Mekanistinen fysiikka vs itseorganisoituva epälineaarinen reaktio-diffuusio fysiikka

Anonyymi

Mekanistinen fysiikka vs itseorganisoituva epälineaarinen reaktio-diffuusio fysiikka

Mekanistinen fysiikka:

1. "takaatuuppaavaa" fysiikkaa joka edellyttää aina jonkin ulkopuolisen voiman joka käynnistää kausaalisen prosessin. Edellyttää jonkinlaisen "alkuräjähdyksen" mutta ei kykene selittämään miten ja mikä kykenisi käynnistämään ko. prosessin koska ennen alkuräjähdystä ei ole mitään eikä edes aikaa.

2.Mekanistinen fysiikka on reduktionistista ja käsittelee kaikkia objekteja suljettuina systeemeinä josta seuraa universumin lämpökuoleman oletus ja se että entropia voi vain lisääntyä. Ongelmana on että mistä se aikaisempi matala entropia on voinut syntyä koska ko. malli ei mahdollista entropian vähentymistä koska kokonaisuus tulkitaan suljetuksi systeemiksi.

3.. Mekanistinen fysiikka on lineaarista eikä mahdollista itseorganisoitumista vaan ainoastaan yksisuuntaisen prosessin jonka lopputuloksena on täydellinen tasapainotila jossa ei enää voi tapahtua mitään.

Kaikki koostuu aalloista ja hiukkasista (aalto-hiukkasdualismi)

Aallot ja alkeishiukkaset ovat inerttejä, muuttumattomia, ei metabolismia.

Energian säilymisenlaki liittyy mekanistiseen fysiikkaan eli mistään ei voi tulla lisää uutta energiaa maailmankaikkeuteen ja kaikkien olemassaolevien prosessien oletetaan olevan deterministisesti oletetun alkuräjähdyksen alkuunpanemia.

Aallot ovat aina vastine sen aallon ulkopuoliselle vaikutukselle. Aaltofunktiot ovat aina lineaarisia ja "takaatuuppaavia" ja edellyttävät jonkin ulkopuolisen syyn jonka seurauksia ne ovat.

...

Itseorganisoituva epälineaarinen reaktio-diffuusio fysiikka

1. Itseorganisoituvaa, metabolisoituvaa reaktion ja diffuusion vaihtelua takaisinkytkentöjen avulla. Jatkuva "luominen" jossa uutta ainetta ja energiaa syntyy jatkuvasti "tyhjiön" fluktuaatioista joka on ikuinen prosessi ilman alkua ja loppua.

Havainnollistettuna:

Turing patterns in a reaction-diffusion model

https://www.youtube.com/watch?v=MR79V9UmM6s

Reaction-Diffusion Model: Brusselator Oscillations HQ

https://youtu.be/LduIVV5c17A

2. Reaktio-diffuusiofysiikka on holistista ja käsittelee avomien systeemien keskinäisiä vuorovaikutuksia jossa entropia ja negentropia toimivat yhdessä eli uusia systeemejä sekä syntyy että vanhoja systeemejä hajoaa jatkuvasti. (Yleinen systeemiteoria-Ludwig von Bertalanffy). Systeemit käyttävät hyväkseen muiden systeemien entropiaa ( esim. syöminen ja syödyksi tuleminen eliöiden tasolla)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Systeemiteoria

3. Holistinen itseorganisoituva fysiikka on epälineaarista ja mahdollistaa itseorganisoitumisen ja edellyttää jatkuvan energeettisen epätasapainotilan joka mahdollistaa energian virtaamisen avoimien systeemien välillä erilaisten itsesäätelyiden ja takaisinkytkentöjen kautta.

Fysikaalisten hiukkasten ja aaltojen eksplisiittisen eli mittattavissa ja havaittavissa olevan järjestyksen taustalla ja ylläpitäjänä on implisiittinen kvanttitason alapuolella oleva jatkuvasti fluktuoituva dynaaminen eetteritaso (ns. "kvanttityhjiö) joka ei ole havaittavissa eikä mitattavissa ainakaan helposti (poikkeuksena esim. Casimir & Bohm-Abramahov efektit) koska nykyinen Maxwellin sähköteoria tunnistaa ainoastaan muunnosvektorin eikä sähköistä potentiaalia joka koostuu toistensa kumoavista nollavektoreista jotka ovat itse asiassa eksplisiittisen fysikaalisen todellisuuden informaatiotaso joka on muunnettavissa energiaksi muuttamalla nollasummavektorit muunnosvektoreiksi mikä tarkoittaa sitä energian säilymislaki ei päde lokaalisti mutta pätee kokonaisuuden kannalta koska nollasummavektorit ovat "tyhjiöön" tai eetteriin varastoitunutta potentiaalienergiaa eli informaatio on muunnettavissa energiaksi ja energia informaatioksi.

Kaikki on periaatteessa aaltojen interferessiä ja keskinäistä harmoniaa ja resonanssia eli eräänlaista "musiikkia" (kuultu musiikki on paineaaltoja jotka saavat korvan elimet värähtelemään eli ts. resonanssia ja sähkömagneettisten aaltojen keskinäiset vaikutukset ovat periaatteessa myös harmoonista vuorovaikutusta joka on eeterityhjiön tasolla viiveetöntä tai lähes viiveetöntä koska kyse ei ole herz-aalloista joihin pätee valonnopeuden rajoitus vaan ns. longitudinal aalloista kuten esim. viiveettömät gravitaatioaallot

https://en.wikipedia.org/wiki/Longitudinal_wave )

"If you want to find the secrets of the universe, think in terms of energy, frequency and vibration." Nikola Tesla

Belisario

18

256

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Mekanistiseksi" kutsumasi oppikirjafysiikka toimii, on kuvattavissa matemaattisesti yksikäsitteisellä tavalla ja sen perusteella tehdyt ennustukset luonnonilmiöistä sopivat yhteen havaintojen kanssa. Puolijohdeteknologia eli myös tietokoneverkko ja laitteet joilla viestisi tänne kirjoitat perustuu juurikin tuohon oppikirjafysiikkaan.

      Miksi korjata sellaista joka toimii, varsinkin kun siitä muutoksesta ei näköjään olisi tarjolla mitään hyötyäkään? Pelkkä hienojen sanojen laittaminen peräkkäin ei tee käsienheilutuksesta kelvollista tieteellistä teoriaa. Tieteen historiaan ja filosofiaan perehtyneenä sinun pitäisi tämä ymmärtää.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

      • Anonyymi

        Toisin kuin yleisesti kuvitellaan niin mekanistisuus ja pitkälle matematisoidut lineaariset mallit liittyvät hyvin alkeelliseen tieteeseen ja filosofiaan jossa äärimmäisen yksinkertaistetuilla reduktionistisella binäärisillä malleilla ja ideoilla/käsitteillä yritetään hahmottaa todellisuutta.

        Tällainen tiede ja filosofia tuottaa paljon enemmän haittaa ja ongelmia kuin kykenee ratkaisemaan ja sen olennaisin piirre on binäärinen näennäisiin vastakohtiin polarisoituva mustavalkoinen ja kirjaimellinen ajattelu koska 2-arvoinen logiikka ja päättely voi toimia ainoastaan silloin jos tunnetaan kaikki ko. asiaan vaikuttavat asiat (premissien pitää olla 100% oikein ja kaiken kattavia) eli ts. pääsääntöisesti esim. intuitiivinen arvaus tuottaa usein paljon paremman tuloksen kuin loogis-analyyttinen metodi joka pääsääntöisesti hukkaa aina kokonaisuuden eli ei näe "metsää puilta". :D

        Ns. tekoäly on tavallaan binäärisen ajattelun turboversio ja potentiaalinen mokailu sen mukaista eli helposti hyvinkin massiivista.

        Belisario


    • Anonyymi

      Gravitaatioaallot kulkevat tasan tarkkaan valonnopeudella. Muuten gravitaatioaaltoja havaitsevat laitteet (mm. Virgo Ligo) eivät kykenisi havaitsekaan niitä oikein.

      • Anonyymi

        Sabine Hossenfelder suhtautuu myös kriittisesti väitettyyn gravitaatioaaltojen havaintoon.

        https://backreaction.blogspot.com/2019/11/have-we-really-measured-gravitational.html

        Ligo & Virgo edellyttävät niin järjetöntä mittaustarkkuutta että koko projektiin on syytä suhtautua hyvin skeptisesti.

        Olen periaatteessa samaa mieltä Alexander Unzickerin kanssa nykyfysiikasta että se on ajautunut täydelliseen umpikujaan ja loputtomaan sekoiluun 2. maailmansodan jälkeen ja suurelle yleisölle tarjotaan höpö-höpö kulutusfysiikkaa kun taas kaikki oikeasti toimiva fysiikka on pääsääntöisesti salaista koska sillä on suurta taloudellista, sotilaallista ja yhteiskunnallista merkitystä.

        Unzickerin overhyped physicists soittolista:

        https://www.youtube.com/watch?v=Y3IGLak8Tqs&list=PLFdjtNRUXCljVM7ic-hR_C3SersbwUcdz

        Itse en halua kuulua ns. tiedefanien papukaijakerhoon joka toistelee gurujensa lausumisia loputtomiin vaan olen kiinnostunut kaikista vaihtoehtoisista ja uusista malleista joissa saattaa olla ainesta suuriinkiin läpimurtoihin tieteessä (esim. Alfvenin plasmakosmologia ja electric universe malli ja Paul LaVioletten subquantum-kinetics malli josta luen parhaillaan ja jonka inspiroi minua aloittamaan tämän ketjun. )

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sabine Hossenfelder suhtautuu myös kriittisesti väitettyyn gravitaatioaaltojen havaintoon.

        https://backreaction.blogspot.com/2019/11/have-we-really-measured-gravitational.html

        Ligo & Virgo edellyttävät niin järjetöntä mittaustarkkuutta että koko projektiin on syytä suhtautua hyvin skeptisesti.

        Olen periaatteessa samaa mieltä Alexander Unzickerin kanssa nykyfysiikasta että se on ajautunut täydelliseen umpikujaan ja loputtomaan sekoiluun 2. maailmansodan jälkeen ja suurelle yleisölle tarjotaan höpö-höpö kulutusfysiikkaa kun taas kaikki oikeasti toimiva fysiikka on pääsääntöisesti salaista koska sillä on suurta taloudellista, sotilaallista ja yhteiskunnallista merkitystä.

        Unzickerin overhyped physicists soittolista:

        https://www.youtube.com/watch?v=Y3IGLak8Tqs&list=PLFdjtNRUXCljVM7ic-hR_C3SersbwUcdz

        Itse en halua kuulua ns. tiedefanien papukaijakerhoon joka toistelee gurujensa lausumisia loputtomiin vaan olen kiinnostunut kaikista vaihtoehtoisista ja uusista malleista joissa saattaa olla ainesta suuriinkiin läpimurtoihin tieteessä (esim. Alfvenin plasmakosmologia ja electric universe malli ja Paul LaVioletten subquantum-kinetics malli josta luen parhaillaan ja jonka inspiroi minua aloittamaan tämän ketjun. )

        Belisario

        Joo ja tuhannet helluntailaiset suhtautuvat Suomessakin kriittisesti väitteisiin yli 6000 vuotta vanhasta Maasta.
        Gravitaatioalltojen nopeus perustuu havaintoon.


    • Anonyymi

      B:"1. "takaatuuppaavaa" fysiikkaa joka edellyttää aina jonkin ulkopuolisen voiman joka käynnistää kausaalisen prosessin. Edellyttää jonkinlaisen "alkuräjähdyksen" mutta ei kykene selittämään miten ja mikä kykenisi käynnistämään ko. prosessin koska ennen alkuräjähdystä ei ole mitään eikä edes aikaa."

      Onko nyt olemassa aikaa? Jos aika on pitänyt tuupata ajattomasta systeemistä, mitä etua tästä molempien systeemien fysiikasta on? Ei ajatonta systeemiä ole nähty tai otaksuttu niin vahvasti, että juuri sille on tarve.

      Kun puhutaan systeemistä, joka on universumin alkuräjähdyshetki, tämä voi edellyttää kuten sanot lopussa, että on olemassa universumin systeemi ennen alkuräjähdyshetkeä, joka määrää systeemin arvojen seuraavan tilan. Tässä ei ole kyseessä ulkopuolinen voima, koska aikaavaruuteen ei piirretä mitään puolia kuten taakse ja eteenpäin. Jos käsityksesi mekanistisesta fysiikasta MF perustuu kaukovaikutuksiin toisistaan erotettujen kiinteiden objektien välillä, saatat ehkä ajatella, että niiden erottamisella syntyy jokin tietyn ajan kestävä tai yhden kappaleen mielestä menneisyydestä tuleva ja silti paikassakin "ulkopuolinen kausaatio". Fysiikka itse, kuten Maxwellin aaltoyhtälö, kuvaa kuitenkin jokaista pistettä, ja kun pisteessä on systeemin tilan määrittävä arvo, se tulee saamaan muita arvoja perustuen vain vain tämän pisteen välittömään ympäristöön ja myös hyvin pieneen hetkeen menneisyyttä samassa paikassa. Näin ikäänkuin on, mutta tätä voi käyttää kuitenkin ainoastaan lähinnä silloin, jos kaikki on täyttynyt jollain muuttumattomalla ja mihinkään reagoimattomalla arvolla tai nollalla. Eli äskeinen tarkoittaa pikemminkin aina sitä, että on valitettavasti tunnettava useita tai mielummin kaikkien pisteiden arvoja joka suuntaan ajassa ja avaruudessa ja kauas menneisyyteen tietääkseen juuri mitään.

      Ennen mahdollista alkuräjähdystä edeltävää Planckin aikaa, tai edes joitain vähemmän tiheitä jatkuvia inflaatioita, ei tarvitse edellyttää universumille toisia vaiheita eli faasimuunnosta, joka veisi sen systeemiksi, jossa ei ole yhtään aikaa (joskus kvanttitapauksessa ajan käymisestä ja radoista ajassa ei ole enää mitään tavanomaista). Joku muu systeemi olisi varmaan edelleen olemassa ja lakkaisi vain, jos olisi olemassa energiaa tai vastaavaa kykyä olla todennäköinen, jonka se menettää nykyfaasiin.

      B:"2.Mekanistinen fysiikka on reduktionistista ja käsittelee kaikkia objekteja suljettuina systeemeinä josta seuraa universumin lämpökuoleman oletus ja se että entropia voi vain lisääntyä. Ongelmana on että mistä se aikaisempi matala entropia on voinut syntyä koska ko. malli ei mahdollista entropian vähentymistä koska kokonaisuus tulkitaan suljetuksi systeemiksi."

