Sellainen asia, että ei yksikään äijä voi "omistaa" naisystävää, vaikka jotkut äijät niin kuvittelevat. Johtuuko omistamisen halun ilmiö ehkä mustasukkaisuudesta?
Toista ei voi omistaa, ei edes omia lapsiaan. Meillä jokaisella on vapaa tahto ja se vie, minne vie.
Ja se omistamisen halu on mielestäni yleisempää naisilla.. tai no.. eiköhän se ole yksilökohtaista.
"Toi on mun." ajattelu on yleistä. Näkisin, että kun kerran on sitouduttu, oletetaan että toinenkin on yhtä sitoutunut ja sitä myöten kuuluu hänelle. Ja se, kun ihmisen aivokemia häiriintyy sellaisesta kuin rakastuminen .. sillä voi olla tekemistä tämän omistamisenhalun kanssa. En tiedä, mutta veikkaan.
0Äänestä
Anonyymi
On oltava toki hieman kasvatusta. Kasvatusta joka harvinaistuu nykyisen vapaan ajatellun muassa. Pukeutuahan sopii kuten haluaa.
Ei ketään ihmistä voi omistaa, emme kai halua enää orjuutta ylläpitää?
Mutta itse tykkään sanonnasta, että toisensa voi rakastaa omiksi. Tarkoittaa mielestäni sitä, että kummankin saama ja antama rakkaus saa kummankin omistautumaan toisilleen ihan vapaasta omasta tahdostaan. Että se rakkaus tuntuu niin oikealle ja hyvälle, ettei siitä poiskaan muille tahdo lähteä.
Eikö silloin ns kumpikin omista toisensa kyllä jos suhteessa olisin niin kyllä naiseni minut omistaisi eli olen hänen enkä toisen naisen tai naisten
Omistaa kuulostaa toisen esineellistämiselle. Kyllähän mäkin sanon usein oma mies, mutta tarkoutan sillä kumppaniani en vaikka naapurin miestä. Yhtälailla omani on "mun" tasan niin kauan, kun itse tykkää olla eikä yhtään kauempaa.
En omista häntä, eikä hän mua. Vapaasta tahdosta tässä yhdessä eletään ja ollaan.
Omistaa kuulostaa toisen esineellistämiselle. Kyllähän mäkin sanon usein oma mies, mutta tarkoutan sillä kumppaniani en vaikka naapurin miestä. Yhtälailla omani on "mun" tasan niin kauan, kun itse tykkää olla eikä yhtään kauempaa.
En omista häntä, eikä hän mua. Vapaasta tahdosta tässä yhdessä eletään ja ollaan.
Avioliittokin tuntuu kauppakirjalle tai luovarille, millä toinen annetaan toisen omistukseen ja niin ihmiset yhä avioliittoon näkyy suhtautuvankin.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Omistaa kuulostaa toisen esineellistämiselle. Kyllähän mäkin sanon usein oma mies, mutta tarkoutan sillä kumppaniani en vaikka naapurin miestä. Yhtälailla omani on "mun" tasan niin kauan, kun itse tykkää olla eikä yhtään kauempaa.
En omista häntä, eikä hän mua. Vapaasta tahdosta tässä yhdessä eletään ja ollaan.
Mut niin kauan kuin suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa eli kyllä rakkaani oma olisin ja vain hänen olisin
Avioliittokin tuntuu kauppakirjalle tai luovarille, millä toinen annetaan toisen omistukseen ja niin ihmiset yhä avioliittoon näkyy suhtautuvankin.
Sen takia parempi, kun ei avioidu niin eo tuu ehkä niin itsestäänselvyys käyttäytymistäkään, kun tajuaa että toinen voi helposti häipyäkin, kun mikään lappunen ei pitele. Joutuu vähän miettii sitä toistakin ja arvostamaan, että hän siinä viittii pysytellä.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Avioliittokin tuntuu kauppakirjalle tai luovarille, millä toinen annetaan toisen omistukseen ja niin ihmiset yhä avioliittoon näkyy suhtautuvankin.
Oli avioliitto tai pelkkä suhde niin omistus loppuu eroon mut kun suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa ja jos joku nainen eli tuleva naiseni omistaa minut niin en tunne esineellistämistä vaan olen ylpeä et olen naiseni iki oma
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Sen takia parempi, kun ei avioidu niin eo tuu ehkä niin itsestäänselvyys käyttäytymistäkään, kun tajuaa että toinen voi helposti häipyäkin, kun mikään lappunen ei pitele. Joutuu vähän miettii sitä toistakin ja arvostamaan, että hän siinä viittii pysytellä.
Eli tyytyy toiseen kun ei parempaakaan saa eli naimisiinkaan ei halua eli jos oikeasti rakastaa kumpikin niin kumpikin haluaa naimisiin ja jos ei haluta vaan ollaan yhdessä eli jos toinen sanoo ettei haluaisi naimisiin kanssani niin kai siinä jotain kuolee ja haluaa erota eli vit.uako väkisin kanssani on ja alkaisi etsimään uutta eli sitä oikeaa joka oikeasti rakastaa
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oli avioliitto tai pelkkä suhde niin omistus loppuu eroon mut kun suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa ja jos joku nainen eli tuleva naiseni omistaa minut niin en tunne esineellistämistä vaan olen ylpeä et olen naiseni iki oma
Ei omista. Tavaroita tai esineitä voit omistaa, mutta et rakastasi.
-Palstahessu
1Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei omista. Tavaroita tai esineitä voit omistaa, mutta et rakastasi.
