Suhteemme on kestänyt alle vuoden. Sinä aikana on ollut ties minkälaisia kriisejä ja niistä selvitty.
Ei mitään pettämistä tai muutasellaista, mutta vaikeuksia kuitenkin. Rakkautta tuntuu riittävän vaikka muille jakaa.
Mutta seksielämä on tosi vähäistä.
Minulle se on ongelma, ei tytttöystävälleni.
Sitä on harvoin ja se ei ole mitenkään erikoista.
(joskus ollut, mutta sekin kipinä on kadonnut)
Itse olen yrittänyt piristää sitä monella tapaa, mutta tyttöystäväni ei tunnu innostuvan mistään. Tuntuu siltä että seksistä on tullut ylimääräinen ongelma hänelle.
Hän on sitä mieltä että seksi tarvitsee aina tietyt puitteet(oikea aika, paikka, tapa, ympäristö, tunnelma).
Ymmärrän kyllä häntä, mutta harvoin sellaista saa aikaiseksi arjen keskellä.
Nyt on oltu ilman reilut parisen viikkoa.
Itse olen edellisessä elämässäni tottunut siihen että seksiä on usein, se on tapa rentoutua, pitää toista hyvänä, nauttia, kosketella, jnejnejnejnejne.
Mutta se on jäänyt meiltä kokonaan pois. Seksi on joku ihmejuttu jota ei missään tapauksessa voi olla usein. Varsinkaan päivänä jolloin on vähän väsynyt tai jotain muuta ihmeellistä
????!!!??!!!
Jotenkin vielä jaksan odottaa että tilanne muuttuisi, mutta pelkään että tämä on tässä.
Meilä on täysin eri näkemykset seksistä, toiselle se on "antamista" ja minulla enemmänkin nauttimista puolin ja toisin.
Voiko tuollainen ikinä muuttua?
En todellakaan aio elää loppuelämääni kerjäten ja odottaen milloin se oikea hetki on.
Tai elää niin että seksiä on silloin kun se toinen suostuu siihen.
Tuntuu pahalta ajatella että seksin takia lopettaisin muuten upeen suhteen mutta minkäs teet kun halu on kova, ja tilanne vain pahenee?
Tai ei ne halut enää ole pahat, olen alkanut haluta päivä päivältä vähemmän. huono juttu.
seksi on kuitenkin ainakin omasta mielestäni yksi tärkeimmistä asoista parisuhteessa, se kun toimii niin toimii moni muukin asia.
Sillä saa rentouduttua, sen aikana pystyy unohtamaan riidat, pääsee osoittamaan rakkautta toiselle.
Jos seksiä ei ole niin mikä suhde se on?
Olenko täysin väärässä?
Haluanko jotain mitä ei pitäisi edes haluta?
Kannattaako enää yrittää? Tuntuu päivä päivältä pahemmalta, rakastan toista ja hän rakastaa minua mutta seksiä on todella vähän?
Voiko suhde onnistua jos toinen haluaa paljon ja toinen ei melkein olllenkaan?
Ei mitään pettämistä tai muutasellaista, mutta vaikeuksia kuitenkin. Rakkautta tuntuu riittävän vaikka muille jakaa.
Mutta seksielämä on tosi vähäistä.
Minulle se on ongelma, ei tytttöystävälleni.
Sitä on harvoin ja se ei ole mitenkään erikoista.
(joskus ollut, mutta sekin kipinä on kadonnut)
Itse olen yrittänyt piristää sitä monella tapaa, mutta tyttöystäväni ei tunnu innostuvan mistään. Tuntuu siltä että seksistä on tullut ylimääräinen ongelma hänelle.
Hän on sitä mieltä että seksi tarvitsee aina tietyt puitteet(oikea aika, paikka, tapa, ympäristö, tunnelma).
Ymmärrän kyllä häntä, mutta harvoin sellaista saa aikaiseksi arjen keskellä.
Nyt on oltu ilman reilut parisen viikkoa.
Itse olen edellisessä elämässäni tottunut siihen että seksiä on usein, se on tapa rentoutua, pitää toista hyvänä, nauttia, kosketella, jnejnejnejnejne.
Mutta se on jäänyt meiltä kokonaan pois. Seksi on joku ihmejuttu jota ei missään tapauksessa voi olla usein. Varsinkaan päivänä jolloin on vähän väsynyt tai jotain muuta ihmeellistä
????!!!??!!!
Jotenkin vielä jaksan odottaa että tilanne muuttuisi, mutta pelkään että tämä on tässä.
