Mikä pariutumiseen liittyvissä toiveissa ärsyttää?

Anonyymi

Jäin tuossa toisen ketjun innoittamana pohtimaan tätä kysymystä. Oletteko koskaan pohtineet miksi jonkun potentiaaliselle kumppanille esittämät toiveet ärsyttävät teitä? Vai ärsyttävätkö ne? Ovatko ihan ok ja asiaan kuuluvaa? Entä johtuuko mahdollinen ärsytys jostain piilevästä huonommuuden tunteesta? Vai koetko, että sen toiveen myötä sinua yritetään muuttaa (vaikket edes tuntisi toiveen esittäjää)? Koetko esitetyn toiveen moitteena, jos et siihen toivottuun sovi? Vai mikä se ärsyttävä tekijä on?

Itse olen siis nainen (yllätys 😂). Mulla on takana pari pidempää parisuhdetta. Mä tunnen itseni aika hiton hyvin ja tiedän mikä ei tule ikinä toimimaan. Yritetty on ja ne asiat eivät siitä muutu. Ne ovat ominaisuuksia minussa ja joku taatusti määrittelee ne vioiksi ja se on ihan ok.

Mä olen kuvitellut, että tollasten rajottavien asioiden esilletuominen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisi reiluutta sitä toista osapuolta kohtaan. Olen kuvitellut, että ne suojelisivat täysin tuhoontuomituilta yritelmiltä ja turhalta surulta. Nyt olen kuitenkin tältä palstalta lukenut, että se onkin yritys alistaa niiden toiveiden lukijaa. Kuulostaa minun maailmankuvassani todella käsittämättömältä tulkinnalta. En vaan jotenkin pysty näkemään sitä tapaa, jolla noin voisi tulkita.

No, itsehän en tosin missään deittiapeissa ole enkä tule ikinä olemaan. Sinällään siis täysin hypoteettista pohdintaa. Enkä ole eroni (kolmisen vuotta sitten) jälkeen vielä edes mitään seuraa etsinyt. Tulijoita olisi, sen tiedän, mutta olen tarkotuksella pitänyt itseni tietyllä tavalla saavuttamattomana. En olisi ollut valmis mihinkään vakavampaan ja kevyemmät eivät kiinnosta. Nyt sitten näköpiiriin on ilmestynyt yksi mies, josta voisin hyvinkin kiinnostua. Musta olisi suorastaan helpotus, jos mulla olisi tuollainen mahdollisimman kattava lista hänen toiveistaan. Se voisi pelastaa paljolta sydänsurulta, jos huomaisi heti, ettei niihin toiveisiin mitenkään pidemmän päälle sovi. Olisin ihan onnessani, jos tuollaisen listauksen jostain löytäisin. Vaikka sitten listan lukemisen lopputulema olisi antaa olla, niin se olisi silti kuitenkin vain ja ainoastaa positiivista. En mä osaisi ottaa niitä vaatimuksina tai alistamisena.

-möhköfantti-

132

905

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No joo. Itse olen eronnut 2012 josta osituksiin saakka "eroa jatkui" 2015 saakka.

      Tietenkin olisi hyvä tsekata kumppani, ettei mitään ikinä samaa satu. Johonkin liityinkin, mutten sitten voinut yhteenkään vastata.

      Ottaen huomioon mitä itse tahtoisin, niin kyllä silti
      voisin kokea toisen toiveet ärsytyksenä. Ehkä hyvinkin alemmuuden tunteena, kun omat pettymykset takana. Ja tieto, etten kuitenkaan jaksaisi olla pitemmän päälle kuin oma itseni.

      • Anonyymi

        "Ehkä hyvinkin alemmuuden tunteena, kun omat pettymykset takana. Ja tieto, etten kuitenkaan jaksaisi olla pitemmän päälle kuin oma itseni."

        Osaatko sanoa miksi kokisit alemmuuden tunnetta? Mä en jotenkin itse kykene ymmärtämään miksi jonkun toiveet saisivat minut tuntemaan itseni huonommaksi. Eivät ne saa. Minä olen minä ja siinä roolissani täydellinen juuri miten olen. Enkä itse ainakaan tarkoittaisi mitään paremmuutta tai huonommuutta, jos jossakin toiveen esittäisin. Jos vaikka toivon hyvin vähäistä alkoholinkäyttöä, niin en mä suurkuluttajaakaan paheksu tai pidä huonompana. Sellainen ihminen iso minulle täysin sopimaton, mutta jollekulle toiselle ehkä ihan täydellinen.

        Onko kyse sitten kuitenkin siitä, että ihan itse kokee jonkun ominaisuutensa huonoksi ja heijastaa niitä omia tuntemuksiaan toisen ihmisen ehkä täysin neutraaliin toiveeseen? Toinen ei moiti eikä paheksu, mutta itse paheksuu oma itseänsä? Olisiko oman itsen hyväksyminen sellaisena kun on mitään? Pitäisikö oppia, jos nyt ei rakastamaan niin ainakin sietämään omaa itseään ja pyrkiä balanssiin niiden omien ehkä vähemmän positiivisten ominaisuuksiensakin kanssa? Minä olen minä ja sillä hyvä.

        Mitä tohon esittämiseen tulee niin eikö juuri siksi olisi hyvä tietää heti mitä toivotaan. Ei kukaan oikeasti jaksa loputtomasti esittää yhtään mitään. Noin yleensä se on maksimissaan sen kaksi vuotta, kun ehkä jaksaa hormonihöyryillä jotain esittää ja yrittää sietää, mutta sen jälkeen sietokynnys laskee roimasti. Silloin nousee esiin se, että pitäisi olla ihan aidosti suht yhteensopiva tai homma kaatuu.

        -mf-


      • Anonyymi

        Sä siis koet ärsyttävänä sen seikan, että jo ennen tutustumista voit plokata pois ne tapaukset joiden seurassa et voisi olla oma itsesi.

        Olisiko se yrityksen ja erehdyksen kautta eroon, jotenkin mukavampaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sä siis koet ärsyttävänä sen seikan, että jo ennen tutustumista voit plokata pois ne tapaukset joiden seurassa et voisi olla oma itsesi.

        Olisiko se yrityksen ja erehdyksen kautta eroon, jotenkin mukavampaa?

        No siis juuri tuota minäkin pohdin. Onko "yrityksen ja erehdyksen kautta eroon" oikeasti osan ihmisistä mielestä mukavaa ja suositeltavaa?

        Teen varmaankin väärän ja kevyen olettaman, mutta kertooko tuollainen ajattelu ehkä tunne-elämän pintapuolisuudesta? Itse ainakin tunnen sen verran syvään, että en todellakaan halua lähteä ketään huvikseni tapailemaan ja uusia turhia yrityksiä tekemään. En mä halua huvikseni itseäni rikkoa ja palasien keräily on itselläni aina aikaa vievä prosessi.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis juuri tuota minäkin pohdin. Onko "yrityksen ja erehdyksen kautta eroon" oikeasti osan ihmisistä mielestä mukavaa ja suositeltavaa?

        Teen varmaankin väärän ja kevyen olettaman, mutta kertooko tuollainen ajattelu ehkä tunne-elämän pintapuolisuudesta? Itse ainakin tunnen sen verran syvään, että en todellakaan halua lähteä ketään huvikseni tapailemaan ja uusia turhia yrityksiä tekemään. En mä halua huvikseni itseäni rikkoa ja palasien keräily on itselläni aina aikaa vievä prosessi.

        -mf-

        No niin, no niin. No voi olla, etten vastaustani loppuun asti miettinyt :)

        Saattaa olla lähinnä niin, etten tykkää tilata miehiä mittatilauksella tai tuotekuvastosta, vaan mieluummin heihin ireal ja muuten tutustun.

        En sellaiseen nettimatchiin itse pystynyt, mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Ahdistaa vaan itseäni ajatus ilmoituksia seuraavista katsastuskatselmuksista, että ollaankos sitä sellainen kuin luvattiin! :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niin, no niin. No voi olla, etten vastaustani loppuun asti miettinyt :)

        Saattaa olla lähinnä niin, etten tykkää tilata miehiä mittatilauksella tai tuotekuvastosta, vaan mieluummin heihin ireal ja muuten tutustun.

        En sellaiseen nettimatchiin itse pystynyt, mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Ahdistaa vaan itseäni ajatus ilmoituksia seuraavista katsastuskatselmuksista, että ollaankos sitä sellainen kuin luvattiin! :D

        Niin, me varmaan näemme nuo listat tietyllä tavalla vastakkaisista näkökulmista. Sinä koet ne mittatilaamiseksi ja tuotekuvastoksi. Minä taas koen, että niissä kerrotaan itsestä ja annetaan sille toiselle mahdollisuus raakata minut pois, jolleivät minun vikani hänelle kelpaa. Sillä omiksi "vioikseni" mä omat vaateeni koen. En ole niin joustava ja mukautuva, että kaikkeen taipuisin ja sen kanssa on vaan pakko elää. Samoin ajattelen itse siitä toisesta. Minun pitää kyetä hyväksymään hänet kokonaisuudessaan, omana itsenään. En koe oikeudekseni alkaa toista muuttamaan tai odottaa muutosta.

        Tosin kuten sanoin tossa alotuksessa, niin missään deittiapeissa en ole, enkä tule niissä koskaan olemaan. Sinällään mun on siis hieman hankala ottaa kantaa ovatko vaateet niissä jotenkin erityisen rajuja. Siis olen kyllä kerran luonut profiilin tuohon erääseen täälläkin niin kovasti puhuttuun appiin, mutta poistin sen jo seuraavana päivänä. Vaikka koetin rajata rajusti, niin tarjonta ylitti jo samana päivänä sen mitä mulla olisi pienintäkään mielenkiintoa alkaa käydä läpi. En vaan yksinkertaisesti jaksa kirjotella useamman ihmisen kanssa. Ei ole mun juttu. En edes katsonut mitä se olisi tyrkyttänyt, vaan poistin suoraan koko höskän.

        -mf-


      • Anonyymi kirjoitti:

        No siis juuri tuota minäkin pohdin. Onko "yrityksen ja erehdyksen kautta eroon" oikeasti osan ihmisistä mielestä mukavaa ja suositeltavaa?

        Teen varmaankin väärän ja kevyen olettaman, mutta kertooko tuollainen ajattelu ehkä tunne-elämän pintapuolisuudesta? Itse ainakin tunnen sen verran syvään, että en todellakaan halua lähteä ketään huvikseni tapailemaan ja uusia turhia yrityksiä tekemään. En mä halua huvikseni itseäni rikkoa ja palasien keräily on itselläni aina aikaa vievä prosessi.

        -mf-

        ”Mitä tohon esittämiseen tulee niin eikö juuri siksi olisi hyvä tietää heti mitä toivotaan. Ei kukaan oikeasti jaksa loputtomasti esittää yhtään mitään. Noin yleensä se on maksimissaan sen kaksi vuotta, kun ehkä jaksaa hormonihöyryillä jotain esittää ja yrittää sietää, mutta sen jälkeen sietokynnys laskee roimasti. Silloin nousee esiin se, että pitäisi olla ihan aidosti suht yhteensopiva tai homma kaatuu.”

        Jos ihminen on aidosti mitä on sisimmässään, näkee sopivuuden ja sopimattomuuden ilman listojakin. Toisaalta listat ei auta, jos vastapuoli ei edes ymmärrä itseään kuka on, mitä haluaa ja mitä tarvitsee (sellaiseenkin ihmiseen on törmännyt). Toisaalta aika moni syyllistyy sekä oman pintansa kiillottamiseen suhteen toivossa tai syyllistyy toisen näkemiseen liian vaalean punaisella laseilla vain heijastaen omaa toivemaailmaansa. Sanon liian, koska vaalean punaiset lasit (kyky nähdä vastapuolessa hyvää), on myös yksi tekijä, jolla suhteet kestää. Täydellisiä ihmisiä ei olekaan.

        Olen samaa mieltä, on parempi olla alussa rehellinen itselle ja toiselle mitä tarvitsee. Jos tarpeet ja mitä kumpikin toiselleen pystyy antamaan ei kohtaa, suhde ei kestä ainakaan onnellisena.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        ”Mitä tohon esittämiseen tulee niin eikö juuri siksi olisi hyvä tietää heti mitä toivotaan. Ei kukaan oikeasti jaksa loputtomasti esittää yhtään mitään. Noin yleensä se on maksimissaan sen kaksi vuotta, kun ehkä jaksaa hormonihöyryillä jotain esittää ja yrittää sietää, mutta sen jälkeen sietokynnys laskee roimasti. Silloin nousee esiin se, että pitäisi olla ihan aidosti suht yhteensopiva tai homma kaatuu.”

