Eilen yöllä tuntui että romahdin ihan täysin. Tulin baarista kotiin ja pienessä kännissä näin ahdinkoni vain selkeämmin. Yksin nukkumaan.. Erosin melkein vuosi sitten mutta en ole vieläkään tottunut siihen että vierelläni ei ole ketään. Tai olen tottunut, mutta en pysty hyväksymään sitä enkä tyytyä tähän yksinäisyyteen ja rakkaudettomuuteen. Miksi on niin vaikea löytää sellainen ihminen jonka kanssa olisi hyvä olla? Baareihin olen kyllästynyt..eilenkin pari miestä tuli juttelemaan, mutta 99% näistä aktiivisista ja muuten ok miehistä haluavat vain seksiseuraa. Pitäisi itse uskaltaa mennä juttelemaan mielenkiintoisten ihmisten kanssa, mutta pelkään torjuntaa ja sitä että mies saa siitä väärän kuvan (että haluaisin jotain yhdenillanjuttua tms..) En tiedä miksi näin ajattelen.. Olisi järkevää keskittyä opiskeluun, harrastuksiin, mihin tahansa muuhun, mutta ajattelen miltei 24h päivässä kuinka sisällötöntä elämäni onkaan. Tekeekö rakkaus sen sisällön lopulta, en tiedä..uskoisin niin. En ole ollut sinkku kovin kauan verrattuna moniin muihin, mutta olen jo nyt todella turhautunut ja melkeinpä toivoni menettänyt. Pettymystä toisen perään. Ehkä tämä fiilis heijastuu minusta ja kukaan ei halua lähestyä tällaista ongelmavyyhtiä..mutta miten olla iloinen jos en oikeasti ole? no tästä tuli pitkä sepustus, toivottavasti joku jaksoi lukea..
Elämän sisällöttömyys..
luna
81369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja ihan kuin itse olisin kirjoittanut tuon. mielialat ja päivät vaihtelee, mutta suurimmaks osaks aattelen samalla tavalla. olen sitä mieltä, että yksinkin on hyvä olla, jos oppii nauttimaan yksin olosta, mutta kyllä sitä päivittäin kaipaa miestä rinnalleen niin että sattuu:) mutta on meillä vielä toivoa, kaipa sillä tulevaisuudella on vielä jotain muutakin tarjottavaa miesten suhteen kuin pettymyksiä. ei luovuteta vielä, sisko:)
Elämässä ei muuta kuin harrastukset ja opiskelu, joskus kaljan kittaaminen kavereitten kanssa. Masennus vaan lisääntyy päivästä päivään. Naisia ei elämässä muuta kuin pari vakipanoa. Treffeillä oon koittanut käydä mutta nää naiset ei oo vaan iskeneet, oisivat kyllä yleensä kiinnostuneita vakavammasta. Naiset joista minä olen kiinnostunut ovat yleensä varattuja tai sitten en kelpaa heille jostain syystä. Miksi nää baari keikat on aina niin ehdottomia, siis miksei suhde muka vois alkaa vaikka yhdenillan jutusta? Pääasia että löytäs vaan jonkun. Treffailu-kulttuuria kaipais suomeenkin ja sitä että naiset tekis selkeitä aloitteita arkielämässä.
Laita pääkoppasi ensiksi järjestykseen ennenkuin alat tapailemaan miehiä vakavimmissa merkeissä. Kukaan mies ei halua huomata, että olet hänen kanssaan vain koska et kestä olla yksin. Ja sama pätee tietenkin myös toisinpäin. ensimmäiseksi ihmisen täytyy olla kokonainen pystyäkseen ottamaan toisen ihmisen huomioon. Jos ei kokonaisuutta ole, ei sitä toiseltakaan tule.
>"ensimmäiseksi ihmisen täytyy olla kokonainen pystyäkseen ottamaan toisen ihmisen huomioon."
Kokonaisia ihmisiä ei olekaan. Kaikilla on aina jotain neuroosia tai kompleksia tai toivottomuutta tai juurettomuutta tai maailmantuskaa tai kuolemanpelkoa...
Minusta ei ainakaan ikinä tule tämän valmiimpaa. Jos en kelpaa tällä tavoin epätäydellisenä ja vajaana, niin antaa olla sitten...
