Siinä kun pohdittiin kumppanien määrän vaikutusta parisuhteen luomisen kannalta. Eikä toki siinäkään voinut yhden kirjoittajan jankutuksilta välttyä. Mutta lukeneeni ne jankutukset ja se, miten ei jankuttajalle näyttänyt mikään itsestään selvä menevän perille, ajattelin kysellä sellaista.
Mitä mieltä liian uteliaista ihmisistä? Sellaisista, joka hyvin lyhyen tuttavuuden jälkeen alkavat udella kaikkea henkilökohtaista. Oletteko immarreltuja sellaisten kiinnostuksesta itseään kohtaan tai onko vaikutus täysin päinvastainen?
Itse otan hyvin nopeasti etäisyyttä sellaisiin. Olen sitä mieltä, että jos ihminen haluaa kertoa jotain itsestä, se kertoo sen kyllä utelemattakin. Uteleminen on aika tungettelevaa, siinä tullaan lupaa kysymättä reviirilleni. Ja sellaisilla utelijoilla on myös taipumusta takertua, ovat eräänlainen liima jolla ei itseä halua sotkea.
Mitä mieltä liian uteliaista ihmisistä? Sellaisista, joka hyvin lyhyen tuttavuuden jälkeen alkavat udella kaikkea henkilökohtaista. Oletteko immarreltuja sellaisten kiinnostuksesta itseään kohtaan tai onko vaikutus täysin päinvastainen?
Itse otan hyvin nopeasti etäisyyttä sellaisiin. Olen sitä mieltä, että jos ihminen haluaa kertoa jotain itsestä, se kertoo sen kyllä utelemattakin. Uteleminen on aika tungettelevaa, siinä tullaan lupaa kysymättä reviirilleni. Ja sellaisilla utelijoilla on myös taipumusta takertua, ovat eräänlainen liima jolla ei itseä halua sotkea.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Utelevat ihmiset on ahdistavia. Kokemuksia myös mainitsemastasi liimautumisesta. He ikäänkuin tekevät itsensä liki ja kokevat voivansa loukkaantua kun haluat ottaa heihin etäisyyttä. Saavat kokemaan syyllisyyttä, että tunnet näin, mutta jos koet näin, niin ihan varmasti syytä tajuta että siinä on jotakin epätervettä.
Tämä on mun omaa henkilökohtaista teoretisointia, mutta utelevilla ihmisillä ei ole ollut kummoisemmin elettyä elämää ja sen takia ovat sairaalloisen kiinnostuneita muiden elämästä.
Ihmiset, joilla on jo jonkun verran elettyä elämää takana, ovat huomattavasti vähemmän kiinnostuneita muiden elämästä ja osaavat antaa muille tilaa ja aikaa kertoa itsestä, jos niin haluavat.
Ja tämäkin on totta. Ne utelijat ovat myös mestareita uhriutumisessa.
Millaisella liimalla haluaisit itseäsi sotkea :)
En minkäänlaisella.
En ole lukenut vittaamaasi aloitusta, mutta tarkoitatko ärsyyntyväsi ihmisistä jotka eivät osaa kuunnella?
Kuka ei ärsyyntyisi sellaisista?
Tarkoitan ihmisiä, jotka alkavat melkein heti esittelyn jälkeen utelemaan kaikenlaista. Perheestä, työstä, suhdestatuksesta yms.
Nyt kun tarkemmin mietin, ne utelijat ovat tosiaan aika huonoja kuuntelemaankin. Uteliaisuuden lisäksi he olettavat muidenkin olevan yhtä kiinnostuneita heistä kuin he ovat muista.
Uteliaalla on kova tiedonsaantitarve jostakin syystä, mikähän se voisi olla? Kiinnostus ihmistä ja persoonaa kohtaan, ehkä. Toiset ovat sosiaalisia ja ihme kyllä puhuvat mieluummin toisesta kuin itsestään. Joillakin sitten taas verkostoituminen tai kumppanin haku aina mielessä.
Keskittyvät liikaa elämään muiden elämää ja unohtuu oma?
Joistakin voi taasen tuntua pahalta, ellei toinen kysele mitään ja puhuu vain itsestään.
Maailma on täynnä puheenaiheita, mistä puhua. Ei tarvi heti lähteä puhumaan itsestä tai toisesta. Eikä utelemaan henkilökohtaisia.
Tuokin riippuu siitä ihmisestä. Noin yleisellä tasolla mulla nousee vastenmielisyyden tunne utelemisesta. Yleensä haluan vain nopeasti poistua sellaisen ihmisen seurasta. Joskus todella harvoin kuitenkin tapaa ihmisiä, hoiden kanssa on luonteva puhua, eivätkä henkilökohtaiset asiatkaan tunnu utelemiselta. Sellausten ihmisten kanssa on yleensä niin hyvin samalla aaltopituudella, että molemmat ilmaisevat itseään samalla tavalla ja samalla tahdilla.
