On pidetty monenmoista konsertia eisuomalaisten hyväksi eikö jo olisi aika pitää keräys suomalaisten ahdinkoon esim maanviljelijöitten lannotus yms.
Suomalainen haluaa syödä suomalaista ruokaa.
Suomalainen haluaa syödä suomalaista ruokaa.
Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! Kiitti vaan, Keskusta!
Anonyymi
25255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hallitus laittaa rahaa moniin maihin omat saa pärjätä omillaan.
Omat kerjää ruokaa, leipäjonot.
Viimevuosina valtio on pumpannut Kemijärvelle miljoonia. Kertokaa mitä valtion olisi pitänyt vielä tehdä? Valittaa kyllä osataan. Kaikki on pilattu 80-90 luvuilla kun valtio alkoi pumppaamaan rahaa maakuntiin, kehitys loppui siihen. Vaikeat ajat olivat 70 luvulla silloin ei ollut korvauksia eikä tukijaisia, ihmiset lähtivät töihin kuka eteläsuomen, kuka Ruotsiin.
Sama tulos kuin kehitysmaihin annettu raha.
Kepu on hallinnut kymmeniä vuosia Kemijärvellä , näin heikosti ei ole koskaan mennyt.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen esittivät tänään tylyjä lausuntoja koskien kallistuvia elämisen ja energian kustannuksia, jotka leikkaavat yhä isomman loven tavan veronmaksajan ostovoimaan. Saarikon mukaan jokaisen pitää nyt vain varautua siihen, että lompakkoa lyödään. Vanhasen mukaan paheneva energiaköyhyys muka ”parantaa kotimaista työllisyyttä”.
Jatkossa yhä suurempi osa veronmaksajien käytettävissä olevista nettotuloista menee energialaskuihin.
Autoilu on jo nyt käsittämättömän kallista. Hintatietoja keräävän polttoaine.net-sivun mukaan korkein hinta on tällä viikolla ollut Pudasjärvellä, jossa 95E-bensiinin litrahinta oli 2,54 euroa. Helsingissäkin polttoaine maksaa jo lähes 2,5 euroa.
Miten Suomen hallitus vastaa kansalaisten ahdinkoon, jossa inflaatiokehitys ja yhä korkeammalle kohoavat arjen peruskustannukset leikkaavat jokapäiväistä ostovoimaa? Jos kysytään hallituspuolue keskustan johdolta, niin vastaus kuuluu: ei yhtään mitenkään.
Uudessa maailmassa pitää kestää kurjuutta
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa tänään Ilta-Sanomien haastattelussa, että jokaisen kansalaisen on vain varauduttava siihen, että ”lompsassa on lyöntiä”.
– En voi luvata, että asumiskustannukset, korkokehitys, ruuan ja energian hinta ovat menossa parempaan suuntaan. Minulla ei ole näköpiirissä luvata sen loppua nyt, Saarikko päästelee.
Saarikko jättää mainitsematta, että hallituksen olisi tietenkin mahdollista vaikuttaa tilanteeseen verotusta keventämällä. Koska hallituksen maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet kuitenkin edellyttävät mahdollisimman korkeaa energian verotusta ja ostovoiman leikkaamista, veronalennukset eivät tule kyseeseen.
Mitä siis kansalaisen tulisi tehdä, kun rahat eivät enää tahdo riittää polttoainekuluihin, jotta pääsisi autolla töihin, saati energiaan ja esimerkiksi kodin lämmityskuluihin? Saarikon vastaus on se, että nyt ei auta muu kuin mukautua ja tottua kurjuuteen.
– Se tarkoittaa sopeutumista. Suomi sopeutuu ja jokaisen kansalaisen on sopeuduttava uuteen, Saarikko julistaa.
Vanhanen: Korkeisiin hintoihin on jo saatu tottua
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen vahvisti keskustan ylimielisen linjan tänään Ylen Ykkösaamussa. Vanhaselta kysyttiin, miten tavan kansalaisen olisi syytä varautua ensi talveen ja jatkuvasti kohoaviin energian hintoihin.
Vanhanen väisti kysymyksen ja tyytyi vihjaamaan, että johan korkeat hinnat ovat tulleet kaikille tutuiksi, joten sama kurjuus jatkukoon.