-Palstahessu
Mut naiseni omistaisi minut
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oli avioliitto tai pelkkä suhde niin omistus loppuu eroon mut kun suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa ja jos joku nainen eli tuleva naiseni omistaa minut niin en tunne esineellistämistä vaan olen ylpeä et olen naiseni iki oma
Tällainen ajatusmaailma ”omistamisesta” johtaa hyvin helposti mustasukkaisuuteen ja siitä ei seuraa koskaan mitään mukavaa kun sen päästää valloilleen. Kuinka usein olemmekaan saaneet lukea, kuinka eron jälkeen käydään puukkohippasilla exän ja uuden kumppaninsa luona, ”koska sinä kuulut minulle.”
Eli tyytyy toiseen kun ei parempaakaan saa eli naimisiinkaan ei halua eli jos oikeasti rakastaa kumpikin niin kumpikin haluaa naimisiin ja jos ei haluta vaan ollaan yhdessä eli jos toinen sanoo ettei haluaisi naimisiin kanssani niin kai siinä jotain kuolee ja haluaa erota eli vit.uako väkisin kanssani on ja alkaisi etsimään uutta eli sitä oikeaa joka oikeasti rakastaa
No itse yhden avioliiton ja siitä eron jälkeen ajattelen toisin. Nään paremmaksi pysyä yhdessä ilman juridiikkaa, niin tosiaan ei tuudittauduta siihen seikkaan, että naimisissahan tässä ollaan ja mitä välii.
Eihän kaikki niin suhtaudu avioliitossakaan, vaan arvostaen ja hoitaen suhdettaan. Mutta se riski on, että toinen alkaakin pitää itsestäänselvyytenä, kun on vihille päästy.
Ja omistelee ihmistä kuten kaikkea muutakin omaisuutta.
Mä en halua enää avioliittoon ikinä. Mikään maallinen mammona ei mulle merkkaa mitään niin tärkeetä, että senkään takia avioituisin. Meillä on lapset ja he saa periä isänsä, ei haittaa mua yhtään vaikken saa aatinlatia avomieheltäni, jos erotaan tai hän sattuisi menehtymään ennen mua.
En perustanut meidän suhdetta alunperinkään millekkään omaisuudelle. Joten en sitä myöskään päätä minkään omaisuuden himossa.
No itse yhden avioliiton ja siitä eron jälkeen ajattelen toisin. Nään paremmaksi pysyä yhdessä ilman juridiikkaa, niin tosiaan ei tuudittauduta siihen seikkaan, että naimisissahan tässä ollaan ja mitä välii.
Eihän kaikki niin suhtaudu avioliitossakaan, vaan arvostaen ja hoitaen suhdettaan. Mutta se riski on, että toinen alkaakin pitää itsestäänselvyytenä, kun on vihille päästy.
Ja omistelee ihmistä kuten kaikkea muutakin omaisuutta.
Mä en halua enää avioliittoon ikinä. Mikään maallinen mammona ei mulle merkkaa mitään niin tärkeetä, että senkään takia avioituisin. Meillä on lapset ja he saa periä isänsä, ei haittaa mua yhtään vaikken saa aatinlatia avomieheltäni, jos erotaan tai hän sattuisi menehtymään ennen mua.
En perustanut meidän suhdetta alunperinkään millekkään omaisuudelle. Joten en sitä myöskään päätä minkään omaisuuden himossa.
Eikä mua suututa yhtään, jos joku päivä tästä talosta joudun lähtemään mistään syystä. On ihan mukavaa etsiä uusi koti ja kalusteet ja aloittaa uusi sivu elämässä. Menneitä kun voi vaalia roikkumatta omaisuudessa kiinni.
Eikä mua suututa yhtään, jos joku päivä tästä talosta joudun lähtemään mistään syystä. On ihan mukavaa etsiä uusi koti ja kalusteet ja aloittaa uusi sivu elämässä. Menneitä kun voi vaalia roikkumatta omaisuudessa kiinni.
Mikä oikeesti tässä maailmassa merkkaa, niin ne ihmiset ja rakkaus ihmisiä kohtaan. Ei mikään krääsä.
Mikä oikeesti tässä maailmassa merkkaa, niin ne ihmiset ja rakkaus ihmisiä kohtaan. Ei mikään krääsä.
Oot maailman rikkain, kun kykenet tuntemaan rakkautta ja antamaan sitä ja vastaanottamaan rakkautta. Et tarvi rahaa ollaksesi rikkaista rikkain. Henkin rikkaus vetää pidemmän korren mennen tullen. Sitä vastaan ei voi kilpailla millään määrällä rahaa.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Oot maailman rikkain, kun kykenet tuntemaan rakkautta ja antamaan sitä ja vastaanottamaan rakkautta. Et tarvi rahaa ollaksesi rikkaista rikkain. Henkin rikkaus vetää pidemmän korren mennen tullen. Sitä vastaan ei voi kilpailla millään määrällä rahaa.
Ei kai naimisiin menossa rahasta ole kyse eli miksi naimisiin meno on sinusta rahaa ja omaisuutta ja rahaa eikö naimisiin mennä että haluaa toisesta vaimon/aviomiehen eli kumpikin rakastaa toisiaan et haluaa hänestä vaimon tai aviomiehen ja olla pariskunta ei siinä mietitä rahaa omaisuutta valtaa rikkauksia osinkotuottoja sijoituksia rahaa rahaa ja rahaa vaan rakkaus
Ei kai naimisiin menossa rahasta ole kyse eli miksi naimisiin meno on sinusta rahaa ja omaisuutta ja rahaa eikö naimisiin mennä että haluaa toisesta vaimon/aviomiehen eli kumpikin rakastaa toisiaan et haluaa hänestä vaimon tai aviomiehen ja olla pariskunta ei siinä mietitä rahaa omaisuutta valtaa rikkauksia osinkotuottoja sijoituksia rahaa rahaa ja rahaa vaan rakkaus
Monille se on juurikin sitä rahaa ja omaisuutta, viimeistään erotessa.