Silloinhan kyse on keskustelusta, ei kuulustelusta.
Tuokin ero on lopulta ero vain siinä miten sen kokee. Keskustelu voi olla lähes täysin identtinen, mutta kokemus siitä keskustelusta voi olla täysin eri.
Ihmisten energiat ja tahti ja muut vastaavat vaikuttavat pitkälti siihen miten ne asiat kokee. Itse ainakin törmään todella harvoin sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa olisin noin samalla aaltopituudella ja siksi nuo eivät tosiaan ole mulle tavallisia keskusteluja.
Ei voi. Utelu on utelua, ei siitä voi erehtyä.
Jos olen itse kiinnostunut toisesta, en ikinä utele suoraan. Saatan kertoa itse toiselle jotain pientä henkilökohtaista. Eli tämä on tahdikasta ja hienovaraista utelua. Jos toinen ei vastaa jollain samanlaisella, on sekin tahdikas ja hienovarainen merkki siitä, että toinen haluaa tilaa. Silloin kunnioitan sitä ja jatketaan pintapuolisesti. Tai poistutaan seurasta kokonaan. Sen näkee aina tapauskohtaisesti mikä on paras toimintatapa.
Sitten ne ahdistavat:
"Minkä ikäinen? Mitä teet työksesi? Onko naista? Lapsia?" ja kaikkea muuta mitä ei ensikättelyssä vieraille ihmisille ilmoiteta.
Vaan kun sinä et ole kaikki maailman ihmiset. Kukaan meistä ei ole. Oletko useinkin ollut mukana jonkun sinun uteliaaksi kokemasi ihmisen kaikissa keskusteluissa ja tiedät aivan kaikkien kokevan hänet uteliaaksi? Itse ainakin olen sen verran jo tätä elämää nähnyt, että olen huomannut pikeastaan kaikkien olevan jonkun ihmisen kanssa samalla aaltopituudella. Aina löytyy joku, jonka mielestä se raivostuttavinkin utelija on hyvää keskusteluseuraa. Me ollaan kaikki erilaisia ja hyvä niin.
Onneksi en ole kaikki ihmiset. Elämä olisi aivan kauheata, jos olisin.
Onneksi kaverini ja läheisenikään eivät ole kaikki ihmiset. Elämä olisi vielä kauheampaa, jos olisivat.
Mitä ahdistamista noissa kysymyksissä on? Voihan työstään kertoa, muttei tarvitse paljastaa työnantajaa. Lasten lukumäärä ja suurinpiirtein ikä ovat erittäin varteenotettavia seikkoja, koska ne ovat tosiasioita kyseisen ihmisen elämässä.
Noi kyssärit ei ahdista enää sen jälkeen, kun tietää että niitä on tulossa samantien.
Huvittavat. Tietää jo, mitä vastaa ja voi seurata toisen reagointia.
Keräävät uteliaisuuksissaan tietoa toisesta, yhdistelevät sitä sitten ei niin kivalla tavalla. Tarkoituksena skannata toinen heidän omaan ajatusrakennelmaansa tiettyyn kategoriaan ja lokeroon. Sitten juoruilevat eteenpäin tietoonsa hankkimillaan asioilla.
Juu. Ja usein heiltä jää huomaamatta se, että kuin paljon paljastavat tahtomattaan itsestä uteluillaan.
Onko sulla muitakin harhoja?
Juuri näin, samalla paljastavat asiayhteyksiä ja tietoja itsestään.
Kyllä toisen mielenkiinto itseä kohtaan tuntuu hyvältä, mutta on tietysti alueita, joiden utelu saa ehkäpiikit pystyyn. Niihin voi kuulua varallisuuden utelu, body count jne. Niissäkin tapa millä kysellään merkitsee.
Itseäkin kiinnostaa vastapuolen body count, mutta en tietysti sellaista suoraan kysele, mutta kuuntelen herkällä korvalla miten jutuissa on eksiä, baari-iltoja, miten kertojan kavereiden käytöstä kuvaillaan ja miten kuvailtu oma käytös sopii hänen käytökseensä, jonka itse näen.
Jos itse kiinnostun toisesta, ei sillä body countylla ole siinä vaiheessa enää mitään merkitystä. Yhtä paljon merkitystä kuin alusvaatteilla. Jos kiinnostun naisesta niin paljon, että haluan mennä hänen kans sänkyyn, ei ole alusvaatteilla enää mitään merkitystä. Mummikset tai jotkut seksikkäät. Siinä vaiheessa kiinnostavinta on se, mitä niiden alta löytyy.
