Kokemukseni älykkyystestistä

Mensan testit eivät mittaa älykkyyttä vaan ainoastaan loogista ajattelukykyä.

Testi oli loppupuolella aika hankala, enkä oikein jaksanut keskityä. Alkuun logiikka oli melko selvä. Ensimmäinen kerta, kun jäin alle 120 ÄO:n. Toisaalta en huomannut katsoa (jos tietoa edes oli) tehtävien lukumäärää ja aikaa jäi käyttämättä monta minuuttia. Olisin ehkä vähän voinut petrata keskittymällä paremmin alkupään helpompiin tehtäviin.

Tuollainen testi mittaa sitä, miten kykenee havaitsemaan loogisuutta tai jatkuvuutta muodoissa. Testinä se on suppea, mutta antaa kyllä yhden osa-alueen älykkyydestä kuvaa. Kattavammassa testissä mitataan esimerkiksi kolmeulotteista hahmotuskykyä, matemaattista lahjakkuutta, lähimuistia, verbaalista lahjakkuutta jne...

Ennen kuin alkaa tekemään jotain älytestiä, on hyvä ottaa selvää, miten ne on tarkoitus ratkaista. Jossain virallisessa testissä oli kolmenlaisia tehtäviä, joista en tajunnut kahdesta miten ne ratkaistaan tai edes mitä siinä on tarkoitus tehdä, ja ne olivat helpoimmat mahdolliset esimerkit. Mutta se siitä erikoisuudesta.

Mensan ilmaistestistä on omanlaisensa eri maissa, myös ilmaisia, ja en muista enää missä, olisko jotain Norja, Tanska, Romania? Tein niistä kaksi, ja toi suomalainen ensin, ja siinä oli mulle joku puolet ensin helppoja, ja sitten keskivaikeaa, ja joku neljä vikaa vaikeita, joihin mulla ei jäänyt oikeastaan aikaakaan, ja kannattaakin yleensä pistää kaikki aika niihin muihin, ja jos sallii, ei vastaa loppuihin, koska ei ole tarkoitus arvata omaa numeroansa.

Kahdesta tehtävätyypistä en kekannut sopivassa ajassa, miten ne ratkaistaan, ja yksi oli kai mustien ja valkoisten kuvioiden määrä tietyllä tapaa, ja toinen miinuusti viivoja. Niitä oli pari, eikä hirveästi vaikuttanut lopputulokseen, mutta jos ratkaisutyypit tietää etukäteen, auttaa se tietysti.

Jossain toisessa, alusta lähtien keskivaikeassa testissä oli myös noi kaksi, joita en silloin hiffannut, ja nyt nelisen kappaletta, ja kun tein testin uudelleen, ja ratkaisin pari muutakin yllätyksekseni, joita en aikaisemmin ratkaissut, ja nyt nopeasti, yhdessä meni ehkä 15 sekuntia, ja ne ei tullut muistista, ja lopputuloksena en osannut yhtä tai kahta, ja yhtä en saanut ratkaistua myöhemminkään, testin jälkeen (ekalla kerralla en katsonut oikeita vastauksia, ja olin jo kaiken unohtanut tokalla kerralla), vaikka käytin varmaan puoli tuntia siihen. Mutta, ei luotettavaa ollenkaan, jos jo tietää jotain, tai edes, jos vain sattuu kekkaamaan asian.

Toinen tekemistäni ilmaisista Mensan nettitesteistä oli samaten pari minuuttia liian nopea mun makuuni, ja piti jossain vaiheessa vastailla 80% varmuudella, ja niissä kävi huono tuuri, kun odotin kovempaa tulosta ekan Mensa-testin jälkeen, ja olin melko varma siitä, mutta aika ei riittänyt, mutta tuli kuitenkin ihan keskinkertainen netittulos, siis joku 120, joka tosin saattaa olla heikkokin, en tiedä, mutta mulle ihan hyvä, koska visuaalinen ei ole mun vahvimpia puolia, kuten ei nopeuskaan, kun tykkään upota nojatuoliin ja pistää piipun palamaan (kuvainnollisesti) ja hidastaa itseäni, syventyä, ajatella laajemmin. Osaan tosin nopeuttaakin, mutta en silloin funtsi vaativampaa. Luultavasti kaikki nojatuoleilijat eivät osaa nopeutta yhtä paljon; eivät monet juoksijatkaan.

Visuaalislooginen; siinä on kusessa, jos ei ole visuaalista lahjakkuutta. Jos on nopea ajattelija, saa aikaetua helpoissa tehtävissä, ja keskinkertaisen älykäs tyyppi saa silloin jonku 130, ja jos olis Mensa-testi oikea, niin arvaamalla oikein jokusen/vaikean, niin tuloksena 131-134 tms. ja siten sinne pääsee, ja noi lukemat on noin puolet Mensalaisista (joista siis puolet siellä arvaamalla, ja harjoittelun määrässä ja strategioissa on eroja). Joku ikätasoitus oli myös, ilmaistestissä, yhden pisteen verran, että Mensaan pääsi esim. 131:llä, ja muut 132:lla, mutten muista varmasti, mutta yksi piste se oli.

