Miten toimii Britanialainen kauppasota?
Muistelen tässä niitä aikoja, jolloin kenelläkään ei ollut aikaa kuunnella tai auttaa hätää kärsiviä. No onneksi se aika on nyt ohitse ja hätä on siirtynyt sen aiheuttaneeseen osapuoleen eli valtiovallan edustajille Suomessa, muualla ja Britaniassa.
Historiaan lukeneena olen aina ollut kiinnostunut erilaisista kauppasodista, enkä usko kauppasotien laantuneen, laantuvan tai edes lieventyvän millään tavoin. Aiemmin sodittiin valtioiden kesken valtiollisista intresseistä ja niin tehdään edelleen.
Nykyaikainen kauppasota toimii hieman eri tavalla, eikä toiminta ole suoraa tai se näy tavallisille kansalaisille, saati kaikille yrittäjille.
Otetaanpa tarkastelun kohteeksi kuuluisat kappasotia harjoittaneen osapuolet Ranska ja Britannia, ja näistä jälkimmäinen valtio.
Siirtomaavallan aikana valloitettiin ensin valtiot sotimalla. Sitten siirtomaissa sijoitettiin varoja maassa harjoitettavaan liiketoimeen.
Toisessa vaiheessa tehdään jokin sellainen liittosopimus kuin Euroopan Unioni, jolloin päästään muiden valtioiden sisämarkkinoille.
Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa siirretään liittosopimuksen nojalla taatuista markkinoista liiketoimintaa esim. entiseen siirtomaahan esimerkiksi ulkoistamalla työtä tai suorittamalla liittovaltioille kauppaa entisesti siirtomaavallan kautta. Rahavirta palaa kuitenkin aina emämaalle. Kieroa eikö totta?
Todellisuudessa ei ole kuitenkaan mitään näyttöä, että näin asia olisi esimerkiksi Intian osalta. Voidaan vain todeta Brittiläisen imperiumin omistavan Intiassa aika tavalla ja Intian omineen huomattavan määrän sopimuksia viimeaikoina ainakin IT-alalla.
Toisinaan auttaminen tulee kuitenkin halvemmaksi kuin auttamatta jättäminen. Mikä tässä kaupallisessa tihutyössä on Britannian sotilastiedustelupalvelun osuus jää vain ihmeteltäväksi, mutta he ovat tehneet ainakin näiltä osin työnsä vallan mainiosti ja pitäneet maansa päättäjät pääministeriä myöten ajan tasalla.
Toivoa sopii, että olen väärässä, sillä ajan käydessä vähiin on kaivettava syylliset pahoinvointiin esille.
340.000 työkykyistä on liian iso määrä ottaen huomioon Suomen tilanteen. Jokin asia ei toimi Suomessa oikein.
Muistelen tässä niitä aikoja, jolloin kenelläkään ei ollut aikaa kuunnella tai auttaa hätää kärsiviä. No onneksi se aika on nyt ohitse ja hätä on siirtynyt sen aiheuttaneeseen osapuoleen eli valtiovallan edustajille Suomessa, muualla ja Britaniassa.
Historiaan lukeneena olen aina ollut kiinnostunut erilaisista kauppasodista, enkä usko kauppasotien laantuneen, laantuvan tai edes lieventyvän millään tavoin. Aiemmin sodittiin valtioiden kesken valtiollisista intresseistä ja niin tehdään edelleen.
Nykyaikainen kauppasota toimii hieman eri tavalla, eikä toiminta ole suoraa tai se näy tavallisille kansalaisille, saati kaikille yrittäjille.
Otetaanpa tarkastelun kohteeksi kuuluisat kappasotia harjoittaneen osapuolet Ranska ja Britannia, ja näistä jälkimmäinen valtio.
Siirtomaavallan aikana valloitettiin ensin valtiot sotimalla. Sitten siirtomaissa sijoitettiin varoja maassa harjoitettavaan liiketoimeen.
Toisessa vaiheessa tehdään jokin sellainen liittosopimus kuin Euroopan Unioni, jolloin päästään muiden valtioiden sisämarkkinoille.
Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa siirretään liittosopimuksen nojalla taatuista markkinoista liiketoimintaa esim. entiseen siirtomaahan esimerkiksi ulkoistamalla työtä tai suorittamalla liittovaltioille kauppaa entisesti siirtomaavallan kautta. Rahavirta palaa kuitenkin aina emämaalle. Kieroa eikö totta?
Todellisuudessa ei ole kuitenkaan mitään näyttöä, että näin asia olisi esimerkiksi Intian osalta. Voidaan vain todeta Brittiläisen imperiumin omistavan Intiassa aika tavalla ja Intian omineen huomattavan määrän sopimuksia viimeaikoina ainakin IT-alalla.
Toisinaan auttaminen tulee kuitenkin halvemmaksi kuin auttamatta jättäminen. Mikä tässä kaupallisessa tihutyössä on Britannian sotilastiedustelupalvelun osuus jää vain ihmeteltäväksi, mutta he ovat tehneet ainakin näiltä osin työnsä vallan mainiosti ja pitäneet maansa päättäjät pääministeriä myöten ajan tasalla.
Toivoa sopii, että olen väärässä, sillä ajan käydessä vähiin on kaivettava syylliset pahoinvointiin esille.
340.000 työkykyistä on liian iso määrä ottaen huomioon Suomen tilanteen. Jokin asia ei toimi Suomessa oikein.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sillä nimimerkillä, kun kerran olet tämän kirjoituksen kokoomuksen saitille jo Åke Tyvinä kirjoittanut?
Mikä syy siihen?
Olen kapitalisti, mutta en pidä huijareista.
Siksi kirjoitin artikkelin myös kokoomuksen palstalle.
Liitoilla on parempi puskaradio kuin kapitalisteilla, joten ajattelin laittaa kirjoituksen myös tänne.
En kuitenkaan pidä liitoista tai pomoistanne - on tullut nähtyä vähän yhtä sun toista jo liikaa. Kassan hyväksyn, samoin työnantajan ja työntekijöiden sopimuksesta tehdyt takaukset työttömyyden varalle.
Ja kuules vaan ittellesi, kai sinullakin joku nimi on?