiseksi.
VASTAUKSET
Suomen Painonnostoliitto r.y. on vastauksessaan ainoastaan ilmoittanut pitäytyvänsä tekemässään päätöksessä.
Suomen Antidoping-toimikunta on vastauksessaan kertonut, et tä doping-testaaja Kimmo Kunnari tunsi Benjamin Pirkkiön en tuudestaan hyvin ulkonäöltä ja kykeni sen vuoksi luotetta vasti tämän tunnistamaan. Myös hänen avustajansa Jukka Er vasti oli tunnistanut Pirkkiön näkemiensä valokuvien perus teella. Antidoping-toimikunnan käsityksen mukaan Kunnari ja Ervasti olivat asiassa täysin puolueettomia todistajia, kun taas Pirkkiön nimeämä "todisteluketju koostui Pirkkiötä lä hellä olevien voimailua harrastavien henkilöiden lausumista."
VASTASELITYS
Pirkkiö on vastaselityksessään todennut, että todistajien kertomusten luotettavuus oli arvioitava suullisessa käsittelyssä.
SUULLINEN KÄSITTELY
Asiassa on toimitettu 5.10.2000 suullinen käsittely. Suulli sessa käsittelyssä ovat olleet läsnä Pirkkiö henkilökohtai sesti, avustajanaan asianajaja Kauko Nevala, painonnosto liitto toimistopäällikkö Anne Hoikkalan edustamana sekä an tidoping-toimikunta valvontaryhmän puheenjohtajan Timo Sep pälän edustamana.
Suullisessa käsittelyssä Pirkkiö, painonnostoliitto ja anti doping-toimikunta ovat uudistaneet aiemmin lausumansa. Pirk kiö on lisäksi vaatinut, että painonnostoliitto ja antido ping-toimikunta velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa 27.188,90 markalla korkoineen.
Käsittelyssä on kuultu todistajina Juha Antti Hyväriä, Timo Joonas Holmalahtea, Mika Juhani Kuoksaa, Tuomas Antero Vää nästä, Kimmo Oskari Kunnaria ja Jukka Petteri Ervastia.
Suullisessa käsittelyssä on verrattu Pirkkiötä ja Väänästä ulkonäöltään. Pirkkiö oli ilmoituksensa mukaan 170 cm pitkä
ja painoi 98 kg. Väänänen oli ilmoituksensa mukaan 173 cm pitkä ja painoi 100 kg. Lautakunta on todennut, että he ovat suurinpiirtein samanikäisiä vaaleita ja lyhyttukkaisia voimailijoita.
PÄÄTÖS
Esitetty näyttö
Asiassa on riidatonta, että doping-testaaja Kimmo Kunnari on 4.4.2000 kello 17.50 Rovaniemellä yhdessä avustajansa Jukka Ervastin kanssa saapunut kuntosali Reippaalle tarkoitukse naan suorittaa Pirkkiölle harjoituspaikalla yllätystesti.
Kunnari on todistajana kuultaessa kertonut, että saavuttuaan avustajansa Ervastin kanssa voimailusaliin hän oli havainnut Pirkkiön salin penkillä istumassa. Hän oli testannut Pirkki ön useita kertoja aikaisemminkin ja tunsi muutenkin Pirkkiön ulkonäöltä hyvin. Etäisyys Kunnarin ja Pirkkiön välillä oli ollut 5-6 metriä ja Kunnari oli varma siitä, että kyseinen henkilö oli ollut Pirkkiö. Paikalla oli ollut hyvä valaistus. Havaittuaan Kunnarin Pirkkiö oli noussut seiso maan ja kääntynyt poistuakseen salilta. Tuolloin Kunnari oli ilmoittanut kuuluvalla äänellä, että hänellä oli määräys testata Pirkkiö. Pirkkiö oli alkanut juosta ulko-ovea kohti, jolloin Kunnari oli huutanut: "Benjamin Pirkkiö minulla on testimääräys sinulle." Kunnarin huudoista huolimatta Pirkkiö oli poistunut ovesta ulos räntäsateeseen. Ulkona Kunnari oli havainnut takapihalle johtaneet tuoreet jäljet, joiden hän oli olettanut olleen Pirkkiön jättämät.
Ervasti on todistajana kuultaessa kertonut, ettei hän tunte nut kuntosali Reippaalle saapuessaan Pirkkiötä entuudestaan ulkonäöltä.