Yleensäkin älytestit painotta paljon päässälaskun tyylistä lahjakkuutta, että se on siltä osin vajaata älyn mittausta, vaikka joku 135 :t näyttää saavan korkeita niin sanallisessa kuin kuvioissa, ja alempia matikassa kuin sanallisessa, jos se ei ole niiden alalla niinku mitenkään, mutta hyvin korkeita edelleen, ja kyse on silloin huipputiedemiehistä.

Mensan oikea testi saattaa olla vielä enemmän nopeutta vaativa, esim. 20 sekuntia per tehtävä, mutta ihan vilahdukselta jäi tommoinen käsitys jossain, kun tehtävät oli yksinkertaisempia, ja se nähtävästi on siis noin, jolle vain naureskelin, koska se on vielä huonompi kuin niiden ilmainen testi.

Ilmaista testiä voi parantaa poistamalla vaikeimmat (4) ja helpoimmat (1/3-1/2) ja nostamalla ajan keskimäärin minuuttiin per tehtävä. Oltava keskimäärin, koska se on tuurista kinnni miten nopeasti jonkun tehtävän ratkaisee, että keskimääräinen on tarpeen.

Ajattelin tehdä sitten jonkun top 5%-älytestin, jossa saa vaikeampia jos vastaa oikein, ja helpompia jos vastaa väärin, joka kai on parempi, mun mielestä, koska jos tehtävät on liian vaikeita, saa 80 ÄO:n, joka ei pidä paikkansa, ja sen saa myös Mensan jäsenet, ihan kaikki (tosin riippuen aikarajasta), jos tehtävät ovat liian vaikeita. Ja jos ne on liian helppoja, ei se testaa älyä korkeammassa päässä, vaan silloin vain nopeutta.

En kuitekaan tehnyt sitä testiä, kun ei mulla olut mitään epäselvääkään, ja siinä oli ero; kun tekee kaksi kertaa, se voi olla liian iso ero (15p?), että en siis pitäisi sitä luotettavana.

Sen sijaan bongasin jonkun eläkkeelle siirretyn virallisen kuviotestin, joka muiden testien ohella kertoi mulle rittävästi. Mutta en pidä niitä muuna kuin testinä visuaalisloogisessa, ja niissäkin testeissä on suuria eroja, mm. ajassa, jolla tehtävien vaikeuden kanssa on iso merkitys sille, ketä ne suosii.

Sain tulokseksi 150. Tein testin kahdesti ja molemmilla kerroilla sain 75.

120 ja todellinen on 80 🤣🤣🤣

Mensan ilmaistestit ovat samaa tasoa kuin monet muut vastaavat kuviotestit ja yleisin ilmoitettu ÄO niillä on 126-luokkaa. Joka selvästikään ei voi pitää paikkansa.
On esitetty, että -10 pistettä saattaisi olla oikein, eli 116 yleisesti, joka mahdollisesti pitää jo paikkansa.
Keskeisintä on kuitenkn katsoa itse ja listattuina, minkälaisen ÄO:n tarvii milläkin alalla, ja tutustua siihen kirjallisuuteen, ja funtia, riittääkö oma ÄO siihen, riittävän vaivattomasti.
On tosin myös erilaisia persoonia, ja mikä sopii itselle niin, että ei tarvii olla kuin oma itsensä, se on sopivaa.
Noi ÄO-trestit on kaikelle kansalle, eli helpohkoja, ja sitten on niinkun 130 ÄO-testejä, jotka on liian vaikeita (Mensa-testikin näyttää vain sen, että saa 131 , ja voi jo yrittää virallista testiä, johon se on kalibroitu). On testejä, joissa annataan liian vähän aikaa.
Sitten on vähän vaikempia, muttei liian, jotka on ihan oikeita älytestejä, mutteivät niin tai ollenkaan kalibroituja. Tulos niissä riippuu myös radikaalisti siitä, miten tuttua kuviotestit itselle on, ja tunteeko niiden ratkaisumallit jo.

https://personalityanalysistest.com/iq-test/ ei ole helppo. Kalibrointia ei ole. Rajaksi arvioisin 30 minuuttia, niin alkaa samaan oikeita ÄO-lukemia, mutta en ole testannut sitä sillä ajalla. Tässä on myös lukusarjoja.

https://iqexam.co/ 30 visuaalista. Tälläkään ei omaa älyään voi mitata, mutta kertoo jo paremmin, minkä tasoinen sen älytestin kuuluisi olla.