kasvakaa jokainen myös ajattelemaan ja ymmärtämään pidemmällekin esim.lukemani tarina perhe-elämästä jossa lapsia on 1 ehkä 3, ja mies pettää,syyttelyitä 3.osapuolta kohtaan
..hohooijjaa..täl palstalla on niin lapsellisia ajatuksia ja syyttelyitä ja itsekkyyttä enemmän kauniimmalta sukupuolelta ikään katsomatta.miksi??ei aina ole yhtä syyllistä !en väitäkään ettei olisi naisten/miestenKIN puolelta oikeutettuja ja merkityksellisiä syytöksiä ja pahaa oloa.uskon,siihen että asioista voi sopia,jos anteeksi voi antaa,mutta se ei ole olettamus. persoonaa ja tapoja ei voi muuttaa.varsinkaan vapaudenkaipuuta joka voi syntyä missä tahansa vaiheessa suhdetta !puhukaapuhukaa .luulen että puhumattomuutta esiintyy yhtä paljon niin miehen kuin naisenkin puolella.jaksamattomuus,ongelmien oletettu katoaminen,ymmärtämättömyys,väärinkäsitykset..)
EN halua tälle palstalle turhia ajattelemattomia kitinöitä ja luuloja vaan johdonmukaisia pohdintoja ja kokemuksia.
olen nainen(en vielä 30v,kuulemma henkiseltä iältään 37v) Lapsuudessa kasvatettu miespuolisten urhojen keskellä,silti minulla on aivan oma tasa-arvoinen ja filosofinen mielipide naisten ja miesten oikeuksista ja velvollisuuksista.en ole mukautuva,enkä liian kriittinenkään,kun annan ehkä ymmärtää hieman suoraviivaisella ja erilaisella asenteellani ja ilmaisullani naisenaaah,IISOLLA N kirjaimella.
ja älkää sanoko etten olisi kokenut jotakin elämässäni ;)
p.s. vielä toivon miespuolisilta kärsivällisyyttä ja kokemuksia julkaistavaksi.
..hohooijjaa..täl palstalla on niin lapsellisia ajatuksia ja syyttelyitä ja itsekkyyttä enemmän kauniimmalta sukupuolelta ikään katsomatta.miksi??ei aina ole yhtä syyllistä !en väitäkään ettei olisi naisten/miestenKIN puolelta oikeutettuja ja merkityksellisiä syytöksiä ja pahaa oloa.uskon,siihen että asioista voi sopia,jos anteeksi voi antaa,mutta se ei ole olettamus. persoonaa ja tapoja ei voi muuttaa.varsinkaan vapaudenkaipuuta joka voi syntyä missä tahansa vaiheessa suhdetta !puhukaapuhukaa .luulen että puhumattomuutta esiintyy yhtä paljon niin miehen kuin naisenkin puolella.jaksamattomuus,ongelmien oletettu katoaminen,ymmärtämättömyys,väärinkäsitykset..)
EN halua tälle palstalle turhia ajattelemattomia kitinöitä ja luuloja vaan johdonmukaisia pohdintoja ja kokemuksia.
olen nainen(en vielä 30v,kuulemma henkiseltä iältään 37v) Lapsuudessa kasvatettu miespuolisten urhojen keskellä,silti minulla on aivan oma tasa-arvoinen ja filosofinen mielipide naisten ja miesten oikeuksista ja velvollisuuksista.en ole mukautuva,enkä liian kriittinenkään,kun annan ehkä ymmärtää hieman suoraviivaisella ja erilaisella asenteellani ja ilmaisullani naisenaaah,IISOLLA N kirjaimella.
ja älkää sanoko etten olisi kokenut jotakin elämässäni ;)
p.s. vielä toivon miespuolisilta kärsivällisyyttä ja kokemuksia julkaistavaksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun on lähtenyt pois kotoa, eikä ilmeisesti aio tulla enää takaisin?Puhumattakaan sen uuden suhteen katkaisemisesta.
Äläkä sano, että menkää pariterapiaan.Sekin on koettu ja siellä mieheni vedätti terapeuttia uskotellen, että "kaikki rupee oleen ok, kyllä se tästä varmaankin alkaa taas meneen"
***kele, kun pistää vihaksi, kun itse oli rehellisesti haluamassa parisuhteeseen parannusta ja hyväuskoisena luotti toiseen ja sitten mies tekee sitten noin, että pettää.Sekö on oikeutettu ongelman selvittämiskeino?
ongelmalle olisi ehkä voinut aiemmin tehdä,ennenku hän lähti?pitkässä parisuhteessa oppii tuntemaan rakkaansa sanat,eleet ja tavat enemmän kuin tarpeeksi;huonot päivät,väsyneisyyden jne..etkö huomannut mitään aiemmin käytöksessä?taitaa olla tosissaan suunnitellu terapeutin ja sun harhautuksen,sekä lähdön ajankohdan:( lojaalius on kai ostettavissa vapailla markkinoilla vaikka parisuhteen hintaan?siellä eksyy entisestään kun elättelee aktiivisella etsimisellä löytävänsä *uuden maan* ja oikeasti SE onkinkoko ajan ollut siinä ,näköetäisyydellä.iäkäs suhdekin on uudistuva ja kehittyvä luonnonvara.