Meilä on täysin eri näkemykset seksistä, toiselle se on "antamista" ja minulla enemmänkin nauttimista puolin ja toisin.
Voiko tuollainen ikinä muuttua?
En todellakaan aio elää loppuelämääni kerjäten ja odottaen milloin se oikea hetki on.
Tai elää niin että seksiä on silloin kun se toinen suostuu siihen.
Tuntuu pahalta ajatella että seksin takia lopettaisin muuten upeen suhteen mutta minkäs teet kun halu on kova, ja tilanne vain pahenee?
Tai ei ne halut enää ole pahat, olen alkanut haluta päivä päivältä vähemmän. huono juttu.
seksi on kuitenkin ainakin omasta mielestäni yksi tärkeimmistä asoista parisuhteessa, se kun toimii niin toimii moni muukin asia.
Sillä saa rentouduttua, sen aikana pystyy unohtamaan riidat, pääsee osoittamaan rakkautta toiselle.
Jos seksiä ei ole niin mikä suhde se on?
Olenko täysin väärässä?
Haluanko jotain mitä ei pitäisi edes haluta?
Kannattaako enää yrittää? Tuntuu päivä päivältä pahemmalta, rakastan toista ja hän rakastaa minua mutta seksiä on todella vähän?
Voiko suhde onnistua jos toinen haluaa paljon ja toinen ei melkein olllenkaan?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oletteko keskustelleet tuosta?
Joskus naisilla on "lukko" joka aukeaa vain keskustelemalla. Ongelma on jossain syvemmällä ja se pitäisi vain saada esille.
Jos se ei auta niin sitten ehdotan kyllä eroamista, yksipuolinen haluaminen satuttaa aivan liikaa. Tiedän mistä puhun.
Ei onnistu. Jos suhteessa on kaksi täysin erilaista ihmistä, tuo voi onnistua VAIN ja AINOASTAAN jos molemmat muuttuvat.
Yksipuolinen haluaminen tekee vain katkeraksi.
ps. miksi se aina on "antamista" ? Onko se seksi aina niin huonoa?
"Voiko suhde onnistua jos toinen haluaa paljon ja toinen ei melkein olllenkaan?"
Itse olen sitä mieltä ettei voi onnistua. Minulla on omakohtaista kokemusta suhteesta, jossa minä halusin usein, paljon ja laadukasta seksiä. Poikaystävälleni riitti pikapanot silloin tällöin joissa hän sai tyydytyksen. Seurustelimme vajaan 2 vuoden aikana ja hän nuoli minua yhteensä kolme (3) kerta. Itse olisin halunnut erilaista seksiä, yritin piristää seksielämää leluilla, seksikkäillä alusasuilla, ajamalla itseni posliiniksi jne. Mutta eipä tehonut.
Kyllä meilläkin oli rakkautta, halimista ja sylikkäin nukkumista - mutta ei se riitä tyydyttämään seksihaluja!
Tilanne riistäytyi lopuksi käsistä, ja harrastin seksiä tutun miehen kanssa jonka kanssa olimme keskustelleet seksistä jo usean kuukauden aikana (hänkin oli tyytymätön omaan seksielämään). Petin siis poikaystävääni, ja se ei tuntunut edes pahalta. Ainoat fiilikset, jotka kävi mielessä kun makasin tämän "vieraan" miehen kainalossa illaan päätteeksi oli tyydytys, olin saanut mahtavaa seksiä ja tiesin haluavani sitä lisää.
Erosimme, vaikkei mieheni sitä halunnut, ja löysin uuden miehen. Meidän seksielämä on parempi, seksiä on usein ja se on laadukasta. Nautin joka kerta, edellisessä suhteessa en voinut sanoa samaa.
Eli itse olen sitä mieltä, että mikäli seksi ei suju, suhde ei suju.
Surullista, mutta näin pelkään meilläkin käyvän.
Minä olen meillä se joka haluaa usein ja olen valmis tekemään lähes mitä tahansa toisenkin tyydytyksen eteen.
Toista vaan ei kiinnosta.