Ervasti on todistajana kuultaessa kertonut, ettei hän tunte nut kuntosali Reippaalle saapuessaan Pirkkiötä entuudestaan ulkonäöltä. Katseltuaan Pirkkiötä ja Väänästä urheilun oike usturvalautakunnan kokouspaikalla Ervasti oli kuitenkin sitä mieltä, ettei salilta poistunut henkilö ollut ainakaan Vää nänen vaan pikemminkin Pirkkiö. Salilta poistunut henkilö oli ollut lyhyempi kuin Väänänen. Ervasti oli nähnyt kysei sen henkilön kasvot sivulta 2-3 sekunnin ajan. Etäisyys Er vastin ja kyseisen henkilön välillä oli ollut noin 5-10
metriä. Ervasti piti muistikuviensa perusteella melko toden näköisenä, että salilta poistunut henkilö oli Pirkkiö. Er vasti oli havainnut ulkona tuoreessa rännässä yhdet juoksu jäljet, jotka olivat johtaneet ulko-ovelta katsottuna oikealle.
Pirkkiö on häntä henkilökohtaisesti kuultaessa kertonut läh teneensä 3.4.2000 omalla autollaan Helsinkiin, yöpyneensä Helsingissä tuttavansa luona, tavanneensa 4.4.2000 Helsin gissä Sörkkä Gym-kuntosalilla sponsorinsa edustajan Timo Holmalahden sekä harjoitelleensa kyseisellä salilla valmen tajansa Antti Hyvärin läsnäollessa väitetyn testistä kiel täytymisen ajankohtana. Saliharjoittelun jälkeen Pirkkiö oli lähtenyt ajamaan kohti Rovaniemeä, jonne hän oli saapunut aamuyöllä 5.4.2000. Pirkkiöllä ei kysyttäessä ole ollut esittää mitään Helsingissä käyntiin liittynyttä kirjallista todistetta.
Hyväri on todistajana kuultaessa kertonut olleensa valmen nettavansa Pirkkiön seurassa Helsingissä Sörkkä Gym-kunto salilla 4.4.2000 noin klo 14-16. Hyväri oli ollut kyseisenä päivänä Helsingissä palomiesten kaukalopallokilpailuissa ja lähtenyt seuraavana päivänä Tallinnaan. Hyväri on oikeustur valautakunnan istunnossa esittänyt passinsa, jossa oli mai nittua Tallinnassa käyntiä koskenut merkintä.
Bolmalahti on todistajana kuultaessa kertonut olleensa Pirk kiön seurassa Helsingissä Sörkkä Gym-kuntosalilla 4.4.2000 noin klo 17 saakka. Holmalahden poistuttua salilta Pirkkiö oli jäänyt salille lopettelemaan harjoitustaan.
Kuoksa on todistajana kuultaessa kertonut olleensa 4.4.2000 noin klo 16-18 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa. Hän oli tuolloin havainnut tuntemansa doping-testaaja Kunnarin saa puvan salille. Salilla harjoitellut ja penkillä tuolloin is tunut mies oli Kunnarin nähtyään noussut ja poistunut kii reesti paikalta. Kunnari oli huutanut miehelle: "Benjamin, Benjamin". Kuoksa ei ollut tuolloin tiennyt salilta poistu neen miehen henkilöllisyyttä, mutta myöhemmin oli selvinnyt,
että kyseinen mies oli ollut Tuomas Väänänen. Missään tapa uksessa kysymyksessä ei ollut Benjamin Pirkkiö, jonka Ervas ti hyvin tunsi.
Väänänen on todistajana kuultaessa kertonut olleensa illalla 4.4.2000 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa, kun paikalle oli tullut Väänäselle tuntematon mies. Väänänen on oikeusturva lautakunnan istunnossa tunnistanut miehen Kunnariksi. Kunna riksi osoittautunut mies oli sanonut Väänäselle jotakin, mi tä Väänänen ei ollut kuullut. Väänänen oli luullut, että Kunnari ja hänen seurassaan ollut mies olivat häntä hakemaan tulleita siviilipukuisia poliiseja. Koska Väänänen oli tien nyt, että hänellä oli poliisin haku päällä, hän oli katsonut parhaimmaksi poistua pikaisesti paikalta. Hän oli juossut ulko-ovelle ja edelleen ulos oikealle talon taakse.