TSEMPPIÄ,toivon että löydätte ratkaisun ja hän palaa luoksesi ja antaa uuden mahdollisuuden teille molemmille!jokaisessa parisuhteessa on jotain aivan ainutlaatuista,(yksi tai monikin asia)mitä ei löydä toisesta kukasta.tutusta ja turvallisesta hyvä pitää kiinni!
aika hyvä kirjotus naiselta näinhän se on ainakin mun osalta.vapauden kaipuu on ollu jo monta vuotta suhde kesti 11 vuotta,nyt omillani ja yksin ihanaa.
Kauniistihan sinä kirjoitat, vaan totuus on toinen monessa liitossa :(
Miten voi puhua miehen kanssa, jolta ei saa vastausta, vaikka sitä pyytää suoraan: "vastaatko jotain??". Yksinpuhelu on aika tylsää, ajanhukkaa, eikä johda mihinkään.
Jos molemmat olisivatkin halukkaita selvittämään ongelmia, niin onnistuakin voisi. Vaan minkäs teet, kun toisen mielestä ei mitään ongelmia ole. Ainoa ongelma kun kuulemma on se, että pitää jostain asioista keskustella...riitaa ei ole, kun ei asioita mieti... hoh hoijaa...
En ihan oikeasti löytänyt mitään uutta sekavasta tekstistäsi.
Puhukaa, ymmärtäkää ja antakaa anteeksi.
Haloo!
Anteeksiantoa jauhetaan aina, mutta se pitää myös ansaita, ei jatkamalla samoja virheitä.
Toinen satuttaa ja sinun pitää miettiä miksi olet sen aiheuttanut.
Onko se se sama juttu, kun pitäis toinenkin poski antaa lyötäväksi.
Luulen olevani hiukka enemmän kokenut kuin sinä ja henkisesti kasvanut paljon vanhemmaksi kuin iästä voisi päätellä.
Kirjoituksesi vaikuttaa kuitenkin vielä hieman kypsymättömältä.
ongelmat on suurempia,ymmärrän,ja myönnän että parit palaa harvemmin yhteen.rikkinäiseen suhteeseen tulisi vaikuttaa jos vielä pystyy ja kokee että ei ole menetettävääkään ja rakastaa,kuka vaikuttaa jos et sinä/hän?
ja kuka käskee jäämään juopon retkun aggressiivisen luo?täytyy sokea olla jos ei huomaa ja kestää kotonaan tyrannia.en kyllä ole sanonut fyysisen väkivallan kestämisestä,tuolloin viimeinen keino on jo käytetty-deadline.miksi tulee rakastaa miestä/naista joka lyö?jäätkö tuleenmakaamaan odottamaan että siitä vielä tulisi jotakin?sama väkivalta ruokkii seuraavaakin suhdetta.Periaatteenani on aktiiv.vaikuttaminen asioihin,silloin kun ON MAHDOLLISUUS.
(vaikka toinen osapuoli nauttisikin jo uusista apajista-ja pettäisi.)
JÄRKI&TUNTOSARVET MUKAAN.
vedoten ensim.tekstiini vielä,totta se on että ensim.vaihe on neuvotella asioista,ei liioitella,mutta jos ne ovat kypsyneet pidemmälle,keinoja vähemmän ja vaatii enemmän paneutumista molemmilta,jos halua on.
anteeksi,jos tekstini vaikutti kovin sekavalta.
mitään UUTTA et varmasti löytänytkään koska kuka keksisi ongelmattoman parisuhteen ja kenelle?
enkä itsekään elä missään satumaan prinsessalinnoissa toteuttamattomien haaveineni ja neuvojeni kanssa,jolloin kaikki tulisi valmiina tarjottimella,miehetkin ...
salaisuus: teen rakkaani&aktiivisuhteeni eteen töitä :)
Niin siitähän kysymys onkin, että kun mies vastaisi kysymyksiin tai edes kommentoisi jotenkin ymmärrettävästi...ottaisi kantaa niin moni ongelma poistuisi, turhat väärinkäsitykset kaikkoaisi ja taas jatkettais puhtaalta pöydältä. Ajatus sinäänsä kaunis, mutta käytännössä lähes mahdotonta, kun mieheni ei ainakaan ole keskustelutaitoinen, ainakaan, kun kyseessä on päättäminen asioista ja vastuusta. Tuohon ikään 30 ja henkinen ikä 37 (?):) tulisi tietää, ettei asiat ole noin yksinkertaisia.
tosiaan menee, ei paljon yksinpuhelut ratko parisuhdeongelmia. Ilmeisesti tämän alle 30 v (henk. 37 v?) tytön ikäiset miehet jo osaavat, kenties jopa haluavat puhua ongelmista, mutta sitä on turha odottaa tavalliselta yli nelikymppiseltä suomalaiselta mieheltä; varsinkin jos hän on sattunut jäämään kiinni pettämisestä tai jostain muusta, mitä ei selityksillä saa tekemättömäksi. Toivon todella, että nuorempi miessukupolvi on rehdimpää ja avoimempaa, ainakin oma teini-ikäinen poikani kertoilee minulle yllättävän avoimesti asioistaan ja tuntemuksistaan. Parempaa tulevaisuutta nimimerkille toivon.
jookos?! kaikkea hyvää sinullekin :)