Ällöttävää. Eihän rakkauden kuulu sellaista olla, ei minusta. Avioliitto on omaisuuden takia alunperin kyhätty juttu.
Rakkaus kun ei vaadi kuin kaksi toistaan rakastavaa ihmistä sinetiksi.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Monille se on juurikin sitä rahaa ja omaisuutta, viimeistään erotessa.
Ällöttävää. Eihän rakkauden kuulu sellaista olla, ei minusta. Avioliitto on omaisuuden takia alunperin kyhätty juttu.
Rakkaus kun ei vaadi kuin kaksi toistaan rakastavaa ihmistä sinetiksi.
Ei kukaan mieti eroja ja kun tyttö ja poika tapaavat ekaa kertaa niin ei eroa mietitä tai kun mennään naimisiin niin ei eroa mietitä eikä rahaa eli kuuntele sydäntä älä rahaa eli sinulle aito rakkaus on raha rakkaus kun taas minun sydäntäni ei voi ostaa eikä voi ostaa minun rakkauttani ja suhteeseen en mene rahan takia tai että saan erota mut eikö kaikki jotka ei ole mennyt rakkaudesta suhteeseen tai naimisiin vaan rahasta on onnettomii ja rakkaudettomia suhteita mut rahan takia yhdessä
Monille se on juurikin sitä rahaa ja omaisuutta, viimeistään erotessa.
Ällöttävää. Eihän rakkauden kuulu sellaista olla, ei minusta. Avioliitto on omaisuuden takia alunperin kyhätty juttu.
Rakkaus kun ei vaadi kuin kaksi toistaan rakastavaa ihmistä sinetiksi.
Mulle tuo juridinen rakkauden osoitus avioliitto on nykyään hölynpölyä. Ihmisten keksimä byrokratia, ei mikään tae mistään välittämisestä tai rakkaudesta.
Luotan enemmän siihen, että ihminen joka mua rakastaa, se tulee mun luokse rakkaudesta, ei omaisuudesta tms. Ja samoin minä menen hänen luokseen rakkaudesta. Kumpikaan ei roiku yhdessä omaisuudesta, vaan rakkaudesta.
Mulle tuo juridinen rakkauden osoitus avioliitto on nykyään hölynpölyä. Ihmisten keksimä byrokratia, ei mikään tae mistään välittämisestä tai rakkaudesta.
Luotan enemmän siihen, että ihminen joka mua rakastaa, se tulee mun luokse rakkaudesta, ei omaisuudesta tms. Ja samoin minä menen hänen luokseen rakkaudesta. Kumpikaan ei roiku yhdessä omaisuudesta, vaan rakkaudesta.
Ja ne kääntää mulle selkänsä, jotka ei tähän pysty ja kykene ja saavat mennäkin. End of story.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Mulle tuo juridinen rakkauden osoitus avioliitto on nykyään hölynpölyä. Ihmisten keksimä byrokratia, ei mikään tae mistään välittämisestä tai rakkaudesta.
Luotan enemmän siihen, että ihminen joka mua rakastaa, se tulee mun luokse rakkaudesta, ei omaisuudesta tms. Ja samoin minä menen hänen luokseen rakkaudesta. Kumpikaan ei roiku yhdessä omaisuudesta, vaan rakkaudesta.
Mitä jos joku kysyy kumppaniltaan haluaisitko kanssani naimisiin ja kumppani vastaa en halua kanssasi koskaan naimisiin ollaan vaan yhdessä ja jos naimisiin haluan niin etsit kumppanin jota oikeasti rakastan ja on sen arvoinen mitä itse tekisit tilanteessa tai jos toinen kysyis ja sinä vastaisit noin
Mitä jos joku kysyy kumppaniltaan haluaisitko kanssani naimisiin ja kumppani vastaa en halua kanssasi koskaan naimisiin ollaan vaan yhdessä ja jos naimisiin haluan niin etsit kumppanin jota oikeasti rakastan ja on sen arvoinen mitä itse tekisit tilanteessa tai jos toinen kysyis ja sinä vastaisit noin
Mulla on perusteltu syy. Enkä hyväksy painostusta. En aio avioitua, eikä mun tarvitse. Minun kumppani ei myöskään halua avioitua eläissään. Ei ole meillä tuota ongelmaa, että toinen suuttus kun ei käy avioliitto.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Ja ne kääntää mulle selkänsä, jotka ei tähän pysty ja kykene ja saavat mennäkin. End of story.
Eli et ole vaimon tai aviomiehen arvoinen tai olet vain rahan takia yhdessä eli et ole koskaan mennyt rakkaudesta suhteeseen no se selittää niin ei kukaan halua väärästä tehdä vaimoa tai aviomiestä vaan äkkiä sanotaan good bay
Ei kukaan mieti eroja ja kun tyttö ja poika tapaavat ekaa kertaa niin ei eroa mietitä tai kun mennään naimisiin niin ei eroa mietitä eikä rahaa eli kuuntele sydäntä älä rahaa eli sinulle aito rakkaus on raha rakkaus kun taas minun sydäntäni ei voi ostaa eikä voi ostaa minun rakkauttani ja suhteeseen en mene rahan takia tai että saan erota mut eikö kaikki jotka ei ole mennyt rakkaudesta suhteeseen tai naimisiin vaan rahasta on onnettomii ja rakkaudettomia suhteita mut rahan takia yhdessä
Kannattais miettiä.