        Jos ihminen on aidosti mitä on sisimmässään, näkee sopivuuden ja sopimattomuuden ilman listojakin. Toisaalta listat ei auta, jos vastapuoli ei edes ymmärrä itseään kuka on, mitä haluaa ja mitä tarvitsee (sellaiseenkin ihmiseen on törmännyt). Toisaalta aika moni syyllistyy sekä oman pintansa kiillottamiseen suhteen toivossa tai syyllistyy toisen näkemiseen liian vaalean punaisella laseilla vain heijastaen omaa toivemaailmaansa. Sanon liian, koska vaalean punaiset lasit (kyky nähdä vastapuolessa hyvää), on myös yksi tekijä, jolla suhteet kestää. Täydellisiä ihmisiä ei olekaan.

        Olen samaa mieltä, on parempi olla alussa rehellinen itselle ja toiselle mitä tarvitsee. Jos tarpeet ja mitä kumpikin toiselleen pystyy antamaan ei kohtaa, suhde ei kestä ainakaan onnellisena.

        Toki nuo asiat näkee. Harva kai nyt oikeasti edes IRL mitään listoja esittää? Sitä tutustutaan ja siinä sen sitten huomaa.

        Vaan jos puhutaan vaikka jostain deittiapeista, niin kenellä on aikaa (tai haluakaan) alkaa juttelemalla selvittää nuo asiat jokaisesta tarjokkaasta? Se ei taida olla kauhean realistinen ajatus?

        Mä vaan tosiaan rupesin miettimään hybriditilannetta. Sitä, että oikeastaan haluaisin tietää yhden ainoan tietyn ihmisen vaateita etukäteen. Mietin jopa vitsillä mielessäni luovani profiilin vain nähdäkseni löytyykö hän jostain deittiapista. No juu, liikaa vaivaa. Enhän mä edes tiedä onko hän missään. Ihan niin kilahtanut en (vielä) ole.

        -mf-


    • Anonyymi

      Ärsyttää ihmisten narsistinen vaikeus suhtautua mihinkään niin normaalisti, että ihan suhteeseen saakka päästäisiin ennenkun hautaan kaadutaan.

      Ja yllätys puhun nyt miehistä. Vai saanko aina niskaani vaan ne hulluimmat? Olen kyllä koittanut alakanttiinkin ja ihan yhtä ja samaa. Aina täytyy vaan leikkiä yli omien mahkujen ja esittää.

      Ite dumppaan saman tien kun alkaa mongerrus, naaman vääntely ja otsan rypistäminen liittyen omiin sosiaalisesti häiriintyneisiin kuvitelmiin naisista ja oikeanlaisesta elämäntyylistä/asenteesta; minuun heijastettuna. Nykyään tosi monet miehet haluaa irl some-teatterielämää, päästä osalliseksi jostain elämää suuremmasta ja kun jonkunlainen mahdollisuus nähdään kohottaa omaa elämää sen tavallisuuden yläpuolelle, niin se onkin tärkeämpää kuin toinen ihminen.

      Olisiko sittenkin ollut parempi, että miehet ei olisi alkaneet pohtimaan niitä omia tunteitaan ja tarpeitaan ihan niin vakavasti?

      Tänään juuri ajattelin, että länsimaisen ihmisen psyyke on jo ohittanut sen mielenterveydellisen rajapyykin kun lisääntyminen lakkaa kiinnostamasta, kuten psykoosipotilasta joka suu kuolassa läpsii omia poskiaan idioottimainen virne naamallaan.

      • Anonyymi

        Maltillisempi mies taas on naisten mielestä tylsä, apaattinen ja masentunut. Vain tuollaiset ongelmallisemmat tapaukset ovat niin kiinnostavia että pääsevät alkukarsinnasta jatkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maltillisempi mies taas on naisten mielestä tylsä, apaattinen ja masentunut. Vain tuollaiset ongelmallisemmat tapaukset ovat niin kiinnostavia että pääsevät alkukarsinnasta jatkoon.

        Jaa-a, minä tykkään klassikoista ja hoikka ja urheilullinen tavismies joka tykkää seksistä ja hoitaa omat asiansa sopisi minulle.

        Tinderin algoritmi heittää minulle semmoisia ylemmän keskiluokan elämän hehkuttajia, et en jaksa siellä olla. Alemman tason tavismiehiä ei tule paitsi jotain lihaksikkaita ja hyvännäköisiä, eikä tosiaan mitään ongelmamiehiä tai köyhän näköisiä miehiä. Ehkä joku yksi on ollut joka näytti vähän piripäältä, mutta hänkin oli erittäin komea.Eikä myöskään ylemmän tason miehiä paitsi vähän vahingossa ehkä, eivätkä he nyt muutenkaan minun ikäistä etsi. Oma ikähaarukka on ollut 35-50.

        Itselläni on paljon hyvää, mutta parisuhdetta haluaisin ihan siihen rentoon chillailuun.

        Kannattaisi valita miesten tinderiin värikkäitä ja porvarillisen onnellisia kuvia, niin varmaan tulee sitten eteen enempi laatunaisia.

        Eli näin analysoin myös, että tinderin algoritmi on todella luokkatietoinen.


    • Anonyymi

      Eniten ne jonkun potentiaaliselle kumppanille esittämät toiveet ärsyttää sellaista ihmistä, joka olisi kyseisestä tyypistä kiinnostunut mutta ei täytä niitä toiveita.

      Harvaa geneerisesti ärsyttää jonkun itseä kiinnostamattoman ihmisen kriteerilistat.

      • Anonyymi

        Noin mäkin sen kuvittelisin, mutta yllättävän monia tuntuu nyppivän kriteerit yleensä. Miten ihmeessä jonkun tuikituntemattoman ihmisen toiveet voivat edes mennä ihon sisään? En ymmärrä.

        Olenko yksin ajatuksinen, että mä olisin vain tyytyväinen, jos näkisin jonkun listauksen, vaikka olen jo kiinnostunut ko. tyypistä? Itselläni liittyy siihen, että mä tunnen itseni. Tässä kohtaa, kun olen vasta tykästynyt, niin mun olisi vielä helppo käyttää järkeäni. Sitten, jos olen jo siihen suhteeseen aikaani panostanut ja ehtinyt alkaa toisesta enemmän välittää, niin mä en halua luovuttaa ja yritän, vaikka tiedän kyllä joidenkin yritysten olevan toivottomia. Nämä on jo niin nähty. Jotenkin ei enää viitsisi lähteä kuvioihin, joiden ehdoton maksimikesto on pari vuotta ja sitten taas keräillään sirpaleita molemmin puolin.

        -mf-


    • Anonyymi

      Ärsyttää se, että ei pidetä kiinni kriteereistään.

      Ensin sanotaan, että ”ei tää varmaan voi toimia”, ”sä olet mulle liian outo”, ”sä olet mulle liian jtn”. Sitten seuraavassa hetkessä jo hehkutetaan ikuista ihastumista ja mitä lie suunnitelmia.

    • Jos joku haluaa listata niin kyllä se mulle käy. Ehkä listan laatiminen saa jonkun ihmisen tuntemaan, että pariutumisen haaveessa on menty eteenpäin ja on saatu jotain konkreettista aikaan.

      Itse puhun intuitiivisen valinnan puolesta. Intuitio pohjautuu kokemuksiin ja sisältää myös vaatimuslistan, joskin se on joustavampi kuin paperille kirjoitetut ranskalaiset viivat.

      • Anonyymi

        Jeps, en mäkään välttämättä ehkä juuri ranskalaisin viivoin tehtyä listaa kaipaa, vaikka olisi sekin parempi kuin ei mitään. Se mitä oikeasti kaipaisin olisi vähän syvempi analyysi itsestä, josta kävisi ilmi millaiset asiat ovat aidosti tärkeitä itselle. Jos joku vaikka kaipailee huumorintajuista seuraa niin sehän ei kerro yhtään mitään. Oma huumotintajuni esimerkiksi on varsin musta ja välillä sarkastinenkin eikä aukea monille lainkaan.


      • Listan kirjoittaminen ”ulos” on vain tapa järjestellä omaa sisäisistä maailmaa juurikin sitä intuitiota. Käytännössä voi olla myös kriteerejä, esim. ikä, joka on listalla, kunnes kohtaa ihmisen, joka osuu kaikilta muilta osin. Yht’äkkiä tajuaa, että kriteeri on täysin turha, ei sillä on loppupeleissä merkitystä. Sen sijaan on kriteereitä, joista ei voi joustaa esim. raiskaus tuomion saanut, narkki tai alkoholisti.

        Kaikilla meistä on kriteerejä, vaikka osa ei sitä halua ääneen sanoa. Osalla enemmän, osalla vähemmän. Sekin riippuu mitä on hakemassa.


    • Anonyymi

      Itselläni vaihtuvat aina ihastuksen kohteet, eli siis kun mies niin aina tulee vastaan potentiaalisia naisehdokkaita, ja juttelen paljonkin naisten kanssa yleensä.

      mutta niin ongelmaa valita jos kyllästyy johonkin professori-naisenkin jo heti.

      kurkistin aamulla ikkunasta pihalle, näin erään naapurin, heilutin kättä pörröisellä päällä ikkunasta, tervehdin: huomenta :D

      Pörröinen pää kurkistaa ikkunasta ja tervehtii, on saanut herätyksen eli on herännyt, ilmeisestikin.

      • Anonyymi

        No mut oletko sinäkin tinderissä?

        Olisipa hauska törmätä siellä Nivea-mieheen..

        Oot kyllä varmaan tosi kranttu ja vaadit naiselta virheetöntä sähköpotkulautailukroppaa😂😛


    • "Mä olen kuvitellut, että tollasten rajottavien asioiden esilletuominen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisi reiluutta sitä toista osapuolta kohtaan. Olen kuvitellut, että ne suojelisivat täysin tuhoontuomituilta yritelmiltä ja turhalta surulta. "

      Periaatteessa näin, mutta... kuten kaikessa, niin tässäkin on monta monessa.

      Minulla on tuttavapiirissä parikin ihmistä ( naisia yllätys yllätys), jotka ovat huokailleet, että kunnollista miestä ei löydy. Ja totta. Heidän tielleen on sattunut monia hyvin ihmeellisiä miehiä, jotka minäkin olisin jättänyt.

      Toisaalta minusta tuntuu melko turhalta huokailla kunnollisten miesten puuttumista, jos kunnollisuuttaan ei pääse edes esittelemään (eli ei pääse treffeille) jos ei ole vähintään 185 cm pitkä (nainen itse on 162 cm).

      Toisella näistä naisista syyksi jatkotreffien perumiselle oli, että mies osasi sujuvasti ranskaa. Samaiselle naiselle ei myöskään miehen tuloiksi suomalainen keskiansio riitä.

      Ymmärrän, että ihmiset ovat yksilöitä, ja voivat asettaa kriteerinsä omien halujensa ja resurssiensa mukaisesti, mutta ymmärään myös, että toisia voi turhauttaa jotkin kriteerit.

      • Anonyymi

        Juu mä ymmärrän sen, että joskus voi vatuttaa kuunnella tiettyjen yksilöiden marinaa erinäisistä aiheista. Varsinkin kun aina ei oikein voi laukoa totuuksia päin naamaa. Itselleni on ihan sama johtuuko se marina parisuhteen tai vaikka työn löytymättömyydestä. Molemmat ovat yhtä tylsiä valittamisen aiheita, kun ongelma on marisijassa itsessään. Tasan tarkkaan tietävät, etteivät itsekään itsensä kaltaista seuraa huolisi, eivätkä taatusti itseään töihin palkkaisi. Itseäni vatuttaa ihan yhtälailla tiettyjen yksilöiden jatkuva marina parisuhteestaan, työstään, lapsitaan tai vaikka koirastaa. Itse ovat työn ja parisuhteen valinneet ja lapset ja koirat hankkineet. Joskus saa väsyä ja valittaa, mutta jatkuva marina lähinnä ärsyttää.

        Vaan mikä niissä tuntemattomien "vaatimuksissa" niin risoo?

        -mf-


      • Anonyymi

        Tuli muuten kuriositeettina tuosta pituudesta mieleeni. Sinällään mä pidän tollasta pituuden perusteella rajaamista varsin outona toimintana. Mulle tulee aina mieleen, että ei keksi mitää oikeaa rajaamisperustetta niin rajataan sitten pituuden perusteella. Mä jotenkin aina automaattisesti oletan, että pituuden tai muun vastaavan perusteella rajaava yksilö ei varmaankaan ole ikinä oikein parisuhteessa ollut, kun ei muuta kriteeriä keksi.

        Toisaalta kyllä mä vetovoimatekijät ymmärrän ja jollekin varmasti pituuskin voi sellainen olla. Itse en ikinä ole tiettyä pituutta etsinyt, mutta jos etsisin niin sitten etsisin "alle 180 senttistä". Sinällään pituus on irrelevanttia minulle, mutta enpä nyt vaan faktisesti ole ikinä kokenut vetoa yhteenkään pitkään mieheen. 😂

        -mf-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuli muuten kuriositeettina tuosta pituudesta mieleeni. Sinällään mä pidän tollasta pituuden perusteella rajaamista varsin outona toimintana. Mulle tulee aina mieleen, että ei keksi mitää oikeaa rajaamisperustetta niin rajataan sitten pituuden perusteella. Mä jotenkin aina automaattisesti oletan, että pituuden tai muun vastaavan perusteella rajaava yksilö ei varmaankaan ole ikinä oikein parisuhteessa ollut, kun ei muuta kriteeriä keksi.

