Alkuun haluan sanoa, että toivottavasti teillä menee paremmin. Olen ruma ja tyhmä nuori nainen (24-v). Minulla on ollut useita lyhyitä suhteita (lue: jakelin itseäni muutaman kuukauden aktiivisesti ja häpeän menneisyyttäni) ja vain kaksi pidempää.
En pääse suhteissa kovin pitkälle ja syytänkin siitä ulkonäköäni. Olen sentään normaalivartaloinen. Minulla on vain muutaman kaveri. Olen sosiaalinen, jonka on erittäin vaikea ylläpitää suhteita. Olen vaikeasti lähestyttävä ihminen.
Tämä taso-homma saa minut sekaisin. Olen vakuuttunut siitä, että olen vastenmielinen ja tiedän, ettei auta että tätä jankutan itselleni. Itsetuntoani (mikä se on?) madaltaa tämä taso-juttu siinä mielessä, että toisaalta olen ruma, mutta toisaalta saan katseita hyvännäköisiltä miehiltä. Exänikään eivät olleet ollenkaan rumia. Ehkä me siksi erosimmekin, olin liian huono heille? Hyvinä hetkinä ajattelen, että minua ei uskalleta lähestyä. Then again, ketä minä huijaan?
Voisitteko pitää oksettavasta naisesta, jos hän olisi kuitenkin mukava ja suht fiksu?
En pääse suhteissa kovin pitkälle ja syytänkin siitä ulkonäköäni. Olen sentään normaalivartaloinen. Minulla on vain muutaman kaveri. Olen sosiaalinen, jonka on erittäin vaikea ylläpitää suhteita. Olen vaikeasti lähestyttävä ihminen.
Tämä taso-homma saa minut sekaisin. Olen vakuuttunut siitä, että olen vastenmielinen ja tiedän, ettei auta että tätä jankutan itselleni. Itsetuntoani (mikä se on?) madaltaa tämä taso-juttu siinä mielessä, että toisaalta olen ruma, mutta toisaalta saan katseita hyvännäköisiltä miehiltä. Exänikään eivät olleet ollenkaan rumia. Ehkä me siksi erosimmekin, olin liian huono heille? Hyvinä hetkinä ajattelen, että minua ei uskalleta lähestyä. Then again, ketä minä huijaan?
Voisitteko pitää oksettavasta naisesta, jos hän olisi kuitenkin mukava ja suht fiksu?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Menee paremmin, kiitos. Pehmennä vähän. Tuskin muistutat Loch Nessin hirviötä :) Ehkä johonkin huumorintajuiseen mieheen kolahtaa nuo jutut oksettavuudesta? Muistutat muuten minua, mutta en jaksa murehtia enää menneitä.
Jos puhuu pahaa itsestään tai toisista, se on kuin ennustaisi tulevaa, joten alapa etsiä itsestäsi jotain hyviä puolia joita korostaa, ajattele niitä ja lopeta itsesi haukkuminen. Huolehdi itsestäsi, opettele arvostamaan itseäsi ja muita. Hanki uusia hyviä harrastuksia ja mielenkiintoa elämääsi. Vertailukohteita on aina puolin ja toisin, so what! Päätä tulla mukavammaksi ja myönteisemmäksi ja ajan mittaan toisetkin huomaavat, että sinusta on tullut erilainen kuin ennen.
että olet ruma muidenkin mielestä?
Haluatko puoluettoman arvion? Lähetä mulle kasvokuvasi ja sanon rehellisesti miten asia on.
pyydä e-mail jos haluat.
tarkenna vähän.Millä tavalla olet ruma?Mikä sinusta niin ruman tekee?tekisi mieli ryhtyä kilpasille kumpi on rumempi minä vai sinä.Olisin melko varma voittaja.Omaa ulkonäköäni en edes uskalla kuvailla koska varmaan joku tunnistaisi.Vartalo on ihan ok mutta tämä pärstä..voi luoja!
Otetaan kolmen kilpa. Mul ei oo ees kroppa ok, saati sit pärstä. Ja koska mielipide ei oo vaan mun (mulle on siis päin naamaa kerrottu), niin oon varma voittaja.