Kuoksa on todistajana kuultaessa kertonut olleensa 4.4.2000 noin klo 16-18 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa. Hän oli tuolloin havainnut tuntemansa doping-testaaja Kunnarin saa puvan salille. Salilla harjoitellut ja penkillä tuolloin is tunut mies oli Kunnarin nähtyään noussut ja poistunut kii reesti paikalta. Kunnari oli huutanut miehelle: "Benjamin, Benjamin". Kuoksa ei ollut tuolloin tiennyt salilta poistu neen miehen henkilöllisyyttä, mutta myöhemmin oli selvinnyt,
että kyseinen mies oli ollut Tuomas Väänänen. Missään tapa uksessa kysymyksessä ei ollut Benjamin Pirkkiö, jonka Ervas ti hyvin tunsi.
Väänänen on todistajana kuultaessa kertonut olleensa illalla 4.4.2000 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa, kun paikalle oli tullut Väänäselle tuntematon mies. Väänänen on oikeusturva lautakunnan istunnossa tunnistanut miehen Kunnariksi. Kunna riksi osoittautunut mies oli sanonut Väänäselle jotakin, mi tä Väänänen ei ollut kuullut. Väänänen oli luullut, että Kunnari ja hänen seurassaan ollut mies olivat häntä hakemaan tulleita siviilipukuisia poliiseja. Koska Väänänen oli tien nyt, että hänellä oli poliisin haku päällä, hän oli katsonut parhaimmaksi poistua pikaisesti paikalta. Hän oli juossut ulko-ovelle ja edelleen ulos oikealle talon taakse.
Näytön arviointi
Oikeusturvalautakunta toteaa käsillä olevasta prosessuaali sesta asetelmasta ensinnäkin sen, ettei antidoping-toimikun nan valvontaryhmällä ole käytännössä ollut mahdollisuutta hankkia selvitystä, joka liittyisi Pirkkiön väitettyyn oles keluun testistä kieltäytymisen ajankohtana toisella paikka kunnalla. Valvontaryhmällä ei ole ollut käytössään sellaisia esitutkinta- ja pakkokeinoja, joihin esimerkiksi virallinen syyttäjä voisi vastaavassa tilanteessa rikosprosessissa tur vautua. Pirkkiöllä sen sijaan on ollut käytössään pätevä lainoppinut avustaja, jonka avustuksella Pirkkiön kannalta parhaaksi arvioitua selvitystä on voitu hankkia.
Toiseksi oikeusturvalautakunta toteaa sen, ettei asiassa kuulluilla todistajilla ole ollut vastaavaa totuudessa pysy misvelvollisuutta kuin todistajilla on tuomioistuimessa käy tävässä prosessissa tai muussa viranomaismenettelyssä. Oike usturvalautakunnassa kuultavilta todistajilta ei oteta valaa tai vakuutusta eikä heitä voida rangaista perättömästä lausumasta.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta oikeusturvalautakun- nassa käytävä prosessi ei vastaa yleisessä tuomioistuimessa käytävää prosessia, joka käydään tasaveroisten asianosaisten kesken ja jossa kaikkien asiaosaisten mahdollisuudet selvi tyksen hankkimiseen ja esittämiseen on pyritty turvaamaan (equ.ality of arms - periaate).
Edellä todetuista seikoista huolimatta oikeusturvalautakun nan on pelkästään sille välittömästi esitetyn selvityksen perusteella harkittava, mitä asiassa on pidettävä totena.
Arvioidessaan todistaja Kunnarin kertomuksen uskottavuutta lautakunta on todennut, että hänen kertomuksensa oli johdon mukainen eikä ristiriitaisuuksia ilmennyt. Kunnari on myön tänyt muistikuviensa puutteet salilta poistuneen henkilön vaatetuksen osalta. Tämä ei kuitenkaan vähennä hänen kerto muksensa uskottavuutta, koska on tyypillistä, että luotetta va todistaja myöntää epävarmuutensa joidenkin asioiden ja yksityiskohtien osalta. Olennaista Kunnarin kertomuksessa on, että hän on harjoituspaikalla tunnistanut varmuudella ennestään tuntemansa Pirkkiön. Ennestään tuttujen kasvojen tunnistamista pidetään todistajanpsykologiassa yleisesti varsin luotettavana havaintona toisin kuin aikaisemmin tun temattomien kasvojen myöhempää tunnistamista esimerkiksi po liisin tunnistamisrivistössä.
Ervastin kertomus ei ole näyttönä yhtä vahva kuin Kunnarin kertomus. Ervasti ei ole entuudestaan tuntenut Pirkkiötä ei kä hän myöhemminkään ole ollut varma siitä, että kysymykses sä oli Pirkkiö.