      Jos uskot fysiikan entropiaan olet uskonut jo siihen, että objekteilla on makrotilan suureita ja mikrotiloja, ja nämä määrittävät jotain kuten elämän ja maailmankaikkeuden.

      MF voi olla reduktionistista tai ei riippuen siitä, millaisten objektien ja valitun skaalan suhteen käytät siitä tällaista filosofiatermiä. Kun objektit ovat pieniä, niillä on hyvin deterministinen liikelaki, joka on vähän kuten aaltoyhtälö edellä. Sillä ei ole entropiaa lainkaan eikä se vaikuta kokonaisuuden entropiaan lainkaan, jos sen ei anneta vaikuttaa kaikkien muiden objektien kanssa. Suuremmassa entropiassa näiden osasten tiloilla on vähemmän merkitystä ja ajatellaan että kaikki systeemin avaruus täyttyy samanlaisella tavalla aina vaikuttavilla joukoilla tuntemattomia mikrotiloja. Kokonaisuudella on siis vain makrotilan ominaisuuksia, joita kummallakin tasolla pätevät säilyvyyslait esim. pitävät voimassa kaikista hiukkasten vaihtamista muutoksista huolimatta. Missään kohdissa tämän systeemin avaruudessa ei voi tällöin tapahtua elämänkokoisia muutoksia, jos niitä yritettäisiin saada siitä vuorovaikuttamalla aineen kanssa saman kokoluokan makro-objektilla, joka pyrkisi esim. reagoimaan vain useisiin vuorovaikutuksiin hiukkastasolla (kun puhutaan ettei mitään tapahdu, tämä objekti on jo osa äskeistä systeemiä monin tavoin ollessaan samassa makrotilassa. Voi myös kuvitella tällaisen objektin muodostamista valitsemalla vain mielikuvituksellisen alueen jostain maksimientropian systeemistä ja miettiä mitä sellaisessa yleensä tapahtuu).

      1

      • Anonyymi

        Suuri osa entropiasta liittyy usein tähän, että on olemassa vain näitä isoja objekteja joiden pitäisi alkaa lämpöelää. Samalla entropian syy ei ole niin selvä, eli että jos pienet hiukkaset vuorovaikuttavat, niiden pyrkimys on yleensä muodostaa omilla tiloillaan yksi makrosysteemi, jota on mahdoton kuvata reduktionistisesti näiden hiukkasten avulla. Tai se on niin sekoittunut, että on sekä mahdollisimman vaikeata päästä tietämään, mikä niiden mikrotila on, ja samalla minkään muun hiukkasjoukon reagoida näiden hiukkasten välissä (ajattele tässä kohtaa, että ne alkaisivat levossa ensimmäisen systeemin kokonaisliikkeeseen nähden ja ottaisivat huomioon yhden hiukkasen kerrallaan) siten, että ne eivät päätyisi myös suurempaan epäjärjestykseen. Makrotila on myös hyvin erilainen periaatteiltaan kuin yksittäiset fysiikat. MF on kuitenkin onnistunut käyttämään näitä molempia ja saanut aikaan mallin universumille ja höyrykoneelle, jotka kumpikin lämpökuolevat kuten havainnot ainakin toiselle vahvistavat.

        Yhden hetken maksimoitunut entropia voi pienentyä nimenomaan koska MF on yhtenä efektinään sulkenut useita systeemejä toisistaan erilleen (joko täydellisesti tai vain entropian kannalta hidastettuun tilaan), mutta myöhemmin tuo ne yhteen samaksi systeemiksi. Se että näin ei tapahdu ihan milloin tahansa on kuitenkin havaintojen mukaista eikä tässä puhuta mistään ongelmasta. Jos jossain on matalampaa entropiaa kuin muualla (ja sinusta se on tosi matalaa), se voi tapahtua juuri äskeisellä tavalla: Yhdestä korkean entropian systeemistä esim. 100 identtistä systeemiä erotetaan toisistaan ja niiden entropia saavuttaa olemattoman huipun (jota ei voi ylittää); näistä vain 50 kohtaa toisensa uusissa systeemeissä ja tuloksena on paljon vaihtelua miten paljon entropiaa voi jossain vielä kasvattaa. Kohtaamisessa pitää vain välttyä siltä, että se on täydellisen tasainen jokaisen objektin ja mikrotilan suhten tai äärettömän nopea.

        B:"3.. Mekanistinen fysiikka on lineaarista eikä mahdollista itseorganisoitumista vaan ainoastaan yksisuuntaisen prosessin jonka lopputuloksena on täydellinen tasapainotila jossa ei enää voi tapahtua mitään."

        Äskeisessä kohdassa systeemien yhdistämistä voi pitää epälineaarisena lopussa, koska siinä on turbulenssia ja se on monimutkainen kuin maapallon ilmakehä (jostain kohtaa systeemiä voi tulla valoakin). Siinä mielessä epälineaarisuus voi auttaa, jotta systeemin mikrotilojen tilat organisoituvat epätasapainoon tai eivät epäorganisoidu kovin nopeasti, koska ne olivat jo hyvin järjestyksessä kun systeemit olivat kukin järjestäytyneessä kokonaisliikkeessään. Siihen verrattuna turbulentin systeemin epäentroppisuus on vain välimuotoista.

        MF ei itse ole lineaarinen, jos kenellekkään taitavalle matemaatikolle ei ole maksettu työstä sen linearisoimiseksi tapaus kerrallaan ks. esim.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Three-body_problem

        Täydellinen tasapaino tarkoittaa eri asioita, jos on kyseessä entropian maksimi (equilibrium) tai muutama yksittäinen hiukkanen. Hiukkasten klassinen entropia voi olla ja pysyä nollassa, ja tasapaino (stability) tarkoittaa esim. sitä, että tarpeeksi lyhyen perioidin muutos systeemin arvoissa (rata) on toistuvaa ja jos tämän voi todistaa olevan totta vielä äärettömän pitkän ajan kuluttua. Epälineaarisuus ei estä tälläisen systeemin olemassaoloa, mutta voi tehdä sen saavuttamisesta harvinaisen. Jotkut epälineaariset systeemit voivat olla päinvastoin hyviä hakeutumaan tasapainoratoihin. Joskus tällainen tasapaino tarkoittaa sitä, ettei tapahdu mitään tiettyä asiaa vaikka kuinka kauan tuijottaa ja tämä on lähinnä subjektiivista systeemin määrittelyä.

        B:"Aallot ja alkeishiukkaset ovat inerttejä, muuttumattomia, ei metabolismia."

        Tämä ei pidä paikkaansa kahden hiukkasen törmäyksessä, koska alkeishiukkasista voi muodostaa ei-alkeishiukkasia tai jotain, mikä on kaikkien mielestä muuttuvaa. Ne ovat muita stabiilempeja törmääjiä, ja jos näin ei olisi universumi vaikuttaisi samalta kuin silloin, kun siinä oli tarpeeksi energiaa lehahtaa kaikkien tilojen läpi eli kaikki voisi olla oskilloivien hiukkastyyppien puuroa.

        2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuri osa entropiasta liittyy usein tähän, että on olemassa vain näitä isoja objekteja joiden pitäisi alkaa lämpöelää. Samalla entropian syy ei ole niin selvä, eli että jos pienet hiukkaset vuorovaikuttavat, niiden pyrkimys on yleensä muodostaa omilla tiloillaan yksi makrosysteemi, jota on mahdoton kuvata reduktionistisesti näiden hiukkasten avulla. Tai se on niin sekoittunut, että on sekä mahdollisimman vaikeata päästä tietämään, mikä niiden mikrotila on, ja samalla minkään muun hiukkasjoukon reagoida näiden hiukkasten välissä (ajattele tässä kohtaa, että ne alkaisivat levossa ensimmäisen systeemin kokonaisliikkeeseen nähden ja ottaisivat huomioon yhden hiukkasen kerrallaan) siten, että ne eivät päätyisi myös suurempaan epäjärjestykseen. Makrotila on myös hyvin erilainen periaatteiltaan kuin yksittäiset fysiikat. MF on kuitenkin onnistunut käyttämään näitä molempia ja saanut aikaan mallin universumille ja höyrykoneelle, jotka kumpikin lämpökuolevat kuten havainnot ainakin toiselle vahvistavat.

        Yhden hetken maksimoitunut entropia voi pienentyä nimenomaan koska MF on yhtenä efektinään sulkenut useita systeemejä toisistaan erilleen (joko täydellisesti tai vain entropian kannalta hidastettuun tilaan), mutta myöhemmin tuo ne yhteen samaksi systeemiksi. Se että näin ei tapahdu ihan milloin tahansa on kuitenkin havaintojen mukaista eikä tässä puhuta mistään ongelmasta. Jos jossain on matalampaa entropiaa kuin muualla (ja sinusta se on tosi matalaa), se voi tapahtua juuri äskeisellä tavalla: Yhdestä korkean entropian systeemistä esim. 100 identtistä systeemiä erotetaan toisistaan ja niiden entropia saavuttaa olemattoman huipun (jota ei voi ylittää); näistä vain 50 kohtaa toisensa uusissa systeemeissä ja tuloksena on paljon vaihtelua miten paljon entropiaa voi jossain vielä kasvattaa. Kohtaamisessa pitää vain välttyä siltä, että se on täydellisen tasainen jokaisen objektin ja mikrotilan suhten tai äärettömän nopea.

        B:"3.. Mekanistinen fysiikka on lineaarista eikä mahdollista itseorganisoitumista vaan ainoastaan yksisuuntaisen prosessin jonka lopputuloksena on täydellinen tasapainotila jossa ei enää voi tapahtua mitään."

        Äskeisessä kohdassa systeemien yhdistämistä voi pitää epälineaarisena lopussa, koska siinä on turbulenssia ja se on monimutkainen kuin maapallon ilmakehä (jostain kohtaa systeemiä voi tulla valoakin). Siinä mielessä epälineaarisuus voi auttaa, jotta systeemin mikrotilojen tilat organisoituvat epätasapainoon tai eivät epäorganisoidu kovin nopeasti, koska ne olivat jo hyvin järjestyksessä kun systeemit olivat kukin järjestäytyneessä kokonaisliikkeessään. Siihen verrattuna turbulentin systeemin epäentroppisuus on vain välimuotoista.

        MF ei itse ole lineaarinen, jos kenellekkään taitavalle matemaatikolle ei ole maksettu työstä sen linearisoimiseksi tapaus kerrallaan ks. esim.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Three-body_problem

        Täydellinen tasapaino tarkoittaa eri asioita, jos on kyseessä entropian maksimi (equilibrium) tai muutama yksittäinen hiukkanen. Hiukkasten klassinen entropia voi olla ja pysyä nollassa, ja tasapaino (stability) tarkoittaa esim. sitä, että tarpeeksi lyhyen perioidin muutos systeemin arvoissa (rata) on toistuvaa ja jos tämän voi todistaa olevan totta vielä äärettömän pitkän ajan kuluttua. Epälineaarisuus ei estä tälläisen systeemin olemassaoloa, mutta voi tehdä sen saavuttamisesta harvinaisen. Jotkut epälineaariset systeemit voivat olla päinvastoin hyviä hakeutumaan tasapainoratoihin. Joskus tällainen tasapaino tarkoittaa sitä, ettei tapahdu mitään tiettyä asiaa vaikka kuinka kauan tuijottaa ja tämä on lähinnä subjektiivista systeemin määrittelyä.

        B:"Aallot ja alkeishiukkaset ovat inerttejä, muuttumattomia, ei metabolismia."

        Tämä ei pidä paikkaansa kahden hiukkasen törmäyksessä, koska alkeishiukkasista voi muodostaa ei-alkeishiukkasia tai jotain, mikä on kaikkien mielestä muuttuvaa. Ne ovat muita stabiilempeja törmääjiä, ja jos näin ei olisi universumi vaikuttaisi samalta kuin silloin, kun siinä oli tarpeeksi energiaa lehahtaa kaikkien tilojen läpi eli kaikki voisi olla oskilloivien hiukkastyyppien puuroa.

        2

        Joidenkin hiukkasten on oltava stabiileja hajoamistaan vastaan. Jos on olemassa kolmen pisteen verteksi, on olemassa kvanttiluvut ja varaukset, jotka säilyvät, jos yksi näistä kärjistä hajoaa kahdeksi muuksi. Hiukkanen, jonka lepoenergia ei ole samansuuruinen kuin toisten energioiden summa, ei voi kokea tätä hajoamista eli käydä verteksiä läpi hajoamisensa suunnassa. (Ja kolmen joukossa näitä ei ole monta.) Muutoin energia ei säilyisi koordinaatistossa, jossa hajoaja on levossa. Jokaisen hajoamisen olisi oltava mahdollinen myös tämän koordinaatiston mielestä, joten hiukkasen nopeuttaminen ei tee siitä hajoavaa. Jos kolmen pisteen verteksiä ei ole, hiukkanen esim. fermionina ei tuota välttämättä yhtään vuorovaikutushiukkasia ja kanna sen vuorovaikutuksen varaustakaan. Vaikka jokin useamman pisteen verteksi on olemassa joillekin kentille, sellainen ei muodosta tunnettua materiaa. Tämä hiukkanen vaikuttaisi esim. vain itseensä ja hyvin harvoin ehdottoman läheltä.

        B:"Aallot ovat aina vastine sen aallon ulkopuoliselle vaikutukselle. Aaltofunktiot ovat aina lineaarisia ja "takaatuuppaavia" ja edellyttävät jonkin ulkopuolisen syyn jonka seurauksia ne ovat."

        Aallon syntyminen on sitä samaa, mitä aallon häviäminen, ja mitä sen aiheuttamat asiat ovat. Systeemissä ei ole mitään tapahtumia, jos aallot siinä vain ovat.

        Joskus se, että aaltofunktio on joka tilanteessa lineaarinen ja ajassa noin määritelty, riippuu romahtamisen ja mittaamisen tulkinnasta. QM:n lineaarisuus tarkoittaa samaa kuin se, että jokainen aalto on aina superpositio mistä tahansa aalloista, joita voi keksiä lisää. QM on tehty sitä varten, että suureilla voisi olla useampi kuin yksi arvo yhtäaikaa. Tälle voidaan saavuttaa mallinnus siten, että jokainen objekti on matemaattinen rakenne, joka voidaan jakaa ainakin niihin osiin, jotka merkitsisivät niitä suureen arvoja, joita vaaditaan olevan olemassa. Lisäksi on ajateltu, että joskus objektin suureella on vain yksi arvo ja muista olisi päästävä eroon. Jos malli on lisäksi lineaarinen, on mahdollista tehdä matemaattinen olio, jota voi käännellä ja muovata lisätäkseen tai muuttaakseen suureen saamien arvojen jokaista omaa osuutta. Jos se on väärin tehty, niin samaan pitää kuitenkin pystyä epälineaarisessa versiossa.