Ei sinänsä minullekaan entisten lukumäärällä ole niin väliä absoluuttisesti, mutta suuri kumppaneiden lukumäärä kertoo aika paljon naisen luonteesta, huomiohakuisuudesta, vaihtelunhalusta, kyvystä sitoutua jne.
Totta sekin. Mutta luonteella on aika paljon merkitystä siihen, että kiinnostunko naisesta seksuaalisesti. Eli otan ensiksi selvää luonteesta, tai se oikeastaan tulee lähes aina esille keskustelemalla. Jos luonne ei miellytä, ei naisen entisten panojen lukumäärällä ole minkäänlaista merkitystä. Jos luonne miellyttää, nainen miellyttää ja viehättää, en silloinkaan mieti entisten määrää. Onhan itsellänikin jonkun verran elettyä elämää takana.
Eli en uhraa ajatuksiani sellaiselle.
Ei tunnu luontevalta luokitella ihmisiä luonteen perusteella. Vauhko, säikky, reipas, rauhallinen, ujo, rohkea, hullu jne.
Ei tarvi luokitella sen enempää kuin että pitääkö toisesta tai ei. Kenelläkään meistä ei ole velvollisuutta pitää kaikista tai edes yhdestä.
Juj tämä just, rivien välistä tulee herkästi selville asioita, mitä ei suoraan sanota. Ne vaan lipsahtaa.
No sulla on sun tapasi ja arvosi, muilla omansa. Ei sen kummosempaa henkelien paukuttelua vaadi tääkään asia. End of story.
Noin se juuri on.
Rivien välejä lukemalla voi myös usein saada aivan väärän kuvan asioista. Kaikki ihmiset kun eivät aina puhu kauhean selken ja loppuun asti ajatelluin snakääntein.
Olisitkohan tuossa nyt hiukan sinisilmäinen? Totuushan on, ettei kumppanien määrä näy ihmisestä päällepäin. Joskus stereotypiatapauksissa kenties, mutta siihen on turha luottaa ja vetää omia johtopäätöksiään, jotka eivät hyvin todennäköisesti pidä paikkaansa.
En malta olla myöskään mainitsematta, että alati vaihtuvat seksisuhteet liittyy usein mielenterveysongelmiin, esimerkiksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ADHD:hen, ja tietysti seksiriippuvuuteen. Mielenterveyshäiriöt ovat eri asia kuin luonne.
- Sheena
Sekin on totta, mutta aika hyvin pystyy asioita ynnäilemään, kun malttaa tutustua ja jutella.
Kumppanien suuri lukumäärä ei todellakaan kerro luonteesta yhtään mitään. Pointti se mikä tuossa tulikin jo ilmi, ettei lukumäärä näy päällepäin.
Ei näy, samalla tavalla kuin ei näy piheys tai vaikka narsismi.
Sitä varten on seurusteluaika, jolloin tutustutaan ihmiseen ja hänen kavereihinsa syvemmin. Väitän kyllä tunnistavani ns yleiset polkupyörät aika pian
Ai niin unohdin kommentoida tätä:
"En malta olla myöskään mainitsematta, että alati vaihtuvat seksisuhteet liittyy usein mielenterveysongelmiin, esimerkiksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ADHD:hen, ja tietysti seksiriippuvuuteen. Mielenterveyshäiriöt ovat eri asia kuin luonne."
Tuo on totta, mutta lopputulos on sama. En myöskään halua olla parisuhteessa mielenterveyspotilaan kanssa.
"Kumppanien suuri lukumäärä ei todellakaan kerro luonteesta yhtään mitään."
Minusta se kertoo.
No mä en koskaan kysele ekoilla treffeillä mitään hirveen henkolökohtaista ja yleensä oon ehtinyt jutella jo ennen treffejä aika laajasti kaikesta, jonka pohjalta ylipäänsä päätän haluanko lähteä edes treffeille.
Yleensä noi asiat tulee julki ihan tahdikkaasti jutellessa, edes hirveemmin kyselemättä. Osaan ihan hienosti asetella sanani ja saan selville mitä haluankin tavalla tai toisella enivei jossain kohtaa. Rauhassa tutustumisen etuja.
En ole tyyppiä utelija, oon tyyppiä keskustelija. Mutten pelkää mitään puheenaiheita.
Sinä olet just se liima, mikä sotkee kaiken ympärillään. Tämän enempää en sinulle tässä kommentoi.
Heh, väärä tulkinta muruseni. Ihmistuntemuksesi on lapsen kengissä vielä. :)
Minkäs sille mahtaa, jos enemmän kiinnostaa ihminen joka toteaa, ettei harrastele irtonumeroita kun ihminen joka on aina hokit suorana jonkun alla tai päällä. :)
Satun nyt vaan antaa arvoa sille joka ei harrastele irtsikoita, kun arvomaailma käy paremmin omani kanssa yksiin, kun mitä sillä panokoneella. Joka liimautuu kaikkiin ohikulkijoihin tussuineen ja kikkuleineen. Yhhyh.