Pirkkiön oman kertomuksen osalta lautakunta on todennut, et tä hänenkin kertomuksensa oli johdonmukainen eikä ristirii taisuuksia ilmennyt. Oikeusturvalautakunta pitää kuitenkin kertomuksen uskottavuuden kannalta arveluttavana, ettei Pirkkiöllä ole ollut esittää minkäänlaista Helsingin matkaan liittynyttä kirjallista todistetta.
Hyvärin kertomus Helsingissä ja Tallinnassa käynnistään on yksityiskohtaisuudessaan luotettava, mitä päätelmää tukee myös Hyvärin passissa ollut Tallinnassa käyntiä osoittanut leima. Kertomuksen totuudenmukaisuuden arvioiminen Sörkkä Gyrn-kuntosalilla käynnin osalta ei kuitenkaan ole ollut yhtä selvää. Lautakunta ei kuitenkaan pidä Hyvärin kertomusta tältäkään osin epäuskottavana.
Holma1ahden kertomus on eräiden asiassa sinänsä merkitykset tömien yksityiskohtien kuten Sörkkä Gyrn-kuntosalilla käyty jen keskustelujen sisällön ja luontaistuotteiden luovutusta van suhteen ollut epävarma ja yksityiskohdiltaan epäilyttä vän niukka. Yleisesti tiedetään, että valehteleva ihminen harvoin vaivautuu keksimään yksityiskohtia, jotka liittyvät asian kannalta epäolennaisiin seikkoihin. Holmalahden kerto
.
Väänäsen kertomus oli oikeusturvalautakunnan arvion mukaan johdonmukainen eikä ristiriitaisuuksia ilmennyt. Kertomuk seen sisältyi normaalia hajanaisuutta ja yksityiskohtia, jotka esimerkiksi salilta poistumisen suunnan osalta sopivat Kunnarin ja Ervastin ulkona olleista jalanjäljistä tekemiin havaintoihin. Väänäsen esittämä selitys poikkeukselliselle pakenemiselleen voimailusalilta on sinänsä mahdollinen.
Oikeusturvalautakunta toteaa kokoavasti, että asiassa kuul tujen todistajien kertomukset poikkeavat keskeisiltä osin täysin toisistaan. Vaikka lautakunta pitää todistaja
Kunnarin kertomusta, jota Ervastin kertomus jossain määrin tukee, luotettavana, ei asian arvioinnissa voida sivuuttaa Hyvärin, Holmalahden, Kuoksan ja Väänäsen kertomuksia, joi den mukaan Pirkkiö ei ole ollut voimailusalilta poistunut henkilö.
Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan asia on epävarmassa ta pauksessa ratkaistava syytetyn eduksi. Kun Pirkkiön asema on hänelle määrätty kilpailukieltoseuraarnus huomioon ottaen rinnastettavissa syytetyn asemaan rikosprosessissa, on asia ratkaistava Pirkkiön eduksi siitä huolimatta, että myös Pirkkiön syyllisyyden tueksi on esitetty todennäköisiä syitä.
Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyn risti riitaisen selvityksen perusteella ole riittävällä varmuudel la näytetty, että Pirkkiö olisi 4.4.2000 Rovaniemellä kiel täytynyt doping-testistä.
Urheilu
Valmentaja Pirkkiö kiistää doping-väitteet
TILAAJILLE
STT
20.9.1990 3:00
Painonnostaja Jaarli Pirkkiön valmentaja Martti Pirkkiö kiistää valmennettavansa dopingin käytön.
Kansainvälisen painonnostoliiton kokeilema Doniken testimenetelmä viittaa Pirkiön dopingin käyttöön ennen viime vuoden syyskuussa käytyjä MM- ja EM-kilpailuja, mutta testien kokeiluluonteen ja ns. kontrollinäytteen puuttumisen takia Suomen painonnostoliitto ei rankaise Jaarli Pirkkiötä.
Milla Jauho, nykyinen Saari, kärähti Lahdessa hemohesista. Välimiesoikeuden mukaan hän ei kuitenkaan ollut tietoinen, mitä ainetta häneen nesteytettiin. jauho palasi ladulle kilpailukiellon jälkeen 2003 ja lopetti uransa 2007.
Nykyisin Saari työskentelee puolisonsa kanssa maastohiihtoon erikoistuneessa yrityksessä ja vetää talvisin ähtäriläislapsille hiihtokoulua.
Milla Saaren maastohiihtoyritys oli näkyvästi esillä Keuruun sprinttikisoissa, mutta hän ei suostunut tv-haastatteluun.