        B:"Energian säilymisenlaki liittyy..."

        B:"1. Itseorganisoituvaa, metabolisoituvaa reaktion ja diffuusion vaihtelua takaisinkytkentöjen avulla. Jatkuva "luominen" jossa uutta ainetta ja energiaa syntyy jatkuvasti "tyhjiön" fluktuaatioista joka on ikuinen prosessi ilman alkua ja loppua."

        Oletko aivan varma, että systeemi, johon tulee koko ajan lisää energiaa, voi olla ikuinen? Ja taas jos katsot alkuräjähdystä, sen alussa ollut korkean energiatiheyden vaihe oli suhteellisetlta entropialtaan suurempi, jos katsoo vain kineettisen energian tiloja. Itseorganisoituvuus, joka vaatii energiaa, tulisi melkein ulkopuolelta eikä kyseinen organisoituvuus edes vaadi uutta fysiikkaa itseään varten.

        Takaisinkytkentä esim. yhdestä hiukkasesta itseensä (yleensä kun kvanttihiukkanen reagoi omaan gravitaatioonsa) ei muuta sitä, että toisiaan kohdatessaan hiukkaset pyrkisivät entropian kasvuun. Diffuusio (tässä derivaatta jonka mukaan levitään laajemmalle, vaikka tarkoittaa joskus kahden aineen sekoittamista) ei vaadi avukseen mitään ja on aina olemassa noissa videoissa. Fyysiset hiukkaset eivät diffusioidu samalla tavalla välttämättä koskaan, koska ne ovat painovoimakentässä, joka vetää ne tiiviimpään kasaan. Muutoin toki pienemmät ainemäärät lakkaavat kasvattamasta entropiaa melkein kokonaan, jos ne muuttuvat lähes 0-Kelvinin kaasuksi joka laajenee tyhjyyteen (noissa videoissa on meneillään joku diffuusio laatikossa). Elämän on helppo toimia reaktio-diffuusion kaltaisena jossain suolen sisällä, kun se elää entropiaa kasvattavassa systeemissä. Jos kaasun ns. diffuusiossa käyttää samaa yhtälöä, on jo täysin hyväksynyt sen, että kaasun entropia on maksimoitu ja se vain sekoittuu toisen täysin tasaisen kaasun lomaan. Tyhjiöön vapautettava kaasu on kuitenkin vain Navier-Stokes tai Boltzmannin yhtälöiden ratkaistavissa. Näidenkin yhtälöiden tarkkuus ilmiötä varten on jollain sellaisella tasolla kuin MF on pahimmillaan aina ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joidenkin hiukkasten on oltava stabiileja hajoamistaan vastaan. Jos on olemassa kolmen pisteen verteksi, on olemassa kvanttiluvut ja varaukset, jotka säilyvät, jos yksi näistä kärjistä hajoaa kahdeksi muuksi. Hiukkanen, jonka lepoenergia ei ole samansuuruinen kuin toisten energioiden summa, ei voi kokea tätä hajoamista eli käydä verteksiä läpi hajoamisensa suunnassa. (Ja kolmen joukossa näitä ei ole monta.) Muutoin energia ei säilyisi koordinaatistossa, jossa hajoaja on levossa. Jokaisen hajoamisen olisi oltava mahdollinen myös tämän koordinaatiston mielestä, joten hiukkasen nopeuttaminen ei tee siitä hajoavaa. Jos kolmen pisteen verteksiä ei ole, hiukkanen esim. fermionina ei tuota välttämättä yhtään vuorovaikutushiukkasia ja kanna sen vuorovaikutuksen varaustakaan. Vaikka jokin useamman pisteen verteksi on olemassa joillekin kentille, sellainen ei muodosta tunnettua materiaa. Tämä hiukkanen vaikuttaisi esim. vain itseensä ja hyvin harvoin ehdottoman läheltä.

        B:"Aallot ovat aina vastine sen aallon ulkopuoliselle vaikutukselle. Aaltofunktiot ovat aina lineaarisia ja "takaatuuppaavia" ja edellyttävät jonkin ulkopuolisen syyn jonka seurauksia ne ovat."

        Aallon syntyminen on sitä samaa, mitä aallon häviäminen, ja mitä sen aiheuttamat asiat ovat. Systeemissä ei ole mitään tapahtumia, jos aallot siinä vain ovat.

        Joskus se, että aaltofunktio on joka tilanteessa lineaarinen ja ajassa noin määritelty, riippuu romahtamisen ja mittaamisen tulkinnasta. QM:n lineaarisuus tarkoittaa samaa kuin se, että jokainen aalto on aina superpositio mistä tahansa aalloista, joita voi keksiä lisää. QM on tehty sitä varten, että suureilla voisi olla useampi kuin yksi arvo yhtäaikaa. Tälle voidaan saavuttaa mallinnus siten, että jokainen objekti on matemaattinen rakenne, joka voidaan jakaa ainakin niihin osiin, jotka merkitsisivät niitä suureen arvoja, joita vaaditaan olevan olemassa. Lisäksi on ajateltu, että joskus objektin suureella on vain yksi arvo ja muista olisi päästävä eroon. Jos malli on lisäksi lineaarinen, on mahdollista tehdä matemaattinen olio, jota voi käännellä ja muovata lisätäkseen tai muuttaakseen suureen saamien arvojen jokaista omaa osuutta. Jos se on väärin tehty, niin samaan pitää kuitenkin pystyä epälineaarisessa versiossa.

        B:"Energian säilymisenlaki liittyy..."

        B:"1. Itseorganisoituvaa, metabolisoituvaa reaktion ja diffuusion vaihtelua takaisinkytkentöjen avulla. Jatkuva "luominen" jossa uutta ainetta ja energiaa syntyy jatkuvasti "tyhjiön" fluktuaatioista joka on ikuinen prosessi ilman alkua ja loppua."

        Oletko aivan varma, että systeemi, johon tulee koko ajan lisää energiaa, voi olla ikuinen? Ja taas jos katsot alkuräjähdystä, sen alussa ollut korkean energiatiheyden vaihe oli suhteellisetlta entropialtaan suurempi, jos katsoo vain kineettisen energian tiloja. Itseorganisoituvuus, joka vaatii energiaa, tulisi melkein ulkopuolelta eikä kyseinen organisoituvuus edes vaadi uutta fysiikkaa itseään varten.

        Takaisinkytkentä esim. yhdestä hiukkasesta itseensä (yleensä kun kvanttihiukkanen reagoi omaan gravitaatioonsa) ei muuta sitä, että toisiaan kohdatessaan hiukkaset pyrkisivät entropian kasvuun. Diffuusio (tässä derivaatta jonka mukaan levitään laajemmalle, vaikka tarkoittaa joskus kahden aineen sekoittamista) ei vaadi avukseen mitään ja on aina olemassa noissa videoissa. Fyysiset hiukkaset eivät diffusioidu samalla tavalla välttämättä koskaan, koska ne ovat painovoimakentässä, joka vetää ne tiiviimpään kasaan. Muutoin toki pienemmät ainemäärät lakkaavat kasvattamasta entropiaa melkein kokonaan, jos ne muuttuvat lähes 0-Kelvinin kaasuksi joka laajenee tyhjyyteen (noissa videoissa on meneillään joku diffuusio laatikossa). Elämän on helppo toimia reaktio-diffuusion kaltaisena jossain suolen sisällä, kun se elää entropiaa kasvattavassa systeemissä. Jos kaasun ns. diffuusiossa käyttää samaa yhtälöä, on jo täysin hyväksynyt sen, että kaasun entropia on maksimoitu ja se vain sekoittuu toisen täysin tasaisen kaasun lomaan. Tyhjiöön vapautettava kaasu on kuitenkin vain Navier-Stokes tai Boltzmannin yhtälöiden ratkaistavissa. Näidenkin yhtälöiden tarkkuus ilmiötä varten on jollain sellaisella tasolla kuin MF on pahimmillaan aina ollut.

        Videoissa on kuva massan tiheydestä tms., mutta niistä ei voi päätellä, mitä faasiavaruudessa tapahtuu. Sen kuitenkin näkee ettei ole syntynyt merkittäviä virtauksia, joten noissa kuvissa katsellaan entropiansa maksimoineita kiiinteitä objekteja tai vain symmetrisesti edestakaisin paikallaan käpertelevää fluidia, jonka sisällä olevaa pientä liikettä ei näkisi muutenkaan. Sellainen fluidi, jossa tarvittaisiin epälineaarista turbulenssia, on yleensä fluidi, joka jostain syystä virtaa eri kohdissaan nopeuksilla, jotka vaihtelevat paljon. Et välttämättä halua aloittaa tällaisesta tilanteesta, koska sinua kiinnostaa eniten, voisiko paikallaan ja tasapainossa oleva fludi kehittää jonkun virtauksen ihan itsestään.
        https://www.youtube.com/watch?v=OzUCPAD4YDQ
        Ja näin ei ole: kaikki fluidiratkaisut lopettavat vähitellen niissä olevat turbulentit virtaukset ja muuttavat sen lämmöksi. Virrat silti jatkuvat tosi kauan ja niin kauan, että voisi tässäkin kohtaa ajatella, että jos objekti, jolla enropiaa mitataan on suurempi kuin virtauspyörteiden skaala, ei tällä objektilla eroteta fluidi- ja tasapainoratkaisua toisistaan. Jos fluidi on gravitaation-alainen sen virtaukset ja kiinteät liikkeet jatkuvat myös tai jopa lisääntyvät välivaiheissa.

        Aiemmin mainitussa inflaatiossa syntyy energiaa, kun avaruus laajentaa aluetta, jossa on kvanttitila, jolla on useita tyhjiöitä ja erot niiden välillä ovat oikeaa energiaa, mutta missään ei ole lopulta kasvavaa energian tiheyttä.

        B:"2. Reaktio-diffuusiofysiikka on holistista ja käsittelee avomien systeemien keskinäisiä vuorovaikutuksia jossa entropia ja negentropia toimivat yhdessä eli uusia systeemejä sekä syntyy että vanhoja systeemejä hajoaa jatkuvasti. (Yleinen systeemiteoria-Ludwig von Bertalanffy). Systeemit käyttävät hyväkseen muiden systeemien entropiaa ( esim. syöminen ja syödyksi tuleminen eliöiden tasolla) "

        Systeeminsä voi pilkkoa millaisiin alisysteemeihin tahansa, mutta millekkään ei pitäisi käyttää avoimen systeemin periaatetta. Silloin ei vain otettaisi mitään vastuuta siitä, että muun universumin entropia kasvaa valitun osan ominaisuuksien hyväksi.

        Vuorovaikutuksen ollessa kyseessä ainoa, mitä negentropia tekee, on tehdä tilaa entropialle. MF synnyttää rajatut alisysteemit spontaanisti silloin, kun FLRW-avaruus laajenee. Siinä ajatellaan, ettei gravitaatio muodostu hiukkasista, jolloin kokonaista hiukkassysteemiä kahden materian systeemin välillä ei ikäänkuin ole. Muutoin gravitaaton entropia voitaisiin laskea myös ja sillä voisi olla joku tapa tehdä avaruudesta ja materiasta aina mahdollisimman sekoitettua.

        B:"Fysikaalisten hiukkasten ja aaltojen eksplisiittisen eli mittattavissa ja havaittavissa olevan järjestyksen taustalla ja ylläpitäjänä on implisiittinen kvanttitason alapuolella oleva jatkuvasti fluktuoituva dynaaminen eetteritaso ..."

        On olemassa eräs sähkömagnetisminen potentiaalivektori, joka on "nykyinen", jolla on pajlon tunnistetut vapausasteet, jotka muodostavat poikittaisen aallon, joka kuitenkin on nollasumma aalto, jos kyseessä on kaikki vakuumin tilat. Sillä on myös vähemmän käytetyt vapausasteet liittyen pitkittäisiin aaltoihin, joita ei monessa tapauksessa lasketa edes, kun virtuaalihiukkasia muutoin käytetään. Toisen informaatio ei ole informaatiota toisesta näistä (kun molemmat ovat olemassa yhdessä pisteessä). Saman kentän tila (seurataan sitä mihin tahansa) ei voi aina muuttua toiseksi aalloksi siinä (kun sanot että muunnosvektori olisi tarkka määritelmä tilalle tms. ja jostain muusta voisi tulla sitä), koska tilalla on säilyviä suureita ja kaikki mitä seuraavaksi on, on otettava ne huomioon. Vahvemmin voi olla myös, että koska erikoista tilaa käytetään vain jossain väliaineessa, ikäänkuin ensimmäinen tila pysyy aina omanlaisenaan, kun se propagoi vapaasti eli noudattaa jotain liikeyhtälöä, missä vapausasteet eivät sekoitu.

        Kvanttityhjiön tilat eivät ole muutettavissa energiaksi, vaan ne ovat jo energiaa. Tällöin tilat eivät esim. ota yhtään energiaa vastaan paitsi sillä tavalla, että energia jää olemaan jossain muussa muodossa, jota kutsut eksplisiittiseksi. Informaatio kvanttivakuumista ei voi hävitä ja muuttua, koska tämä tekisi universumista jotenkin uudenlaisen rajaamalla energian ottamien muotojen mahdollisuutta. Kun informaatiolla tarkoitetaan kentän arvoa tai todennäköisyysamplitudia, kaikki energia on jo sitä informaatiota, että tällä arvolla on pisteissä ja ajassa oskilloiva muoto tai eri derivaattoja.

        4


      • Anonyymi

        "Onko nyt olemassa aikaa? ."

        Einsteinin suhteellisuusteorioiden pohjalta on spekuloitu ns blokkiuniversumista jossa ei ole aikaa vaan kaikki ajan hetket ovat tavallaan jo olemassa.

        Michelson-Morley kokeessa ei otettu huomioon maapallon rotaatiota (Sagnac) ja kaikissa luonnon systeemeissä on rotaatiota rotaatioiden sisällä aina alkeishiukkasten spineihin asti. Einstein ei ottanut huomioon rotaatiota suhteellisuusteorioissaan ja kehitteli 1920-luvulla yhtenäiskenttämalleja joissa ns. torsion vaikutuksen kautta rotaatio huomioitiin. Tuo torsion vaikutus mahdollistaa aika-avaruuden lokaalin manipuloimisen esim. labraolosuhteissa jolloin voidaan tuottaa sekä ajan että paikan vääristymiä.