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Mulla on perusteltu syy. Enkä hyväksy painostusta. En aio avioitua, eikä mun tarvitse. Minun kumppani ei myöskään halua avioitua eläissään. Ei ole meillä tuota ongelmaa, että toinen suuttus kun ei käy avioliitto.
Eli et ole vaimon tai aviomiehen arvoinen tai olet vain rahan takia yhdessä eli et ole koskaan mennyt rakkaudesta suhteeseen no se selittää niin ei kukaan halua väärästä tehdä vaimoa tai aviomiestä vaan äkkiä sanotaan good bay
Et ole mitään syytä sanonut mut sen voin sanoa ettei normaalit naiset ja miehet sinua kovin kauaa katselisi vaan sanoo erotaan ja etsivät sitä oikeaa mut jos oikeasti olet suhteessa pidä kynsin hamppain kiinni siitä koska normaalia ihmistä et koskaan saa
Et ole mitään syytä sanonut mut sen voin sanoa ettei normaalit naiset ja miehet sinua kovin kauaa katselisi vaan sanoo erotaan ja etsivät sitä oikeaa mut jos oikeasti olet suhteessa pidä kynsin hamppain kiinni siitä koska normaalia ihmistä et koskaan saa
Yym, he saa tehdä kuinka tykkää. Kuten minäkin. Luonnollisesti en voisi pariutua tuollaisen kanssa. Karsiutuu helposti jyvät akanoista.
Mee nukkumaan mut syy on siis sosiaalitoimisto eli saatte paremmin rahaa kun ette naimisissa se on sitä sossu kikkailuu
Tuskin saisi, kun asuu samassa taloudessa.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Normaali ihminen haluaa parisuhteen ja naimisiin rakkaansa kanssa ja yhteinen koti ja perhe ja jos noita ei halua kertoo ihmisestä kaiken
Sinun maailmassasi kaikki on normaalia niin kauan kuin tekee niin kuin sinä haluat ja on muutenkin on samaa mieltä sinun kanssa kaikesta. Se on tällä palstalla nähty ;)
-Palstahessu
1Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Oot maailman rikkain, kun kykenet tuntemaan rakkautta ja antamaan sitä ja vastaanottamaan rakkautta. Et tarvi rahaa ollaksesi rikkaista rikkain. Henkin rikkaus vetää pidemmän korren mennen tullen. Sitä vastaan ei voi kilpailla millään määrällä rahaa.
No et ole kovin sairas koskaan ollut.
Kyllä siinä oppii arvostamaan rahaa ihan helvetin paljon, jos sairastuu.
Kuulostaa tylsältä ja "epäromanttiselta" mutta parisuhteessa pitäisi osapuolten ihan istua alas ja sopia yhteiselon sekä kummankin oman elämisen pelisäännöistä.
Enkä nyt edes välttämättä tarkoita mitään dramaattista, kuten "pettämistä" vaan esimerkiksi siitä, että korjaa jälkensä, eikä tuo kymmentä kaveriaan aamuyöstä yhteiseen kämppään toisen tietämättä ja tuntematta.
Monet riidat olen sinkkunakin todistanut vierestä, kun jompikumpi on tehnyt jotain "sopimatonta" ja syytetty puolustautuu että eihän tuo nyt mitään ollut enkä minä tiennyt sinun tuosta suuttuvan. Juttu on saattanut minunkin mielestäni olla mitätön, mutta toistuessaan tietysti ärsyttävä siten, että joskus se pinna katkeaa ja sitten toinen on että mikä nyt yht'äkkiä tuli?
Niin, kun ei oltu sovittu...
0Äänestä
Anonyymi
Minun mielestäni parisuhteessa ei voi käyttäytyä kuin sinkkuna. Jos ollaan jonkun kanssa keskenään omistauduttu toisilleen niin silloin ollaan vain sen yhden kanssa ja sillä sipuli. Muutoinhan koko touhissa ei ole mitään järkeä. Ei edes mahdollinen rekisteröinti sitä tee tai kerro. Ja toinen voi puolestani koska vain lähteä vapaasti huoraamaan kunhan vain muistaa ettei takaisin ole enää tulemista. Se on kerrasta poikki.
Minun mielestäni parisuhteessa ei voi käyttäytyä kuin sinkkuna. Jos ollaan jonkun kanssa keskenään omistauduttu toisilleen niin silloin ollaan vain sen yhden kanssa ja sillä sipuli. Muutoinhan koko touhissa ei ole mitään järkeä. Ei edes mahdollinen rekisteröinti sitä tee tai kerro. Ja toinen voi puolestani koska vain lähteä vapaasti huoraamaan kunhan vain muistaa ettei takaisin ole enää tulemista. Se on kerrasta poikki.
Eihän siinä ole mitään ongelmaa, kun vaan haet kumppanin, joka jakaa samat arvot kanssasi.
Ongelma on vasta sitten, kun toinen ei tiedä, mitä toinen parisuhteesta arvelee ja mitä siltä, itseltä ja toiselta edellyttää. Tähän tarvitaan konsensus, ennen kuin toista loukataan tietämättään.