– Useimmat kansalaiset ovat jo tänä talvena kokeneet tämän ja varmasti osaavat ennakoida sitä, että kuluttajahinnat nousevat, Vanhanen sanoi.
Vanhanen näkee energiaköyhyyden peräti myönteisenä kehityssuuntana, sillä se on hinta, joka vihreästä siirtymästä pitää nyt maksaa.
– Hyvä puoli tässä on se, että tämä kiihdyttää siirtymää uusiutuvaan energiaan, se parantaa kotimaista työllisyyttä, maksamme ikään kuin itse itsellemme.
Vanhanen viittaa kintaalla sille tosiasialle, että suurimmalla osalla kansalaisista ei ole varaa esimerkiksi yli 50 000 euroa maksaviin sähköautoihin. Monella ei olisi varaa ylläpitää tämänkään hetkistä autoa tai mahdollisuutta vaihtaa sitä uudempaan. Monissa perheissä joudutaan ajamaan jopa 15 vuotta vanhoilla autoilla, koska varaa uudempaan ei ole.
Keskustasta tuli ylimielinen kansan ahdingolle
Kyseessä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun hallituspuolue keskusta vähättelee ostovoiman kurjistumista ja sivaltaa ylimielisesti kallistuvien energian hintojen kanssa tuskasteleville kansalaisille.
Valtiovarainministerinä toimiessaan Vanhanen on todennut aiemminkin, että polttoaineen hinnan tuleekin nimenomaan nousta.
Saarikko puolestaan on patistellut kansalaisia hakemaan Kelan luukulta toimeentulotukea, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.
Hintojen nousu on maailmanlaajuinen, eikä sitä voi Vanhanen eikä Saarikko estää. On typerää alkaa laskemaan polttoaineveroja, koska se valtion kassasta pois ja alennuksista hytyvät netkin joilla on varaa maksaa.
Kenenkään ei tarvitse kylmää eikä nälkää nähdä ne jotka apua tarvitsee sosiaalihuolto on sitä varten. Meillä varakkaimmilla on varaa itse maksaa valtiolla on velkaa muutenkin.
Tämä ruikutus kuuluu Persujen tuleviin vaaleihin kannatusta pitäisi saada nostetuksi.
Pitää lukea muitakin keskustelupalstoja kuin Suomi 24 niin tietää mistä ihmiset puhuvat ,kepulaiset itse ovat kovasti huolissaan nykymenosta ja tulevasta.
On jotenkin kummallista jos vain persut puhuisivat yksin näistä elämän huolista.
Puhuuhan niistä muutkin mutta muut ymmärtävät syy seuraus suhteen.
Ainoat jotka sitä ei ymmärrä on persut.
Suhteessa kansasta pieni osa on varattomia. Olisihan typeryyttä alkamaan pudottamaan polttoaineen ja ruuan hintoja tukemaan valtion verovaroista. Suuremmalla osalla kansasta ei ole mitään hätää.
Ne jotka ovat vähävaraisia niitähän pitäisi auttaa sitä varten meille on luotu kattava sosiaaliturva.
Kyllä alkaa hintaa tulemaan ruualle kun polttoaine on tapissa siinä jää ostokset minimiin.
Turhaa ajoa voi vähentää, niin meinaan tehdä.
Rekat eivät kulje ilman polttoainetta tunteille.
Juurihan hallitus myönsi 300 miljoonan tukipaketin maataloudelle.
8 miljardia puhalsi pois omilta.
Höpön höpön, noita juttuja.
EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 141 euroa ...
https://valtioneuvosto.fi › eu-jasenyys-maksoi-viime-vu...
10.9.2021 — Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 141 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 ...
Puuttuu: kehitysmaihin | Täytyy sisältää: kehitysmaihin
Suomen EU-jäsenmaksut - Eurooppatiedotus
https://eurooppatiedotus.fi › Suomi ja EU
18.1.2022 — Suomen nettomaksu EU:lle oli vuonna 2020 141 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli 2019 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 prosenttia ...
Puuttuu: kehitysmaihin | Täytyy sisältää: kehitysmaihin
Jokainen suomalainen maksaa jatkossa EU:lle 147 euroa/vuosi
https://www.iltalehti.fi › Uutiset › Politiikka
22.7.2020 — Jokainen suomalainen maksaa jatkossa EU:lle 147 euroa/vuosi – päälle tulee vielä 600 euron koronaelvytysraha · Kuka onnistui? · Suomen summat.