Mä en ota nyt kantaa itse alotukseen, kun tausin puhua tästäkin ihan tarpeeksi siinä alkuperäisessä, johon viittaat.
Samon vain, että et voi syyttää vain yhtä henkilöä jankutuksesta. Kyllä meitä siinä ihan kaksi oli. Mä jopa ihan tahallani tungin sinne myöhemmin takaisin mukaan jankuttamaan, kun oli tylsää. 😇😈
Turhan henkilökohtaiset utelut ovat aina turn off aina ja kaikilla, ei vain uusissa tuttavuuksissa.
- Sheena
Naisen lääkekaapin sisältö kasvaa sitä mukaan kun niitä kumppaneita tulee lisää.
:D
- KonnaKettu
Utelevat ihmiset ovat häiriköitä, en voi sietää.
Tilas kuin olo rli kuin rlli olrmidrn yils middä voi oleksia.
Kertominen on kyllä paljon mukavampaa kuin muilta kyseleminen.
Kyseleminen on niille, joilla ei ole itsellä mitään kerrottavaa. He asemoivat itsensä elämän näyttämön vasempaan takanurkkaan omien ajatustensa kanssa.
Vasta muiden mielipiteet ja niiden vuorovaikutus oman reflektiomme kanssa saa aikaan merkityksen. Ilman merkitystä tapahtumat ovat vain mitättömiä hetkiä maailmankaikkeudessa.
Jos joku haluaa pitää menneisyytensä sellaisina, se vapaus hänelle suotakoon. 😁
🦄
Olen siis samaa mieltä tästä:
"Olen sitä mieltä, että jos ihminen haluaa kertoa jotain itsestä, se kertoo sen kyllä utelemattakin."
🦄
Yleistäen siis naiset eivät halua miestä jota muutkin naiset karttavat koska hänessä täytyy olla jotain vialla, siksi miehet liioittelevat seksisuhteidensa määrän.
Miehet haluavat luotettavan naisen joka ei petä ja nolaa heitä, eikä varmuus että lapsi on heidän siittämänsä ole pahitteeksi. Siksi naiset eivät kerro oikeita seksisuhde määriänsä.
Nykytiedon mukaanhan naisilla on keskimäärin huomattavasti enemmän seksisuhteita kuin miehillä ja pettämistilastotkin ovat tasan.
Minun mielestäni tuossa on mennyt syy ja seuraus väärin päin.
Naiset eivät halua miestä, joka kohtelee heitä huonosti. Miehen menneisyydellä on vähemmän merkitystä kuin sillä, miten hän käyttäytyy tällä hetkellä. (Poikkeus on korkea "body count", joka ainakin minulle on hälytysmerkki miehen menneisyydessä.)
Se, miten mies käyttäytyy, vaikuttaa hänen suhteidensa määrään. Paremmin käyttäytyvillä on enemmän suhteita.
Sinun ehdotuksesi on siis tällainen:
1. Pyrkimys suositun miehen asemaan
2. Suositun miehen aseman jäljittely
3. Suosittu mies.
Oma ehdotukseni on seuraavanlainen:
1. Hyvin käyttäytyvä mies (mielellään feministi)
2. Suhde / suhteita
3. Lisää harjoitusta hyvässä käyttäytymisessä
4. Suosittu mies
Väitteeni perustuvat omiin kokemuksiini erilaisista miehistä.
Mihin sinun väitteesi perustuvat? Et maininnut sitä. Vaikutat kuitenkin siltä, että väitteidesi perusteella pidät naisia jotenkin yksinkertaisina massan mukana liikkuvina jäljittelijöinä.
🦄
Heh ihan ilolla sitä muistelee kuinka nuorena jaksoi viettää melkeen kaikki vapaahetket naisia iskiessä. Sitten kun alkoi pysyvämpi suhde kiinnostamaan niin jäi kyllä vähiin treffikerrat sellaisten naisten kanssa jotka kovasti kyseli menneitä lukemia. Ei niitä montaa kohdalle osunut mutta muutama kyllä jotka piti tosi tärkeänä tietää. Eivät kyllä tykänneet rehellisestä vastauksesta.
Itse ei ole koskaan tullut kysyttyä kun ei ole naisystävien entiset heilat jaksaneet kiinnostaa. Varmasti vaimolla on ollut sinkkuna kysyntää ja varmasti on käyttänyt tilanteita hyväkseen, mutta en keksi yhtään syytä miksi tarvitsisi niitä ruotia.