Lambo

Ilma oli kolea, ei kuitenkaan niin kolea kuin vuosi sitten samaan aikaan, mutta eri paikassa.
Nuhjuinen mustapartainen mies, kutsutaan häntä vaikkapa Terhoksi, tarttuu hirvikivääriinsä, kohottaa perän poskelle ja laukaus vain yksi halvatun laukaus, mutta se riitti.

Lambo pysähtyi pellolle kuin ladonseinään. Samassa kopista syöksyy ulos hätääntynyt viljelijä, olkoon hän vaikkapa hande, ja ryhtyy painelemaan sarkaa pitkin kuin Homo sapiens.

Hande ymmärsi kuitenkin nopeasti yskän, niinpä viikon kuluttua Lambo oli ylimaalattu Alfa rosso värillä ja oranssi Hankkijan lätsä oli vaihtunut Ferrarin lippikseen. Huolet olivat näissä merkeissä ohi, toki maksa jyrähteli edelleen pahaenteisesti.

Naapuritilan isäntä, kutsutaan häntä vaikkapa J..:ksi, ei ole vielä oivaltanut jutun juonta. Vihreä John Deere puskee pellolla eteenpäin kuin höyryjuna. Mutta mutta, Terho on jo havainnut kaksikon ja niin käsikirjoitus on valmis - laukaus ja perään perkeleenmoinen kujanjuoksu.