Saari puhelimessa: Ihan tähän doping-juttuun, että oonko syyllinen vai en, niin silloin välimiesoikeudessa voitettiin, ollaan hyvillä mielin sen asian tiimoilta, tota niin syyttömäksi todettiin ja tota niin mulla on ollut koko sen jälkeinen elämä hyvä mieli tästä asiasta ja tota kaikki on hyvin edelleenkin.
Moni Suomessa katsoo, että Kari-Pekka Kyrö on Lahden katastrofista rangaistuksensa jo kärsinyt. Paavo M. Petäjä on asiasta toista mieltä.
Petäjä: Näin epäurheilijamaisesta teosta, mihinkä Kyrö on kiistättä syyllistyny ja joka on minun käsitykseni mukaan organisoinu joko yksin tai luotettavien kavereitten kanssa koko hänen mukaansa doping-kulttuurin. Niin kyllä tämmösestä pitää kantaa niin paljon vastuuta ja vastuullisten henkilöitten ymmärrykseni mukaan pitäs huolehtia, että se se tämmöset miehet eivät tule sotkemaan puhdasta urheilua.
Eli kyllä selvä näyttö on ett missä mestarikokki on.
Petäjä: Vielä toissa jouluna sain joulukortin, jossa oli kolme sikaa: yks oli Paavo M. Petäjä, yks oli Pekka Vähäsöyrinki ja yks oli Jari Isometsä. Kolme jouluporsasta. Ett tämmösiä tervehyksiä on tullu siis toistakymmentä vuotta sitten sen jälkeen ja vielä vielä kolme neljä vuotta sitten oli miltei joka perjantai-ilta kun mestarit saivat kapakassa ensimmäisen poukun tai Koskenkorva-pullon kotona auki niin soitettiin ja uhkailtiin ja ja meuhkattiin puhelimessa. Arvaamattoman syvät arvet aiheutimme hiihtoa seuraavalle kansalle.
Valitettavasti kiinnijääneet eivät jää tähän edes Lahden kisoissa. Veriplasman näkyminen on epävarma eri testeissä, minkä vuoksi odotettiin, kenen virtsanäyte on positiivinen. Tarastin johdolla kolmen miehen toimikunta tulee saamaan selville haastatteluilla ja tunnustuksilla myös ne, jotka eivät nyt jääneet testissä aineen häviämisen myötä elimistöstä kiinni. Vielä kerran on SHL:n tultava parrasvaloihin, nyt kuitenkin jo uudella miehityksellä.
URHEILU
URHEILUTALVIURHEILU
Jari Isometsä perustelee hemohesin käyttöä kirjassaan – dopingasiantuntijalta napakka kuitti: ”Toimii ihan yhtä hyvin”
Jari Isometsä kertoo elämäkerrassaan Isomettän poika (WSOY), miksi hän käytti hemohes-plasmalaajentajaa.
Edessä oli kovat kisat, ja Jarin oli tarkoitus hiihtää kaikki matkat sprinttiä lukuun ottamatta. Nesteytyksellä haluttiin välttää neste-ja energiavajaus, kun piti palautua seuraavaan kisaan.
Plasmalaajentajia oli käytetty Isometsän mukaan palautumiseen jo pitkään ennen Lahden MM-kisoja. Karpaasi kertoo kirjassaan, että suonensisäinen nesteytys aloitettiin Suomen hiihtomaajoukkueessa jo vuonna 1995 tai 1996.
Edessä oli MM-kisat, kotikisat, joiden luoma paine oli todella kova. Ei tullut sellaista tunnetta, että ruvettaisiin jarruttelemaan, vaan mentäisiin niin kuin ennenkin.
Lahdessa hemohes oli kuitenkin noussut kiellettyjen aineiden listalle, minkä seurauksena peräti kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni sen käytöstä.
Kulla voi otta piku huika, sitte lenta enempi pitemmalle.
Otta huikkaa, saada lämpö syjamee.
DDD
Kanata otta makimes huika. Sitte jos kaatu joopotuuri pelasta.
Aloitukseen palaten:Tuo että juoma maistuu,se maine tulee kaikille urheilijoille vaikka ne olis kerran vuodessa kännissä julkisesti.Ja se on naurettavaa.
Ei enää Oo kunnon urheilijoita, kun nykäsen Masakin ryyppäsi itsensä hengiltä
Kaikki urheilijat,muusikot,taiteilijat,muurarit,kapiaiset,poliisit on juoppoja,tuota typerää yleistämistä on kuultu joka paikassa...
Manu naki kerran muurari joopoteli ja tuli toihin krapulasa.
Makihupy huva laji jos tahto joopotela. Ei haita jos hoono kunto happiottitalent mutta pitta varro etta ei tule lihhava.