Puuttuu: kehitysmaihin | Täytyy sisältää: kehitysmaihin
Tätä elpymispaketti tarkoittaa numeroina: Suomi maksaa EU ...
https://www.iltalehti.fi › Uutiset › Politiikka
21.7.2020 — Suomen EU-jäsenmaksu kasvaa noin neljä prosenttia. Suomi maksaa jatkossa EU:lle nettona yhteensä noin 5,9 miljardia euroa seitsenvuotisen ...
Kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot - Ulkoministeriö
https://um.fi › suomen-kehitysyhteistyon-maararahat
Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin ...
Suomen EU-jäsenmaksut nousevat 210 miljoonaa vuodessa ...
https://yle.fi › Yle Uutiset › Euroopan unioni
28.1.2021 — Suomi on maksanut EU:lle jäsenmaksuja viime vuosina vajaat kaksi miljardia euroa vuodessa. – Karkeasti arvioiden Suomen vuosittaisiin ...
Puuttuu: kehitysmaihin | Täytyy sisältää: kehitysmaihin
Myös näitä haetaan
EU nettomaksajat
EU nettomaksajat ja saajat
EU suurimmat nettomaksajat
Paljonko Suomi saa EU:lta
Onko Suomi nettomaksaja vai saaja
eu-maiden nettomaksuasema
Ihmiset kysyvät myös
Onko Espanja nettosaaja?
Miten EU vaikuttaa arkielämään?
Mihin EU käyttää eniten rahaa?
Mitä hyötyä on Euroopan unionista?
Suomi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun 3,4 miljoonaa euroa joka päivä – suomalaiset maksavat jopa Etiopian sääennustukset!
Lisävahvistusta Etiopian ilmatieteen laitokselle
Maaliskuussa ulkoministeriö päätti rahoittaa sään ennustamista Etiopiassa. Kehitysapuvaroista myönnettiin 7 386 062 euron investointituki Etiopian ilmatieteenlaitoksen säähavaintoinfrastruktuurin ja ennustejärjestelmän kehittämiseen.
Tavoitteena on tukea Etiopian kapasiteettia varautumisessa ja sopeutumisessa sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hanke vahvistaa Etiopian ilmatieteen laitoksen (NMA) kapasiteettia varhaisvaroitusten ja muiden sääpalveluiden tarjoamisessa.
Erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa toimivat järjestöt vastaanottavat vuodesta toiseen kehitysapuvaroja. Maaliskuussa ulkoministeriö rahoitti 100 000 euroa monenkeskisen kyt-vaikuttavuuden vahvistamiseen. Raha kohdennetaan Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden mukaiseen vaikuttamistoimintaan.
Tuen piirissä olevaa vaikuttamistoimintaa tehdään esimerkiksi YK:n operatiivisten järjestöjen ja muiden KEO-90:n vastuualueelle kuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja rahastojen kautta. Vaikuttamistoimintaa kerrotaan olevan konkreettisesti muun muassa neuvotteluprosesseihin vaikuttaminen.
YK:n maatalousrahastoon 15 miljoonaa
YK:n alaisuudessa toimii useita erilaisia rahastoja, ohjelmia ja erityisjärjestöjä. Yksi niistä on Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto, jonka resurssien täydentämisestä sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä lisärahoitusneuvotteluissa. Helmikuussa ulkoministeriö päätti, että Suomi osallistuu IFAD:n kahdenteentoista lisärahoitukseen 15 miljoonalla eurolla. IFAD myöntää eteenpäin rahoitusta lahjamuotoisesti, ja rahoituksesta ilmastohankkeisiin käytetään noin 40 prosenttia.
Kehitysapuvaroja menee myös suoraan YK:n järjestöjen toimintakuluihin jäsenmaksuina. Helmikuussa erääntyi maksettavaksi YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO), Suomen jäsenmaksu joka oli 481 374 euroa. UNIDOn tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen kehitysmaissa. Suomi on ollut UNIDOn jäsen sen perustamisesta, eli vuodesta 1966 lähtien.