Onko hänellä menneisyydessään asioita, joiden takia seksi on toisarvoista? Jotkin traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa, tai itsetunto-ongelma, itsensä hyväksyminen, ympäristö jossa on kasvanut... Mikään ei takaa, että jos hän tiedostaa ja ymmärtää jonkun ongelman, että se poistuisi, mutta aina kannattaa yrittää. Mulla oli helvetinmoinen egopropleema joskus nuorempana, en oikein pitänyt itseäni "naisena" (en kyllä miehenäkään, enkä ole lesbo!!), olin vain epävarma ja estynyt. Kännipäissän isitten "jouduin" seksitilanteisiin, joista jäi ikäviä kokemuksia.. enempi ehkä väkisin makaamisia kuin raiskauksia, mutta paska makuu suussa kuitenkin. Kunnes tapasin miehen, jonka kanssa alku oli myös hankalaa. Hyvä kun ymmärsin jalkoja levittää, aloitteesta puhumattakaan. Mutta tuo kaveri antoi minulle aikaa ja harrastimme seksiä vasta kun olimme seurustelleet jonkin aikaa ja nukkuneet yhdessäkin jo kolme (!!) viikkoa. Aloite tuli sitten mun puolelta ja kaveri oli äärimmäisen hienotunteinen. Hänen kanssaan opin olemaan ujostelematta, mutta varsinaisen nautinnon löysin vasta kun olimme eronneet ja torvelsin sinkkuna. Opin käyttämään naiseuttani. Nykyisessä suhteessani poimimme satoa. En olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut, sitä aikaa en lainkaan haikaile, vaikka nuoruus yleensä muistetaan hyvällä!
Elämä on kompromissejä täynnä, mutta mielestäni seksi ei ole asia jossa pitää joutua kompromissaamaan koko loppuelämän ajan. Sillä seksi ja seksuaalisuus ovat kuitenkin tärkeitä osaia ihmistä, ja jokaisen halut ovat yhtä tärkeät. Mikäli halut eivät kohtaa ero taitaa (valitettavasti) olla paras ratkaisu.
Toki kannattaa etsiä ratkaisua joka tyydyttää molempia, mutta se kyllä saattaa olla vaikeaa varsinkin jos halut ja näkemys siitä, mitä hyvä seksi on, eroaa kovasti toisistaan.
Seksuaaliviettiä ei voi ohjata järjellä, se kun on enemmänkin tunnejuttu ja vieläpä hyvin herkkä sellainen.
Aktin käyttäminen väylänä esim. rentoutumisessa tai välien selvittelyssä saattaa myös olla jopa opittu toimintatapa.
Mutta jos te satutte olemaan intohimoltanne erilaisia ihmisiä, niin tietysti tasapainon löytäminen fyysisessä kanssakäymisessä on silloin hankalampaa. Yksi kaipaa ennen muuta fyysistä kontaktia partneriinsa, kun taas toiselle riittää vähempikin fyysisyys, mutta älyllistä läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta kaivataan ehkä sitäkin enemmän.
Kannattaisi varmaan vaihtaa ajatuksia enemmänkin asian tiimoilta, jotta oppisitte ymmärtämään toistenne perusluonnetta, ajatusmaailmaa ja tarpeita noin yleensä. Vuosi on kovin lyhyt aika ja teillä on varmasti vielä mahdollisuuksia löytää ratkaisuja molempia rassaavaan nykytilaan.
Meidän suhteessa minä myös olen se joka ei halua seksiä ja mieheni on varmasti puutteessa mutta se johtuu siitä että seksi mieheni kanssa on tylsää enkä nauti.olen 1v8kk aikana, minkä olemme yhdessä olleet saanut 2 orgasmia.parisuhteemme tuntuu pakkopullalta ja olen vakavissani harkinnut eroa.Sen takia seksi mieheni kanssa ei kiinnosta.Voisiko naisesi haluttomuuteen olla tälläinen syy?
Tuo on hyvä. Miestäsi ei edes kiinnosta että saat orgasmia. Miksi sitten viivyttelet sellaisen miehen vierellä..?
ei se ole ongelma. Tyttöystäväni saa aina ja vähintään kerran - ettei vaan kyllästyisi siihen ;)
Se tässä onkin niin ihmeellistä että seksi on hyvää, välillä loistavaa. Mutta toista vaan ei kiinnosta.
Ajattelet aivan oikein, ja kysymykseesi: "Voiko tuollainen ikinä muuttua?" vastaan että: EI VOI, ainakaan pysyvästi. Ei me muututa. Nalkutus ja jankutus ei meitä muuta, vaan me ollaan mitä ollaan. Tosiasia. Sinä tiedät, että teidän suhteenne ei tule onnistumaan ilman parisuhteen ulkopuolisia sekstailuja, eli mietipä siinä sitten, mitä kannattaa tehdä. Minä en mieti puolestanne, koska valita voi niin monella tapaa.