        Toisaalta kyllä mä vetovoimatekijät ymmärrän ja jollekin varmasti pituuskin voi sellainen olla. Itse en ikinä ole tiettyä pituutta etsinyt, mutta jos etsisin niin sitten etsisin "alle 180 senttistä". Sinällään pituus on irrelevanttia minulle, mutta enpä nyt vaan faktisesti ole ikinä kokenut vetoa yhteenkään pitkään mieheen. 😂

        -mf-

        Minulle ei oikein ole tuon yksilön kohdalla selvinnyt, onko pituus enemmän haluttavuustekijä vai sellainen ajatus, että miehen pitää olla pitkä ja mitähän ne kaveritkin sanoisi jos seurustelisin lyhyen kanssa. Toisaalta on pituuskriteeri nettideiteissäkin yksi yleisimmistä kriteereistä miehelle.

        Itselläni saattaa vastaava olla naisen ylipaino. Reilusti ylipainoinen nainen on minulle sellainen no-no -tekijä, että treffejä ei ikinä tule, jos minä olen aloitteen tekijä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Minulle ei oikein ole tuon yksilön kohdalla selvinnyt, onko pituus enemmän haluttavuustekijä vai sellainen ajatus, että miehen pitää olla pitkä ja mitähän ne kaveritkin sanoisi jos seurustelisin lyhyen kanssa. Toisaalta on pituuskriteeri nettideiteissäkin yksi yleisimmistä kriteereistä miehelle.

        Itselläni saattaa vastaava olla naisen ylipaino. Reilusti ylipainoinen nainen on minulle sellainen no-no -tekijä, että treffejä ei ikinä tule, jos minä olen aloitteen tekijä.

        Onko naisen ylipaino enemmän haluttavuustekijä vai sellainen ajatus, että naisen pitää olla siro ja mitähän ne kaveritkin sanoisi jos seurustelisit ylipainoisen kanssa?

        Toisaalta on painokriteeri nettideiteissäkin yksi yleisimmistä kriteereistä naiselle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko naisen ylipaino enemmän haluttavuustekijä vai sellainen ajatus, että naisen pitää olla siro ja mitähän ne kaveritkin sanoisi jos seurustelisit ylipainoisen kanssa?

        Toisaalta on painokriteeri nettideiteissäkin yksi yleisimmistä kriteereistä naiselle.

        En tietysti voi vastata kuin omasta puolesta kun sanon, että 90% se on minulla haluttavuustekijä.

        Tietysti on mukavaa myös jos kumppani/asunto/auto/oma ulkonäkö ovat myös muidenkin silmissä miellyttäviä, mutta parinvalinta ei perustu siihen

        Sitten elämänkumppania valitessa on arvoa sillä, että reilu ylipaino merkitsee yleensä myös huonompia elämäntapoja, joka merkitsee huonompaa terveyttä ja mahdollisesti vielä myös huonompaa mielenterveyttä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En tietysti voi vastata kuin omasta puolesta kun sanon, että 90% se on minulla haluttavuustekijä.

        Tietysti on mukavaa myös jos kumppani/asunto/auto/oma ulkonäkö ovat myös muidenkin silmissä miellyttäviä, mutta parinvalinta ei perustu siihen

        Sitten elämänkumppania valitessa on arvoa sillä, että reilu ylipaino merkitsee yleensä myös huonompia elämäntapoja, joka merkitsee huonompaa terveyttä ja mahdollisesti vielä myös huonompaa mielenterveyttä.

        Juu ei se ylipaino yksinään tule vaan sen ylipainon syyt tulee mukana. Että siinä on sitten vähän muutakin painolastia kuin ne kilot


      • Anonyymi

        Olen 195cm mies enkä oikein ymmärrä miksi joku lyhyt nainen haluaisi minun pituisen. Ihme pakkomielle joillakin lyhyillä naisilla.

        En ole erityisesti pitkien naisten perässä mutta onhan se aika perverssiä jos nainen on miestä napaan saakka. Niin kuin Jussi Lampela ja Chisu aikanaan kun kadulla kävelivät vastaan niin voi Jeesus mikä pari. Piti naurua pidätellä katellessa sitä friikkisirkusta. Rajansa kaikella.

        Ja ne lyhyet naiset jotka juoksee pitkien miesten perässä on psyykkisestikin aika sekaisin kuten kaikki ihmiset joilla on outo pakkomielle. En halua täyttää niiden hullujen odotuksia


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En tietysti voi vastata kuin omasta puolesta kun sanon, että 90% se on minulla haluttavuustekijä.

        Tietysti on mukavaa myös jos kumppani/asunto/auto/oma ulkonäkö ovat myös muidenkin silmissä miellyttäviä, mutta parinvalinta ei perustu siihen

        Sitten elämänkumppania valitessa on arvoa sillä, että reilu ylipaino merkitsee yleensä myös huonompia elämäntapoja, joka merkitsee huonompaa terveyttä ja mahdollisesti vielä myös huonompaa mielenterveyttä.

        "Sitten elämänkumppania valitessa on arvoa sillä, että reilu ylipaino merkitsee yleensä myös huonompia elämäntapoja,"

        Noinhan se yleensä menee, vaikka toki ylipainoisissakin on hyväkuntoisia yksilöitä. Itselleni juuri nuo elämäntavat ovat se suurin syy miksi en merkittävästi ylipainoisista miehistä hirveästi innostu. Mikään sporttihirmu ei tarvitse olla ja lihaskimpuista en pidä, mutta sekin on eniten elämäntapakysymys.

        Itse en ole sporttihirmu tai himourheilija. En harrasta mitään tulostavoitteellista urheilua, mutta olen silti hyväkuntoinen. Hyötyliikunta ja luonnossa kulkeminen, erilaisin välinein, on mun juttu. Jos se toisen kuntoilu olisi kauhean tulostavotteellista ja kilpailuhenkistä niin yhteisiä kuntoiluhetkiä ei sitten tulisi. Salilla en käy, enkä jaksaisi niin hirveän kontrolloituja ruokailuja, joten siksi nuo salihirmut eivät innosta yhtään.

        Jos toinen olisi ihan täysin sohvaperuna ja kaikki vähänkään kuntoa vaativa kotipuuha (esim. lumityöt) olisi aina mun harteilla niin kyllä se pidemmän päälle nyppisi. Enkä jaksaisi kovin montaa kertaa käydä keskustelua siitä, että syödäänkö joka päivä makkaraa tai grillimättöä.

        Ja myönnetään kyllä se hoikempi kroppa on musta myös puoleensavetävämpi. Lisäksi petipuuhat yleensä tuppaavat toimimaan paremmin ilman merkittävää ylipainoa.


    • Anonyymi

      Yliopisdtpm professoiden suurin oireyhtymä: älyttömys, eli tyhmyys, ällin puutwe :D

      • Anonyymi

        Monta professoria tunnet? Itse tunnen useamman ja en allekirjoita samaa. On joukossa toki heitä, jotka eivät älyltään juuri eroa normaalipopulaatiosta, mutta veikkaan oman havaintoni perustella, että iso osa on lähellä Mensan rajaa: vähän päälle tai vähän alle.


      • Kyllä siinä Elämäm koululainen kateellisena ulisee, eikä osaa edes kirjoittaa oikein.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Kyllä siinä Elämäm koululainen kateellisena ulisee, eikä osaa edes kirjoittaa oikein.

        Sinuna en väheksyisi Elämänkoulua. Kaikki siellä joutuvat väittelemään.

        Kukaan ei täälä pelkällä kirjatiedolla pärjää, kaupassakin täytyy joskus käydä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinuna en väheksyisi Elämänkoulua. Kaikki siellä joutuvat väittelemään.

        Kukaan ei täälä pelkällä kirjatiedolla pärjää, kaupassakin täytyy joskus käydä.

        En väheksykään elämänkoululaisia, vaan nimenomaan elämäm koululaisia.

        Tämä edellämainittu lähti haukkumaan muita. Kirjallinen ulosanti oli niin huonoa, että ei meinannut yhtään oikeinkirjoitettua sanaa olla.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En väheksykään elämänkoululaisia, vaan nimenomaan elämäm koululaisia.

        Tämä edellämainittu lähti haukkumaan muita. Kirjallinen ulosanti oli niin huonoa, että ei meinannut yhtään oikeinkirjoitettua sanaa olla.

        Se on "oikein kirjoitettu", ei oikeinkirjoitettu.

        Myös "edellä mainittu" kirjoitetaan yleensä erikseen.

        "En väheksykään elämänkoululaisia, vaan nimenomaan elämäm koululaisia."

        Tuossa virkkeessä vaan-sanan eteen ei laiteta pilkkua sen vuoksi, että "vaan" ei aloita kokonaista lausetta. Ja vaikka aloittaisikin, pilkun käyttö edellyttäisi, että pää- ja sivulauseella olisi eri subjektit. Samaan subjektiin viittaava pronomini laskettaisiin eri subjektiksi. 😉

        Minun suomeani saa vapaasti parannella. Se ei ole täydellistä.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on "oikein kirjoitettu", ei oikeinkirjoitettu.

        Myös "edellä mainittu" kirjoitetaan yleensä erikseen.

        "En väheksykään elämänkoululaisia, vaan nimenomaan elämäm koululaisia."

        Tuossa virkkeessä vaan-sanan eteen ei laiteta pilkkua sen vuoksi, että "vaan" ei aloita kokonaista lausetta. Ja vaikka aloittaisikin, pilkun käyttö edellyttäisi, että pää- ja sivulauseella olisi eri subjektit. Samaan subjektiin viittaava pronomini laskettaisiin eri subjektiksi. 😉

        Minun suomeani saa vapaasti parannella. Se ei ole täydellistä.

        🦄

        Itse tiedän oman kirjoitustaitoni vajavaisuuden. Lukiossa kaikki yli seiskan oli ainekirjoituksessa positiivista.

        Kun aloittaja lähtee haukkumaan kaikki professot typeriksi on kyseessä vähintään paradoksi.


    • Anonyymi

      Muita ihmisiä ärsyttää se, että itsensä ja toiveidensa tuntemisen kautta ja sopivan kriteerilistan hyödyntämisen kautta pariutuminen on helppoa, vaivatonta ja äärimmäisen ihanaa.

      Antakaa maailmankaikkeuden yllättää. Tehkää röyhkeä lista ihanan ihmisen ominaisuuksista ja katsokaa, miten vielä sitäkin mielikuvaa ihanampi ihminen kävelee elämäänne. 😍

      Onhan se nyt kadehdittavaa, ja niin sen kuuluukin olla. 😂 Pään hakkaamisesta seinään saa vain kipeän pään ja pahan mielen.

      🦄

      • Anonyymi

        Aikalailla noin minäkin nuo toivelistat näen. Itsensä tuntevalle ne ovat korvaamattoman hyvä työkalu.

        Tietysti ne voivat toimia vain, jos se toinenkin osapuoli on samanmoinen - itsensä ja toiveensa tunteva, kirjoittaa sopivan kriteerilistan ja on rehellinen siinä. Rehellisyyshän on myös välttämätöntä toimivuuden kannalta. Vaan oikeastaan juuri tuosta syystä mä koen jonkinmoisen listauksen hyödylliseksi. Sehän tuppaa olemaan se kaikkein rehellisin osuus koko esittelyssä. Itseään voi kehua retostaa ja kirjottaa vikojaan olemattomiin, mutta toiveitaan ei oikein voi kirjoittaa muunnellen vesittämättä niitä. Siksihän työhaastatteluissakin tuontyyppisiä asioita kysytään. Vastaus siihen mitä toivot, kertoo hyvin paljon sinusta itsestäsi ja oikeastaan vain sinusta itsestäsi. ☺

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikalailla noin minäkin nuo toivelistat näen. Itsensä tuntevalle ne ovat korvaamattoman hyvä työkalu.

        Tietysti ne voivat toimia vain, jos se toinenkin osapuoli on samanmoinen - itsensä ja toiveensa tunteva, kirjoittaa sopivan kriteerilistan ja on rehellinen siinä. Rehellisyyshän on myös välttämätöntä toimivuuden kannalta. Vaan oikeastaan juuri tuosta syystä mä koen jonkinmoisen listauksen hyödylliseksi. Sehän tuppaa olemaan se kaikkein rehellisin osuus koko esittelyssä. Itseään voi kehua retostaa ja kirjottaa vikojaan olemattomiin, mutta toiveitaan ei oikein voi kirjoittaa muunnellen vesittämättä niitä. Siksihän työhaastatteluissakin tuontyyppisiä asioita kysytään. Vastaus siihen mitä toivot, kertoo hyvin paljon sinusta itsestäsi ja oikeastaan vain sinusta itsestäsi. ☺

        -mf-

        No, näinhän se menee.