        Valonnopeus on aina mitattu 2-suuntaisesti ja koska gravitaation voimakkuus vaikuttaa kelloihin esim. gps-tekniikassa niin voidaan myös olettaa että valonnopeus on vakio vain jos gravitaatiokentän voimakkuus on vakio jolloin koko suhteellisuusteorioiden ja kosmologian teorioista putoaa pohja pois. Mustassa aukossa valonnopeus on 0 kun taas syvässä galaksien välisessä avaruudessa se saattaa lähestyä ääretöntä.

        Mielestäni aikaa ei edelleenkään ymmärretä kunnolla. Useimmat fysiikan kaavat toimivat ilman ajan suuntaa kun taas toisaalta entropia on usein määritelty ajan suunnaksi.

        Ajan voi myös hahmottaa moniulotteisena eli esim. 3 ulotteisena tähän tapaan:

        1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)

        2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt).
        3) ajaton potentiaalisuus joka on vapaa entropiasta

        David Bohm teoksessaan 'Wholeness and implicate order' erotti toisistaan ns. eksplisiittisen todellisuuden joka vastaa suurinpiirtein nykyfysiikan käsitystä aineesta ja sitten toisaalta sen pohjalla ja taustalla vaikuttavan implisiittisen järjestyksen. Tietyssä mielessä todellisuus "materialisoituu" (=aktualisoituu) tai erilaistuu tyhjiötason potentiaalienergiasta nimenomaan aikaulottuvuuden kautta ja se implisiittinen järjestys on se mitä kutsutaan kvanttityhjiöksi tai nollapiste-energiaksi.

        Aika ja paikka(=aine) liittyvät kiinteästi toisiinsa eli siinä mielessä Einstein oli oikeassa mutta todellisuuden aika-aspektin kokonaan hylkääminen on silti minusta suuri virhe.
        Alkuräjähdysmalli perustuu muutamaan perusoletukseen jotka voidaan minusta selittää paljon paremmin toisella tavalla eli jatkuvan luomisen mallilla jossa ei ole vajaan 14 miljardin vuoden rajoitusta joka aiheuttaa ongelmia hyvin suurten galaksiklustereiden ja hyvin vanhojen galaksien suhteen bb-mallissa.

        1) kosminen 2,7K taustasäteily on jatkuvaa hiukkasten syntyä kaikkialla kvanttityhjiössä

        2) punasiirtymä - "väsynyt" valo eli fotonit menettävät energiaansa keskimäärin 7,4% (LaViolette) miljardissa vuodessa tähtien välisessä avaruudessa mikä ei ole nykylaittein mitattavissa tai esim. Halton Arpin malli nuorten galaksien evoluutiosta jolloin punasiirtymä niissä tapauksisa ei liity etäisyyteen vaan ehkä juuri siihen nopeuteen, intensiteettiin ja voimakkuuteen millä uutta ainetta syntyy niissä paikoissa kvanttityhjiön fluktuaatioissa.

        Koska antiaine on epästabiilisempaa kuin aine niin sitä syntyy vähemmän kvanttityhjiön kaaosmaisessa fluktuaatiossa

        Aineen synty kvanttityhjiöstä on hyvin hidasta mutta tietyn kriittisen vaiheen ylitettyään voi olla eksponentiaalista tietyissä paikoissa eli aine kasaantuu tähdiksi, galakseiksi ja galaksirtyhmiksi kun aineellistumisprosessi on niissä paikoissa onnistunut ensin käynnistymään eli eri alueet ovat hyvin eri tavalla hedelmällisiä aineen syntymisen suhteen.

        Evoluutio ei ala vasta biologisten eliöiden tasolla vaan jo siellä kvanttitason fluktuaatioissa tapahtuu ns. darwinistista luonnonvalintaa sen suhteen minkälaista ainetta pääsee ilmaantumaan implisiittisen hyperdimensionaalisen kvanttityhjiötason ja eksplisiittisen 3d+t tason rajapinnassa.

        jatkuu...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko nyt olemassa aikaa? ."

        Einsteinin suhteellisuusteorioiden pohjalta on spekuloitu ns blokkiuniversumista jossa ei ole aikaa vaan kaikki ajan hetket ovat tavallaan jo olemassa.

        Michelson-Morley kokeessa ei otettu huomioon maapallon rotaatiota (Sagnac) ja kaikissa luonnon systeemeissä on rotaatiota rotaatioiden sisällä aina alkeishiukkasten spineihin asti. Einstein ei ottanut huomioon rotaatiota suhteellisuusteorioissaan ja kehitteli 1920-luvulla yhtenäiskenttämalleja joissa ns. torsion vaikutuksen kautta rotaatio huomioitiin. Tuo torsion vaikutus mahdollistaa aika-avaruuden lokaalin manipuloimisen esim. labraolosuhteissa jolloin voidaan tuottaa sekä ajan että paikan vääristymiä.

        Valonnopeus on aina mitattu 2-suuntaisesti ja koska gravitaation voimakkuus vaikuttaa kelloihin esim. gps-tekniikassa niin voidaan myös olettaa että valonnopeus on vakio vain jos gravitaatiokentän voimakkuus on vakio jolloin koko suhteellisuusteorioiden ja kosmologian teorioista putoaa pohja pois. Mustassa aukossa valonnopeus on 0 kun taas syvässä galaksien välisessä avaruudessa se saattaa lähestyä ääretöntä.

        Mielestäni aikaa ei edelleenkään ymmärretä kunnolla. Useimmat fysiikan kaavat toimivat ilman ajan suuntaa kun taas toisaalta entropia on usein määritelty ajan suunnaksi.

        Ajan voi myös hahmottaa moniulotteisena eli esim. 3 ulotteisena tähän tapaan:

        1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)

        2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt).
        3) ajaton potentiaalisuus joka on vapaa entropiasta

        David Bohm teoksessaan 'Wholeness and implicate order' erotti toisistaan ns. eksplisiittisen todellisuuden joka vastaa suurinpiirtein nykyfysiikan käsitystä aineesta ja sitten toisaalta sen pohjalla ja taustalla vaikuttavan implisiittisen järjestyksen. Tietyssä mielessä todellisuus "materialisoituu" (=aktualisoituu) tai erilaistuu tyhjiötason potentiaalienergiasta nimenomaan aikaulottuvuuden kautta ja se implisiittinen järjestys on se mitä kutsutaan kvanttityhjiöksi tai nollapiste-energiaksi.

        Aika ja paikka(=aine) liittyvät kiinteästi toisiinsa eli siinä mielessä Einstein oli oikeassa mutta todellisuuden aika-aspektin kokonaan hylkääminen on silti minusta suuri virhe.
        Alkuräjähdysmalli perustuu muutamaan perusoletukseen jotka voidaan minusta selittää paljon paremmin toisella tavalla eli jatkuvan luomisen mallilla jossa ei ole vajaan 14 miljardin vuoden rajoitusta joka aiheuttaa ongelmia hyvin suurten galaksiklustereiden ja hyvin vanhojen galaksien suhteen bb-mallissa.

        1) kosminen 2,7K taustasäteily on jatkuvaa hiukkasten syntyä kaikkialla kvanttityhjiössä

        2) punasiirtymä - "väsynyt" valo eli fotonit menettävät energiaansa keskimäärin 7,4% (LaViolette) miljardissa vuodessa tähtien välisessä avaruudessa mikä ei ole nykylaittein mitattavissa tai esim. Halton Arpin malli nuorten galaksien evoluutiosta jolloin punasiirtymä niissä tapauksisa ei liity etäisyyteen vaan ehkä juuri siihen nopeuteen, intensiteettiin ja voimakkuuteen millä uutta ainetta syntyy niissä paikoissa kvanttityhjiön fluktuaatioissa.

        Koska antiaine on epästabiilisempaa kuin aine niin sitä syntyy vähemmän kvanttityhjiön kaaosmaisessa fluktuaatiossa

        Aineen synty kvanttityhjiöstä on hyvin hidasta mutta tietyn kriittisen vaiheen ylitettyään voi olla eksponentiaalista tietyissä paikoissa eli aine kasaantuu tähdiksi, galakseiksi ja galaksirtyhmiksi kun aineellistumisprosessi on niissä paikoissa onnistunut ensin käynnistymään eli eri alueet ovat hyvin eri tavalla hedelmällisiä aineen syntymisen suhteen.

        Evoluutio ei ala vasta biologisten eliöiden tasolla vaan jo siellä kvanttitason fluktuaatioissa tapahtuu ns. darwinistista luonnonvalintaa sen suhteen minkälaista ainetta pääsee ilmaantumaan implisiittisen hyperdimensionaalisen kvanttityhjiötason ja eksplisiittisen 3d+t tason rajapinnassa.

        jatkuu...

        Kvanttityhjiön potentiaalitaso määrittelee tilastollisesti kaiken mitä eksplisiittisen aineellisella tasolla tapahtuu vaikkakin aina viiveellä koska se edellyttää tietyn kriittisen tason saavuttamista ilmentyäkseen.

        Koska tietyssä mielessä ns. tietoisuus on sama asia kuin tuo kvanttityhjiön epälokaali potentiaalinen taso niin tietoisuuden ja aineen tason todennäköisyysaaltojen (Schrödinerin aaltofunktio) välillä on olemassa selkeä takaisinkytkentä varsinkin koherentin joukkointention tasolla (kausaliteetti ikäänkuin aikaulottuvuuden kautta).

        "Tavallinen" kausaliteetti tarkoittaa sitä että edellisen ajanhetken (delta-t miinus aikayksikkö) fysikaalinen konfiguraatio määrittelee yksiselitteisesti seuraavan ajanhetken fysikaalisen konfiguraation kun taas aivan toisenlainen kausaliteetti vallitsee elollisten ja tietoisten olioiden tapauksessa.

        Tätä voi olla vaikea hahmottaa eikä se onnistu vain vertaamalla yhtä tai paria väitettä kerrallaan vallitsevassa teoreettisessa viitekehyksessä koska toisenlainen hahmotus edellyttää omanlaisensa viitekehyksen jonka puitteissa ko. väitteet ovat mielekkäitä eli ei riitä muutaman parametrin muuttaminen vaan koko hahmotuksen tai paradigman pitää muuttua tulkintoineen ja perusoletuksineen.

        Koko nykyinen fysiikan & kosmologian hahmotus perustuu maanpäällisiin tai korkeintaan lähiavaruudessa tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin joten on ennenaikaista lyödä lukkoon mitään teoreettista mallia oikeastaan minkään tieteen osa-alueen suhteen ja mahdollisuuksia spekulointiin on edelleen runsaasti jos ei jumituta dogmaattisuuteen.

        Todellisuus on täynnä aidosti avoimia kysymyksiä ja kaikki olemassaoleva tiede on vain kevyttä pintaraapaisua koko todellisuudesta.

        ...

        En nyt ehdi vastata noihin muihin kommenteihisi (2-4) kun siinä menisi koko päivä mutta ehkä joskus myöhemmin... :D

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko nyt olemassa aikaa? ."

        Einsteinin suhteellisuusteorioiden pohjalta on spekuloitu ns blokkiuniversumista jossa ei ole aikaa vaan kaikki ajan hetket ovat tavallaan jo olemassa.

        Michelson-Morley kokeessa ei otettu huomioon maapallon rotaatiota (Sagnac) ja kaikissa luonnon systeemeissä on rotaatiota rotaatioiden sisällä aina alkeishiukkasten spineihin asti. Einstein ei ottanut huomioon rotaatiota suhteellisuusteorioissaan ja kehitteli 1920-luvulla yhtenäiskenttämalleja joissa ns. torsion vaikutuksen kautta rotaatio huomioitiin. Tuo torsion vaikutus mahdollistaa aika-avaruuden lokaalin manipuloimisen esim. labraolosuhteissa jolloin voidaan tuottaa sekä ajan että paikan vääristymiä.

        Valonnopeus on aina mitattu 2-suuntaisesti ja koska gravitaation voimakkuus vaikuttaa kelloihin esim. gps-tekniikassa niin voidaan myös olettaa että valonnopeus on vakio vain jos gravitaatiokentän voimakkuus on vakio jolloin koko suhteellisuusteorioiden ja kosmologian teorioista putoaa pohja pois. Mustassa aukossa valonnopeus on 0 kun taas syvässä galaksien välisessä avaruudessa se saattaa lähestyä ääretöntä.

        Mielestäni aikaa ei edelleenkään ymmärretä kunnolla. Useimmat fysiikan kaavat toimivat ilman ajan suuntaa kun taas toisaalta entropia on usein määritelty ajan suunnaksi.

        Ajan voi myös hahmottaa moniulotteisena eli esim. 3 ulotteisena tähän tapaan:

        1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)

        2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt).
        3) ajaton potentiaalisuus joka on vapaa entropiasta

        David Bohm teoksessaan 'Wholeness and implicate order' erotti toisistaan ns. eksplisiittisen todellisuuden joka vastaa suurinpiirtein nykyfysiikan käsitystä aineesta ja sitten toisaalta sen pohjalla ja taustalla vaikuttavan implisiittisen järjestyksen. Tietyssä mielessä todellisuus "materialisoituu" (=aktualisoituu) tai erilaistuu tyhjiötason potentiaalienergiasta nimenomaan aikaulottuvuuden kautta ja se implisiittinen järjestys on se mitä kutsutaan kvanttityhjiöksi tai nollapiste-energiaksi.

        Aika ja paikka(=aine) liittyvät kiinteästi toisiinsa eli siinä mielessä Einstein oli oikeassa mutta todellisuuden aika-aspektin kokonaan hylkääminen on silti minusta suuri virhe.
        Alkuräjähdysmalli perustuu muutamaan perusoletukseen jotka voidaan minusta selittää paljon paremmin toisella tavalla eli jatkuvan luomisen mallilla jossa ei ole vajaan 14 miljardin vuoden rajoitusta joka aiheuttaa ongelmia hyvin suurten galaksiklustereiden ja hyvin vanhojen galaksien suhteen bb-mallissa.

        1) kosminen 2,7K taustasäteily on jatkuvaa hiukkasten syntyä kaikkialla kvanttityhjiössä

        2) punasiirtymä - "väsynyt" valo eli fotonit menettävät energiaansa keskimäärin 7,4% (LaViolette) miljardissa vuodessa tähtien välisessä avaruudessa mikä ei ole nykylaittein mitattavissa tai esim. Halton Arpin malli nuorten galaksien evoluutiosta jolloin punasiirtymä niissä tapauksisa ei liity etäisyyteen vaan ehkä juuri siihen nopeuteen, intensiteettiin ja voimakkuuteen millä uutta ainetta syntyy niissä paikoissa kvanttityhjiön fluktuaatioissa.