Mikähän tyttöystäväsi haluttomuuden syy on??
Minulla ja miehelläni on kanssa aivan ihanaa
seksiä, mutta välillä minua ei todellakaan kiinnosta alkaa sekstaileen, kun hänen henki haisee!!!On tosi ällöä, kun toinen tulee viereen
kutkutteleen ja hyväileen ja henki löyhkää.
Nyt hän on alkanut harjaamaan hampaitaan myös iltaisin ja muutos parempaan on alkanut...
Olen ehkä jonkun mielestä nirppanokka, mutta
en voi sille mitään ...
Minusta sinun kannattaa vielä yrittää.
Naisen haluttomuus voi johtua siitä, että koska hän tietää, että mitään sen järisyttävämpää seksiä ei ole tiedossa, niin miksi vaivautua. Ei sitä innostu, jos tietää ettei itse saa siitä mitään.
Puhukaa ja puhukaa hieman lisää. Olkaa niin avoimia kuin voitte. Kysy häneltä tarkkaan, mitä hän haluaa. Anna hänen vaikka näyttää sinulle mistä kosket, koska ja miten.
Itse en henk.koht. ymmärrä tuota "oikeat puitteet" juttua. Miksei sitä voisi joskus naida vaikka sohvalla sarjojen aikaan? Miksi pitäisi luoda aina se "tunnelma". No, makuasioita nämä.
Tsemppiä!
Täytyy selvittää, mikä asiaan on syynä. Omassa parisuhteessani seksi väheni huomattavasti jouduttuani leikkaukseen (kysta) ja sairasteltuani sen jälkeen parisen viikkoa. Seksi oli tasan viimeinen asia mielessä. Uskokaa tai älkää, mutta sen jälkeen on vaadittu todella paljon työtä jotta saataisiin seksielämä taas totutulle (4-5krt vko) tasolle. Se vain jotenkin "jäi pois", alussa syystä mutta sitten seksin uudelleen aloittaminen oli molemmille vaikeaa. Kai mies pelkäsi torjutuksi tulemista ja sitä että minuun sattuisi. Minä en tiedä, mitä pelkäsin. Kystan ja tulehduksen uusiutumista kai vaikka lääkäri vannoi ja vakuutti jälkitarkastuksessa kaiken olevan ok. Joku syy on varmasti ollut siihen että teillä on seksielämä latistunut. Juttele ja ota selvää ja sitten ihan vain alatte taas harrastaa seksiä.
En tiedä, millä tavalla Sinä teet aloitteen seksiin, mutta koska naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista, niin sytymme erilailla. Itse olen hyvinkin halukas nainen, mutta ensin pitää jollain lailla päästä tunnelmaan. Yleensä mieheni vain kysyy, että "maistuisiko seksi?". Ei yleensä maistu ihan noin vain, että olisin heti valmis. Tiedän, että haluaisin, jos hän tekisi aloitteen teoilla, esim. tulisi suutelemaan niskaa ja hyväilemään ja tilanne ajautuisi seksiin ihan itsestään ilman mitään tylsiä kysymyksiä. Sen pitää tapahtua luonnollisesti, eikä niin ,että toinen painostaa kysymyksillään. Oma neuvoni on: tee äläkä kysy lupaa.
Kyllä se vaan on niin että seksi on sataprosenttisesti tyttöystävän halujen mukaan.
JA lähes sataprosenttisesti minun ehdotuksistani.
Olen kokeillut kaikenlaisia aloitteita, mikään ei tunnu auttavan. Kysymys on siitä että sattuuko häntä haluttamaan, jos ei niin lopputulos on jo sillä selvä. Silloin en saa edes mahdollisuutta yrittää.
Luonnollista siitä tuskin ikinä tulee tätä vauhtia, ei seksi voi olla aina omasta aloitteestani kiinni.
Ja- olen romanttinen ja hellä - tarvittaessa kovakourainenkin ja brutaali - tilanteesta riippuen.
Mutta kuten jo sanoin, siitä se ei ole kiinni.
seksi on hyvää aina kun sitä on, mutta parempaakin voisi olla.
Se tunnelma - mistäs aina revit sen? Toinen tuijottaa telkkua ja laahustaa sen jälkeen makkariin peittojen keskelle. Missä vaiheessa sitä romantiikkaa ehtii ajatella?
Telkkuohjelmat ajaa aina seksin ohi.
Taitaa vaan olla väärä nainen mulle.