        Kun aloin tapailla miestäni, puhuimme joka päivä pari-kolme tuntia puhelimesssa. Erään kysymyspatteriston jälkeen (joka tietysti venyi minun pitkien vastausteni vuoksi) kysyin häneltä, käykö hän nyt jotain päässään olevaa checklistaa läpi, ja tuliko minulle rukseja kyllä-ruutuihin. Kyllä, hän vastasi molempiin kysymyksiin. Sen jälkeen jatkoimme tietysti samaa rataa molemmin puolin. Ai että, se oli mukavaa ja helppoa.

        🦄


      • Anonyymi

        Harmi vaan Suomessa on ehkä viisi aidosti ihanaa ihmistä joten niitä ei riitä kaikille. Enkä muuten laskenut sitten sua tuohon joukkoon, oot ihan helvetin järkyttävä.

        Monet (lue useimmat) mullakin vastaan tulevat esittää sitä ihanaa ihmistä kauheella kaadulla. En tykkää mistään lifestyleshowsta. Kammottavaa. Tai ehkä niitten elämä on niin mahtavaa ja mielialapillereissähän se on, tulee lähinnä itselle mieleen, et ovat jollain lääkekuurilla.

        Mullakin on värikyyttä ja ulkonäköä ja osaan tutustuessa käyttäytyä kivasti ja innostavasti ja siksi lifestyle-miehet on ihan täpinöissään enkä jaksa sitä. Huomaan noin viidessä minuutissa kun esitys alkaa ja sitten moikka vaan.

        Ehkä pitäisi olla heti synkkä ja vihan täyteinen raivohullu, maaninen nymfomaani..

        👁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmi vaan Suomessa on ehkä viisi aidosti ihanaa ihmistä joten niitä ei riitä kaikille. Enkä muuten laskenut sitten sua tuohon joukkoon, oot ihan helvetin järkyttävä.

        Monet (lue useimmat) mullakin vastaan tulevat esittää sitä ihanaa ihmistä kauheella kaadulla. En tykkää mistään lifestyleshowsta. Kammottavaa. Tai ehkä niitten elämä on niin mahtavaa ja mielialapillereissähän se on, tulee lähinnä itselle mieleen, et ovat jollain lääkekuurilla.

        Mullakin on värikyyttä ja ulkonäköä ja osaan tutustuessa käyttäytyä kivasti ja innostavasti ja siksi lifestyle-miehet on ihan täpinöissään enkä jaksa sitä. Huomaan noin viidessä minuutissa kun esitys alkaa ja sitten moikka vaan.

        Ehkä pitäisi olla heti synkkä ja vihan täyteinen raivohullu, maaninen nymfomaani..

        👁

        Sellainen vinkki vielä että elämä ei koskaan tuo eteesi sitä mitä haluat, jos keskityt vain siihen, mitä et halua.

        Käsittääkseni tuossa viestissäsi luettelit vain, mitä et halua... 😄

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellainen vinkki vielä että elämä ei koskaan tuo eteesi sitä mitä haluat, jos keskityt vain siihen, mitä et halua.

        Käsittääkseni tuossa viestissäsi luettelit vain, mitä et halua... 😄

        🦄

        Eikös sekin ole tavallaan vaatimuslista?

        Luettelin tuolla ylempänä mitä lähinnä toivon mieheltä jo yhden kerran.

        Itseasiassa en varsinaisesti toivo toisilta ihmisiltä yleensä yhtään mitään muuta kun lähtökohtaisesti läsnäoloa josta sitten tulee jotain tai ei, riippuen persoonallisuuksien yhteensopivuudesta. Vetovoima ja mielenkiinto ovat minulle lähtökohdat suhteeseen, eivät omat vaatimukset.

        Mut turha luulla, että sitä ominaisuutta arvostetaan. Sekä naiset ja miehet pitää lähinnä idioottina kun ei käytä hyödykseen ja pelaa omaan pussiin joka käänteessä. Sitten vähätellään ja koitetaan jos irtoisi halvalla tai mielenkiinto ja kunnioitus laskee kun luvassa ei olekkaan kalliita sirkustemppuja enkä pönkitä arvokkuuttani narsistisella vouhotuksella.

        Eli olen sitämieltä tässä asiassa, että turha valittaa fantasialistoista, kun kerran itse ei osaa arvostaa kun semmoisia ei naisella varsinaisesti olekkaan. Ihan samanlaisia tässä sekä miehet, että naiset naurettavine listoineen.

        Pelkkää hemmoteltujen ja turhautuneiden pilleripäiden leikkiä.

        Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä.

        Taidan lähtee treenaan. Moikka!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös sekin ole tavallaan vaatimuslista?

        Luettelin tuolla ylempänä mitä lähinnä toivon mieheltä jo yhden kerran.

        Itseasiassa en varsinaisesti toivo toisilta ihmisiltä yleensä yhtään mitään muuta kun lähtökohtaisesti läsnäoloa josta sitten tulee jotain tai ei, riippuen persoonallisuuksien yhteensopivuudesta. Vetovoima ja mielenkiinto ovat minulle lähtökohdat suhteeseen, eivät omat vaatimukset.

        Mut turha luulla, että sitä ominaisuutta arvostetaan. Sekä naiset ja miehet pitää lähinnä idioottina kun ei käytä hyödykseen ja pelaa omaan pussiin joka käänteessä. Sitten vähätellään ja koitetaan jos irtoisi halvalla tai mielenkiinto ja kunnioitus laskee kun luvassa ei olekkaan kalliita sirkustemppuja enkä pönkitä arvokkuuttani narsistisella vouhotuksella.

        Eli olen sitämieltä tässä asiassa, että turha valittaa fantasialistoista, kun kerran itse ei osaa arvostaa kun semmoisia ei naisella varsinaisesti olekkaan. Ihan samanlaisia tässä sekä miehet, että naiset naurettavine listoineen.

        Pelkkää hemmoteltujen ja turhautuneiden pilleripäiden leikkiä.

        Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä.

        Taidan lähtee treenaan. Moikka!

        On se tavallaan vaatimuslistan raakile, mutta huonojen asioiden listaaminen suuntaa tarkkaavaisuutta niihin huonoihin asioihin. Siksi kannattaa miettiä myös kääntöpuolta: en pidä tästä mutta sen sijaan pidän tuosta ja siitä. Listaaminen sinänsä on helppoa. Vaikeinta mielestäni on uskoa siihen, että jotain omaan listaan sopivaa tulisi vastaan. Mutta pessimismi on ulkoa opittua eivätkä havaintoni tue sellaisen toteutumista.

        Omalla toivomuslistalla voi aivan hyvin olla ihminen, joka (myöskään) ei laadi listoja. Se ei ole pois meiltä listoja laativilta, samaan tapaan kuin meidän listammekaan eivät ole pois niiltä, jotka eivät listoja kaipaa.

        Vetovoima ja mielenkiinto syntyvät tiettyjen lainalaisuuksien mukaan. Ei minun mielenkiintoani ole ikinä vähentänyt se, että pystyn tarkasti osoittamaan, mistä se on syntynyt. Ehkä joidenkin kohdalla tietämättömyys on autuutta tms.

        Omat tarjottavat on syytä listata vähintäänkin itselleen. Muuten päätyy loppuiäkseen internetin syövereihin ihmettelemään, miksi ei kelpaa kenellekään, ja sitten voi päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan väkivalta tai muu incelöinti helpottaisi omaa oloa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös sekin ole tavallaan vaatimuslista?

        Luettelin tuolla ylempänä mitä lähinnä toivon mieheltä jo yhden kerran.

        Itseasiassa en varsinaisesti toivo toisilta ihmisiltä yleensä yhtään mitään muuta kun lähtökohtaisesti läsnäoloa josta sitten tulee jotain tai ei, riippuen persoonallisuuksien yhteensopivuudesta. Vetovoima ja mielenkiinto ovat minulle lähtökohdat suhteeseen, eivät omat vaatimukset.

        Mut turha luulla, että sitä ominaisuutta arvostetaan. Sekä naiset ja miehet pitää lähinnä idioottina kun ei käytä hyödykseen ja pelaa omaan pussiin joka käänteessä. Sitten vähätellään ja koitetaan jos irtoisi halvalla tai mielenkiinto ja kunnioitus laskee kun luvassa ei olekkaan kalliita sirkustemppuja enkä pönkitä arvokkuuttani narsistisella vouhotuksella.

        Eli olen sitämieltä tässä asiassa, että turha valittaa fantasialistoista, kun kerran itse ei osaa arvostaa kun semmoisia ei naisella varsinaisesti olekkaan. Ihan samanlaisia tässä sekä miehet, että naiset naurettavine listoineen.

        Pelkkää hemmoteltujen ja turhautuneiden pilleripäiden leikkiä.

        Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä.

        Taidan lähtee treenaan. Moikka!

        "Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä."

        No itse ainakin voin tarjota ne samat, joita toiselta toivon. Samantyyppistä ihmistä kun etsii niin noinhan se yleensä menee.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä."

        No itse ainakin voin tarjota ne samat, joita toiselta toivon. Samantyyppistä ihmistä kun etsii niin noinhan se yleensä menee.

        -mf-

        Samaa mieltä. Ainakin elämänarvojen täytyy olla melko lailla samanlaiset, muuten ei mistään tule yhtään mitään.

        Ehkä sellainen poikkeus tuohon samanlaisuuteen saattaa olla hyödyllinen, että jos on itse jossain asiassa tosi huono (eikä jaksa harjoitella), voi toivoa että toinen olisi juuri siinä asiassa itseä parempi. Sitä voi sitten kompensoida asioilla, joissa itse on toista parempi.

        Sillä tavalla yhdessä eläminen on mukavampaa ja tehokkaampaa, kun omat ja toisen osaamiset saa yhdistettyä. 😄

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä. Ainakin elämänarvojen täytyy olla melko lailla samanlaiset, muuten ei mistään tule yhtään mitään.

        Ehkä sellainen poikkeus tuohon samanlaisuuteen saattaa olla hyödyllinen, että jos on itse jossain asiassa tosi huono (eikä jaksa harjoitella), voi toivoa että toinen olisi juuri siinä asiassa itseä parempi. Sitä voi sitten kompensoida asioilla, joissa itse on toista parempi.

        Sillä tavalla yhdessä eläminen on mukavampaa ja tehokkaampaa, kun omat ja toisen osaamiset saa yhdistettyä. 😄

        🦄

        No juu, voihan noissa taidoissa olla hyvä noin. Toisaalta itse en osaa ajatella, että miehen olis jotenkin tarpeen osata tai tykätä tehdä jotain tiettyä. Vaikka nyt kliseinen renkaanvaihto. Kyllä mä itsekin sen osaan, mutta vapaaehtosesti en siihen puuhaan rupea. Mulle on täysin ok käyttää rengasfirman palveluita, vaikka talossa olisikin mies.

        Vapaaehtoisuuden pohjalta, painottaen sitä mitä itsekukin tykkää tehdä. Kunhan työnjako pakollisten töiden suhteen on ajankäytöllisesti suht 50/50. Noin minä sen näen.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No juu, voihan noissa taidoissa olla hyvä noin. Toisaalta itse en osaa ajatella, että miehen olis jotenkin tarpeen osata tai tykätä tehdä jotain tiettyä. Vaikka nyt kliseinen renkaanvaihto. Kyllä mä itsekin sen osaan, mutta vapaaehtosesti en siihen puuhaan rupea. Mulle on täysin ok käyttää rengasfirman palveluita, vaikka talossa olisikin mies.

        Vapaaehtoisuuden pohjalta, painottaen sitä mitä itsekukin tykkää tehdä. Kunhan työnjako pakollisten töiden suhteen on ajankäytöllisesti suht 50/50. Noin minä sen näen.

        -mf-

        Unohdin sanoa, että en puhunut mitenkään perinteisesti sukupuolitetuista taidoista vaan ihan mistä tahansa taidoista. Minä esimerkiksi olen parempi excelin kaavojen kanssa ja mies on parempi small talkin kanssa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unohdin sanoa, että en puhunut mitenkään perinteisesti sukupuolitetuista taidoista vaan ihan mistä tahansa taidoista. Minä esimerkiksi olen parempi excelin kaavojen kanssa ja mies on parempi small talkin kanssa.

        🦄

        Okei 😁. Jos noita tarpeita parisuhteessa tulee niin mikäs siinä.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksei muuten koskaan listata oikein perinpohjaisesti ja suoraan niitä omia tarjottavia? Ne listat kyllä haluaisin nähdä."

        No itse ainakin voin tarjota ne samat, joita toiselta toivon. Samantyyppistä ihmistä kun etsii niin noinhan se yleensä menee.

        -mf-

        Eiks silloin olis helpompaa olla vaan itekseen?

        Alkaa vaan puhua itelleen ja siinä se on.

        Kyllä mun mielestä toisen ihmisen täytyy olla myös jonkin sortin löytöretki, on paljon asioita jotka ei ole paperilla, vaan Ajassa ja joskus toiaen huonot ominaisuudet ei sit lopulta olekkaan niin paha asia.