        Koska antiaine on epästabiilisempaa kuin aine niin sitä syntyy vähemmän kvanttityhjiön kaaosmaisessa fluktuaatiossa

        Aineen synty kvanttityhjiöstä on hyvin hidasta mutta tietyn kriittisen vaiheen ylitettyään voi olla eksponentiaalista tietyissä paikoissa eli aine kasaantuu tähdiksi, galakseiksi ja galaksirtyhmiksi kun aineellistumisprosessi on niissä paikoissa onnistunut ensin käynnistymään eli eri alueet ovat hyvin eri tavalla hedelmällisiä aineen syntymisen suhteen.

        Evoluutio ei ala vasta biologisten eliöiden tasolla vaan jo siellä kvanttitason fluktuaatioissa tapahtuu ns. darwinistista luonnonvalintaa sen suhteen minkälaista ainetta pääsee ilmaantumaan implisiittisen hyperdimensionaalisen kvanttityhjiötason ja eksplisiittisen 3d+t tason rajapinnassa.

        jatkuu...

        Hiukan sivukommenttia.

        "Mielestäni aikaa ei edelleenkään ymmärretä kunnolla. Useimmat fysiikan kaavat toimivat ilman ajan suuntaa kun taas toisaalta entropia on usein määritelty ajan suunnaksi."

        B. on oikeassa siinä, että "aika" tuntuu hyvin sekavalta asialta, aikatermiä
        käytetään hyvin löysän tuntuisesti.
        Fysiikan lakien symmetrisyys ja entropian epäsymmetrisyys ovat tietysti
        hiukan eri asioita, vaikka aikatermiä käytetään tuossa aika samalla tavalla.

        B. yrittää selventää osaltaan aikatermin käyttöä, mutta valitettavasti esimerkit
        vain jatkavat "aikaan" liittyvää hämmenystä.

        "Ajan voi myös hahmottaa moniulotteisena eli esim. 3 ulotteisena tähän tapaan:

        1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)

        2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt).
        3) ajaton potentiaalisuus joka on vapaa entropiasta ".

        1. Lineaarinen aika, valitettavasti B. käyttää esimerkkinä abstraktista, hyvin
        pelkistettyä matemaattista esimerkkiä, vaikka huomattavasti parempia
        esimerkkejä lineaarisuudesta olisi vaikka kuinka paljon.

        2. Syklinen aika, B. näköjään tarkoittaakin linearisessa ajassa olevia pieniä
        pyörteisiä jaksollisia tapahtumia ja esim kiteiden ominaisuuksia tietyissä
        tilanteissa, Nämä istuvat edelleen lineaariseen aikaan.

        3. Tämä olisi kyllä vaatinut esimerkin, muuten tämä on vaikeasti
        ymmärrettävä, nin epäselvä että mahdollisuus väärin tulkinalle on liian suuri.

        Onko tuossa esitetty ajan 3-ulotteinen luonne, minusta lähinnä kolme
        tapaa käyttää aikatermiä hiukan epämääräisesti. Ajan luonne ei ainakaan
        selventynyt noista esimerkeistä.

        Inkakansalla oli aika mielenkiintoinen tapa kuvata aikaa hieman 2-ulotteisena
        ja ihmisen asema siinä.
        En lähde kuvailemaa sitä, hakukoneilla voi hakea hyviä kuvauksia.

        AR


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kvanttityhjiön potentiaalitaso määrittelee tilastollisesti kaiken mitä eksplisiittisen aineellisella tasolla tapahtuu vaikkakin aina viiveellä koska se edellyttää tietyn kriittisen tason saavuttamista ilmentyäkseen.

        Koska tietyssä mielessä ns. tietoisuus on sama asia kuin tuo kvanttityhjiön epälokaali potentiaalinen taso niin tietoisuuden ja aineen tason todennäköisyysaaltojen (Schrödinerin aaltofunktio) välillä on olemassa selkeä takaisinkytkentä varsinkin koherentin joukkointention tasolla (kausaliteetti ikäänkuin aikaulottuvuuden kautta).

        "Tavallinen" kausaliteetti tarkoittaa sitä että edellisen ajanhetken (delta-t miinus aikayksikkö) fysikaalinen konfiguraatio määrittelee yksiselitteisesti seuraavan ajanhetken fysikaalisen konfiguraation kun taas aivan toisenlainen kausaliteetti vallitsee elollisten ja tietoisten olioiden tapauksessa.

        Tätä voi olla vaikea hahmottaa eikä se onnistu vain vertaamalla yhtä tai paria väitettä kerrallaan vallitsevassa teoreettisessa viitekehyksessä koska toisenlainen hahmotus edellyttää omanlaisensa viitekehyksen jonka puitteissa ko. väitteet ovat mielekkäitä eli ei riitä muutaman parametrin muuttaminen vaan koko hahmotuksen tai paradigman pitää muuttua tulkintoineen ja perusoletuksineen.

        Koko nykyinen fysiikan & kosmologian hahmotus perustuu maanpäällisiin tai korkeintaan lähiavaruudessa tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin joten on ennenaikaista lyödä lukkoon mitään teoreettista mallia oikeastaan minkään tieteen osa-alueen suhteen ja mahdollisuuksia spekulointiin on edelleen runsaasti jos ei jumituta dogmaattisuuteen.

        Todellisuus on täynnä aidosti avoimia kysymyksiä ja kaikki olemassaoleva tiede on vain kevyttä pintaraapaisua koko todellisuudesta.

        ...

        En nyt ehdi vastata noihin muihin kommenteihisi (2-4) kun siinä menisi koko päivä mutta ehkä joskus myöhemmin... :D

        Belisario

        B:"Einsteinin suhteellisuusteorioiden pohjalta on spekuloitu ns blokkiuniversumista jossa ei ole aikaa vaan kaikki ajan hetket ovat tavallaan jo olemassa. "

        Blokkiuniversumin voi spekuloida pelkkien Newtonin teorioiden pohjalta, missä fysiikka on puhtaan determinististä. Suhteellisuusteoriassa hämäisi se, että aika on dynaamista. Silloin kannattaa puhua aikablokin sijaan parametriblokista, jos olisi selvemmin aina parametrin asemassa oleva yksi muuttuja, jota voi käyttää kaikille eri ajan metriikoille, jotka blokki tarvitsee.

        B:"Einstein ei ottanut huomioon rotaatiota suhteellisuusteorioissaan ja kehitteli 1920-luvulla yhtenäiskenttämalleja joissa ns. torsion vaikutuksen kautta rotaatio huomioitiin. Tuo torsion vaikutus mahdollistaa aika-avaruuden lokaalin manipuloimisen esim. labraolosuhteissa jolloin voidaan tuottaa sekä ajan että paikan vääristymiä."

        On enemmän tapoja ja tarpeita ottaa rotaatio ja spin huomioon, kuin se että aikaavaruus sisältää torsion. Jälkimmäisestä oli kaksi teoriaa
        https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein–Cartan_theory
        https://en.wikipedia.org/wiki/Teleparallelism
        joista yhdessä on kaarevuutta ja torsiota omaava avaruus. Toisessa avaruus ei ole kaareva vaan siinä pisteiden etäisyydet vaihtelevat ainoastaan torsiosta johtuen. Energian säilyminen on yksinkertaisempaa saada voimaan teleparallelismissa verrattuna GR:ään.

        Torsio+kaarevuus mallia on yritetty todistaa myös kierivien pulsarien avulla. Labrassa ja sen ulkopuolella jokainen tekee aika-avaruuden väristämistä kaikissa tapauksissa.

        B: "Valonnopeus on aina mitattu 2-suuntaisesti ja koska gravitaation voimakkuus vaikuttaa kelloihin esim. gps-tekniikassa niin voidaan myös olettaa että valonnopeus on vakio vain jos gravitaatiokentän voimakkuus on vakio jolloin koko suhteellisuusteorioiden ja kosmologian teorioista putoaa pohja pois. Mustassa aukossa valonnopeus on 0 kun taas syvässä galaksien välisessä avaruudessa se saattaa lähestyä ääretöntä. "

        Jos valonnopeus mitataan sateliitista sateliitiin 2-suuntaisesti ja verrataan sitä maanpinnan suuntaiseen 2-mittaukseen, voiko tätä sanoa valonnopeuden mittaamiseksi mukamas eri gravitaatioissa? Vai mihin se nopeus voi tässä piiloutua? Ei valonnopeudesta varmaan kannata olettaa mitään, jos sitä ei aio koskaan mitata todeksi tai vääräksi. Jotkut teoriat ovat olettaneet valosta, ja sitten ne ovat tuottaneet ennustuksia, jotka voidaan soveltaa muilla alueilla kuten gravitaatiossa ja ns. ultrarelativistisen nopeiden massallisten objektien fysiikassa.

        Oliko olemassa jokin syy, miksi sanoit että kelloihin vaikuttaminen vaikuttaisi myös valonnopeuteen? Voitko kertoa toisen esimerkin teoriasta, jossa voi vaikuttaa kelloihin?

        Mustan aukon sisällä menevä valo saa lisää energiaa, kun tämän mittaavat sen tiellä olevat havaitsijat. Mustassa aukossa ei ole GR:n mukaan kohtaa, missä valonkaltaisella geodeesilla nopeus on 0 vaan jokainen niistä jatkuu eteenpäin singulariteettiin. Singulariteetissa niitä ei ole määritelty eikä sellaisen objektin nopeutta joka äsken olisi ollut valo. Jos singulariteetti on oikeasti jotain, missä kvanttiaallot eivät esim. etene vaan pysyvät aaltona laatikossa, kyseiset aallot voivat olla edelleen peräisin teoriasta, jossa on valonnopeus vakiona kyseisessä paikassa. Kyseinen kvanttitila ei samalla välttämättä ole missään tekemisissä massattomien fotonien kanssa.

        B:"1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)"

        Jos valonnopeus on kaikille havaitsijoille vakio, on olemassa eri kellokoordinaatistoja, joissa joidenkin dt muuttuu epälineaarisesti verrratuna toisten dt:hen. Esim. maksimaalisen entropian kaasussa tiedetään, että on väärin ajatella, että jokaisen hiukkasen oma kello olisi lineaarisesti verrannollinen toisiin.

        B:"2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt)."

        Näiden dt- kaavat ovat helppoja. Aineen värähtely pitää muodostaa jossain muussa kuin 1-kohdan karteesisessa ajassa, jotta voitaisiin puhua kvanttigravitaatiosta (ajan manipuloimat värähtelyt sekä päinvastoin).

        1


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        B:"Einsteinin suhteellisuusteorioiden pohjalta on spekuloitu ns blokkiuniversumista jossa ei ole aikaa vaan kaikki ajan hetket ovat tavallaan jo olemassa. "

        Blokkiuniversumin voi spekuloida pelkkien Newtonin teorioiden pohjalta, missä fysiikka on puhtaan determinististä. Suhteellisuusteoriassa hämäisi se, että aika on dynaamista. Silloin kannattaa puhua aikablokin sijaan parametriblokista, jos olisi selvemmin aina parametrin asemassa oleva yksi muuttuja, jota voi käyttää kaikille eri ajan metriikoille, jotka blokki tarvitsee.

        B:"Einstein ei ottanut huomioon rotaatiota suhteellisuusteorioissaan ja kehitteli 1920-luvulla yhtenäiskenttämalleja joissa ns. torsion vaikutuksen kautta rotaatio huomioitiin. Tuo torsion vaikutus mahdollistaa aika-avaruuden lokaalin manipuloimisen esim. labraolosuhteissa jolloin voidaan tuottaa sekä ajan että paikan vääristymiä."

        On enemmän tapoja ja tarpeita ottaa rotaatio ja spin huomioon, kuin se että aikaavaruus sisältää torsion. Jälkimmäisestä oli kaksi teoriaa
        https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein–Cartan_theory
        https://en.wikipedia.org/wiki/Teleparallelism
        joista yhdessä on kaarevuutta ja torsiota omaava avaruus. Toisessa avaruus ei ole kaareva vaan siinä pisteiden etäisyydet vaihtelevat ainoastaan torsiosta johtuen. Energian säilyminen on yksinkertaisempaa saada voimaan teleparallelismissa verrattuna GR:ään.

        Torsio+kaarevuus mallia on yritetty todistaa myös kierivien pulsarien avulla. Labrassa ja sen ulkopuolella jokainen tekee aika-avaruuden väristämistä kaikissa tapauksissa.

        B: "Valonnopeus on aina mitattu 2-suuntaisesti ja koska gravitaation voimakkuus vaikuttaa kelloihin esim. gps-tekniikassa niin voidaan myös olettaa että valonnopeus on vakio vain jos gravitaatiokentän voimakkuus on vakio jolloin koko suhteellisuusteorioiden ja kosmologian teorioista putoaa pohja pois. Mustassa aukossa valonnopeus on 0 kun taas syvässä galaksien välisessä avaruudessa se saattaa lähestyä ääretöntä. "

        Jos valonnopeus mitataan sateliitista sateliitiin 2-suuntaisesti ja verrataan sitä maanpinnan suuntaiseen 2-mittaukseen, voiko tätä sanoa valonnopeuden mittaamiseksi mukamas eri gravitaatioissa? Vai mihin se nopeus voi tässä piiloutua? Ei valonnopeudesta varmaan kannata olettaa mitään, jos sitä ei aio koskaan mitata todeksi tai vääräksi. Jotkut teoriat ovat olettaneet valosta, ja sitten ne ovat tuottaneet ennustuksia, jotka voidaan soveltaa muilla alueilla kuten gravitaatiossa ja ns. ultrarelativistisen nopeiden massallisten objektien fysiikassa.

        Oliko olemassa jokin syy, miksi sanoit että kelloihin vaikuttaminen vaikuttaisi myös valonnopeuteen? Voitko kertoa toisen esimerkin teoriasta, jossa voi vaikuttaa kelloihin?

        Mustan aukon sisällä menevä valo saa lisää energiaa, kun tämän mittaavat sen tiellä olevat havaitsijat. Mustassa aukossa ei ole GR:n mukaan kohtaa, missä valonkaltaisella geodeesilla nopeus on 0 vaan jokainen niistä jatkuu eteenpäin singulariteettiin. Singulariteetissa niitä ei ole määritelty eikä sellaisen objektin nopeutta joka äsken olisi ollut valo. Jos singulariteetti on oikeasti jotain, missä kvanttiaallot eivät esim. etene vaan pysyvät aaltona laatikossa, kyseiset aallot voivat olla edelleen peräisin teoriasta, jossa on valonnopeus vakiona kyseisessä paikassa. Kyseinen kvanttitila ei samalla välttämättä ole missään tekemisissä massattomien fotonien kanssa.