Kosketelkaa toisianne, mutta puhukaa toisillenne ensin! :D
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minun mielestäni parisuhteessa ei voi käyttäytyä kuin sinkkuna. Jos ollaan jonkun kanssa keskenään omistauduttu toisilleen niin silloin ollaan vain sen yhden kanssa ja sillä sipuli. Muutoinhan koko touhissa ei ole mitään järkeä. Ei edes mahdollinen rekisteröinti sitä tee tai kerro. Ja toinen voi puolestani koska vain lähteä vapaasti huoraamaan kunhan vain muistaa ettei takaisin ole enää tulemista. Se on kerrasta poikki.
Pidä vain jakarisuhteesi, mutta älä kyseenalaista toisten periaatteita, et sinä niitä muuksi voi muuttaa vaikka kuinka yrittäisit, asiat tiedostavilla aikuisilla on omat itsenäiset mielipiteensä.
Tuokin kannattaa hoitaa alta pois jo ennen kun rupee seurustelemaan. Me juteltiin mieheni kanssa kaikki tuollanen jo sen 6kk aikana, kun kirjoiteltiin toisillemme vaan, tapaamatta.
Oli sitten selvillä jo ekan kerran tavatessa tuommoset jutut.
Tuokin kannattaa hoitaa alta pois jo ennen kun rupee seurustelemaan. Me juteltiin mieheni kanssa kaikki tuollanen jo sen 6kk aikana, kun kirjoiteltiin toisillemme vaan, tapaamatta.
Oli sitten selvillä jo ekan kerran tavatessa tuommoset jutut.
Eikä ole tarvinu riidellä tuollasista koskaan 12 vuoden aikana.
Pidä vain jakarisuhteesi, mutta älä kyseenalaista toisten periaatteita, et sinä niitä muuksi voi muuttaa vaikka kuinka yrittäisit, asiat tiedostavilla aikuisilla on omat itsenäiset mielipiteensä.
Minun on aika turhaa toimia Amorina moisille ärripurreille! :D
0Äänestä
Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Eikä ole tarvinu riidellä tuollasista koskaan 12 vuoden aikana.
Mä sanon naiselle että "mun nainen", vaikka se häiritsevästi kuulostaa munaiselta. Kerran olin naamaa naisen haaroissa ja huokailin "mun pil*u".
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä sanon naiselle että "mun nainen", vaikka se häiritsevästi kuulostaa munaiselta. Kerran olin naamaa naisen haaroissa ja huokailin "mun pil*u".
Mä sanon naiselle että "mun nainen", vaikka se häiritsevästi kuulostaa munaiselta. Kerran olin naamaa naisen haaroissa ja huokailin "mun pil*u".
Aha.
0Äänestä
Anonyymi
Aika moni äijä noin silti kuvittelee, mikä näkyy sitten ihme raivona, kun ei kestetä eroa. Erotilanteessa naiset kokee eniten väkivaltaa, jopa murhia?
0Äänestä
Anonyymi
Miesten naisiin kohdistama lähisuhde- ja erosuhdeväkivalta on valitettavan yleistä. Vieläkin valitettavampaa, ettei sitä vastaan toimita tehokkaasti.
0Äänestä
Anonyymi
Tänään sai olla ylpeä kolmesta lapsesta ja hyviä naisia elämässä on ollut kun siitä voi olla ylpeä. Pitää olla tyytyväinen hetkistä joita he kaikki ovat elämääni antaneet.
AV
0Äänestä
Anonyymi
Kyllä kymmenillä tuhansilla naisilla on mies joka omistaa naisen. Niitä miehiä sanotaan jännämiehiksi eikä nainen oikein voi sanoa mitään kun jännämies ottaa naisen omistukseensa.
0Äänestä
Anonyymi
Nykyajan feministit pitävät niille jännämiehille kovan kurin.
0Äänestä
Anonyymi
VOI kun naisetkin ymmärtäisivät tietämyksesi . Ihmistä ei voi omistaa .
0Äänestä
Anonyymi
Omistamisen periaate on nykyään vain muslimi miehillä ja kypsymättömillä miehillä. Nainen on esine, hyödyke, ihmisenä miestä vähempiarvoinen, jolle voi tehdä mitä lystää. Miehen päässä on tietty musta-aukko, joka mahdollistaa epäinhimillisyyden.
Vastaukset 80
Vanhimmat
Eikä myöskään toisinpäin. Molemmat sukupuolet voi olla mustasukkaisia ja kuvitelle omistavansa yoisen.
Toista ei voi omistaa, ei edes omia lapsiaan.
Meillä jokaisella on vapaa tahto ja se vie, minne vie.
Ja se omistamisen halu on mielestäni yleisempää naisilla.. tai no.. eiköhän se ole yksilökohtaista.
"Toi on mun." ajattelu on yleistä. Näkisin, että kun kerran on sitouduttu, oletetaan että toinenkin on yhtä sitoutunut ja sitä myöten kuuluu hänelle. Ja se, kun ihmisen aivokemia häiriintyy sellaisesta kuin rakastuminen .. sillä voi olla tekemistä tämän omistamisenhalun kanssa. En tiedä, mutta veikkaan.
On oltava toki hieman kasvatusta. Kasvatusta joka harvinaistuu nykyisen vapaan ajatellun muassa. Pukeutuahan sopii kuten haluaa.
Ei ketään ihmistä voi omistaa, emme kai halua enää orjuutta ylläpitää?
Mutta itse tykkään sanonnasta, että toisensa voi rakastaa omiksi. Tarkoittaa mielestäni sitä, että kummankin saama ja antama rakkaus saa kummankin omistautumaan toisilleen ihan vapaasta omasta tahdostaan. Että se rakkaus tuntuu niin oikealle ja hyvälle, ettei siitä poiskaan muille tahdo lähteä.
