Vituttaako teitä muita ätmejä/kunnollisia ja kilttejä miehiä elämättä jäänyt elämä? On jäänyt kokematta teinirakkaus, bilettäminen, hauskanpito, seksikokeilut, poikuuden menetys alle 18-vuotiaana... kaikki.
Kunnollisena ja kilttinä miehenä muiden kiinni saaminen seksikerroissa on ERITTÄIN haastavaa, sillä tinderit tms ovat täynnä komeita asiansa osaavia menestyneitä alfauroksia.
Hyvä elämä.. vittu..
Kunnollisena ja kilttinä miehenä muiden kiinni saaminen seksikerroissa on ERITTÄIN haastavaa, sillä tinderit tms ovat täynnä komeita asiansa osaavia menestyneitä alfauroksia.
Hyvä elämä.. vittu..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ongelmasi on, että sinulla on identiteettiongelma. Kuvittelet olevasi kiltti ja kunnollinen, vaikka todellisuudessa et ole kumpaakaan noista. Muut ihmiset aistivat tuon ristiriidan sinussa ja siksi et saa sitä ainutta mistä olet kiinnostunut = seksiä.
Kyllä se on kiltti ja kunnollinen. Molempien koirien turkki harjattuna. Harvoin noin hyvin hoidettuja koiria näkee.
Monilla hulluilla sarjamurhaajillakin on ollut erittäin hyvin hoidettuja lemmikkejä.
😆😆😆
Jos ei juonut nuorena viinaa porukoissa niin mieheltä jäi kokematta teinirakkaus, seksi, bilettäminen ja hauskanpito.
Vain viinaa juomalla tutustuu naisiin ja silloin myös kokee kaikki hauskat jutut kuten naisten saamisen ja seksin saamisen. Vielä ei ole myöhäistä teille jos alatte heti käymään baareissa niin tapaatte naisia ja voitte kokea paljon.
T viinamies
Kaikki ihmiset eivät ole luonteeltaan hauskanpitöjiä, se ei vaan tule luonnostaan. Minäkin jo nuorena suorastaan vastustin alkoholia ja tupakkaa ja olin aika vakava pikkutyttö.
Kyllä minulla silti huumorintajua on, se rento sosiaalinen hauskanpitotaito vain uupuu ja bileissä olin joko liian kännissä tai sivussa kokonaan.
Luonteeni on sellainen, että olen kyllä tavallaan pidetty ja haluttu, mutta harva tykkää oikeasti.
Minusta tuo ap.n seksinhimo on ihan positiivinen juttu. Mielestäni on omituista, että ihmiset kaksinaismoralistisesti tuomitsevat seksinhimon ja samaan aikaan seksilelujakin myydään enemmän kun parranajovälineitä.
Miksi on väärin haluta seksiä mieluummin toisen ihmisen kun muoviklimpin kanssa?
Minä en tykkää seksileluista enkä itsetyydytyksestä vaan kaipaan toisen ihmisen kanssa olemista seksuaalisesti.
Yllättävää, että suhteissa lähes kaikki miehet joiden kanssa olen ollut, ovat tunteneet itsensä neitimäisen hyväksikäytetyiksi.
Joten aito panomies haussa itsellä eikä mitään naiivia "peitto heiluu lasten leikeissä"-asennetta, yök inhoan tuota kaksi lasta maailmanpyörässä-mentaliteettia suhteissa. Seksin haluaminen on siinä ankarasti leimattu pahuudeksi ihan kuin äidin sanoin.
Seksileluilla saa leikkiä nehän ovat leluja ja lapsiaikuisten kuuluukin niistä tykätä, hahhah!
Jossain määrin kyllä, mutta toisaalta siinä iässä tulevaisuus näytti ihan erilaiselta millaiseksi se sitten osoittautui, ja silloin oli kakarana mahdollista tehdä kuitenkin kaikkea hauskaa sen ikäisen näkökulmasta ja edes joidenkin omanikäisten kaverien kanssa. En ihan itsekään tiedä, onko mulla jäänyt enemmän kaikkea hampaankoloon, vai kaipaanko takaisin siihen aikaan. Melkoinen tunnesykkyrämykkyrä ollut viime vuosina tuo.