Hallitustenvälisen järjestön sihteeristölle 250 000 euroa
Maaliskuussa ulkoministeriö päätti 500 000 euron rahoituksesta investointitukeen kehitysmaille, joka on yksi monista Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista. Tavoitteena on tukea kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.
Maaliskuussa tehtiin myös päätös kahden miljoonan euron rahoituksesta Enhanced Integrated Framework (EIF) -ohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea LDC-maita hyötymään kansainvälisestä kaupasta kestävän talouskasvun edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on tukea kehitysmaita hyötymään kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista. Suomi on myös aiemmin tukenut EIF-ohjelmaa kymmenellä miljoonalla eurolla rahoituskaudella 2016-2020.
G7 -hallitustenvälisen järjestön sihteeristö sai niin ikään maaliskuussa lisää rahaa ulkoministeriön päätöksellä. Sihteeristölle myönnettiin Suomen kehitysapurahoja yhteensä 250 000 euroa. Vuonna 2010 perustettu G7 -järjestö -on konflikteista kärsineiden valtioiden hallitusten välinen järjestö, johon kuuluu 20 valtiota Aasiasta, Afrikasta, Karibialta ja Tyyneltä valtamereltä. Suomen tukea on tarkoitus käyttää erityisesti järjestön Fragile-to-Fragile-yhteistyön toimeenpanoon.
Innovaatiohubiin integroitavalle teknologialaboratoriolle 2,5 miljoonaa
Tiesitkö, että vuonna 2018 Suomeen perustettiin YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio (UNTIL)? Laboratorion toimintaa ollaan parhaillaan uudelleensuuntaamassa ja se tullaan integroimaan YK:n pääsihteerin alla toimivaan UN Global Pulseen, poikkitieteelliseen innovaatiohubiin joka toimii kehityksen, rauhan ja ihmisoikeuksien osa-alueilla YK-järjestelmän laajuisesti.
Ulkoministeriö päätti maaliskuussa 2 499 604 euron rahoituksesta SG Lab Futures Initiative -hankkeelle, joka tukee tätä prosessia ja vahvistaa Suomen laboratorion profiilia osana Global Pulsea. Hankkeessa kehitetään YK:n strategista ennakointitoimintaa.
Viimeisin ulkoministeriön julkistama rahoituspäätös on tehty huhtikuun lopussa. Se oli 160 000 euron määräraha, joka käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin ja kehitystietoisuuden edistämiseen. Tarkoituksena on, että pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
Noin heleposti rahaa tulee kun kyse on muitten maitten tarpeista.
Eipä noita sepostuksia edes viitsi lukea, koska Persuilla on oma matikka, jossa nollia istutetaan sinne, missä hyvältä tuntuu.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1880e215-7ed8-4a57-9cd4-f0d18c9d37e5
Enemmän luotan Venäjäm mediaan.
Persujen höpötyksiä, varmaan ei löydy yhdessäkään persujutussa arviota paljonko EU-jäsenyys tuottaa Suomelle vuodessa. Sehän ei ole persujen propagandassa sallittua tietoa, koska se romuttaisi koko tuon valituksen mitä persut aina vinkuu.
Tympii tosiaan tämä jatkuva valittaminen. Nyt ruuan, ja polttoaineen hinnat nousevat mailmanlaajuidesti.
Suomessakin osa joutuu tiukille, mutta nälkään ei kuolla eikä pakkaseen tulla paleltumaan.
Meillä toimii vielä sosiaalihuolto joka pitää huolen ihmisistä.
Pelkona on nälänhätä joka tulee koittelemaan monia kehitysmaita, ehkä Putinilla onkin tarkoitus saada kansainvaellus, se on asia jota joudumme pelkäämään.
Ukraina ja Venäjä on olleet vilja-aittoja jotka nyt ovat kiinni.
Voi voi
Venäjä aiheuttaa parhaillaan maailman tasolla ruokakriisiä, joka voi saada taas miljoonat pakolaiset lähtemään kotiseuduiltaan. Kun Ukrainan viljat jäävät pois maailmanmarkkinoilta, jää kolmansissa maissa eväät tosi vähiin, tulee levottomuutta ja pakolaisuus taas lisääntyy.
Jää tosiaan nähtäväksi minkä moinen kriisi tuosta seuraa. Voi, voi voikin jäädä tosi lieväksi ilmaisuksi siitä asiasta.