        B:"1) lineaarinen aika ( esim. delta-t fysiikan kaavoissa)"

        Jos valonnopeus on kaikille havaitsijoille vakio, on olemassa eri kellokoordinaatistoja, joissa joidenkin dt muuttuu epälineaarisesti verrratuna toisten dt:hen. Esim. maksimaalisen entropian kaasussa tiedetään, että on väärin ajatella, että jokaisen hiukkasen oma kello olisi lineaarisesti verrannollinen toisiin.

        B:"2) syklinen aika joka perustuu fysikaalisten entiteettien rotaatioon (vuodenajan vaihtelut, aineen värähtelyt)."

        Näiden dt- kaavat ovat helppoja. Aineen värähtely pitää muodostaa jossain muussa kuin 1-kohdan karteesisessa ajassa, jotta voitaisiin puhua kvanttigravitaatiosta (ajan manipuloimat värähtelyt sekä päinvastoin).

        1

        B:"David Bohm teoksessaan 'Wholeness and implicate order' erotti toisistaan ns. eksplisiittisen todellisuuden joka vastaa suurinpiirtein nykyfysiikan käsitystä aineesta ja sitten toisaalta sen pohjalla ja taustalla vaikuttavan implisiittisen järjestyksen. Tietyssä mielessä todellisuus "materialisoituu" (=aktualisoituu) tai erilaistuu tyhjiötason potentiaalienergiasta nimenomaan aikaulottuvuuden kautta ja se implisiittinen järjestys on se mitä kutsutaan kvanttityhjiöksi tai nollapiste-energiaksi. "

        Oletko varma, että se toinen orderi käsittää nimenomaan kvanttityhjiön eikä vielä suurempaa kokonaisuutta? Jos implicate tarkoittaisi kaikkia matemaattisia ominaisuuksia, voi toki sanoa että juuri kvanttityhjiönkin kirjoittamiseksi tapahtuu yleensä valtava työ, että se saadaan esim. osiin tai yhteen. Samalla klassisen kenttäteorian (ks. alla) tyhjiö on myös vain osana kaikkia potentiaalin arvoja. Ja nyt siihen voi ainakin ulottaa Bohmin idean, koska koko potentiaali on vielä vähemmän avautunut kuin tyhjiön arvon kaikkille selvästi ottanut kenttä, ja joka on aina samassa kohdassa potentiaalia, mutta edellyttää sitä varten isomman kaistaleen sitä.

        B"1) kosminen 2,7K taustasäteily on jatkuvaa hiukkasten syntyä kaikkialla kvanttityhjiössä"

        Miksi kaikki on 2.7K lämpöistä? EIkö avaruus saa muuttaa kokoaan, vaan kaukana oleva aine tuottaa samaa 2.7K lämpöjälkeä kuin lähellä oleva? Miksi galaksien valo näkyy samalla suurina eroavuuksina? Mistä aineesta ja olomuodosta pitää olla kyse, että se alkaa loistamaan? Miksi se ei esiinny yhtä vaihtelevasti kuin galaksien välillä havaittu aine ja tiivisty kohti muuta ainetta (ja hohda sieltä missä se esiintyisi), eli miksei se noudata gravitaatiota samalla tavalla?

        Miksi kauempana olevat kohteet, jotka absorboivat säteilyä ja järjestäytyvät uudelleen, näyttävät siltä, että taustasäteilyn lämpätila on esim. 5.08 K etäisyydellä z=0.89?

        https://arxiv.org/pdf/1212.5456.pdf

        The use of radio-mm molecular absorbers to determine
        TCMB at z>0 is another particularly attractive method,
        due to the tighter constraints on physical conditions and
        local excitation when a variety of molecular species is de-
        tected. In this paper, we follow this approach, with the aim
        to determine the CMB temperature from multi-transition
        multi-species excitation analysis in the z=0.89 radio-mm
        molecular-rich absorber toward the quasar PKS 1830−211.

        B:"2) punasiirtymä - "väsynyt" valo eli fotonit menettävät energiaansa keskimäärin 7,4% (LaViolette) miljardissa vuodessa tähtien välisessä avaruudessa mikä ei ole nykylaittein mitattavissa tai esim. Halton Arpin malli nuorten galaksien evoluutiosta jolloin punasiirtymä niissä tapauksisa ei liity etäisyyteen vaan ehkä juuri siihen nopeuteen, intensiteettiin ja voimakkuuteen millä uutta ainetta syntyy niissä paikoissa kvanttityhjiön fluktuaatioissa."

        Jos ainetta syntyy joskus eri nopeudella, miksi se ei näytä erilaista CMB-säteilyä, joka vaihtelee suunnan mukaan eikä z:n? Olisiko kaikki aineen syntyminen myös kohta päättymässä, kun lämpö näyttää vähenevän?

        Väsynyt valo on nimi yhdelle punasiirtymän teorialle, joka ei ollut standardia, ja joka on kumoutunut. En ole varma, mitä tarkoitat mitattavuudella. Tähdistä peräisin olevan valon punasiirtymä on harvinaisen helppoa nähdä ja jokainen teoria pyrkii sanomaan ääneen, että sen verran laskin valon punasiirtyvän matkalla x. Äskeinen artikkeli on harvinaisempi esimerkki siitä, että CMB-valon punasiirtymä on mitattu. Suurin osa väsyneistä valoista ei tarkoittanut, että fotoni on objeti, joka itsestään nollagravitaatiossa menettää energiaa, koska energian säilyminen on tylsää. Sen sijaan niissä ajateltiin fotonien törmäävän väliaineeseen, mitä ehkä kohtasit mainitussa mallissa. Tästä voidaan esittää sinulle riippumaton kysymys kohtaan 1., että miksi kaukana olevat asiat eivät näytä olevan jossain suuremman ja suuremman pilven takana (ja onko se pilvi tihentynyt koko ajan)?

        B:"Koska antiaine on epästabiilisempaa kuin aine niin sitä syntyy vähemmän kvanttityhjiön kaaosmaisessa fluktuaatiossa "

        Antiainehiukkasta ja siten kaikkea ainetta ei tarvitse pitää hajoavana hiukkasena. Kun on olemassa stabiileja hiukkasia, on myös mahdollista, että näille ei tapahdu enää mitään (tämän ansiosta, jos seuraavat lauseet onnistuvat vähän aiemmassa historiassa, se jää päälle). Ja kun universumi on jäähtynyt, niille ei tapahdu paljon mitään myöskään törmäyksissä muun kuin antiparin kanssa. Kyseiset hiukkaset ovat kuitenkin peräisin reaktioista, jotka ovat sekä erikoisten hiukkasten törmäyksiä, että niiden hajoamisia. Jos erikoinen hiukkanen on tässä epästabiili, sillä voi olla kanava hajota sekä antihiukkaseksi että hiukkaseksi (ja varatuiksi muiksi hiukkasiksi). Tässä kanavien suhteessa olevaa epäsymmetrisyyttä ei katsota antiaineen epästabiilisuudeksi.

        2


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        B:"David Bohm teoksessaan 'Wholeness and implicate order' erotti toisistaan ns. eksplisiittisen todellisuuden joka vastaa suurinpiirtein nykyfysiikan käsitystä aineesta ja sitten toisaalta sen pohjalla ja taustalla vaikuttavan implisiittisen järjestyksen. Tietyssä mielessä todellisuus "materialisoituu" (=aktualisoituu) tai erilaistuu tyhjiötason potentiaalienergiasta nimenomaan aikaulottuvuuden kautta ja se implisiittinen järjestys on se mitä kutsutaan kvanttityhjiöksi tai nollapiste-energiaksi. "

        Oletko varma, että se toinen orderi käsittää nimenomaan kvanttityhjiön eikä vielä suurempaa kokonaisuutta? Jos implicate tarkoittaisi kaikkia matemaattisia ominaisuuksia, voi toki sanoa että juuri kvanttityhjiönkin kirjoittamiseksi tapahtuu yleensä valtava työ, että se saadaan esim. osiin tai yhteen. Samalla klassisen kenttäteorian (ks. alla) tyhjiö on myös vain osana kaikkia potentiaalin arvoja. Ja nyt siihen voi ainakin ulottaa Bohmin idean, koska koko potentiaali on vielä vähemmän avautunut kuin tyhjiön arvon kaikkille selvästi ottanut kenttä, ja joka on aina samassa kohdassa potentiaalia, mutta edellyttää sitä varten isomman kaistaleen sitä.

        B"1) kosminen 2,7K taustasäteily on jatkuvaa hiukkasten syntyä kaikkialla kvanttityhjiössä"

        Miksi kaikki on 2.7K lämpöistä? EIkö avaruus saa muuttaa kokoaan, vaan kaukana oleva aine tuottaa samaa 2.7K lämpöjälkeä kuin lähellä oleva? Miksi galaksien valo näkyy samalla suurina eroavuuksina? Mistä aineesta ja olomuodosta pitää olla kyse, että se alkaa loistamaan? Miksi se ei esiinny yhtä vaihtelevasti kuin galaksien välillä havaittu aine ja tiivisty kohti muuta ainetta (ja hohda sieltä missä se esiintyisi), eli miksei se noudata gravitaatiota samalla tavalla?

        Miksi kauempana olevat kohteet, jotka absorboivat säteilyä ja järjestäytyvät uudelleen, näyttävät siltä, että taustasäteilyn lämpätila on esim. 5.08 K etäisyydellä z=0.89?

        https://arxiv.org/pdf/1212.5456.pdf

        The use of radio-mm molecular absorbers to determine
        TCMB at z>0 is another particularly attractive method,
        due to the tighter constraints on physical conditions and
        local excitation when a variety of molecular species is de-
        tected. In this paper, we follow this approach, with the aim
        to determine the CMB temperature from multi-transition
        multi-species excitation analysis in the z=0.89 radio-mm
        molecular-rich absorber toward the quasar PKS 1830−211.

        B:"2) punasiirtymä - "väsynyt" valo eli fotonit menettävät energiaansa keskimäärin 7,4% (LaViolette) miljardissa vuodessa tähtien välisessä avaruudessa mikä ei ole nykylaittein mitattavissa tai esim. Halton Arpin malli nuorten galaksien evoluutiosta jolloin punasiirtymä niissä tapauksisa ei liity etäisyyteen vaan ehkä juuri siihen nopeuteen, intensiteettiin ja voimakkuuteen millä uutta ainetta syntyy niissä paikoissa kvanttityhjiön fluktuaatioissa."

        Jos ainetta syntyy joskus eri nopeudella, miksi se ei näytä erilaista CMB-säteilyä, joka vaihtelee suunnan mukaan eikä z:n? Olisiko kaikki aineen syntyminen myös kohta päättymässä, kun lämpö näyttää vähenevän?

        Väsynyt valo on nimi yhdelle punasiirtymän teorialle, joka ei ollut standardia, ja joka on kumoutunut. En ole varma, mitä tarkoitat mitattavuudella. Tähdistä peräisin olevan valon punasiirtymä on harvinaisen helppoa nähdä ja jokainen teoria pyrkii sanomaan ääneen, että sen verran laskin valon punasiirtyvän matkalla x. Äskeinen artikkeli on harvinaisempi esimerkki siitä, että CMB-valon punasiirtymä on mitattu. Suurin osa väsyneistä valoista ei tarkoittanut, että fotoni on objeti, joka itsestään nollagravitaatiossa menettää energiaa, koska energian säilyminen on tylsää. Sen sijaan niissä ajateltiin fotonien törmäävän väliaineeseen, mitä ehkä kohtasit mainitussa mallissa. Tästä voidaan esittää sinulle riippumaton kysymys kohtaan 1., että miksi kaukana olevat asiat eivät näytä olevan jossain suuremman ja suuremman pilven takana (ja onko se pilvi tihentynyt koko ajan)?

        B:"Koska antiaine on epästabiilisempaa kuin aine niin sitä syntyy vähemmän kvanttityhjiön kaaosmaisessa fluktuaatiossa "

        Antiainehiukkasta ja siten kaikkea ainetta ei tarvitse pitää hajoavana hiukkasena. Kun on olemassa stabiileja hiukkasia, on myös mahdollista, että näille ei tapahdu enää mitään (tämän ansiosta, jos seuraavat lauseet onnistuvat vähän aiemmassa historiassa, se jää päälle). Ja kun universumi on jäähtynyt, niille ei tapahdu paljon mitään myöskään törmäyksissä muun kuin antiparin kanssa. Kyseiset hiukkaset ovat kuitenkin peräisin reaktioista, jotka ovat sekä erikoisten hiukkasten törmäyksiä, että niiden hajoamisia. Jos erikoinen hiukkanen on tässä epästabiili, sillä voi olla kanava hajota sekä antihiukkaseksi että hiukkaseksi (ja varatuiksi muiksi hiukkasiksi). Tässä kanavien suhteessa olevaa epäsymmetrisyyttä ei katsota antiaineen epästabiilisuudeksi.

        2

        Kun tyhjiön kanssa samassa paikassa syntyy virtuaalista antiainetta on mahdotonta, että sitä syntyisi vähemmän, koska aloit synnyttämään antiainetta siksi, että haluat säilyttää tyhjyyden varauksia vaikka et säilytä energiaa. Syntymättä jättäminen olisi myös aineen syntymisen todennäköisyyden alaskorjaus. Siksi tai muillakin tavoilla ajateltuna antimaterian epäsymmetrisyys myös vakuumissa jne. voisi heikentää Casimir-efektejä. Haluatko sanoa jotain olosuhteista, joissa antiainetta sinusta esiintyy, koska muut voivat sekoittaa sen alkuräjähdyksen ensihetkiin? Jos mitataan että universumissa on nyt n materiahiukkasta, jotka ovat jossain ajassa kaikki olleet hieman stabiilina parejaan kauemmin, tästä voisi saada ylärajan sille aikakehykselle, missä labrassa luotu antimateria ei voisi olla hajoamatta.

        Kun antimateria vähenee alkuräjädyksen jälkeen paikalla on oltava todennäköisesti tiloja, joissa on ensinnäkin siirrettävissä olevaa energiaa, ja nämä tilat ovat pakkautuneet lähelle toisiaan. Silloin tyypillinen ulos tullut antimateria tila ei ole välttämättä koskaan vapaa. Tai toisella tavalla antimateriaa vähän sisältävät ulostulotilat voivat olla vähäisiä tapauksissa, joissa on alussa vähän vapaita tiloja ja yhdistelmiä niiden sijaan. Vakuumi sisältää teoriassa kaikki nämä omituisuudet ja esim. kaikki tapahtumat, jotka tapahtuisivat useiden silmukoiden kautta. Ne ovat kuitenkin joko alimmalla energian tasolla tai lyhytikäisiä kaikkien kovien tilojen kannalta, eikä näiden välissä olevaa lukemattomien virtuaalihiukkasten energiaa määritellä. Vakuumista pitäisi myös ymmärtää, että sen todennäköisyys sisältää jo tila, jossa on jonkun pysyvän hiukkasen varaukset ja luvut, on yhtä suuri kuin muodostaa mittausoperaattorien kannalta tila, jossa arvot ovat vastalukuja. Tyhjiön odotusarvo on tällöin aina se ettei sillä ole ominaisuuksia.

