Sain sitten vanhana naisen. Elätin Mirjaa joutilaana ja pitkän ruinauksen jälkeen panin paksuksi vaikka arvasin jatkon. Kun lapsen kouluaika alkoi, otti eron ja vei lapsen. Tuomarin mukaanhan lapsi on äitinsä omaisuutta. Ruokkorahoilla matkusteli kreikkaan, Unkariin, lapsi kitui nälkäkuoleman partaalla. Kidutti Iitan mielisairaalaan.
Löysin toisen naisen. Minä maksoin aina kaiken. Naida sain harvoin. Matkalla käytiin juomassa huoltoasemalla kahvit. Hän lupasi tarjota. Lainasi minulta rahat. Ei ole Irja maksanut vippejään. Jätti rähjäten kun löysi paremman.
Löysin Liisan. Arvasimme toistemme puheista koko lauseen jo ensimmäisestä sanasta. Nainnista ei tullut mitään, oli väljä kuin mikä, vaikka squirttasikin. Jätti minut kun ei naintihommat toimineet; ei kuitenkaan rähjännyt.
Löysin Railin. Olisin saanut naida niin paljon kuin sielu sietää, mutta oli väjäksi ajettu värkki. Ja minulla jo alkava impotenssi. Sitten Raili sai Alzheimerin ja unohti minut.
Vanha iskuyritys löysi minut, kun huijari huijasi puhelinliittymäasiassa. Hoidin asian kuntoon. Olisin saanut naida, mutta ei enää seisonut. Leenallakin jo väljä reppu ja kohdunlaskeuma. Ei siitä mitään tullut. Muutenkin jeesasin ainakin 3000 euron edestä, ei edes tarjoinnut maksua mistään. Varasti minulta kaksi kirjaa joista toinen lienee ainut Suomessa. Ei tunnusta; sai palkaksi Alzheimerin.
Löysin tosihyvän parturin tukkaani leikkaamaan. Vuosia leikkasi ja meillä synkkäsi hyvin. Sitten kerran lainasi puoliväkisin minulta kirjan. Kun 3 kk päästä varovasti kyselin palautuksesta, niin riehaantui täysin ja aivan järjettömästi. En saanut Annelta kirjaa koskaan takaisin. Oliko syynä se, etten yrittänyt naida häntä? Vaan minustahan oli jo tullut impotentti.
Olisin minä ehkä saanut naista jo kaikkea tätä ennenkin, mutta en vain osannut. Lestapäälapsuus opetti pelkäämään ihmisiä. Paria työkaverin rouvaakin olisin saanut ja yhden viehättävän neiti-ihmisenkin, vaan kun en vain osannut. Pillu on aina ollut minulle se saavuttamaton taivas ja sellaiseksi jäi. Alta parikymppisenä kerran koitin hieholta pillun. Oli todella herkullisen túntuinen ja olisi se antanut naidakin, mutta en uskaltanut. Joku olisi voinut yllättää...
Löysin toisen naisen. Minä maksoin aina kaiken. Naida sain harvoin. Matkalla käytiin juomassa huoltoasemalla kahvit. Hän lupasi tarjota. Lainasi minulta rahat. Ei ole Irja maksanut vippejään. Jätti rähjäten kun löysi paremman.
Löysin Liisan. Arvasimme toistemme puheista koko lauseen jo ensimmäisestä sanasta. Nainnista ei tullut mitään, oli väljä kuin mikä, vaikka squirttasikin. Jätti minut kun ei naintihommat toimineet; ei kuitenkaan rähjännyt.
Löysin Railin. Olisin saanut naida niin paljon kuin sielu sietää, mutta oli väjäksi ajettu värkki. Ja minulla jo alkava impotenssi. Sitten Raili sai Alzheimerin ja unohti minut.
Vanha iskuyritys löysi minut, kun huijari huijasi puhelinliittymäasiassa. Hoidin asian kuntoon. Olisin saanut naida, mutta ei enää seisonut. Leenallakin jo väljä reppu ja kohdunlaskeuma. Ei siitä mitään tullut. Muutenkin jeesasin ainakin 3000 euron edestä, ei edes tarjoinnut maksua mistään. Varasti minulta kaksi kirjaa joista toinen lienee ainut Suomessa. Ei tunnusta; sai palkaksi Alzheimerin.
Löysin tosihyvän parturin tukkaani leikkaamaan. Vuosia leikkasi ja meillä synkkäsi hyvin. Sitten kerran lainasi puoliväkisin minulta kirjan. Kun 3 kk päästä varovasti kyselin palautuksesta, niin riehaantui täysin ja aivan järjettömästi. En saanut Annelta kirjaa koskaan takaisin. Oliko syynä se, etten yrittänyt naida häntä? Vaan minustahan oli jo tullut impotentti.
Olisin minä ehkä saanut naista jo kaikkea tätä ennenkin, mutta en vain osannut. Lestapäälapsuus opetti pelkäämään ihmisiä. Paria työkaverin rouvaakin olisin saanut ja yhden viehättävän neiti-ihmisenkin, vaan kun en vain osannut. Pillu on aina ollut minulle se saavuttamaton taivas ja sellaiseksi jäi. Alta parikymppisenä kerran koitin hieholta pillun. Oli todella herkullisen túntuinen ja olisi se antanut naidakin, mutta en uskaltanut. Joku olisi voinut yllättää...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja nuo nimet on sitten oikeita, joten siitäpä tunnistakaa tuttavanne...
Ja varsinkin ITSENNE!
Eikä tässä kaikki. Just kävi lähisukulaisnainen 75 v kerjäämässä lapselleen 46 v minulla vuosia sitten näkemäänsä vaatetavaraa. Ja minähän annoin. Ei tullut kysyttyä, miksi ei ostanut kaupasta, vaikka olisi pitänyt kysyä. Tämä 46 v on rutilaiska elämäntapatyötön muutenkin. Yhteiskunta elättää muuten tervettä loista. Mikä tekee ihmisestä rutilaiskan yhteiskunnan loisen? Kertokaapa te, joilla on siitä kokemusta.
Se minun ex oli myös melkoisen laiska. Aamenen jälkeen paljastui, että oli ollut vähän aikaa Turolla ompelijana ja silloin päättänyt, että jos se työnteko on tällaista, niin muuten pitää leipä ansaita. Päätti ja teki. Pankissa juoksutyttönä kauppakoulun jälkeen 8 vuotta, sitten minä elätin 15 vuotta. Ja senkin jälkeen vielä 11 vuotta.
Onko kaikki naiset tällaisia hyötymistarkoituksellisia loisia vai onko niitä parempakin? Jos on parempia, niin minä lienen jonkinlainen loismagneetti.
Onko muita loismagneetteja vai olenko ainoa? Kokemuksia, pliis!