Sveitsillä ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa, vaikkei Itävalta ole NATO maa, on tuo kokonaisuus silti NATO maiden ympäröimä, kumpaakaan maahan ei pääse käymättä NATO maassa. Sveitsiin ei siis voi hyökätä Venäjältä.
Suomella sen sijaan on 1340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Luulisi että jokainen aikuinen - tai jopa Viki - huomaa eron.
Mutta tilanne voidaan yhtenäistää; luodaan Suomen rajan itäpuolelle uusi(a) valtio(ita) jotka sitten liittyvät NATOon.
Lopputulos, Suomen ei tarvitse liittyä NATOon.
Kansanäänestyksen paikka tuolla itärajan takana?
Sveitsi ja Suomi
12
113
Vastaukset
- Anonyymi
Täh, miten Sveitsin raja liittyy rajaan Venäjän sekä Itävallan kanssa. Sitten vielä tuo NATO:kin sotkeutuu jotenkin kieppurajuonella putinisti-persujen höppelöintiin.
Onko Putinin nuppi jo noin sekaisin että kirjoittaa "suolistopalstalla" NATO:n rajan kulkevan ei pelkästään Lättymaan ulkoreunalla vaan myös Sveitsissä. - Anonyymi
Nato ei hyökkää Sveitsiin eikä sen takia Sveitsillä ole tarvetta liittyä Putinstaniin. Putinstan hyökkää ihan mihin vaan ja siksi tarttee liittyä Natoon.
- Anonyymi
Itävalta halusi natoon mutta turkki esti. Saa nähdä miten käy suomen kohdalla.
- Anonyymi
Venäjäkin halusi liittyä 1990 -luvulla natoon mutta Turkki esti sen.
- Anonyymi
Mitä helvettiä.
Katosi viesti jossa huomatin ettei Itävalta koskaan ole NATO jäsenyyttähakenut, koska perustuslaki tmv sen maassa kieltää.
Peruja WW2:sta.
Olet siis väärässä kuten Viki konsanaan. Anonyymi kirjoitti:
Mitä helvettiä.
Katosi viesti jossa huomatin ettei Itävalta koskaan ole NATO jäsenyyttähakenut, koska perustuslaki tmv sen maassa kieltää.
Peruja WW2:sta.
Olet siis väärässä kuten Viki konsanaan.Itävalta on Naton rauhankumppani vuodesta 1995.
- Anonyymi
ViktorAtaman kirjoitti:
Itävalta on Naton rauhankumppani vuodesta 1995.
Kyllä, kumppani, mutta tukikohtia tai suoraa liittoutumista laki/sopimukset ei Itävallalle salli.
Pointti on, Itävalta ei ole koskaan hakenut NATO jäsenyyttä, jotenka Turkki ei sitä myöskään ole voinut torpata; toisin kuin tuossa joku tietämätön Venäläinen väitti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, kumppani, mutta tukikohtia tai suoraa liittoutumista laki/sopimukset ei Itävallalle salli.
Pointti on, Itävalta ei ole koskaan hakenut NATO jäsenyyttä, jotenka Turkki ei sitä myöskään ole voinut torpata; toisin kuin tuossa joku tietämätön Venäläinen väitti.venäläinen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten myös maan nimi venäjä nykyään.
- Anonyymi
Heh heh... mitä maarajat tähän kuuluvat?
USA:kin sotii aivan missä tahtoo.- Anonyymi
Nyt oli kysymys NATOsta, ei USAsta, ymmärsitkö?
- Anonyymi
Maarajat kuuluu sillä tapaa että Venäjän osoitettua ettei se kunnioita naapurimaan rajaa (tehnyt sitä jo ainakin vuodesta 2014) on Suomellakin, jolla on 1300 kilsaa yhteistä rajaa, varmasti huoli siitä koska Venäjä päättää olla kunnioittamatta jotain (kaikkea) kohtaa Suomen ja Venäjän yhteisessä rajassa.
Sveitsillä, jolla on Venäjän kanssa 0 kilometriä yhteistä rajaa, ja matkaa lähimpään Venäjän maa-alueeseen vähintään kolmen valtion verran, ei ole vastaavaa huolta.
Venäjä pääsee Suomeen omalta maaltaan maata pitkin halutessaan sekunneissa. Sama ei mitnekään onnistu Sveitsin kohdalla.
Ymmärrätkö?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2464482Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232929Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412692Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?781669Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1091532- 511251
- 851174
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031054- 591003
- 45996