        Ja eri ihmisten kanssa voi itsekkin olla erilainen ja tykätä siitä mitä on, vaikkei vaatimukset täyty.

        Kaikkee tällästä.

        Kyl mäkin siis sen verran valikoin, et pahat päihdeongelmat, väkivaltakäytös, liiallinen ylipaino, laiskuus, alhainen seksistamina ja ainaiset ongelmat kaiken suhteen on poissuljettuja ominaisuuksia joita en voi sietää parisuhteessa.

        Voihan nuo kääntää myös vaatimuksiksi tavallaan. Ehkä myös riippuu siitä miten asian esittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä. Ainakin elämänarvojen täytyy olla melko lailla samanlaiset, muuten ei mistään tule yhtään mitään.

        Ehkä sellainen poikkeus tuohon samanlaisuuteen saattaa olla hyödyllinen, että jos on itse jossain asiassa tosi huono (eikä jaksa harjoitella), voi toivoa että toinen olisi juuri siinä asiassa itseä parempi. Sitä voi sitten kompensoida asioilla, joissa itse on toista parempi.

        Sillä tavalla yhdessä eläminen on mukavampaa ja tehokkaampaa, kun omat ja toisen osaamiset saa yhdistettyä. 😄

        🦄

        Sitä sanotaan psykologiassa, että etsii "korvaavaa toista"..

        Itellä vaan tuntuu, et menee kaikki ilo ja jännitys rakastumisjutuista, kun kaikki on niin syvään harkittua ja sovittua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiks silloin olis helpompaa olla vaan itekseen?

        Alkaa vaan puhua itelleen ja siinä se on.

        Kyllä mun mielestä toisen ihmisen täytyy olla myös jonkin sortin löytöretki, on paljon asioita jotka ei ole paperilla, vaan Ajassa ja joskus toiaen huonot ominaisuudet ei sit lopulta olekkaan niin paha asia.

        Ja eri ihmisten kanssa voi itsekkin olla erilainen ja tykätä siitä mitä on, vaikkei vaatimukset täyty.

        Kaikkee tällästä.

        Kyl mäkin siis sen verran valikoin, et pahat päihdeongelmat, väkivaltakäytös, liiallinen ylipaino, laiskuus, alhainen seksistamina ja ainaiset ongelmat kaiken suhteen on poissuljettuja ominaisuuksia joita en voi sietää parisuhteessa.

        Voihan nuo kääntää myös vaatimuksiksi tavallaan. Ehkä myös riippuu siitä miten asian esittää.

        Itse en todellakaan kaipaa mitään löytöretkeä. Mä tykkään tylsästä arjesta ihan tavallisen tylsän ihmisen kanssa. Rehellisesti sanoen olen aina vihannu suhteiden alkuaikoja ja sitä tutustumista. En ymmärrä yksilöitä, jotka siitä pitävät, mutta jokainen tavallaan.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä sanotaan psykologiassa, että etsii "korvaavaa toista"..

        Itellä vaan tuntuu, et menee kaikki ilo ja jännitys rakastumisjutuista, kun kaikki on niin syvään harkittua ja sovittua.

        Miten siitä voisi mennä ilo? Sehän on suurin ihme maan päällä, että toivoo tietynlaista ihmistä elämäänsä, kun häntä ei näe eikä tiedä edes onko häntä olemassa...

        Kunnes eräänä päivänä hän on siinä. Se on ihmeellistä ja jännittävää.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en todellakaan kaipaa mitään löytöretkeä. Mä tykkään tylsästä arjesta ihan tavallisen tylsän ihmisen kanssa. Rehellisesti sanoen olen aina vihannu suhteiden alkuaikoja ja sitä tutustumista. En ymmärrä yksilöitä, jotka siitä pitävät, mutta jokainen tavallaan.

        -mf-

        Kyllä tylsilläkin ihmisillä on psyyke.

        Sullakin sielä lepakot lentelee koskemattomissa pimeyksissä niin että kahina käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tylsilläkin ihmisillä on psyyke.

        Sullakin sielä lepakot lentelee koskemattomissa pimeyksissä niin että kahina käy.

        Ei ihmisen pimeiden puolien tarvitse kovin pimeitä olla tai edes salattuja. En mä itse ainakaan kauheammin "pimeitä" puoliani piilottele. Sen saa mitä näkee, hyvin pitkälti. Sen verran syvissä vesissä on joskus tullut käytyä, että oli pakko oppia olemaan avoimesti ihan oma itsensä.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten siitä voisi mennä ilo? Sehän on suurin ihme maan päällä, että toivoo tietynlaista ihmistä elämäänsä, kun häntä ei näe eikä tiedä edes onko häntä olemassa...

        Kunnes eräänä päivänä hän on siinä. Se on ihmeellistä ja jännittävää.

        🦄

        Totta. Jos ei oikein tiedä mitä haluaa eikä osaa arvostaa noitä piirteitä toisessa, niin tilaisuus optimaaliseen kumppaniin voikin mennä sivu suun..

        Mut siltikin oon vähän tommosia liian kriittisiä vaatimuslistoja vastaan. Ylikriittisyydelläkin voi pilata saumansa, varsinkin jos se elämän rakkaus tulee siinä tönäistyksi arvottomana kuralammikkoon.

        Mun mielestä jotenkin tuntuu tosi epäkohteliaalta, alkaa lateleen toiselle kaikkia omia vastimuksia ennenkun on tehnyt edes alustavasti tuttavuutta. Mulle tulis semmonen olo, et en hei oo mikään sun palvelijas👎

        Ehkä se kultainen keskitie tässäkin asiassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ihmisen pimeiden puolien tarvitse kovin pimeitä olla tai edes salattuja. En mä itse ainakaan kauheammin "pimeitä" puoliani piilottele. Sen saa mitä näkee, hyvin pitkälti. Sen verran syvissä vesissä on joskus tullut käytyä, että oli pakko oppia olemaan avoimesti ihan oma itsensä.

        -mf-

        En mäkään, mutta yötä riittää siltikin vasten..🌚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta. Jos ei oikein tiedä mitä haluaa eikä osaa arvostaa noitä piirteitä toisessa, niin tilaisuus optimaaliseen kumppaniin voikin mennä sivu suun..

        Mut siltikin oon vähän tommosia liian kriittisiä vaatimuslistoja vastaan. Ylikriittisyydelläkin voi pilata saumansa, varsinkin jos se elämän rakkaus tulee siinä tönäistyksi arvottomana kuralammikkoon.

        Mun mielestä jotenkin tuntuu tosi epäkohteliaalta, alkaa lateleen toiselle kaikkia omia vastimuksia ennenkun on tehnyt edes alustavasti tuttavuutta. Mulle tulis semmonen olo, et en hei oo mikään sun palvelijas👎

        Ehkä se kultainen keskitie tässäkin asiassa?

        Vaatimusten latelu kuulostaa vähän jyrkältä. On parempi esittää kysymyksiä. Eivätkä kaikki kriteerit ole koskaan samanarvoisia. Ne kannattaa priorisoida.

        Minut itseni on tönäisty kuralammikkoon monta kertaa. Ajattelen näin jälkeen päin, että siinä meni monelta mukava nainen sivu suun. Varmasti kyllä ihan yhtä moni on ollut helpottunut, että pääsi eroon. Sellaisia me ihmiset olemme.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta. Jos ei oikein tiedä mitä haluaa eikä osaa arvostaa noitä piirteitä toisessa, niin tilaisuus optimaaliseen kumppaniin voikin mennä sivu suun..

        Mut siltikin oon vähän tommosia liian kriittisiä vaatimuslistoja vastaan. Ylikriittisyydelläkin voi pilata saumansa, varsinkin jos se elämän rakkaus tulee siinä tönäistyksi arvottomana kuralammikkoon.

        Mun mielestä jotenkin tuntuu tosi epäkohteliaalta, alkaa lateleen toiselle kaikkia omia vastimuksia ennenkun on tehnyt edes alustavasti tuttavuutta. Mulle tulis semmonen olo, et en hei oo mikään sun palvelijas👎

        Ehkä se kultainen keskitie tässäkin asiassa?

        "Mun mielestä jotenkin tuntuu tosi epäkohteliaalta, alkaa lateleen toiselle kaikkia omia vastimuksia ennenkun on tehnyt edes alustavasti tuttavuutta. Mulle tulis semmonen olo, et en hei oo mikään sun palvelijas."

        No nyt alan ehkä jollain tasolla tajuta tuon musta kovin ihmeellisen mielensäpahottamisen pariutumistoiveiden kohdalla. Ihanko tosissaan sinä otat vaikkapa jossain deittiprofiilissa olevat toiveet henkilökohtaisesti sinulle kohdistettuna "puheena"? Ajattelet, että juuri sinulta vaaditaan siinä jotakin? Aika outoa minusta. Mä otan ne yleisenä kertomuksena, joka ei liity mitenkään minuun eikä aseta minulle minkäänlaisia paineita.

        Ja juu itselläni on mielessä sellaisia(kin) ominaisuuksia, että jos niitä toisesta löytyy niin ei voisi vähempää tutustua romanttisessa kontekstissa. Ei tule onnistumaan, joten aivan turha edes kokeilla. Ihmisenä kukaan ei ole arvoton, mutta kumppaniehdokkaana minulle kyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En mäkään, mutta yötä riittää siltikin vasten..🌚

        Toki, jos itsessä on kovin pimeyttä niin voi olla vaikea uskoa, ettei kaikissa ole. Mä osaan olla hyvinkin hankala, mutta olen sitä ihan avoimesti. 😂

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tylsilläkin ihmisillä on psyyke.

        Sullakin sielä lepakot lentelee koskemattomissa pimeyksissä niin että kahina käy.

        Mahtavasti sanottu 🦇👍


    • Anonyymi

      Ehkä on niin, että yksin olemiseen on jo tottunut eron jälkeen ja kun ikääkin on aika paljon niin ei ole enää helppo sopeutua uuteen ihmiseen ja hänen tapoihinsa. Siksi ehkä paras vaihtoehto olisi ystävyys-kumppanuussuhde sellaisen henkilön kanssa jonka jo tuntee hyvin. Aluksi voitaisiin asua eri asunnoissa ja kun ikää tulee lisää yhdessä toinen toistaa auttaen. Ihan uuteen ihmiseen tutustuminen tuntuu liian vaativalta tehtävältä.

    • Anonyymi

      Minusta listaukset ovat hyviä, niihin voi sitten peilata omia avujaan. Mutta listan tekijän pitäisi myös ottaa vastuu listastaan eli oikeasti miettiä itselleen tärkeät asiat, muutenhan lista on täysin hyödytön. Jokseenkin ärsyttävää saada yhteydenotto mieheltä, jonka listaukset eivät sovi esille tuomiini ominaisuuksiini. Jos hän kerta haluaa jotain muuta, niin miksi ottaa yhteyttä. Siinä tulee vain mieleen, että olen jotakin mihin hän vain tyytyisi kun ei ole vielä haluamaansa löytänyt. Paino sanalla vielä.

      • Anonyymi

        Tätä samaa tuli itsekin nettideittailuaikoina (aikaa ennen puhelimen deittisovelluksia) kummasteltua. Itsellä oli kohtalaisen kattavasti kerrottu harrastuksista ja mistä tykkää. Otetaan keksitty esimerkki:

        Itsellä lukee vaikka:
        "Olen pehmeiden arvojen kannattaja, kasvissyöjä ja harrastan lukemista, luistelua ja koiran kanssa lenkkeilyä".
        Sitten tulee vastauksia ihmisiltä joilla lukee profiilissa esim:
        "En tykkää ituhipeistä, vihreiden äänestäjistä enkä koirista".

        Kävi usein mielessä että vastapuoli ei ollut lainkaan lukenut profiilia ja laittoi copy-pastena vaan viestiä kaikille. Mikään muu ei oikein selittänyt miten täysin erilaista naista etsivä mies minulle viestittelisi.

        Minua ei koskaan ärsyttänyt jos miehillä oli profiilissaan tarkasti kerrottu millaisia kriteereitä heillä on, sillä siitähän sitä näki nopeasti 1) osunko minä hänen hakuehtoihinsa ja 2) onko hänellä sellaisia arvoja/ piirteitä jotka eivät sovi minun hakuehtoihin.


      • Anonyymi

        Toden näköisesti hän pitää kuvaasi seksikkäänä ja siksi ottaa yhteyttä. Miehiltähän katoavat kaikki listaukset mielestä, kun näkevät naisen jonka ulkonäkö pistää alakertaan eloa.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      No ei niissä oikeasti mikään sen ihmeemmin ärsytä, ainakaan minua.
      En tosin ole lukenut listoja pitkiin aikoihin.
      Hyvähän se on heti tietää, että tuo tyyppi ei ainakaan minua kestäisi, enkä minä sitä.

