Ihan vaan koska en tykkää siitä työstä mitä teen. Oon töis varastossa ja otan vastaan tavaraa ja pistän rekan kyytiin.
Voisin ottaa lopputilin
Anonyymi
2450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Siitä vaan eihän sitä kukaan estä
Normaali kunnon ammatti mut sil ei naista tai naisia saa eikä saa pimppiä eli sinun täytyisi käydä korkeakoulu ja muuttua jännämieheksi jännine mielipiteineen ja jännone tekoineen ja jännää elämää elää niin saat naisia ja pimppii ja lapsia eläimiä ja huumeita seksibileitä ulkomaanmatkoja niin saat naisia eikä ole tylsää
Ja kunnon ammateista ei saa paljon palkkaa eli liksa on olematon ja se estää naisen saannin
Haalarimies ei naisia kiinnosta.
Kyllä mua ainakin..
Minä taas odotan että saisin potkut, ei vaan ole tullut, vaikka en ole enää vuosiin tehnyt juuri mitään.
Itseasiassa näin nollatyölinjalla voisi töissä vaikka jatkaakin, mutta ei mua haittaisi mienkään vaikka potkut saisinkin.
Mieti, mitä haluat tehdä ja lähteä opiskelemaan. Suunnittele, miten toteutat päämääräsi. Kannustan siihen sinua ja kaikkia muitakin. On tärkeä, että pitää työstään ja kokee toteuttavan itseään työn kautta. Tosin moni kyllä ainakin väliaikaisesti tekee myös muita kuin omia ihannetöitään. Se on arvostettavaa, että tekee töitä. Arvostan kyllä itse kaikkia, jotka tekevät laillista työtä ja maksavat verot. Varastotyöläisiäkin tarvitaan.
Ei nämä työt joissa on pieni palkka ja arvostus on vähäistä, ole useinkaan askel johonkin parempaan. Suuri osa näitä töitä tekevistä, tekee sitä koko työuransa. Tosiasiassa monet häpeävät tilannettaan, ei siinä ole mitään ihmeteltävää. Sosio-ekonominen taso selvitetään lähes kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa ensimmäiseksi, eikä nämä kokemukset ole omiaan nostamaan varastojampan itsekunnioitusta.
Arvostan kuitenkin asennettasi ja kannustamistasi, jos nyt olit tosissasi, etkä trollannut?
Olen tosissani. Olen itse melko pienituloinen ja tehnyt paljon pienipalkkaisia töitä ja välillä en mitään. Olen tosin opiskelijakin vielä (pitkittyneet opinnot), että tämä tilannekin sen aiheuttaa mutta ollut sitä kauan. Sinun kannattaa vaihtaa alaa ja opiskella tutkinto, joka kiinnostaa. Itsekin ajattelin opiskella vielä jatkot (tohtorit) ja ehkä lisäksi toisen kokonaisen tutkinnon - ja tehdä välillä töitä. ;)
Pelaillaan vähän eri liigassa. Kaikilla ei ole älliä lukea edes korkeakoulututkintoa, yliopiston perus-tai tohtorintutkinnosta puhumattakaan. Ei tutkinnon tietystikään tarvitse korkea olla, kunhan ala kiinnostaa itseään. Ongelma vaan on se, ettei sitä, mikä kiinnostaa, välttämättä löydä. Ja on iso riski lähteä koettamaan onneaan, ellei ole varma siitä, että uusi ala on varmasti sinua varten. Sitten vielä, saatko koulutusta vastaavaa työtä, vai oletko kohta työtön tai pätkätyöläinen, on stressaava ajatus. Ei sitä statusta haluaisi vielä lisää pudottaa.
Tiedän kuitenkin, että olet oikeassa. Elämä on lyhyt, ja jos ei ole valmis ottamaan riskejä, on tuomittu pettymään ja kyynistymään. Ainakin jos on koko ajan tyytymätön elämäänsä. Ongelma on se, että olen vain niin lannistunut ja pelkuri, etten saa muutettua elämääni.
Sivusta kommentoin.
Ongelma on juuri tämä, että oikein mikään ei kiinnosta. Ei ainakaan sellainen, mistä voisi joku palkkaakin maksaa.
Toinen ongelma on se, että jos vahingossa löytyy kohde ( esim. harastus) joka kiinnostaa, niin se kiinnostaa vaan hetken ja pintapuolisesti. Eli viimeistään 2 vuoden välein saisi olla uutta alaa etsimässä.
Näin se on. Pitäisi löytää asia, mikä kiinnostaa intohimoisesti. Silloin olisi motivaatio opiskella asiaa ja tulla joskus asiantuntijaksi. Ehkä sitä osaamista voisi hyvällä tuurilla saada muutettua tienestiksi. Mutta joo, ongelma on minullakin se, etten yksinkertaisesti keksi mitään todella kiinnostavaa.