Ei tahdo siis, vaikka tietää että voisikin.
Eikö silloin ns kumpikin omista toisensa kyllä jos suhteessa olisin niin kyllä naiseni minut omistaisi eli olen hänen enkä toisen naisen tai naisten
Omistaa kuulostaa toisen esineellistämiselle. Kyllähän mäkin sanon usein oma mies, mutta tarkoutan sillä kumppaniani en vaikka naapurin miestä. Yhtälailla omani on "mun" tasan niin kauan, kun itse tykkää olla eikä yhtään kauempaa.
En omista häntä, eikä hän mua. Vapaasta tahdosta tässä yhdessä eletään ja ollaan.
Avioliittokin tuntuu kauppakirjalle tai luovarille, millä toinen annetaan toisen omistukseen ja niin ihmiset yhä avioliittoon näkyy suhtautuvankin.
Mut niin kauan kuin suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa eli kyllä rakkaani oma olisin ja vain hänen olisin
Ei omista, mutta omistautuu toisilleen.
Sen takia parempi, kun ei avioidu niin eo tuu ehkä niin itsestäänselvyys käyttäytymistäkään, kun tajuaa että toinen voi helposti häipyäkin, kun mikään lappunen ei pitele. Joutuu vähän miettii sitä toistakin ja arvostamaan, että hän siinä viittii pysytellä.
Oli avioliitto tai pelkkä suhde niin omistus loppuu eroon mut kun suhteessa ollaan niin kumpikin omistaa toisensa ja jos joku nainen eli tuleva naiseni omistaa minut niin en tunne esineellistämistä vaan olen ylpeä et olen naiseni iki oma
Eli tyytyy toiseen kun ei parempaakaan saa eli naimisiinkaan ei halua eli jos oikeasti rakastaa kumpikin niin kumpikin haluaa naimisiin ja jos ei haluta vaan ollaan yhdessä eli jos toinen sanoo ettei haluaisi naimisiin kanssani niin kai siinä jotain kuolee ja haluaa erota eli vit.uako väkisin kanssani on ja alkaisi etsimään uutta eli sitä oikeaa joka oikeasti rakastaa
Ei omista. Tavaroita tai esineitä voit omistaa, mutta et rakastasi.
-Palstahessu
Mut naiseni omistaisi minut
Tällainen ajatusmaailma ”omistamisesta” johtaa hyvin helposti mustasukkaisuuteen ja siitä ei seuraa koskaan mitään mukavaa kun sen päästää valloilleen. Kuinka usein olemmekaan saaneet lukea, kuinka eron jälkeen käydään puukkohippasilla exän ja uuden kumppaninsa luona, ”koska sinä kuulut minulle.”
-Palstahessu
No itse yhden avioliiton ja siitä eron jälkeen ajattelen toisin. Nään paremmaksi pysyä yhdessä ilman juridiikkaa, niin tosiaan ei tuudittauduta siihen seikkaan, että naimisissahan tässä ollaan ja mitä välii.
Eihän kaikki niin suhtaudu avioliitossakaan, vaan arvostaen ja hoitaen suhdettaan. Mutta se riski on, että toinen alkaakin pitää itsestäänselvyytenä, kun on vihille päästy.
Ja omistelee ihmistä kuten kaikkea muutakin omaisuutta.
Mä en halua enää avioliittoon ikinä. Mikään maallinen mammona ei mulle merkkaa mitään niin tärkeetä, että senkään takia avioituisin. Meillä on lapset ja he saa periä isänsä, ei haittaa mua yhtään vaikken saa aatinlatia avomieheltäni, jos erotaan tai hän sattuisi menehtymään ennen mua.
En perustanut meidän suhdetta alunperinkään millekkään omaisuudelle. Joten en sitä myöskään päätä minkään omaisuuden himossa.
Eikä mua suututa yhtään, jos joku päivä tästä talosta joudun lähtemään mistään syystä. On ihan mukavaa etsiä uusi koti ja kalusteet ja aloittaa uusi sivu elämässä. Menneitä kun voi vaalia roikkumatta omaisuudessa kiinni.
Mikä oikeesti tässä maailmassa merkkaa, niin ne ihmiset ja rakkaus ihmisiä kohtaan. Ei mikään krääsä.
Oot maailman rikkain, kun kykenet tuntemaan rakkautta ja antamaan sitä ja vastaanottamaan rakkautta. Et tarvi rahaa ollaksesi rikkaista rikkain. Henkin rikkaus vetää pidemmän korren mennen tullen. Sitä vastaan ei voi kilpailla millään määrällä rahaa.
Ei kai naimisiin menossa rahasta ole kyse eli miksi naimisiin meno on sinusta rahaa ja omaisuutta ja rahaa eikö naimisiin mennä että haluaa toisesta vaimon/aviomiehen eli kumpikin rakastaa toisiaan et haluaa hänestä vaimon tai aviomiehen ja olla pariskunta ei siinä mietitä rahaa omaisuutta valtaa rikkauksia osinkotuottoja sijoituksia rahaa rahaa ja rahaa vaan rakkaus
Monille se on juurikin sitä rahaa ja omaisuutta, viimeistään erotessa.
Ällöttävää. Eihän rakkauden kuulu sellaista olla, ei minusta. Avioliitto on omaisuuden takia alunperin kyhätty juttu.
Rakkaus kun ei vaadi kuin kaksi toistaan rakastavaa ihmistä sinetiksi.
