Eivät ole ikinä olleet eivätkä tule olemaan, vaikka ihmiskehoa tonkisitte kasvojen väristä ja genitaaleista aivokurkiaisiin ja pienimpiin solun osiin ja sähköimpulsseihin. Mielenterveyden kohdalla oireet ovat yhteisöjen ja yhteiskunnan oireita. Kun viedään oikeudet, ihminen voi pahoin. Kun satutetaan, ihminen voi pahoin. Kun eristetään, ihminen voi pahoin. Kun kidutetaan, ihminen voi pahoin. Kun viedään mahdollisuudet toimia, ihminen voi pahoin. Ja pahimpia ovat ne, jotka vievät ihmiseltä vielä oikeiden voida luonnollisesti pahoin näissä tilanteissa ja sanovat, että kyse on hänestä. Te ette lopeta koskaan, koska olette ailla häpeää.
Mielenterveyden kohdalla oireet eivät ole yksilön oireita.
Anonyymi
791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus!
Oireethan ovat juurikin ihmisellä itsellään. On sitten eri asia, mikä niitä oireita kenellekin aiheuttaa.
Yhteiskuntaa on tavallaan turha syytellä.
Aloituksesta saa käsityksen, että kirjoittajalla on ikäviä kokemuksia pakkohoidosta.
Eikä siinä mitään pahaa, kukin saa kokea asiat miten haluaa.
Kriittinen psykologiahan tarkastelee enemmän tätä toista näkökulmaa.
Tyypillistä heikon yksilön vastuunsiirtoa. Aina kaikki on jonkun muun vika. Itse ei kykene mihinkään, varsinkaan henkisesti kypsän yksilön vastuunottoon itsestä ja omista valinnoista.
Melkein kaikki voivat oppia ja tehdä parempia valintoja ja voida paremmin paitsi heikko kyyristelijä, joka jää elämässä telineisiin ja ruikuttaa ikuisesti muiden perään.
Tiedän omakohtaisesti mitä on, kun ei osaa tai pysty, tai halua, ottaa vastuuta omasta itsestään.
On helppoa laittaa kaikki muiden syyksi...vaan onko se loppujen lopuksi niinkään helppoa?
Elämäni varrella olen oppinut, että muita syyllistelemällä ei kovin kauas pääse.
Kun reilusti myöntää omat vikansa ja virheensä, oppii elämään niiden kanssa, omine vajavuuksineen ja vahvuuksineen, voi elää itseään tyydyttävää elämää.
Elämänlaatu ei ole hyvää, jos jää elämässä "telineisiin ruikuttamaan ".
Kyse on nimenomaan mahdollisuudesta valita ja vaikuttaa asemaansa. Asioista, joissa sekä vastuu että muutos on ollut yhteiskunnan ja joissa eri tavoin ajattelevat ihmiset ovat ottaneet mittaa toisistaan. Ihonväri viittaa rotuteorioihin ja syrjintään ja raakuuksiin niiden pohjalta. Genitaalit viittaa sukupuoleen ja käsitykseen sukupuolten kyvystä erilaisiin tehtäviin ja itsenäisyyteen. Aivokurkiainen viittaa näkemykseen, jonka mukaan ihmisen ominaisuudet ovat pakolla hoidettava ja rangaistava sairaus, jonka alkuperä on aivoissa. Solut viittaavat suomalaiseen käypään toimintaan, jossa valtion toimia on taas ruvettu selittämään yksilön ominaisuuksilla.
Kyse ei ole pakkohoidosta vaan yhteiskunnasta.
Eikä kyse ole oman vastuun siirrosta.
On paljon sellaista, mitä ei tajua kuin niin sanotusti kantapään kautta.
Toki siloinkin, jos itse hyötyy, voi olla vaikea asettua heikomman puolelle.