      Mutta se asia tässä sinun avauksessasi. Sitä listaa ei taida ulkoilmaelämässä muuten saada kuin menemällä kysymään :)

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Eihän sitä saakaan mitenkään muuten. Ei auta kun jatkaa tuota muuten vaan jutustelua ja opiskella tyypistä vähän lisää. Kyllähän tuo luultavasti treffeillekin lähtisi, jos pyytäisin, mutta mä en itse oikeastaan kaipaa sitä treffi-ilmapiiriä. Enpä ole kuin kerran elämässäni moisilla edes käynyt. Onneksi nämä asiat tuppaavat kyllä aina ratkeamaan ihan luonnostaan, kun vaan on sitä yhteistä aikaa. Ei siihen mitään sen virallisempaa tarvita.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän sitä saakaan mitenkään muuten. Ei auta kun jatkaa tuota muuten vaan jutustelua ja opiskella tyypistä vähän lisää. Kyllähän tuo luultavasti treffeillekin lähtisi, jos pyytäisin, mutta mä en itse oikeastaan kaipaa sitä treffi-ilmapiiriä. Enpä ole kuin kerran elämässäni moisilla edes käynyt. Onneksi nämä asiat tuppaavat kyllä aina ratkeamaan ihan luonnostaan, kun vaan on sitä yhteistä aikaa. Ei siihen mitään sen virallisempaa tarvita.

        -mf-

        Niin, Meinaat uittaa sen koukkuusi niin, että saat sen kysymään sinua treffeille. Näinhän se naisilla toimii.

        Mutta sitten voikin kysyä, että kumpi sen aloitteen oikeasti teki? No, onko silläkään niin väliä. Tsemppiä projektiin! Muista vienot hymyt :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, Meinaat uittaa sen koukkuusi niin, että saat sen kysymään sinua treffeille. Näinhän se naisilla toimii.

        Mutta sitten voikin kysyä, että kumpi sen aloitteen oikeasti teki? No, onko silläkään niin väliä. Tsemppiä projektiin! Muista vienot hymyt :)

        -keinovaginamies-

        En, mistä moisia päättelet? Taisin sanoa, etten kaipaa treffi-ilmapiiriä ja että en ylipäänsä ole juuri treffeillä käynyt. Mistä päättelet, että haluasin ylipäänsä treffeille? Täysin tyhjänpäiväistä puuhaa musta koko treffit.

        Sanoin, että pitää jutella lisää ja oppia tuntemaan tyyppiä lisää. Kyllä niitä tilanteita varmasti, joissa voin hänen kanssaan kaksin junalle kävellä. En mä ole ennenkään sen kummempia treffejä tarvinut, jos molemmilta kiinnostusta löytyy.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, Meinaat uittaa sen koukkuusi niin, että saat sen kysymään sinua treffeille. Näinhän se naisilla toimii.

        Mutta sitten voikin kysyä, että kumpi sen aloitteen oikeasti teki? No, onko silläkään niin väliä. Tsemppiä projektiin! Muista vienot hymyt :)

        -keinovaginamies-

        Oikeastaan ... mies, joka pyytää treffeille, ei taitaisi olla oikein mun tyyppiseni mies. 🤔

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeastaan ... mies, joka pyytää treffeille, ei taitaisi olla oikein mun tyyppiseni mies. 🤔

        -mf-

        Ällös nyt, jos se vaikka yllättää junalle kävellessänne.
        Ja treffitkin voi määritellä ja hoitaa niin monella eri tavalla. Minun mielestä siinä on pääasiana juurikin rauhallisen kahdenkeskisen ajan järjestäminen jolloinka niitä "listoja" voi "haistella", että tavataanko joskus toistekin.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ällös nyt, jos se vaikka yllättää junalle kävellessänne.
        Ja treffitkin voi määritellä ja hoitaa niin monella eri tavalla. Minun mielestä siinä on pääasiana juurikin rauhallisen kahdenkeskisen ajan järjestäminen jolloinka niitä "listoja" voi "haistella", että tavataanko joskus toistekin.

        -keinovaginamies-

        Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Yksikään treffeille pyytänyt mies ei vaan ole koskaan ollut mun tyyppiäni. Mun suhteeni ovat alkaneet ihan toisin. Sitä vaan on vaikka lähdetty kävelemään samaan suuntaan ja huomattu viikon päästä, että toinen ei ole käynyt viikkoon kotonaan.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Yksikään treffeille pyytänyt mies ei vaan ole koskaan ollut mun tyyppiäni. Mun suhteeni ovat alkaneet ihan toisin. Sitä vaan on vaikka lähdetty kävelemään samaan suuntaan ja huomattu viikon päästä, että toinen ei ole käynyt viikkoon kotonaan.

        -mf-

        Ohhoh, Nyt kuulostaa aika viettivoimaiselle. :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ohhoh, Nyt kuulostaa aika viettivoimaiselle. :)

        -keinovaginamies-

        Ehkä, jos ei tunne koko tarinaa. En mä ole koskaan päätynyt yhteen sellaisen kanssa, jota en olisi tuntenut jo pitkään, ennen kun homma eteni yhtään mihinkään. Parhaimillaan taisi olla viisi vuotta.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä, jos ei tunne koko tarinaa. En mä ole koskaan päätynyt yhteen sellaisen kanssa, jota en olisi tuntenut jo pitkään, ennen kun homma eteni yhtään mihinkään. Parhaimillaan taisi olla viisi vuotta.

        -mf-

        Ahaa, nyt avautuu.
        Mitäs sanoisit, jos on tuntenut jonkun vaikkapa 15 vuotta, niin vieläkö ilkeää pyytää treffeille tai lähteä kävelemään samaan suuntaan pidemmästi? Vai joko tunnelma on liian toverillinen?

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, nyt avautuu.
        Mitäs sanoisit, jos on tuntenut jonkun vaikkapa 15 vuotta, niin vieläkö ilkeää pyytää treffeille tai lähteä kävelemään samaan suuntaan pidemmästi? Vai joko tunnelma on liian toverillinen?

        -keinovaginamies-

        Eihän se tunnettu aika liity siihen mitenkään, ainakaan itselläni. Ajoitus on kaiken a ja o. Jos ajatellaan vaikka, että toinen oli parisuhteessa ensimmäiset 12 vuotta tuosta 15 vuodesta ja toinen vaikka viimeiset 5 vuotta siitä. Sitten molemmat ovatkin yks kaks sinkkuja yhtä aikaa niin miksi ei ilkeäisi?

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Yksikään treffeille pyytänyt mies ei vaan ole koskaan ollut mun tyyppiäni. Mun suhteeni ovat alkaneet ihan toisin. Sitä vaan on vaikka lähdetty kävelemään samaan suuntaan ja huomattu viikon päästä, että toinen ei ole käynyt viikkoon kotonaan.

        -mf-

        Sinun tyyppisi miehet eivät ainakaan sovi ollenkaan minulle 🤣 Aivan käsittämättömän suunnittelematonta, impulsiivista, mutta ei se mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän se tunnettu aika liity siihen mitenkään, ainakaan itselläni. Ajoitus on kaiken a ja o. Jos ajatellaan vaikka, että toinen oli parisuhteessa ensimmäiset 12 vuotta tuosta 15 vuodesta ja toinen vaikka viimeiset 5 vuotta siitä. Sitten molemmat ovatkin yks kaks sinkkuja yhtä aikaa niin miksi ei ilkeäisi?

        -mf-

        Ajoitus on tärkeää. Silti tuollaista ajoitusta on hankala ajatella omalle kohdalle. Kemiatkin muuttuvat 15 vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun tyyppisi miehet eivät ainakaan sovi ollenkaan minulle 🤣 Aivan käsittämättömän suunnittelematonta, impulsiivista, mutta ei se mitään.

        Korjaus, siis nimenomaan eivät ole impulsiivisia. Mitään muuta en oikein inhoakaan niin paljon, kuin impulsiivisuutta. Pidän rauhallisuudesta ja siitä, että asioilla ei ole kiire. Pidän myös joustavuudesta ja siitä, että keksii keinot kävellä ympäriinsä vaikka koko yön, jos niin tahtoo.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajoitus on tärkeää. Silti tuollaista ajoitusta on hankala ajatella omalle kohdalle. Kemiatkin muuttuvat 15 vuodessa.

        No siis nimenomaan kemiatkin muuttuvat.

        Itselleni on täysin mahdollista olla ollut ajattelematta jotakuta "siinä mielessä" vaikka kymmenen vuoden ajan ja sitten yhtäkkiä yhdentenätoista vuotena jotain muuttuisi ja huomaisin "siinä mielessä". Varsinkin jos en parisuhteessa niin en mä muita edes huomaa.

        En kuulu niihin ihmisiin, joilla kipinät lentelevät ja salamat iskevät hetkessä. Tunnistan, jos pidän jostakusta ja hän voisi olla potentiaalinen, mutta siihen se voi jäädä pitkäksi aikaa. En ole helposti ihastuvaa sorttia, vaan pikemmin hyvin hitaasti lämpenevä, mutta toisaalta taas hyvin lojaali, kun kerran ihastun. Meitä ihmisiä on niin moneksi.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis nimenomaan kemiatkin muuttuvat.

        Itselleni on täysin mahdollista olla ollut ajattelematta jotakuta "siinä mielessä" vaikka kymmenen vuoden ajan ja sitten yhtäkkiä yhdentenätoista vuotena jotain muuttuisi ja huomaisin "siinä mielessä". Varsinkin jos en parisuhteessa niin en mä muita edes huomaa.

        En kuulu niihin ihmisiin, joilla kipinät lentelevät ja salamat iskevät hetkessä. Tunnistan, jos pidän jostakusta ja hän voisi olla potentiaalinen, mutta siihen se voi jäädä pitkäksi aikaa. En ole helposti ihastuvaa sorttia, vaan pikemmin hyvin hitaasti lämpenevä, mutta toisaalta taas hyvin lojaali, kun kerran ihastun. Meitä ihmisiä on niin moneksi.

        -mf-

        Ole vain sellainen kuin olet. ☺️ Se on parasta vastalääkettä siihen, että joku yrittää kertoa sinun olevan vääränlainen.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ole vain sellainen kuin olet. ☺️ Se on parasta vastalääkettä siihen, että joku yrittää kertoa sinun olevan vääränlainen.

        🦄

        Jeps, eikä noita tuollaisia asioita edes voisi muuttaa, vaikka jostain syystä tahtoisikin.

        Onhan tuohon tullut törmättyä, kun nopeampaa sorttia oleva on syyttänyt jos sun mistä, kun en ole ollut heti into piukkana esittelemässä koko suvulle jne. Nämä ovat juuri niitä yhteensopivuuskysymyksiä. En mä sellasta hätähousua jaksanut kauaa katsella.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeps, eikä noita tuollaisia asioita edes voisi muuttaa, vaikka jostain syystä tahtoisikin.

        Onhan tuohon tullut törmättyä, kun nopeampaa sorttia oleva on syyttänyt jos sun mistä, kun en ole ollut heti into piukkana esittelemässä koko suvulle jne. Nämä ovat juuri niitä yhteensopivuuskysymyksiä. En mä sellasta hätähousua jaksanut kauaa katsella.

        -mf-

        Ymmärrän kyllä.

        Etenemistahdissa täytyy erottaa sovinnaisuussäännöt omasta henkilökohtaisesta mielipiteestä. Ajattelen, että jousto suuntaan tai toiseen saattaa olla edellytys suhteen syntymiselle. Olen itse tutustumisen suhteen nopeatahtinen, mutta ymmärrrän etteivät kaikki ole. Sen vuoksi en ole koskaan tehnyt siitä itselleni kynnyskysymystä.

        Sen sijaan en jaksa ihmisiä, jotka perustelevat asioita vain sovinnaisuudella.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä.

        Etenemistahdissa täytyy erottaa sovinnaisuussäännöt omasta henkilökohtaisesta mielipiteestä. Ajattelen, että jousto suuntaan tai toiseen saattaa olla edellytys suhteen syntymiselle. Olen itse tutustumisen suhteen nopeatahtinen, mutta ymmärrrän etteivät kaikki ole. Sen vuoksi en ole koskaan tehnyt siitä itselleni kynnyskysymystä.

        Sen sijaan en jaksa ihmisiä, jotka perustelevat asioita vain sovinnaisuudella.

        🦄

        Juu, sovinaisuus ei muutenkaan ole ikinä ollut ainakaan mun vahvoja puoliani. En kylläkään ole siitä yhtään pahoillani, enkä ole yrittänyt tuota puolta koskaan petrata. Noin kauan kun mun tekemiseni ei muita vahingoita niin en ota vastaan kommentteja siitä miten asiat kuuluisi tehdä. Mun elämäni on mun elämäni ja elän sen sellaisin tavoin, jotka minulle sopivat. Ainakaan tähän asti ei ole tuottanut mitään ongelmaa löytää myös sananmielisiä yksilöitä.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun tyyppisi miehet eivät ainakaan sovi ollenkaan minulle 🤣 Aivan käsittämättömän suunnittelematonta, impulsiivista, mutta ei se mitään.