        B:"Aineen synty kvanttityhjiöstä on hyvin hidasta mutta tietyn kriittisen vaiheen ylitettyään voi olla eksponentiaalista tietyissä paikoissa eli aine kasaantuu tähdiksi, galakseiksi ja galaksirtyhmiksi kun aineellistumisprosessi on niissä paikoissa onnistunut ensin käynnistymään eli eri alueet ovat hyvin eri tavalla hedelmällisiä aineen syntymisen suhteen."

        Et halua tähän varmaan syy-seuraus -suhdetta syntymisen ja ympärillä olevan materian välille? Maapallon pitäisi olla universumin neljänneksi paras paikka synnyttää paljon uutta ainetta (edellä ovat keskivertomusta-aukko, -tähti ja -kaasujättiläinen). Pelkkään vakuumiin liittyvässä syntymisessä kävisi kuitenkin seuraavasti. Hiukkasen vakuumi on aina superpositiossa oikeiden hiukkasten kanssa, etenkin sen saman tyypin kuten oletetaan nyt. Jokin tilavuus, jossa on jo hiukkasia, ei muodostu enää vakuumista, eikä jossain kohtaa voisi laskea olevan nolla hiukkasta todennäköisyydellä 100 %, ja myös lisää hiukkasia yli 0 %:illa. Jos vain tilavuuden osa, jossa on tyhjää (mutta satunnaisesti) voi luoda uusia hiukkasia, tämä todennäköisyys on laskeva. Oikeastaan käsite, että vakuumi olisi hyvin erilainen hiukakseen verratuna, on teoriassa väärin. Mutta silloin kaiken mitä yrität sanoa, pitäisi olla selvästi nähtävissä ja manipuloitavissa hiukkasia muuttamalla tms.

        B:"Evoluutio ei ala vasta biologisten eliöiden tasolla vaan jo siellä kvanttitason fluktuaatioissa tapahtuu ns. darwinistista luonnonvalintaa sen suhteen minkälaista ainetta pääsee ilmaantumaan implisiittisen hyperdimensionaalisen kvanttityhjiötason ja eksplisiittisen 3d+t tason rajapinnassa. "

        Vertaus on väärä, jos aineet eivät kamppaile resursseista. Energian säilytessä sitä ei ole kaikille, mutta tämän kamppailun luonne on hyvin tylsää verrattuna biologiaan, missä pienet yksiköt kehittyvät ominaan ja tuloksen voi ratkaista hyvistä ominaisuuksista huolimatta pienikin ulkopuolinen meteoriitti. Tarkemmin tämän kamppailun sisällä ei ole myöskään analogiaa, miten se tapahtuu kahden lajiyksilön välillä (negatiivinen kasvu, romahdus) tai miten ylipäänsä lajin lukumäärä voidaan kasvattaa lajivanhempien avulla (sisältää biologiassa aivan kaiken positiivisen kasvun). Haluasitko jakaa kvanttityhjiön näihin lajeihin valmiiksi, jolloin niiden kamppailut on jo käyty siinä (eri universumin olosuhteille, valmiina odottamaan niitä)?

        3


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tyhjiön kanssa samassa paikassa syntyy virtuaalista antiainetta on mahdotonta, että sitä syntyisi vähemmän, koska aloit synnyttämään antiainetta siksi, että haluat säilyttää tyhjyyden varauksia vaikka et säilytä energiaa. Syntymättä jättäminen olisi myös aineen syntymisen todennäköisyyden alaskorjaus. Siksi tai muillakin tavoilla ajateltuna antimaterian epäsymmetrisyys myös vakuumissa jne. voisi heikentää Casimir-efektejä. Haluatko sanoa jotain olosuhteista, joissa antiainetta sinusta esiintyy, koska muut voivat sekoittaa sen alkuräjähdyksen ensihetkiin? Jos mitataan että universumissa on nyt n materiahiukkasta, jotka ovat jossain ajassa kaikki olleet hieman stabiilina parejaan kauemmin, tästä voisi saada ylärajan sille aikakehykselle, missä labrassa luotu antimateria ei voisi olla hajoamatta.

        Kun antimateria vähenee alkuräjädyksen jälkeen paikalla on oltava todennäköisesti tiloja, joissa on ensinnäkin siirrettävissä olevaa energiaa, ja nämä tilat ovat pakkautuneet lähelle toisiaan. Silloin tyypillinen ulos tullut antimateria tila ei ole välttämättä koskaan vapaa. Tai toisella tavalla antimateriaa vähän sisältävät ulostulotilat voivat olla vähäisiä tapauksissa, joissa on alussa vähän vapaita tiloja ja yhdistelmiä niiden sijaan. Vakuumi sisältää teoriassa kaikki nämä omituisuudet ja esim. kaikki tapahtumat, jotka tapahtuisivat useiden silmukoiden kautta. Ne ovat kuitenkin joko alimmalla energian tasolla tai lyhytikäisiä kaikkien kovien tilojen kannalta, eikä näiden välissä olevaa lukemattomien virtuaalihiukkasten energiaa määritellä. Vakuumista pitäisi myös ymmärtää, että sen todennäköisyys sisältää jo tila, jossa on jonkun pysyvän hiukkasen varaukset ja luvut, on yhtä suuri kuin muodostaa mittausoperaattorien kannalta tila, jossa arvot ovat vastalukuja. Tyhjiön odotusarvo on tällöin aina se ettei sillä ole ominaisuuksia.

        B:"Aineen synty kvanttityhjiöstä on hyvin hidasta mutta tietyn kriittisen vaiheen ylitettyään voi olla eksponentiaalista tietyissä paikoissa eli aine kasaantuu tähdiksi, galakseiksi ja galaksirtyhmiksi kun aineellistumisprosessi on niissä paikoissa onnistunut ensin käynnistymään eli eri alueet ovat hyvin eri tavalla hedelmällisiä aineen syntymisen suhteen."

        Et halua tähän varmaan syy-seuraus -suhdetta syntymisen ja ympärillä olevan materian välille? Maapallon pitäisi olla universumin neljänneksi paras paikka synnyttää paljon uutta ainetta (edellä ovat keskivertomusta-aukko, -tähti ja -kaasujättiläinen). Pelkkään vakuumiin liittyvässä syntymisessä kävisi kuitenkin seuraavasti. Hiukkasen vakuumi on aina superpositiossa oikeiden hiukkasten kanssa, etenkin sen saman tyypin kuten oletetaan nyt. Jokin tilavuus, jossa on jo hiukkasia, ei muodostu enää vakuumista, eikä jossain kohtaa voisi laskea olevan nolla hiukkasta todennäköisyydellä 100 %, ja myös lisää hiukkasia yli 0 %:illa. Jos vain tilavuuden osa, jossa on tyhjää (mutta satunnaisesti) voi luoda uusia hiukkasia, tämä todennäköisyys on laskeva. Oikeastaan käsite, että vakuumi olisi hyvin erilainen hiukakseen verratuna, on teoriassa väärin. Mutta silloin kaiken mitä yrität sanoa, pitäisi olla selvästi nähtävissä ja manipuloitavissa hiukkasia muuttamalla tms.

        B:"Evoluutio ei ala vasta biologisten eliöiden tasolla vaan jo siellä kvanttitason fluktuaatioissa tapahtuu ns. darwinistista luonnonvalintaa sen suhteen minkälaista ainetta pääsee ilmaantumaan implisiittisen hyperdimensionaalisen kvanttityhjiötason ja eksplisiittisen 3d+t tason rajapinnassa. "

        Vertaus on väärä, jos aineet eivät kamppaile resursseista. Energian säilytessä sitä ei ole kaikille, mutta tämän kamppailun luonne on hyvin tylsää verrattuna biologiaan, missä pienet yksiköt kehittyvät ominaan ja tuloksen voi ratkaista hyvistä ominaisuuksista huolimatta pienikin ulkopuolinen meteoriitti. Tarkemmin tämän kamppailun sisällä ei ole myöskään analogiaa, miten se tapahtuu kahden lajiyksilön välillä (negatiivinen kasvu, romahdus) tai miten ylipäänsä lajin lukumäärä voidaan kasvattaa lajivanhempien avulla (sisältää biologiassa aivan kaiken positiivisen kasvun). Haluasitko jakaa kvanttityhjiön näihin lajeihin valmiiksi, jolloin niiden kamppailut on jo käyty siinä (eri universumin olosuhteille, valmiina odottamaan niitä)?

        3

        B: "Kvanttityhjiön potentiaalitaso määrittelee tilastollisesti kaiken mitä eksplisiittisen aineellisella tasolla tapahtuu vaikkakin aina viiveellä koska se edellyttää tietyn kriittisen tason saavuttamista ilmentyäkseen. "

        Mikä on tämän kriittisyyden matemaattinen arvoavaruus ja riittääkö sille arvo, vai onko kyseessä enemmän muotoa? Koska jos jokin saavuttaa jonkin tason, oletko varma, että kyseistä asiaa pidetään enää tyhjiönä? Aineellisen tason ollessa olemassa jo, jotta sitä voitaisiin alkaa uudelleen määrittelemään, kyseessä voi olla vanhan aineen taso, joka on kyseinen saavutus valmiina eikä tyhjiön vaikutuksesta tehty. Kaikkea ei voi sanoa potentiaalin tyhjiötason tekemäksi, mutta entä jos sanottaisiin kenttäteorian (tai ei-klassisen QFT:n) määrittelevän aineen. Kenttäteoria voi sisältää kaiken sen, mitä saavuttelu ja tasot merkitsevät.

        Kun tyhjiöllä on kvanttiefektejä nykykentille, ne eivät vaadi välttämättä saavutuksia, vaan ovat olleet muiden efektien piilottamia. Joku vakuumipolarisaatio valolle vaatii, että olemassaolevan ei-vakuumitilan energia on suuruudeltaan iso ja osoittaa, että kyse on kokonaisuudesta eikä tyhjiöstä. Kosmologiassa tai muuten vaan kaiken teoriassa klassisia potentiaalitasoja (ks. alla) ja ei-tasoja on monta, ja ne vaikuttavat kenttään ja joskus näkyväänkin maailmaan heti vaikka kentästä ei muuttumatonta tasoa heti löydy (... joka aktualisoisi sen määrittelemän klassisen tyhjiön vasta viiveellä).

        B:"Koska tietyssä mielessä ns. tietoisuus on sama asia kuin tuo kvanttityhjiön epälokaali potentiaalinen taso niin tietoisuuden ja aineen tason todennäköisyysaaltojen (Schrödinerin aaltofunktio) välillä on olemassa selkeä takaisinkytkentä varsinkin koherentin joukkointention tasolla (kausaliteetti ikäänkuin aikaulottuvuuden kautta)."

        Potentiaalin kytkentä todennäköisyysaaltoihin olisi klassisen kenttäteorian kiittäminen siitä, että on olemassa kvanttikenttäteoria (jotkut esim. piilomuuttujia käyttävistä QM:n uudelleen teoriosoijista tekevätkin näin). Kvanttifluktuaatiot, mitä äskeisissä kohdissa oli, esiintyvät vain todennäköisyysaaltoina tai niitä vastaavina kenttäoperaattorien joukkona. Vakuumi on kentälle sen energian tms. matalin arvo. Klassiselle kentälle tämä on vain potentiaalin matalimmassa pisteessä oleva tila johon pysähtyneenä ei sitten tapahtuisi mitään. Kvanttikentille energia mitataan todennäköisyysaallosta, ja sellaiselle on olemassa aaltojen ratkaisu, joka on sen energian minimi (jo tätä ennen voi sanoa ettei joitain aaltoja tai mitään tekijöitä pitäisi olla esim. ohjailemassa valittua objektiamme, jos ideaalinen vakuumi halutaan). Nämä minimiratkaisut muistuttavat edelleen nollasta poikkeavia aaltoja. Aaltoilu on liikettä, joka ei ota huomioon klassisesti vaihtelevia energian tasoja, joissa kentällä on klassista potentiaalienergiaa mutta käytännössä nollamäärä, jos ollaan kentän vakuumissa.

        Vakuumit ovat vielä hankalia siksi, että oikea kvanttikenttien energia ei muodostu niinkään uusista potentiaaleista vaan interaktiivisista termeistä monen eri (lajityypin) kentän välillä. Vakuumissakin tämä juuri johtaa siihen, että se on oikeasti tila, jossa pienimmän energian aallot olisivat vuorovaikutuksessa eikä lopputulos ole sama kuin nämä jokainen ideaalinen aalto. Yksi esitys vakuumille on diagrammiesitys, joka yleensä käsitetään virtuaalisiksi pareiksi, vaikka joskus ulkopuolisia hiukkasia varten myös mielummin koviksi pareiksi, jotka ovat lyhyeksi aikaa oikeasti tunneloituneet esiin ja muodostavat vasta esim. sen saapuvan hiukkasen kanssa uusia silmukoita.

        4


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        B: "Kvanttityhjiön potentiaalitaso määrittelee tilastollisesti kaiken mitä eksplisiittisen aineellisella tasolla tapahtuu vaikkakin aina viiveellä koska se edellyttää tietyn kriittisen tason saavuttamista ilmentyäkseen. "

        Mikä on tämän kriittisyyden matemaattinen arvoavaruus ja riittääkö sille arvo, vai onko kyseessä enemmän muotoa? Koska jos jokin saavuttaa jonkin tason, oletko varma, että kyseistä asiaa pidetään enää tyhjiönä? Aineellisen tason ollessa olemassa jo, jotta sitä voitaisiin alkaa uudelleen määrittelemään, kyseessä voi olla vanhan aineen taso, joka on kyseinen saavutus valmiina eikä tyhjiön vaikutuksesta tehty. Kaikkea ei voi sanoa potentiaalin tyhjiötason tekemäksi, mutta entä jos sanottaisiin kenttäteorian (tai ei-klassisen QFT:n) määrittelevän aineen. Kenttäteoria voi sisältää kaiken sen, mitä saavuttelu ja tasot merkitsevät.

