hitausmomentin laskeminen

googlaamalla "hitausmomentti sylinteri" löytyy vastaus wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hitausmomentti

Kakkoskysymykseen löytyy vastaus googlaamalla "yhdensuuntaisten akselien lauseke", taaskin wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Steinerin_sääntö

j = Integraali (V:n yli) r^2 dm missä r on etäisyys pyörähdysakselista ja dm = t dV. t = tiheys.
Sylinterisi pyörinee pystyakselin ympäri. Sylinterin korkeus on h ja pohjan säde = R.
Käytetään sylinterikoordinaatteja joissa x = r cos(u), y = r sin(u), z = z
dV = dx dy dz = r dr du dz

J = Int(0 <= z <= h) Int(0 <=u <= 2 pii) (Int(0 <= r <= R) r^2 t dV =
t* Int(0 <= z <= h) Int(0 <= u <= 2 pii) Int(0 <= r <= R) r^3 dr du dz =
2*pii*h*R^4/4 t = (pii*R^2) *h* t*R^2/2 = 1/2 m R^2 sillä
V = pii*R^2*h ja m = t V.
Tuo etsimäsi lause on Steinerin sääntö:kts. Wikipedia.

Kiitos näistä ajatuksista. hain hitausmomenttia käytännössä punnukselle, joka heiluu tangon varassa. ja sitä ei saa olettaa pistemäiseksi vaan pitää lähestyä sitä tolla umpisylinteri-momentilla. (punnuksen massa ja säde tiedetään, ja etäisyys sieltä heilurin juuresta).
jos näissä kommenteissa oli vastaus tähän, niin sitten en vaan tajunnut sitä.
steinerin sääntöä pitää myös soveltaa tosiaan tässä myös.

tosiaan kellon heilurihan on se tilanne ja sen heilurin punnuksen hitausmomentti pitäisi saada laskettua ja se pitäisi lisätä sitten siihen heilurin tangon hitausmomenttiin. (toki, siinä tangossa on vielä yksi holkki joka on kiinni siinä tangossa ja se pitäisi kanssa ottaa huomioon tuon kokonaismomentin laskemisessa. se on siis sen tangon ympäri menevä lieriö, jonka säde ja massa myös tiedetään)
ja vaikka tämä piäisi olla "helppoa", niin on kuitenkin vähän oman ymmärtämisen ylärajoilla..