        Impulsiivista? Mä kun meinasin todeta, että saatanallisen hidasta toimintaa. Mut joo, jos tuntuu et viiden vuoden tutustelun jälkeen on liian impulsiivista viettää kahdenkeskistä aikaa niin sit kantsii varmaan tutustella vaikka kymmenen vuotta. Mikä nyt sitte itestä hyvältä tuntuu.


    • Anonyymi

      Minäkään en kyllä leiki toisten tunteilla, ellei sitten jotain nättökiihdyttimien tunteita oteta huomioon, kuin jokukin pelissä tai catalyst control center ehdottaa, you are having AMD graphics accelerator, so.... and Samsung gaming monitor... zo...

      ehdottaa että korkeammalle saat nuo jutut jos haluat :D

    • Anonyymi

      Kyllä teille vielä hyvä puolisorobo keksitään. Sen voi sitten ohjelmoida mieleisekseen.

      • Anonyymi

        Liian mieleinen voi olla v*tun tylsä, ei mitään persoonaa tapaus?

        -Jasu-


    • Anonyymi

      "tollasten rajottavien asioiden esilletuominen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisi reiluutta sitä toista osapuolta kohtaan."

      Noin se juuri onkin. Aika eriskummallista, että jotkut kokevat toisten pariutumiseen esitetyt toiveet ärsyttävinä vieläpä nettimarkkinoilla. Kannattaisi mennä itseensä.

      Pidän omituisena myös "kyllä rakastuminen kaiken voittaa" -ajattelua, toiveista tinkii ruusunpunaiset lasit silmillä. Ehkä ajattelen liian vakavia toiveita? Jos on esimerkiksi hakemassa ihmistä, jolla on lapsia/ei ole lapsia/haluaa lapsia/ei halua lapsia, niin ainakaan kohdallani olisi mahdotonta luopua omasta toiveesta lapsiasian kohdalla. Se on reilua omaa itseä kohtaan. Omilla valinnoilla kun on suurin merkitys omassa elämässä.

      • Anonyymi

        Kyllä tähän pian tulee nimimerkki AsianVierestä selittämään, että omat toiveet täytyy haudata ja lapsia hankkia, kun puoliso pyytää. 🥴


    • Anonyymi

      Mjoo, jos tekisin listan koittaisin tiivistää sen elintärkeisiin adjektiivieihin tai nk. ehtoihin joilla edes suostuisin miettimään tutustumista enempää.

      Mutta moni ominaisuus on itselläni hyvin joustavakin, mitä tulee kumppaniksi käypään.

      Olen aina tykännyt jättää liikkumavaraa ja joustoa etten vedä liika kireitä ehtoja kaikkeen. Mielummin yllätyn positiivisesti ja opin vähän uuttakin, kun tahkoon kaavamaisesti.

      -Jasu-

    • Anonyymi

      Pariutuminen ei ole enää millään tavalla kiinnostava ja tavoiteltava asia. Yksi kauan kestänyt parsuhde riitti. Ystäväksi kelpuutan sellaiset ihmiset, jotka tunnen kunnolla ja joiden kanssa olen ollut paljon tekemisissä.

    • Anonyymi

      niin ehkä jokainen ihminen ei edes elämänsä aikanakaan tapaa sellaista kumppania jonka kanssa haluaqisi vakavasti seurustella, jos kaikki tytötkin ovat niin rumia jo suvultaqan jo syntyessään, kuin ruotsalais3et nais3et.

      Mutta niin tietokone voi olla se3ksikumppani, kuten AMD-grafiikkakiihdyttimet ja Mica5rq

    • Normi kaavan mukaan: työsuhde, parisuhde, lapset, farmariauto, rivitalon pätkä ja koira. Noi kolme ensimmäistä on tavoittelemisen arvoisia ja kolme viimestä on se mikä ärsyttää. Siis omalta kohdalta. Mutta kukin tekee mitä haluaa, vaikka ostais kuusi farmariautoa.

    • Mä en ole oikeastaan koskaan seulonut erityisesti, vaan jos joku kiinnostaa ja kiinnostus on molemminpuolista, niin siinä on riittävät eväät katsoa mitä yhdessä saadaan aikaan. Itselleen ihminen voi tehdä paljon, jopa määrättömästi, jos vain päättää haluta tehdä, joten mahdollisuudet on mihin tahansa monenkin ihmisen kanssa.

      Toki kerron itsestäni aika inhorealistisesti yleensä heti kättelyssä, niiltä osin kuin elämä on opettanut itseni olevan aina tietynlainen tietyissä asiayhteyksissä, joten kai se paskojen puolien käyntikortti on siinä kohden ojennettu toiselle harkittavaksi.

    • Anonyymi

      Yhtään ei ärsytä.

      Huvittaa vaan ku joku listaa tulevan kumppanin ominaisuuksia kuin pitsatäytteitä.

      Ja sit ne listaliisat aina rakastuu päätä pahkaa johonkin joka ei listalle sovi. Siinä lentää listat ikkunasta kun ihminen rakastuu mielettömästi.

      Sama miehet jotka etsii sitä täydellistä naista ja sit rakastuu päätä pahkaa johonkin erittäin epätäydellisen menee epätäydelliseen avioliittoon ja hankkii epätäydellisiä lapsia.

      Itse en listaa kyhää. Tiedän kyllä kun sen oikean tapaan ja siinä kohtaa minulla ainakin toimii tunteet vaan eikä mikään rationaalinen järkeily.

      Sitten alkuhuuman jälkeen alkaa se järkeily ja sitten nähdään tuleeko pidempi suhde.

      Nää sinkkujen unelmakumppani listat kuuluu teini ikään ei aikuisuuteen

      • Anonyymi

        Listaliisailu vaatii kieltämättä kurinalaisuutta. En voi suositella sitä impulsiivisille ihmisille.

        Väittäisin, että listavastustajat rakastuvat todennäköisemmin itselle sopimattomaan kumppaniin kuin me listaliisat.

        🦄


      • Anonyymi

        Haluaisin tietää, että miten te listojen vastustajat sitten toimitte jossain deittiapeissa. Kuulostaa todella epämääräiseltä puuhalta, jos ei lainkaan rajaa. Miten se onnistuu?


      • Anonyymi

        "Sitten alkuhuuman jälkeen alkaa se järkeily ja sitten nähdään tuleeko pidempi suhde."

        Sulla sitten tuo alkuhuuma kestää tavallista vähemän aikaa? Yleensähän se kestää sen noin pari vuotta. Vai parin vuoden jälkeenkö alat miettiä, että olisko tässä jotain vakavampaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Listaliisailu vaatii kieltämättä kurinalaisuutta. En voi suositella sitä impulsiivisille ihmisille.

        Väittäisin, että listavastustajat rakastuvat todennäköisemmin itselle sopimattomaan kumppaniin kuin me listaliisat.

        🦄

        Niistä sopimattomista pääsee tosi helposti ja nopeasti eroon jos ei ole yhteinen kämppä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sitten alkuhuuman jälkeen alkaa se järkeily ja sitten nähdään tuleeko pidempi suhde."

        Sulla sitten tuo alkuhuuma kestää tavallista vähemän aikaa? Yleensähän se kestää sen noin pari vuotta. Vai parin vuoden jälkeenkö alat miettiä, että olisko tässä jotain vakavampaa?

        En muuta ainakaan yhteen alkuhuuman aikana. Ja ei se mulla kyl 2 vuotta kestä se alun ihastuminen. Eka riita on käytävä ennen kuin yhteen muutetaan. 2 vuotta on hyvä seurustelu aika ennen kun lyödään hynttyyt yhteen. Toki toiset muuttaa heti yhteen ja sit eroavat 2 vuoden jälkeen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haluaisin tietää, että miten te listojen vastustajat sitten toimitte jossain deittiapeissa. Kuulostaa todella epämääräiseltä puuhalta, jos ei lainkaan rajaa. Miten se onnistuu?

        Hyvät kuvat ja mukavat juttelut tindrissä kertovat tarpeeksi. Treffeillä selviää lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvät kuvat ja mukavat juttelut tindrissä kertovat tarpeeksi. Treffeillä selviää lisää.

        Eli et filtteröi edes etäisyydellä ja alat jutella aina ensimmäisen eteen tulevan kanssa, jolla on "hyvät kuvat"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En muuta ainakaan yhteen alkuhuuman aikana. Ja ei se mulla kyl 2 vuotta kestä se alun ihastuminen. Eka riita on käytävä ennen kuin yhteen muutetaan. 2 vuotta on hyvä seurustelu aika ennen kun lyödään hynttyyt yhteen. Toki toiset muuttaa heti yhteen ja sit eroavat 2 vuoden jälkeen

        Keskimäärin se huuma tutkitusti kestää sen kaksi vuotta. Ei luulisi kovin monen haluavan tapailla casualisti kahta vuotta. No mutta hyvä jos sellasia kerta löytyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Listaliisailu vaatii kieltämättä kurinalaisuutta. En voi suositella sitä impulsiivisille ihmisille.

        Väittäisin, että listavastustajat rakastuvat todennäköisemmin itselle sopimattomaan kumppaniin kuin me listaliisat.

        🦄

        Ai meinaatko, että mukavuusliitto toimii loppuun saakka😂?

        Katoppa avioerotilastoja, siinä onkin hyvä lista.

        Miehet varsinkin hanakasti ottaa vaimoksi ja lastenidiksi jonkun hyvän diilin, hyvän kunnon ihmisen ja sitten on seksitön liitto riesana kun on mennyt yhteen ihmisen kans johon ei ole mitään muuta kemiaa paitsi mustetta nätisti paperilla.

        Naisilla voi olla kyllä sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sitten alkuhuuman jälkeen alkaa se järkeily ja sitten nähdään tuleeko pidempi suhde."

        Sulla sitten tuo alkuhuuma kestää tavallista vähemän aikaa? Yleensähän se kestää sen noin pari vuotta. Vai parin vuoden jälkeenkö alat miettiä, että olisko tässä jotain vakavampaa?

        Se on ihan hyvä aika tutustua kunnolla.

        Mites listaihmisillä? Mennäänkö avoliittoon kunhan on asiat paperilla kunnossa niin kahden viikon kuluttua?

        Karseeta riskinottoa.

        sivusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai meinaatko, että mukavuusliitto toimii loppuun saakka😂?

        Katoppa avioerotilastoja, siinä onkin hyvä lista.

        Miehet varsinkin hanakasti ottaa vaimoksi ja lastenidiksi jonkun hyvän diilin, hyvän kunnon ihmisen ja sitten on seksitön liitto riesana kun on mennyt yhteen ihmisen kans johon ei ole mitään muuta kemiaa paitsi mustetta nätisti paperilla.

        Naisilla voi olla kyllä sama.

        En ymmärrä, miten tuo mukavuusliiton käsite liittyy listailuun.

        Minulla oli listallani seksuaalinen vetovoima enkä missään nimessä väheksy sen roolia kriteerinä. En suosittele sen väheksymistä kenellekään.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ihan hyvä aika tutustua kunnolla.

        Mites listaihmisillä? Mennäänkö avoliittoon kunhan on asiat paperilla kunnossa niin kahden viikon kuluttua?

        Karseeta riskinottoa.

        sivusta

        Muista en tiedä, mutta mä en ole ikinä menossa naimisiin. Täysin turhaa puuhaa.

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai meinaatko, että mukavuusliitto toimii loppuun saakka😂?

        Katoppa avioerotilastoja, siinä onkin hyvä lista.

        Miehet varsinkin hanakasti ottaa vaimoksi ja lastenidiksi jonkun hyvän diilin, hyvän kunnon ihmisen ja sitten on seksitön liitto riesana kun on mennyt yhteen ihmisen kans johon ei ole mitään muuta kemiaa paitsi mustetta nätisti paperilla.

        Naisilla voi olla kyllä sama.

        Tässä päästään taas aiheeseen millainen on toimiva liitto.

        Itselläni ei ole mitään pakottavaa tarvetta tuohon "kunnes kuolema meidät erottaa" puuhaan. Hienoa, jos kestää loppuelämän, mutta jos ei niin ei. En koe eroa epäonnistumisena.

        Elämässä sattuu ja tapahtuu ja jotkin myrskyt voivat viedä pohjaan saakka. Itselleni oleellista on, että on tehnyt aidosti kaikkensa ja parhaansa. Jos se ei riitä niin sittenpä ei riitä. Jos homma ei toimi, niin kannat vastakkain ja kohti uusia "epäonnistumisia".

        -mf-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai meinaatko, että mukavuusliitto toimii loppuun saakka😂?

        Katoppa avioerotilastoja, siinä onkin hyvä lista.

        Miehet varsinkin hanakasti ottaa vaimoksi ja lastenidiksi jonkun hyvän diilin, hyvän kunnon ihmisen ja sitten on seksitön liitto riesana kun on mennyt yhteen ihmisen kans johon ei ole mitään muuta kemiaa paitsi mustetta nätisti paperilla.

        Naisilla voi olla kyllä sama.