Sitä paitsi jos ihminen on jollain ihme tempulla tullut "kokonaiseksi", valaistunut joksikin hemmetin buddhaksi, niin ei hän silloin kaipaa mitään. Hän ei kaipaa naista, ei miestä, ei mitään. Sillä valaistuneella ihmisellä on jo kaikki mitä hän tarvitsee.
"Sitä paitsi jos ihminen on jollain ihme tempulla tullut "kokonaiseksi", valaistunut joksikin hemmetin buddhaksi, niin ei hän silloin kaipaa mitään. Hän ei kaipaa naista, ei miestä, ei mitään. Sillä valaistuneella ihmisellä on jo kaikki mitä hän tarvitsee."
Etköhän nyt hieman ylireagoi. Tarkoitin, että jos ihminen hankkiutuu parisuhteeseen sen vuoksi, että "joku pitää olla ku yksin on niin tylsää", niin ei se juttu pidemmän päälle kestä. Hetken aikaa kaikki on ok, sitten alkaa todellisuus astua kuvaan mukaan ja taas yksi parisuhde päättyy sen takia, että ihminen ei yksinkertaisesti ole VALMIS kestävään parisuhteeseen. Tosin sanoen ihminen on lähtenyt siihen väärin motiivein.
Mikäli ihmisellä ei ole mitään pakottavaa sisäistä pakkoa, (esim. yksinäisyyden, tyhjyyden tunne) olla parisuhteessa, on parisuhteen laatu huomattavasti parempi, koska silloin yksilö on parisuhteesa yksinkertaisesti siksi, koska haluaa. Tällaisella ihmisellä on paljon enemmän annettavaa myös siihen parisuhteeseen, kuin yksinäisyyttä pelkäävällä, jonka ainoa motiivi on pitää toinen lähellä, ettei joutuisi olemaan yksin. Hieman kärjistetysti tätä tarkoitin...
Tutulta tuntuu nuo tuntemukset.
Itselläkin oli sama tilanne muutama vuosi sitten.
Aina baariin toivoa täynnä ja odotukset korkealla
(ehkäpä tänään löydän jonkun) Baarissa ei sitten löydykkään kivaa seuraa tai sitten ujoudelta ei saa aikaiseksi mennä juttelemaan... jos ei uskalla mennä juttelemaan ollenkaan aamuyön pettymyksen tunne on vielä suurempi, kun ei voi syyttää kuin itseään saamattomuudesta...
Nykyään olen luopunut jo toivosta ja menenkin tapaamaan baareihin tuttuja.
Päivät menee harrastaessa ja koulua käyden yms...
(selvinpäin asia ei edes vaivaa niin pahasti)
Alkoholin olen jättänyt kokonaan juuri sen aamuöisen yksinäisyyden ja kaipuun takia.
Ihan sama tilanne, kiva huomata, ettei ole yksin... Vaikka oikeastaan kyllä tiesinkin sen. Oon 27- vuotias nainen enkä ole koskaan seurustellut vakavasti. Kyse ei ole siitä, ettenkö kelpaisi, mutta omat standardit ovat korkeat enkä voisi kuvitella seurustelevani vain seurustelun vuoksi.
Siispä yksin olen saanut olla ihan omiksi tarpeiksi. Nytkin notkun lauantai-iltana netissä?!? Voi hemmetti :) Aika menee töissä ja treenatessa, myös lukeminen ja musiikin kuuntelu toimii. Yhden illan jutut ei ole mua varten viina ei oikein maistu = baariin meno aika turhaa. Ne kuviot on nähty ja huonoiksi havaittu, odottelen nyt että mies tulee täältä kotoa hakemaan. Varmaan ovikello soi ihan näillä hetkillä...
Tuota keinoa minäkin käytin joskus "tekosyynä"!!!
Eli muilta kiireiltä ei ole ehtinyt seurustelemaan tai ei ole koskaan oikein yrittänytkään seurustella kunnolla...
Jotenkin voi itseään hämätä toteamalla, että varmaan jo seurustelisin jos todella yrittäisin... (mikä on kyllä tottakin) :)
Saturday!!!
Annahan sattumalle, edes jonkinlainen mahdollisuus! :)
Kun baarit on huonoksi todettu, käy kahviloissa yms paikoissa (netissä)
Minä en ainakaan osaa sinua hakea kotoa, ja tuskin sinäkään osaat tänne peräkylään ;)
Tv: lauanti iltaa netissä viettävä 31-vuotias mies