Olen lukenut monta tositarinaa alkoholistien puolisoista tai seksuaalisessa puutteessa elävistä puolisoista tai väkivaltaisessa suhteessa elävistä puolisoista jne. Monessa kirjoituksessa he kysyvät, kannattaako erota. Moni kirjoittaja on kestänyt kärsimystä vuosikausia ja aina uskonut parempaan, turhaan.
Elin 13 vuotta avioliitossa, jossa meillä ei ollut paljoakaan yhteistä, ei edes lapsia. Puhuin useasti ongelmasta ja sain lupauksia, siis katteettomia. Lopulta, noin nelikymppisenä halusin erota.
Kun viimeiset viralliset eroon liittyvät asiat hoidettiin pankissa, noin kaksi vuotta sitten, en ole kuullut ex-puolisostani sen jälkeen mitään.
Minulla on uusi suhde, ollut jo jonkin aikaa. Ensi-ihastuksen mentyäkin voin vakuuttaa, että elämä on ihanaa. Ainakin minun kohdalla ero oli mitä mainioin ratkaisu, siitä huolimatta, että siihen liittyi kosolti tuskaa.
Elämme tiettävästi täällä vain kerran, miksi kannattaisi kärsiä niinkin tärkeässä asiassa? Niin, joku vastaa, että lasten vuoksi. Ok hyväksytään, mutta kyllä ne lapsetkin aikuistuvat. Ja toisekseen, ei lapsillekaan ole hyvä kasvuilmapiiri rakkaudeton koti.
Olkaa ihmiset rohkeita! Toivotan paljon voimia taisteluihinne, voittakaa!
Elin 13 vuotta avioliitossa, jossa meillä ei ollut paljoakaan yhteistä, ei edes lapsia. Puhuin useasti ongelmasta ja sain lupauksia, siis katteettomia. Lopulta, noin nelikymppisenä halusin erota.
Kun viimeiset viralliset eroon liittyvät asiat hoidettiin pankissa, noin kaksi vuotta sitten, en ole kuullut ex-puolisostani sen jälkeen mitään.
Minulla on uusi suhde, ollut jo jonkin aikaa. Ensi-ihastuksen mentyäkin voin vakuuttaa, että elämä on ihanaa. Ainakin minun kohdalla ero oli mitä mainioin ratkaisu, siitä huolimatta, että siihen liittyi kosolti tuskaa.
Elämme tiettävästi täällä vain kerran, miksi kannattaisi kärsiä niinkin tärkeässä asiassa? Niin, joku vastaa, että lasten vuoksi. Ok hyväksytään, mutta kyllä ne lapsetkin aikuistuvat. Ja toisekseen, ei lapsillekaan ole hyvä kasvuilmapiiri rakkaudeton koti.
Olkaa ihmiset rohkeita! Toivotan paljon voimia taisteluihinne, voittakaa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos hienosta kirjoituksestasi. Asiat voivat mennä noin ja avio/avoero olla pelastus/uuden alku molemmillekin osapuolille.
Onnea elämässäsi ja hyvää kevättä sinulle!
on lähes poikkeuksetta miehille erittäin vaikea paikka,kaikkien tuntemani eronneitten miesten elämäon lähtenyt alamäkeen,naiset tuntuvan selviytyvän paremmin,en tiedä miksi.
Toivon että minulle käy noin. Suhteen kesto ja ikäkin täsmäävät. Tällä hetkellä tunnen olevani täysin hukassa, kipeä, joka paikkaan sattuu enkä tiedä, miten jaksan hoitaa kaikki edessä olevat tehtävät, muutot ja muut.
Mutta yritän ajatella, että tämä kaikki on opiksi, ja että jos muutkin selviävät, myös minä selviän.
Ja että - kuten kirjoitit - eron jälkeisestä ajasta voi tulla vielä hyvää ja elämisen arvoista.
Hitsi, että muistuu omat vaikeat ajat mieleen. Tätä kirjoittaessani hymyilen. En missään tapauksessa sinun ongelmillesi, vaan lähinnä elämän värikkyydelle.
Mutta haluan tuputtaa sulle uskoa tulevaisuuteen. Elät juuri nyt niitä (mielestäni) ratkaisevia aikoja. Jos jaksat, koeta ajatella niin, että jätät ne vaikeat asiat tähän vanhaan ympäristöön. Kun muutat uuteen, keskityt omaan hyvinvointiisi ja ennen kaikkea siihen henkiseen puoleen. Minun nousuni alkoi, omaksi yllätyksekseni, melko nopeasti näin menetellen.
Muutto tuntui ensin todella vaikealta. Itkin kuin pieni lapsi (piilossa;). Mutta se muutto osoittautui loppujenlopuksi helpotukseksi.
Kukin kokee nämä asiat omalla tavallaan. Minä ajattelin jotenkin siihen suuntaan, että koko prosessi on kuin söisi metrin puuparrua. Järsin ja järsin (juoksevat asiat, juridiset asiat, muutto, siivoukset,surkuttelevat sukulaiset, naapurien kommentit, jne) pala kerrallaan tietäen, että se parrun pää tulee vielä vastaan.
Aivan varmasti se järsimen loppuu sinultakin. Kirjoitat, että sattuu. Saa sattuakin. Olet tunteva ihminen. Kannattaa itkeä oikein kunnolla, jos itkettää.
Sitten kun käytännön asiat ovat reilassa, ota itseäsi niskasta, vältä itsesääliä (tottakai vähän täytyy saada ryömiä) ja lähde etsimään mukavia asioita elämääsi. Puhu pois murheesi. Vältä myös katkeria ajatuksia. Ne hämärtävät päivänpaistetta.
Jos jaksat ajatella positiivisesti, sinulla on avautumassa tilaisuus, mitä olet toivonut vuosia;)
Toivon koko sydämestäni jaksamista (vielä pari tuumaa järsimistä).
olen täysin samaa mieltä.Aivan turhaa jatkaa suhteessa jos suhde ei anna mitään muutako riitelyä.Eihän siinä muutako toisia kiusaa.Annetaan molemille mahdollisuus jatkaa elämää.