        Kun tyhjiöllä on kvanttiefektejä nykykentille, ne eivät vaadi välttämättä saavutuksia, vaan ovat olleet muiden efektien piilottamia. Joku vakuumipolarisaatio valolle vaatii, että olemassaolevan ei-vakuumitilan energia on suuruudeltaan iso ja osoittaa, että kyse on kokonaisuudesta eikä tyhjiöstä. Kosmologiassa tai muuten vaan kaiken teoriassa klassisia potentiaalitasoja (ks. alla) ja ei-tasoja on monta, ja ne vaikuttavat kenttään ja joskus näkyväänkin maailmaan heti vaikka kentästä ei muuttumatonta tasoa heti löydy (... joka aktualisoisi sen määrittelemän klassisen tyhjiön vasta viiveellä).

        B:"Koska tietyssä mielessä ns. tietoisuus on sama asia kuin tuo kvanttityhjiön epälokaali potentiaalinen taso niin tietoisuuden ja aineen tason todennäköisyysaaltojen (Schrödinerin aaltofunktio) välillä on olemassa selkeä takaisinkytkentä varsinkin koherentin joukkointention tasolla (kausaliteetti ikäänkuin aikaulottuvuuden kautta)."

        Potentiaalin kytkentä todennäköisyysaaltoihin olisi klassisen kenttäteorian kiittäminen siitä, että on olemassa kvanttikenttäteoria (jotkut esim. piilomuuttujia käyttävistä QM:n uudelleen teoriosoijista tekevätkin näin). Kvanttifluktuaatiot, mitä äskeisissä kohdissa oli, esiintyvät vain todennäköisyysaaltoina tai niitä vastaavina kenttäoperaattorien joukkona. Vakuumi on kentälle sen energian tms. matalin arvo. Klassiselle kentälle tämä on vain potentiaalin matalimmassa pisteessä oleva tila johon pysähtyneenä ei sitten tapahtuisi mitään. Kvanttikentille energia mitataan todennäköisyysaallosta, ja sellaiselle on olemassa aaltojen ratkaisu, joka on sen energian minimi (jo tätä ennen voi sanoa ettei joitain aaltoja tai mitään tekijöitä pitäisi olla esim. ohjailemassa valittua objektiamme, jos ideaalinen vakuumi halutaan). Nämä minimiratkaisut muistuttavat edelleen nollasta poikkeavia aaltoja. Aaltoilu on liikettä, joka ei ota huomioon klassisesti vaihtelevia energian tasoja, joissa kentällä on klassista potentiaalienergiaa mutta käytännössä nollamäärä, jos ollaan kentän vakuumissa.

        Vakuumit ovat vielä hankalia siksi, että oikea kvanttikenttien energia ei muodostu niinkään uusista potentiaaleista vaan interaktiivisista termeistä monen eri (lajityypin) kentän välillä. Vakuumissakin tämä juuri johtaa siihen, että se on oikeasti tila, jossa pienimmän energian aallot olisivat vuorovaikutuksessa eikä lopputulos ole sama kuin nämä jokainen ideaalinen aalto. Yksi esitys vakuumille on diagrammiesitys, joka yleensä käsitetään virtuaalisiksi pareiksi, vaikka joskus ulkopuolisia hiukkasia varten myös mielummin koviksi pareiksi, jotka ovat lyhyeksi aikaa oikeasti tunneloituneet esiin ja muodostavat vasta esim. sen saapuvan hiukkasen kanssa uusia silmukoita.

        4

        1-4:

        Kooste big bang mallin ongelmista:

        https://www.researchgate.net/publication/343720220_The_Big_Bang_Never_Happened_-_A_Conclusive_Argument

        Eric Lerner: Real crisis in cosmology (yli 10 viota jossa Eric Lerner käy yksityiskohtaisesti läpi alkuräjähdysmallin ongelmia)

        https://www.youtube.com/watch?v=3KkhRibBllU&list=PLBg1fqjrUVrnOnOzcry3ilvOH6iOxV56m

        Oma kantani:

        Ns. kosminen taustasäteily voi olla pelkkää taustakohinaa. Se ei siis sinänsä välttämättä tue eikä kumoa mitään kosmologista mallia.

        Matemaattiset mallit tuottavat helposti singulariteetteja (alkuräjähdys ja mustat aukot) joita ei ole olemassa eikä edes voi olla olemassa muualla kuin matemaattisessa mielikuvituksessa.

        Kosmologiassa on liian paljon arvauksia kasattu vanhojen arvauksien päälle eli ts. liian paljon epävarmuustekijöitä jonka takia mikään kosmologinen malli ei ole sen enempää kuin pelkkää spekulaatiota hataran nykyisen ymmärryksen ja tiedon pohjalta. Myös kaikki alkuräjäjähdysmallin kilpailijat ovat tietysti myös vahvasti spekulatiivisia ja yhteismitatattomia keskenään koska niillä on erilainen viitekehys (oletukset ja tulkinnat toisiinsa nähden).

        Einstein loi suhteellisuusteoriansa puhtaasti ajatuskokeena eli niillä ei ollut mitään empiiristä havaintoaineistoa eikä kokeellista aineistoa tukenaan. Itse asiassa Einstein loi vain uuden ja erilaisen havaitsijakeskeisen viitekehyksen koska hänen aikanaan loogisen positivismin suuntaus oli vallalla.

        Einsteinia on vaikea kumota koska kyse on lähinnä paradigmasta eikä teoriasta. Einsteinia ei voi kumota Einsteinin viitekehyksessä.

        Sama loogis-positivistinen taustahahmotus oli myös kvanttifysiikan pioneereilla 1920-luvulla eli pyrittiin irti metafysiikasta (ikäänkuin se olisi edes mahdollista koska kaikki mahdolliset havaintojen tulkinnat ovat aina luonteeltaan jollain tavalla metafyysisiä) keskittymällä pelkästään havaintoihin ja matematiikkaan (matematiikka ei sellaisenaan kerro mitään todellisuudesta vaan se on pelkkä väline havaintojen luokitteluun ja jäsentämiseen ja tapahtuu aina havaintojen hahmotuksen lukkoonlyömisen jälkeen jolloin samalla myös hahmotus eli paradigma perusoletuksineen ja havaintojen tulkintoineen on lukittu).

        Samaa tutkimuskohdetta voidaan mallintaa erilaisten hahmotusten (havaintojen tulkintojen ja perusoletusten) kautta joten erilaiset erilaiset hahmotukset ovat pääsääntöisesti aina yhteismitattomia eli sellaisenaan vertailukelvottomia vaikka voivatkin olla toisiaan täydentäviä ("sekä että" vs "joko tai" mallinnus).

        Kaikkien luonnontieteiden taustafilosofia on perustunut 1800 luvulta lähtien ns. loogiseen positivismiin (looginen empirismi,tieteellinen realismi) jossa kielen ja todellisuuden välille oletetaan yksiselitteinen vastaavuus ja binäärinen tosi vs epätosi totuusarvo. Tämä ei oikeasti toimi koska siinä ei oteta huomioon tieteenalojen perushahmotuksen ongelmia ja puutteita eli ts. asioita jotka liittyvät todellisuuden hahmotukseen joka on aina vahvasti kultuurisidonnaista usein alitajuisella tasolla sekä sitä että havainnot tulkitaan aina tieteenalan perusoletusten kautta (esim. reduktionistinen fysikalismi jossa otetaaan kantaa ontologiaan joka ei ole tieteen metodilla ratkaistavissa eli siis selkeästi metafysiikkaa).

        Kukin saa tietysti uskoa ja luottaa mihin haluaa mutta itse olen sitä mieltä että tällaisista asioista väittely ja vänkääminen on lähinnä ajan ja energian haaskausta eikä johda mihinkään eikä ole niin mielenkiintoista että se maksaisi vaivaa.

        Itse pidän valtavirrasta poikkeavia vaihtoehtoisia malleja pääsääntöisesti paljon mielenkiintoisempana koska niissä on usein erilainen ja uudenlainen hahmotus ja paradigma taustalla vaikka nekään eivät tietenkään koskaan ole täydellisiä eikä niin hiottuja kuin valtavirran mallit joiden tutkimiseen uhrataan paljon enemmän resursseja.
        Jos haluaa oikeasti tutustua muihin olemassaoleviin vaihtoehtoisiin malleihin niin niihin pitää perehtyä kunnolla eikä vain vertailla niitä suoraan valtavirtamalliin (esim. Lernerin plasmakosmologia ja PaulLaVioletten subquantum kinetics) .

        Nykyisenkaltaista tiedettä on harrastettu vasta vähän yli 100 vuotta kunnon havaintovälinein joten on syytä uskoa että tiede on hyvin monessa asiassa vielä hakoteillä ja pelkkää arvailua arvailujen päälle kasattuna varsinkin kun ottaa vielä huomioon tyypillisen ihmisluonteen jonka takia Max Planckin mukaan tiede edistyy vain hautajaisten kautta eli kun vanhat auktoriteettiänkyrät heittävät veivinsä mikä voi mahdollistaa uudenlaisen ja erilaisen ajattelun .

        Kuten olen jo muualla sanonut niin oikeasti ei tiedetä mitään varmasti varsinkaan kosmologian suhteen joka ei ole varsinaisesti edes kokeellinen tiede vaan perustuu lukemattomiin arvauksiin joita ei ole mahdollista edes tarkistaa paikan päällä (kuten oikea punasiirtymän tulkinta yms.)

        Hauskaa kesän jatkoa!

        Belisario


    • Anonyymi
      UUSI

      Reaktio-diffuusio prosessi alkaa jo aika-avaruuden perutasolla eli ns. dynaamisen eetterin tasolla joka on aivan eri asia kuin mekanistisen fysiikan 1800-luvun staattinen eetteri.

      Ns. Turing pattern on esimerkki reaktio-diffuusiosta jossa erilaistuminen alkaa spontaanisti ja itseorganisoituvasti homogeenisestä alkutilasta.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Turing_pattern

      Ns. aineen jatkuva luominen perustuu nimenomaan tämän tyyppiseen prosessiin joka 180-luvun mekanistisessa viitekehyksessä varsinkin elävän luonnon osalta helposti tulkitaan darwinistiseksi evoluutioksi vaikka kyse on paljon monimutkaisemmasta ja monitasoisemmasta asiasta.

      https://turing-pattern-project.group.shef.ac.uk/turing-pattern/

      Reaktio-diffuusio malli on fraktaalinen ja mittakaavariippumaton ja tuottaa itseorganisoituvasti monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta kaikilla olevaisen tasoilla.

      https://turing-pattern-project.group.shef.ac.uk/turing-pattern/

      Hyvin samantapaista ajattelua löytyy sähköisen universumin paradigmasta joka perustuu myös mittakaavariippumattomuuteen ja itseorganisoitumiseen monimutkaisten ja monitasoisten takaisinkytkentöjen kautta.

      Buddy James: Geometry of the Electric Universe

      https://youtu.be/-r7vweFUJdM

      The Geometric View:

      https://www.youtube.com/channel/UCaO862CWVa2g2lrYb6o7wBQ/videos

      Sähköisen universumin malli on poikkitieteellistä kosmologiaa joka pyrkii osoittamaan että samat sähkömagneettiset periaatteet vallitsevat kaikkialla maailmankaikkeudessa kaikilla hierarkkisilla tasoilla ja esim. galaksien evoluutiota voidaan tutkia laboratorio-olosuhteissa

      https://www.plasma-universe.com/

      https://www.holoscience.com/wp/

      Kun vähänkin vaivautuu perehtymään näihin valitettavasti vähemmälle huomiolle jääneisiin malleihin niin koko valtavirtakosmogia ja teoreettinen fysiikka alkaa tuntua niin vanhentuneelta ja pystyyn kuolleelta ettei siihen kannata tuhlata aikaa eikä vaivaa.

      Sähköisen universumin, plasmakosmologian ja Paul LaVioletten subquantum kinetics jatkavat siitä mihin Nikolai Tesla aikoinaan ja Einsteinin mekanistisesta relativismista tuli valtavirtaa ja tieteen massiivinen jumitus alkoi monella tasolla ja kiihtyi 2. maailmasodan jälkeen saavuttaen massiivisen absurditeetin tällä vuosituhannella. :D

      Fysiikan ja kosmologian tulevaisuus on nimenomaan itseorganisoituvuutta ja mittakaavariippumatonta ja vahvasti poikkitieteellistä.

      Belisario

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäjän sotilaiden raiskaama 1 vuotias poika kuoli vammoihinsa

      https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fac86480-df24-41b8-be6c-6ab6ff6476e4 Järkyttävää tämä jatkuva raiskaaminen. patriarkka Kirilin mielestä p
      Maailman menoa
      368
      3597
    2. Lasta odottava Johanna Harlin hehkuu Cannesin juhlissa - Some ylistää: "Maailman kaunein mama"

      Oi, mitkä kuvat suoraan Ranskan Rivieralta. Onnea loppuodotukseen, Johanna ja Renny Harlin! Oletko muuten katsonut The Harlins -realityä? Mielipiteit
      Kotimaiset julkkisjuorut
      63
      3046
    3. Martina taitaa olla Hangossa

      Mitäköhän siellä tapahtuu…
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1664
    4. Meidän Hanko

      Siis toi ämmä. Mitähän Stefu maksoi (ehkä ponin), että astuu tiluksilleen kuittailemaan Sohville. Nyt on pappa siinä kunnossa, että kannattanee olla h
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1430
    5. 64
      1235
    6. Sano mies jotain mistä tietäisin että tykkäät

      Olen itse kirjoittanut tosi tunnisteellisesti, tiedät mun naisen olevan täällä, jos olet hän. Ihan siksi että uskallan paremmin irl, jos tiedän että t
      Ikävä
      131
      1211
    7. Onko Suomi huonompi kotimaa kuin Venäjä?

      Täällä kirjoittelee muutama ihminen Suomesta siihen sävyyn, että kysymys on pakko esittää. Jos siis vertailet toisiinsa näitä kahta maata, onko Venä
      Maailman menoa
      443
      864
    8. Kaikkeuden kauniimmat simmut

      Olet timanttia ja ja. Ikävä on.
      Ikävä
      24
      763
    9. Suomen kuherruskuukausi Ukrainan kanssa on ohi. Väitän, että suomalaisia on harhautettu.

      Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Voi myös olla sitä mieltä, että saa haluta Suomen liittymistä Natoon. Enne
      Maailman menoa
      225
      754
    10. Tänään puhutaan loukkauksista

      (En huomioi sua röllikkä tänään, koska päänsärkyisenä ei huvita vääntää sun kans riitaa) Ihmisetkokee erilailla asioita. Toiset loukkaantuu pienemmis
      Ikävä
      118
      739
    Aihe