Eniten minua on kiinnostanut lottovoitto ja vapaa-aika jo kauan aikaa. Senpä takia työuraa samassa työpaikassa on jo 20 v takana.
Kyynistymisen voi estää, jos voi vähänkin vaikuttaa töihinsä. Minä esim. heittelen kaikenlaisia parantamis- ja kehittämisideoita eteenpäin. Piruuttani, jos ei muuten. Joitain niistä on jopa otettu käyttöön. Mutta varsinainen työni ei ole kiinnostanut pitkään aikaan.
Vapaa-ajalla kiinnostaa erilaisten härveleiden kehittely, mutta leipätyötä siitä ei saa ikinä. Yrittäjäksi pitäisi alkaa.
Onneksi on tuo vakitulo, jota työkavereiden kanssa kansalaispalkaksi nimitämme :)
En pelaa missään "liigassa", olen monin tavoin marginaaleissa itse. Lähinnä sillä tavalla määrittelen itseäni. Eri marginaaleissa olevat ihmiset ei välttämättä kuitenkaan ymmärryksen tasolla kohtaa, sen vuoksi ne marginaalitkin on tavalla totta ja rajoittavia. Se rajoittava tekijä voi olla myös kokemus, tieto tai edes halu ymmärtää tms., joka vaaditaan, että voi aidosti ymmärtää toista.
Elämää ei voi hallita. Olen jo kauan sitten luopunut ajatuksesta rikastua eikä minulle materia todellista rikkautta edustakaan. Liputan enemmän tiedon ja itsensä kehittämisen perään, en materian. Toki tietty perusturva materiaalisestikin on välttämätön kaikille. En jaksa vaan itse enää stressata enkä huolehtia liikaa, se syö sisältä. En vaadi myöskään mitään tiettyä tulotasoa kumppanilta, kunhan tekee jotain laillista ja rehellistä.
👍👍👍
Tuo "liiga" oli epäonnistunut sanavalinta. Tarkoitin sillä itseäni, omaa kokemustani ja tunnettani. Ei sillä mitään muuta ollut tarkoituksena sanoa.
Tarkoitat tasoja. Ammatti ja tulotaso ei määrittele ihmisen tasoa. Itse en ottaisin esim. rumaa, koulutettua ja rikasta miestä, koska en voisi haluta sellaista aidosti. Minulla siellä se materia ja tulotaso ei määritä sitä ihmisen kategoriaa tai tasoa, johon kuuluu sisäinen ja ulkoinen viehätysvoima.
Olet kuitenkin älykäs tyyppi. Osaat ilmaista itseäsi hyvin. Keskinkertaisuudet tai tyhmät eivät oikein osaa. Mahdollisuudet sinulla selvästi olisi parempaankin.
Otin viime syksyllä loparit. Sanoin pomolle että bensa on kallista enkä voi ajella enää töihin. Ei halunnut maksaa enempää palkkaa, kuten 150 euroa enemmän pyysin palkkaa niin olisin voinut jatkaa töis mutta ei pomo maksanut. Raksatyöläisistä on kuulemma pulaa mutta ei halunnut pitää minua töissä.
Varastotyö on rehellistä kunnon työtä.
Eläke karttuu koko ajan, kun tekee töitä.
Kannattaa mennä koneistajaksi tai johonkin vastaavaan hommaan. Varastointi ei liiketaloudellisessa mielessä oo mitenkään järkevää. Aina pitäis pyrkiä että tuotteen jalostusarvo nousee jokaisessa portaassa. Kaikki turha liike pois, saadaan talous nousuun
Työttömyys on ihanaa. Ei tarvii tehdä mitään ja voi vaan kalastaa ja juopotella. Töistä ei nykyään makseta kovinkaan paljon eikä saa kiitosta eikä arvostusta. Se onkin syy miksi en jaksa töihin mennä.
Mitä vikaa tuossa hommassa?
Mene opiskelemaan itsellesi uusi mielenkiintoinen ammatti. Kun on opiskelupaikka tai uusi työpaikka katsottuna, sitten irtisano itsesi, se kertoo oman elämän hallinnasta ja tasapainosta. Kun taas irtisanoutuminen "mua nyt ei huvita" kertoo liiasta impulsiivisuudesta ja elämän hallitsemattomuudesta, epätasapainosta.
- Sheena
Olen ottanut monesta työstä lopputilin. Syitä on ollut arvostuksen puute, huono palkka, paskamaiset työkaverit tai pomo, työpaikalle vedettiin röökiä paljon joten en sietänyt sitä joten otin loparit. On parempi olla työtön niin ei tarvii kuunnella kenenkään kitinöitä ja valituksia siitä että minä en polta enkä siedä tupakin hajua.