Ei kukaan mieti eroja ja kun tyttö ja poika tapaavat ekaa kertaa niin ei eroa mietitä tai kun mennään naimisiin niin ei eroa mietitä eikä rahaa eli kuuntele sydäntä älä rahaa eli sinulle aito rakkaus on raha rakkaus kun taas minun sydäntäni ei voi ostaa eikä voi ostaa minun rakkauttani ja suhteeseen en mene rahan takia tai että saan erota mut eikö kaikki jotka ei ole mennyt rakkaudesta suhteeseen tai naimisiin vaan rahasta on onnettomii ja rakkaudettomia suhteita mut rahan takia yhdessä
Mulle tuo juridinen rakkauden osoitus avioliitto on nykyään hölynpölyä. Ihmisten keksimä byrokratia, ei mikään tae mistään välittämisestä tai rakkaudesta.
Luotan enemmän siihen, että ihminen joka mua rakastaa, se tulee mun luokse rakkaudesta, ei omaisuudesta tms. Ja samoin minä menen hänen luokseen rakkaudesta. Kumpikaan ei roiku yhdessä omaisuudesta, vaan rakkaudesta.
Ja ne kääntää mulle selkänsä, jotka ei tähän pysty ja kykene ja saavat mennäkin. End of story.
Mitä jos joku kysyy kumppaniltaan haluaisitko kanssani naimisiin ja kumppani vastaa en halua kanssasi koskaan naimisiin ollaan vaan yhdessä ja jos naimisiin haluan niin etsit kumppanin jota oikeasti rakastan ja on sen arvoinen mitä itse tekisit tilanteessa tai jos toinen kysyis ja sinä vastaisit noin
Mulla on perusteltu syy. Enkä hyväksy painostusta. En aio avioitua, eikä mun tarvitse. Minun kumppani ei myöskään halua avioitua eläissään. Ei ole meillä tuota ongelmaa, että toinen suuttus kun ei käy avioliitto.
Eli et ole vaimon tai aviomiehen arvoinen tai olet vain rahan takia yhdessä eli et ole koskaan mennyt rakkaudesta suhteeseen no se selittää niin ei kukaan halua väärästä tehdä vaimoa tai aviomiestä vaan äkkiä sanotaan good bay
Kannattais miettiä.
Mikä on sellainen syy
Mä olen rakkauden arvoinen ja se riittää.
Lue tekstini alusta alkaen.
Eiköhän se selviä, jos jäsennellä osaat.
Et ole mitään syytä sanonut mut sen voin sanoa ettei normaalit naiset ja miehet sinua kovin kauaa katselisi vaan sanoo erotaan ja etsivät sitä oikeaa mut jos oikeasti olet suhteessa pidä kynsin hamppain kiinni siitä koska normaalia ihmistä et koskaan saa
Yym, he saa tehdä kuinka tykkää. Kuten minäkin. Luonnollisesti en voisi pariutua tuollaisen kanssa. Karsiutuu helposti jyvät akanoista.
Eikä mun ole mikään pakko olla missään suhteessa. Mutta tiedän, että aina joku näkee minussakin potentiaalia. :)
Joku ei.
Esim kunnon nainen lillis ei nähnyt sinussa potentiaalia mut nyt tuolla jossain lillis on rakastettu ja naimisissa ja on onnellinen
Hänellä on siihen oikeus. Eikä meistä nyt muutenkaan mitään paria olisi tullut, kun hän on hetero ja minä jo parisuhteessa.
Tykkään silti hänestä ihmisenä. Vaikkei hän minusta tykkäiskään. Ei ole pakko tykätä.
Mut ei normaalit ihmiset
Mä olen yhtä normaali olematta samanlainen kaikkien kanssa.
Et ole lillis on normaali ja on normaalien ihmisten kanssa
Olen tietysti. Ei ole yhtä tapaa elää ja olla normaali. Kaikkien normaalit ei vaan käy aina yhteen. 🤷🏼♂️
Normaali ihminen haluaa parisuhteen ja naimisiin rakkaansa kanssa ja yhteinen koti ja perhe ja jos noita ei halua kertoo ihmisestä kaiken
Se on sun näkemyksesi, ei kaikkien.
Onko oikea syy sosiaalitoimisto eli menetätte kaikki etuudet jos naimisiin menisit tai samaan osoitteeseen
Ei vieläkään.
Mä käyn nyt nukkumaan, on huono olo ja vasen kylki särkee. Terve.
Mee nukkumaan mut syy on siis sosiaalitoimisto eli saatte paremmin rahaa kun ette naimisissa se on sitä sossu kikkailuu
Tuskin saisi, kun asuu samassa taloudessa.
Sinun maailmassasi kaikki on normaalia niin kauan kuin tekee niin kuin sinä haluat ja on muutenkin on samaa mieltä sinun kanssa kaikesta. Se on tällä palstalla nähty ;)
-Palstahessu
No et ole kovin sairas koskaan ollut.
Kyllä siinä oppii arvostamaan rahaa ihan helvetin paljon, jos sairastuu.
Julkiselta puolelta ei saa enää apua.
En vai? Muuta ollutkaan kun sairas.
Ja kyllä mä tiedän kun 6000 euroa meni heittämällä yksityiselle ihan vaan kuvauksiin, kokeisiin ja parin vuoden ramppauksiin.
Jokainen on jollain tavalla normaali ja jollain tavalla outo.
Meinaat siis, että nainen voi kyllä omistaa miesystävän niinkö?