Kyllä mäkin olen kuullut itsestäni kaikenlaista ihan päin näköä.Nuorena ajattelin ettei sellasta sitten vanhempana kukaan enää tule ääneen sanomaan,mutta eipä ole aikuiset sen fiksumpia.Humalassa varsinkin joku ukko voi tulla ihan naaman eteen tölläämään ja sitten sanoo jotain tyyliin et hyi vittu minkä näköinen lehmä tms.Ei paljon kiinnosta missän käydä vaikka ystävät mukaansa pyytävät.Yleensä nämä sanojat eivät itsekään ole kovin kaksisia.
Et sinä RUMA voi olla jos olet onnistunut hommaamaan lukuisia lyhyitä suhteita!!!
Tämä on miehen näkökulma asiaan :)
Kirjoituksestasi voisi päätellä, että sinun luonteessa on enemmän ongelmia kuin ulkonäössä.
Hommaa itsetunto kuntoon, niin siitä se lähtee!
Juu ja kyllä... minä olen ainakin tehnyt sellaisen periaatepäätöksen, että tavallisen näköisenä miehenä kun tuskin onnistun kaunista naista saamaan, niin sitten mieluummin edes seksikäs ja hoikkavartaloinen nais-ihminen jolla on jotain ajatusmaailmaakin päässään ;)
Eikö se kuitenkin ole niin, että kuka tahansa kelpaa miehille sänkyseuraksi? Ja lähinnä juuri niin, että tulevat rumaa yrittämäänkin että pääsisivät sitten laittamaan jalan oven väliin. Olen ajatellut, että kauniit eivät alentuisi moiseen. Varsinkin kun suhteeni ovat jääneet siinä keskimäärin kahden/kolmen illan jutuiksi.
Tiedän kyllä, että itsetuntoni vuoksi olen aika huonoa seuraa. Kisaaminen rumuudesta tuntuu erittäin hauskalta ajatukselta, mutta en usko, että "voitto" tekisi hyvää itsetunnolleni :). Pelkään myös tunnistettavuutta.
Minua on myös haukuttu muutaman kerran, mutta lähinnä niin tutut ihmiset, että he tahtoivat vaan loukata mahd. syvästi. Baarissa minua on sanottu rumaksi kerran ja muuten arvosteltu pari kertaa epäsuorasti. Miehet haukkuvat kyllä kauniitakin naisia rumiksi, koska tietävät ulkonäön olevan kaikille arka asia. Luulen, että harva halajaa jälkikasvua kanssani. Oletteko te muut (muka)rumat ajatelleet tätä?
voiko enää ihminen alemmas vajota kuin minä.Olen ruma,oikein extra ruma.Nuorempäana ei kukaan huolinut kuin yhden illan panopuuksi kunhan ei tarvinnut enää päivänvalossa katsella.Sitten tapasin miehen,ulkonäöltään kai keskinkertainen,mutta muuten aika yksinkertainen jutuiltaan,luonne kuitenkin suht ok.Epätoivoissani tartuin tilaisuuteen vaikka en ollut edes ihastunut mutten tahtonut jäädä yksin loppuiäkseni.Nyt olemme naimisissa ja meillä on lapsi,kaunis muidenkin mielestä ei vain minusta.Moni onkin sanonut ettei muistuta yhtään äitiään.Onni hänelle.Lapsesta olen ikionnellinen,mutta miestä en rakasta vieläkään,hänen läheisyytensä ahdistaa ja seksi on vastenmielistä.Mutta kärsin tämän kaiken vain siksi että pelkään yksinäisyytä ja tällä pärställä en enää saman elämän aikana toista miestä löydä.Olenko täysin hullu?
ettet löydä toista miestä. Raskaaksi käy jos seksikin on vastenmielistä. Entä kun alat olla keski-ikäinen, eikö silloin kaduta?
Minusta tilanne ei ole miestäsikään kohtaan oikein.
Itse elin tuollaisessa "kaipaan-koko-ajan-liitossa" turhan kauan, eikä se tehnyt meille kummallekaan todellakaan hyvää.
Koeta kasvattaa itsetuntoasi, ole erityisen tarkka siitä miten itsestäsi puhut ja ajattelet. Opettele puhumaan itsestäsi muille arvostavasti, sen sijaan että mollaat itseäsi toisille.
Kuin huomaamatta tällaisetkin pikkuseikat tekevät työtä hyväksesi, omat asenteesi ja muiden asenteet muuttuvat kun et enää kyyristele.
Sanoo: okenut tietää.
Kaikki tasokkaat on ihan perseestä.