Sankarihautausmaa

On vaikea käsittää miten arvot ikään kuin katoavat? Johtuuko se siitä, että jo joilleki sukupolville sankarihautausmaa on niin kaukainen asia? Viimeksi kun kävin Kemin sankarihautausmaalla lunta olin niin paljon että noin 90%:tia hautakivistä oli täysin lumen alla ja kaikki käytävät hautojen välissä aika paksun lumen alla. Kaivoin oman isän isän hautakiven esille, siinä samalla kaksi viereistä ja käytävän edestä. Kun useimmat on sen verran terveessä kunnossa, olisi tietysti hienoa kun rohkenisivat käydä lapioimassa omienne sukulaistenne hautakivet esille. Sitä kun ei taida kovin innostuneesti Kemin kaupunki tehdä, eikä valtio. Kuvittelisi Suomessa sotilaille olevan kunnia asia sankarihautausmaiden hautakivet näkyvillä myös talvella, nykyinen näky näyttää jotenki kuin sankarit olisi unohdettu?

Sitäkin törkykäytöstä nähnyt Kemin hautausmaalla, että aiemmin olessa lunta vähemmän hautakivien alueella oli runsaasti kävelty sotkuisän näköiseksi. Siitäkin syystä olisi hyvä kun koko kivien alue pidettäisiin lähes täysin puhtaana lumesta. Ensin paksuin lumi lapioida pois, jonka jälkeen harjata ja lapioida. Jos ei harja niin oikein tehokkaalla lehtipuhaltimella lumi, pienet jääpalat lentää pitkälle ja väliköt saa puhtaiksi lumesta. Tietysti ne kesäiset istutukset kivien edessä lapioidessa, harjatessa, lehtipuhalluksessa irtoavat. Olennaisinta kuitenki, että on (olisi) näkyvästi nähty vaivaa tehdä jotain.

Kävin lapioimassa myös Kemin hautausmalala paksummat lumet sankarihautausmaahan kuolleen miehen vaimon hautakiven edustan.

Olen kuunellut selityksiä miksi lunta pitää olla haudoilla paljon, eräs henkilö sanoi että lumi suojaa hautojen edessä olevaa nurmikkoa.