Olikohan se vaihe vaan? Kuka tietää. Nyt mä oon parantunut siitä nykyisen työni ansiosta. "Pikkuhiljaa"
Muutto syrjään teki myös hyvää. Täällä on naapuritkin kavereita keskenään ja nykyisessä työssä tapaa paljon ihmisiä eri paikoissa. Näkee, kuulee, oppii, pysyy aktiivisena ja sosiaalisena.
Olen sosiaalisesti rikastunut. Välitän yhä vähemmän muiden mielipiteistä itseäni kohtaan, mutta tietysti niistäkin voi sopivassa määrin välittää ja kehittää itseään ihmisenä. Ainoastaan, jos joku ei minusta tykkää, niin ei kiinnosta.
Minussa on silti myös metsässä viihtyvä introvertti puoli. Haluan olla välillä rauhassa.
T. Villapaita-nainen
Muutto syrjään teki myös hyvää. Täällä on naapuritkin kavereita keskenään ja nykyisessä työssä tapaa paljon ihmisiä eri paikoissa. Näkee, kuulee, oppii, pysyy aktiivisena ja sosiaalisena.
Olen sosiaalisesti rikastunut. Välitän yhä vähemmän muiden mielipiteistä itseäni kohtaan, mutta tietysti niistäkin voi sopivassa määrin välittää ja kehittää itseään ihmisenä. Ainoastaan, jos joku ei minusta tykkää, niin ei kiinnosta.
Minussa on silti myös metsässä viihtyvä introvertti puoli. Haluan olla välillä rauhassa.
T. Villapaita-nainen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Perin outoa pohdintaa maassa, jossa suurin osa on 'introverttejä'. Loputkin vaan näyttelee muuta.
Jos kaipaa enemmän kontakteja, niin kannattaa ottaa 'pienviljelijä' -asenne. Eli siis viljellä pieniä tekoja/viestejä elinpiiriinsä. Joskus jostain pienestä voi kasvaa jotain isoa ;-)
Itse kaipaisi edes joskus nähdä naisen, joka on edes jossain määrin hyödyliinen. Eli siis osaa jotain ja jonka tekemisistä syntyy jotain tulosta, muutakin kuin kuumaa ilmaa. Vaikka se villapaita. Nykyään kaikki pirkot vaan joogaa ja aerobikkaa, josta ei ole vitunkaa hyötyä miehelle. Luuleeko ne, että se yhteiselämä on vaan joutenoloa ikuisesti? Itse en huolisi turhamaisia puudeleita.