Mutta olihan mulla teinirakkauksia parikin, 16-vuotiaana ja 17-vuotiaana. Ensimmäinen kesti itse asiassa yli pari kuukautta, ja näimme vain kahdesti, mutta kummallakin kerralla lähes viikon ajan toisen luona. Ja jälkimmäinen juttu taisi kestää joku kolmisen viikkoa, mutta näimme tiiviimmin huomattavasti lyhyemmän etäisyyden takia. Eihän me nyt mitään GTA:ta silloin koko aikaa pelattu, mutta silti se jäi fyysisesti jotenkin harmaalle alueelle koko ajan, ja tuntuu silti käsittämättömältä, että niistä halailuista ja yökyläilyistä meni yli 10 vuotta siihen että karistin poikuuteni 😮 Mutta se ei siinä välissä missään vaiheessa tuntunut oikealta, ja sitten kun sen aika koitti, niin voisin sanoa että korkojen kera (kirjaimellisesti) otin takaisin menetetyt vuodet 😁
No kiljua mä olen oppinut tekemään 15-kesäisenä, ja teini-iässä kiinnosti kännäily, mopot ja autot siinä missä muitakin nuoria miehiä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin seura vain puuttui. Koulussa oli omat nörttikaverinsa, ja vapaa-ajalla Crashit, Battlefieldit, mopojutut sun muut sujui enimmäkseen sellaisten lähitienoon kaverien kanssa, joiden kanssa oli silloin suhteessa aika paljon ikäeroa alaspäin. Ironista sinänsä, että ovat nykyisin paljon pidemmällä elämässä kuin mä.
Mä olen maalaillut palstalla aika synkkää kuvaa teini-iästäni, mutta mahtui siihen todella paljon kaikkea hauskaakin, eli olisi se voinut sujua vielä paljon rajoitteisemminkin. Varsinkin ammattikoulu oli tähänastisen elämäni parasta aikaa tietyllä tapaa. Siellä ei kiusattu, oli enemmistö tyttöjä, ja alalle saattoi hakeutua vähän samantyylisiä poikia. Samaten tulin myös amiksen opettajien kanssa todella hyvin toimeen, vaikka peruskouluaikaan verrattuna olin paljon enemmän sellanen "Bart Simpson" tyyppi kuin nojaamassa yksin käytävännurkassa. Ja vaikutti siihen tietty myös hyvä menestykseni arvosanojen valossa, ja oppimistuloksissa. Taisin saada aika monet purkat, nuuskat tai puutteelliset suojavarusteet anteeksi ihan vain niittämällä kokeista maksimipisteitä, toivottamalla hyvät viikonloput kanslian ovelta, tai juttelemalla normaalia small talkia opettajien kanssa, sillä jotenkin amiksessa ei ollut niin vahvaa "hierarkiaa" opettajien ja opiskelijoiden välillä kuin peruskoulussa.
Oikeastaan mun teini-iän voisi tiivistää kaverini isän lauseeseen mun äidille, että "pysyypähän poissa pahanteosta" kun pari kaveria olivat mua muutaman vuoden nuorempia, mutta syntyneet samalla vuosikymmenellä, ja olin itse silloin teini-ikäinen tai täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Myöhemminkin aikuisiällä kieltäydyin aina välittämästä alkoholia tai tupakkaa alaikäisille kavereilleni, tai varhais-aikuisuudessa 16-17 vuotiaille "tyttöystäville", sillä kaverieni vanhemmat olivat yleensä myös hyviä tuttujani joilta sain apua eri asioihin, enkä ollut silloinkaan sen vertaa pikkurahan tarpeessa että olisin noin tehnyt. Aika joustava mun moraali monessa asiassa on, mutta tietyissä asioissa menee raja, ja koitan yleensä välttää joutumasta asemaan että epäsuorasti edesauttaisin esim. jonkun tapaturman syntymistä tms. ikävää ja sitä kautta vastuukysymyksiä.
ujo ja indovertti yksi syy mutta seuran haku kiinosti vasta kun pakolliset kaviot koulut ja armeija oli takana,
Asuin lastenkodissa nuorena. Sinne jouduin 9 vuotiaana ja minun teinirakkaus tapahtui siinä 14 vuotiaana tytön kanssa joka asui myös lastenkodissa. Seksiä harrastin sit myös 14 vuotiaana mökissä jonka vuokrasimme koska lastenkodissa oli aina joku vahtimassa eikä omaa rauhaa saanut. Niimpä tytön kanssa vuokrasimme mökin läheiseltä leirintäalueelta juhannuksena. Juotiin siellä olutta ja pantiin ekan kerran.
Elämä on valintoja... omia valintoja.
kokemattomuus
kunnollisuus
kiltteys
näiden avulla taataan elämän seksuaalinen epäonnistuminen
Niin että elämä on eletty 18-vuotiaana?
Sen jälkeen koetut kokemukset on yhtä tyhjän kanssa?
Elämä on valintoja. Voi juoda viinaa ja tavata naisia baareissa tai istua kotona sinkkuna eikä tutustu naisiin.
t viinamies
Kiltti ja kunnollinen..