        Kaikki liitot toimivat loppuun saakka - siihen saakka kunnes ne loppuvat. Kaikki liitot myös loppuvat ja lähes aina vähintään toisen osapuolen suruun ja kyyneliin. Elämän realiteetteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli et filtteröi edes etäisyydellä ja alat jutella aina ensimmäisen eteen tulevan kanssa, jolla on "hyvät kuvat"?

        No tämän hetkinen asuu toisella puolella Eurooppa että juu ei oo mulla vittuukaan kriteerii eikä liikaa järkeä mutta tunteita ja hauskan pitoa kyllä. Se tulee tänne käymään ens kuussa ja huhtikuus mä taas sinne. Kesäkuussa mennään yhdessä Berliiniin.

        Ei tässä varmaan järkeä oo eikä tää varmaan kestä mut jumalauta että tuntuu hyvältä aina kun tavataan ja seksi täyttää kaikki fantasiani


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ihan hyvä aika tutustua kunnolla.

        Mites listaihmisillä? Mennäänkö avoliittoon kunhan on asiat paperilla kunnossa niin kahden viikon kuluttua?

        Karseeta riskinottoa.

        sivusta

        Ne jotka muuttaa yhteen nopeasti myös muuttaa erilleen nopeasti. Näin se menee lähes aina.

        Itse ei tulisi mieleenkään muuttaa yhteen ihmisen kanssa ketä on tuntenut muutaman kuukauden eli ei oikeasti tunne kunnolla. Alle vuodessa en ainakaan muuttais yhteen.

        Kerran muutin yhden kaa yhteen 6 kuukauden kohdalla ja oli elämäni virhe se salamasuhde. Muutaman kuukauden pidempi tutustuminen olisi säästänyt molemmat sydänsuruista. Never again. Paras tutustua ennen kun hyppää pää edellä jorpakkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne jotka muuttaa yhteen nopeasti myös muuttaa erilleen nopeasti. Näin se menee lähes aina.

        Itse ei tulisi mieleenkään muuttaa yhteen ihmisen kanssa ketä on tuntenut muutaman kuukauden eli ei oikeasti tunne kunnolla. Alle vuodessa en ainakaan muuttais yhteen.

        Kerran muutin yhden kaa yhteen 6 kuukauden kohdalla ja oli elämäni virhe se salamasuhde. Muutaman kuukauden pidempi tutustuminen olisi säästänyt molemmat sydänsuruista. Never again. Paras tutustua ennen kun hyppää pää edellä jorpakkoon.

        No höh, sinä olit syyllistynyt johonkin seuraavista:

        1. Et tiennyt mitä etsit. Et todennäköisesti ollut tehnyt listaa ihanneominaisuuksista.

        2. Vastapuoli ei tiennyt mitä etsi. Eikä todennäköisesti ollut tehnyt listaa ihanneominaisuuksista.

        3. Et selvittänyt tarpeeksi ajoissa, millainen kumppanisi todella on. Ette todennäköisesti käyneet läpi toistenne listoja, siinä tapauksessa että sellaiset olivat olemassa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tämän hetkinen asuu toisella puolella Eurooppa että juu ei oo mulla vittuukaan kriteerii eikä liikaa järkeä mutta tunteita ja hauskan pitoa kyllä. Se tulee tänne käymään ens kuussa ja huhtikuus mä taas sinne. Kesäkuussa mennään yhdessä Berliiniin.

        Ei tässä varmaan järkeä oo eikä tää varmaan kestä mut jumalauta että tuntuu hyvältä aina kun tavataan ja seksi täyttää kaikki fantasiani

        Eli et siis etsi parisuhdetta. Silloin onkin täysin ymmärrettävää ollasen kummemmin seulomatta niitä tarjokkaita. Eipä valtaosalla asioista ole yhtään mitään, jos etsii vain nättiä ja hauskaa seuraa vähäksi aikaa.


    • Anonyymi

      En minäkään välttämättä ottaisi, mutta saattaisin pitkästyä lukiessani jotain listaa ja sellaiset kuulostaa epäreaalisssa elävien ätmien hommalta enimmäkseen eikä listauksia tekevät naiset sen kummempia välttämättä ole.

    • Anonyymi

      Minua ei oikeasti naisissa ärsytä mikään

    • Anonyymi

      Rahan ahneus ehkä ihmisissä, muttaq tytöissä eli naisissa ei ärsytä juurikaan mikään.

    • Anonyymi

      Äsyttävin asia ja suoikkihenkilö joku tyttö sitten vafrmaankin joku Michelle Rodriguez itselläni koska ohjelmissa kauniimpoia :D

    • Anonyymi

      Oletko homo kuin Teemu tampewreelta yleensä on?

      noissa rokotejutuissa, niin olikin juurikin joku naisten jääkiekkopeli ja maskit päällä niin toisen sairaanhoitajan kanssa juttelin, piikittäjä sanoi toinen nainen; älä liikuta sitä olpapäätäsi nyt heh.

    • Anonyymi

      No lihas tietysti. Liha.. eikun sitä vaan niinkuin näkyy ylenmäärin eri paikoissa. Joskus ihan väärissäkin.

    • Anonyymi

      No jotkut listaukset siitä, mikä olisi sopiva ja mikä ei, ei oikeastaan perustu mihinkään todellisuuteen.

      Siis avaan vähän...

      Et vaikka pidä rokkarihenkisestä tyypistä, mutta todellisuus on vaikka se, että olet saanut stereotyyppisen vaikutelman heistä ja itse pidät erilaisesta musiikista jne.

      Mutta ei toisen jostain piirteestä, ominaisuudesta tms. voi tietää itse ihmisestä mitään vielä. Ja noi listaukset, puoleen tai toiseen sulkee ovia.

      Sitten ne, jotka pahastuu listaavista ihmisistä... no he vaan toteuttaa sitä samaa asiaa.

      Vanha sanonta: "se ei pelaa, joka pelkää", pitää paikkansa. Ja miksi joku ei lähde pelaamaan, kisaamaan tai tutkimaan elämää oman "turvallisen" piirin ulkopuolelle?
      He eivät usko itseensä. "Rajat" pitää sanoa ääneen tai pitää varmistaa muitten rajat, että uskaltaa liikkua ja elää muiden seassa. Eikö?

      Itseensä uskova ja luottava ei pelkää. Hän on utelias ja katsoo, kun muut pakenee tai työntää pään pensaaseen tai huutaa jotain hurjana ja hyökkäilee.

    • Anonyymi

      Galakiset mittasuhteet höpötyksissäkin eletäänkin kohta jo Andromessa.

    • Anonyymi

      Pahin asia mitä nuorelle miehelle voi tapahtua on se että ajautuu syystä tai toisesta jonkinlaiseen suhteeseen naisen kanssa.
      Tuo tulee tarkoittamaan oman elintason laskua, todennäköistä eroa tuosta liitosta, eron tullessa oman omaisuuden menetystä. Lisäksi mahdollisten lasten huoltajuuden menetystä tai vähintäänkin rajoitettua tapaamista. Kuitenkin elatusmaksut jäävät poikkeuksetta aina miehen maksettavaksi. On toki muutama elatusmaksuja maksava nainenkin olemassa mutta en ole sellaista koskaan tavannut, olen vain kuullut niin.
      Nuoren miehen kannattaa pysyä seurustelun tasolla ilman mitään avo- tai avioliittoa niin välttyy näin elämänsä suurimmilta pettymyksiltä. Käytännössä kaikissa liitoissa talous käy miehen kukkaron kautta ja se on sata varmaa että seksi ensin vähenee ja pian loppuu kun eletään samassa huushollissa.
      Se ei kuitenkaan tarkoita ettei voisi tapailla vastakkaista sukupuolta. Lapsia voi myös tehdä ja saada, se ei tarvitse mitään liittoa nykyaikana. On myös naiselle vapauttavaa kun ei tarvitse sitoutua sen kummemmin.
      Lapsia voi tehdä usean naisen kanssa eikä se sido miestä sen enempää kuin jokin liitto tai liittoutumattomuus. Lapsen asema on joka tapauksessa turvattu jos äiti haluaa että myös isä on lapsen kuvioissa jatkossakin.
      Nykyään on muutenkin trendi ettei vanhanaikaisia liittoja enää suosita vaan sinkkutaloudet ovat tulleet jäädäkseen.

      • Anonyymi

        Ei niitä lapsia kannata tehdä kun sitten joutuu just niinku sanoit niin makselemaan elatusmaksuja. Kannattaa vaan ottaa seksiä jos sitä on tarjolla ja muistaa suojata vehje ettei tule niitä lapsii.

        Eikä pidä alkaa yhtään minkäänlaisiin suhteisiin naisten kanssa kun miehen rahat menee siinä, vaikka ei saman katon alla asuisi kuten sanoit niin mies maksaa aina ja kaiken. Seksi loppuu suhteesta joka tapauksessa vaikka eri osoitteessa asuisikin.

        Parasta mitä mies voi tehdä on olla homoseksuaali. Niissä suhteissa menot jakautuu tasan koska on kaksi miestä. Seksi ei lopu ikinä koska on kaksi miestä. Lapsia jos hommaa niin ei ole naista kuvioissa sotkemassa asioita, vain kaksi miestä hellästi kasvattamassa ilman akkamaisia riitoja ja rahaongelmia.


      • Anonyymi

        Voi siinä seurustellessakin päätyä makselemaan elatusmaksuja. Paitsi tietysti, jos ei harrasta lainkaan yhdyntää, vastakkaisen sukupuolen sukupuolielinten kanssa. Se on ainoa sataprosenttinen ehkäisykeino. Peräpuoleen voi telakoitua tuossa mielessä turvallisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi siinä seurustellessakin päätyä makselemaan elatusmaksuja. Paitsi tietysti, jos ei harrasta lainkaan yhdyntää, vastakkaisen sukupuolen sukupuolielinten kanssa. Se on ainoa sataprosenttinen ehkäisykeino. Peräpuoleen voi telakoitua tuossa mielessä turvallisesti.

        Seurustellessa voi myös päätyä maksamaan treffeistä ja seurustellessakin voi suhteesta seksi loppua.

        Harmillisesti mikään tapailumuoto ei ole miehelle riskitön.

        Parempi vaan olla ilman naisia, niin säästyy rahat ja terveys!
        Jos haluaa nyrkkikyllikkiin vaihtelua niin ei muuta kuin pökkimään toisia miehiä! Ei tule ongelmia kuin miehet keskenään hommailee.


      • Anonyymi

        Saisi sunkin isä vähän paremmin vahtia, että mitä hänen 13 v. poikansa netissä puuhaa. Mars pikkukakkosta katsomaan, aikuisten jutut ei kuulu lapsille!


    • Anonyymi

      Minua ei taida ärsyttää mikään naisissa, koska yrittävät parhaimpaqnsa mukaan pitää vain hyvää huolta itsestäni, luulen.

    • Anonyymi

      Naiset sanoo ettei ole kummoisia kriteerejä miehille mutta sitten keksivät tekosyitä ettei voi lähteä treffeille koska näkevät miehen kuvan. Eli on kuitenkin kovat ulkonäkö kriteerit mutta eivät uskalla sanoa sitä.

      • Anonyymi

        Onko se helpompi ajatella että sen ulkonäön takia ei tule treffejä, kuin ajatella että sun persoona voisi olla se syy?


    • Anonyymi

      Uskallatko painaa jotain tuntematonta naista kuin jotain tietokoneen näppäintä ja katso miten hän reagoi?

    • Anonyymi

      Olisikin hyvä mysteeripeli sigten jonka nimenä; kuka varasti käsilaqukkuni tasi puhelimeni :D

    • Anonyymi

      Tuollainen juttu jos jotenkin pehmoisesdtyi painat olkapäähän jotain tuntematonta tyttö'ä jos tarvitsisist jotain neuboa, miytä tyttä sanoisi`?

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anna minulle anteeksi

      Anna minulle anteeksi. Minä pyydän.
      Ikävä
      158
      2569
    2. Kun viimeksi kohtasitte/näitte

      Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...
      Ikävä
      135
      1966
    3. Olet kyllä vaarallisen himokas

      Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.
      Ikävä
      106
      1815
    4. Mikä on hän on ammatiltaan?

      Vai tiedätkö mitä kaivattusi tekee työkseen?
      Ikävä
      73
      1480
    5. Mitä ajattelit silloin kun

      Löysit hänet?
      Ikävä
      78
      1414
    6. Anna vielä vähän vihreää valoa

      Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet
      Ikävä
      24
      1392
    7. Syksyinen aamuketju suden

      Hyvää huomenta ja kaunista syyspäivää. 🌞🍁🍂☕
      Ikävä
      227
      1100
    8. Miksi homous puhuttaa konservatiiveja vuodesta toiseen?

      Kysymykseen on vastattukin Kansanlähetyksen osalta: "Miksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat konserv
      Luterilaisuus
      222
      906
    9. Uskotko että kohdataan vielä?

      Kysymys otsikossa, aloitukseen ei muuta lisättävää.
      Ikävä
      60
      906
    10. Oletko tutustunut muihin

      Samalla tavalla kuin häneen?
      Ikävä
      73
      900
    Aihe