Eikä aina ole haluakaan. Minunkin halut loppui kuin sain eräältä naisystävältä klamydian.
Tuskin kukaan normaali luulee omistavansa. Se on vain luontevaa sanoa "mun akka/mun ukko".
Kyllä minulle on ok, että parisuhteessa jollain tavalla mies "omistaa" minut, ja minä hänet.
Ei silti tarvitse olla mikään paranoidisen mustasukkainen.
"Omistaminen" merkitsee minulle tässä vähän samaa kuin sitoutuminen.
Olen siis samoilla linjoilla väliksen kanssa.
Noin se on olen samaa mieltä
Heh, voi käydä niinkin että hän tahtoo todella vaan omistautua vaikka maailmassa käy toisinkin
https://youtu.be/ycD-9_79Ybk-https://youtu.be/ycD-9_79Ybk
🔥
-karhiainen-
Menepä kertomaan tuo jonnekin muslimiyhteisön kokoukseen, saattavat olla eri mieltä.
-harmiseikirj-
Kuulostaa tylsältä ja "epäromanttiselta" mutta parisuhteessa pitäisi osapuolten ihan istua alas ja sopia yhteiselon sekä kummankin oman elämisen pelisäännöistä.
Enkä nyt edes välttämättä tarkoita mitään dramaattista, kuten "pettämistä" vaan esimerkiksi siitä, että korjaa jälkensä, eikä tuo kymmentä kaveriaan aamuyöstä yhteiseen kämppään toisen tietämättä ja tuntematta.
Monet riidat olen sinkkunakin todistanut vierestä, kun jompikumpi on tehnyt jotain "sopimatonta" ja syytetty puolustautuu että eihän tuo nyt mitään ollut enkä minä tiennyt sinun tuosta suuttuvan. Juttu on saattanut minunkin mielestäni olla mitätön, mutta toistuessaan tietysti ärsyttävä siten, että joskus se pinna katkeaa ja sitten toinen on että mikä nyt yht'äkkiä tuli?
Niin, kun ei oltu sovittu...
Minun mielestäni parisuhteessa ei voi käyttäytyä kuin sinkkuna. Jos ollaan jonkun kanssa keskenään omistauduttu toisilleen niin silloin ollaan vain sen yhden kanssa ja sillä sipuli. Muutoinhan koko touhissa ei ole mitään järkeä. Ei edes mahdollinen rekisteröinti sitä tee tai kerro. Ja toinen voi puolestani koska vain lähteä vapaasti huoraamaan kunhan vain muistaa ettei takaisin ole enää tulemista. Se on kerrasta poikki.
Eihän siinä ole mitään ongelmaa, kun vaan haet kumppanin, joka jakaa samat arvot kanssasi.
Ongelma on vasta sitten, kun toinen ei tiedä, mitä toinen parisuhteesta arvelee ja mitä siltä, itseltä ja toiselta edellyttää. Tähän tarvitaan konsensus, ennen kuin toista loukataan tietämättään.
Kosketelkaa toisianne, mutta puhukaa toisillenne ensin! :D
Olen samaa mieltä noin se on
Te kaksihan sitten sopisitte toisillenne. ; )
Pidä vain jakarisuhteesi, mutta älä kyseenalaista toisten periaatteita, et sinä niitä muuksi voi muuttaa vaikka kuinka yrittäisit, asiat tiedostavilla aikuisilla on omat itsenäiset mielipiteensä.
Tuokin kannattaa hoitaa alta pois jo ennen kun rupee seurustelemaan. Me juteltiin mieheni kanssa kaikki tuollanen jo sen 6kk aikana, kun kirjoiteltiin toisillemme vaan, tapaamatta.
Oli sitten selvillä jo ekan kerran tavatessa tuommoset jutut.
Eikä ole tarvinu riidellä tuollasista koskaan 12 vuoden aikana.
Minun on aika turhaa toimia Amorina moisille ärripurreille! :D
Mä sanon naiselle että "mun nainen", vaikka se häiritsevästi kuulostaa munaiselta.
Kerran olin naamaa naisen haaroissa ja huokailin "mun pil*u".
Meni viesti väärään paikkaan...
Aha.
Aika moni äijä noin silti kuvittelee, mikä näkyy sitten ihme raivona, kun ei kestetä eroa. Erotilanteessa naiset kokee eniten väkivaltaa, jopa murhia?
Miesten naisiin kohdistama lähisuhde- ja erosuhdeväkivalta on valitettavan yleistä. Vieläkin valitettavampaa, ettei sitä vastaan toimita tehokkaasti.
Tänään sai olla ylpeä kolmesta lapsesta ja hyviä naisia elämässä on ollut kun siitä voi olla ylpeä. Pitää olla tyytyväinen hetkistä joita he kaikki ovat elämääni antaneet.
AV
Kyllä kymmenillä tuhansilla naisilla on mies joka omistaa naisen. Niitä miehiä sanotaan jännämiehiksi eikä nainen oikein voi sanoa mitään kun jännämies ottaa naisen omistukseensa.
Nykyajan feministit pitävät niille jännämiehille kovan kurin.
VOI kun naisetkin ymmärtäisivät tietämyksesi . Ihmistä ei voi omistaa .
Omistamisen periaate on nykyään vain muslimi miehillä ja kypsymättömillä miehillä. Nainen on esine, hyödyke, ihmisenä miestä vähempiarvoinen, jolle voi tehdä mitä lystää. Miehen päässä on tietty musta-aukko, joka mahdollistaa epäinhimillisyyden.
Ihmisiä ei voi omistaa.