Lopettaisitko palstailun

Anonyymi

Jos löytäisit kumppanin ja rakastuisit?

238

1047

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En. Olen parisuhteessa ja täällä vietän aikaani.

    • Niin kun näkyy, niin ei ole vaikutusta vaikka parisuhteessa olenkin. Se on niin monesta muustakin asiasta kiinni valitseeko lörpöttää palstalla vai tehdä jotakin muuta. Luonnollisesti.

      • Anonyymi

        Mikä sut pitää täällä parisuhteesta huolimatta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sut pitää täällä parisuhteesta huolimatta?

        Seuran tarve.


    • Anonyymi

      Jepulis jees, jos kommunikointi sujuisi muuten, en roikkuisi silloin täällä.

      • Anonyymi

        Sama


    • Anonyymi

      Palstailen viimeiseen hengen vetoon vain kuolema meidät erottaa.

    • Anonyymi

      Ette ole parisuhteessa.

    • Anonyymi

      Eipä kiinnosta kumpikaan.

    • Anonyymi

      Lukitaan vastaus c, lopetan kyllä palstailun, mutta en noista syistä.

    • Anonyymi

      Jos parisuhteessa ollessaan viettäisi palstalla aikaansa enemmän mitä kumppaninsa kanssa niin suhteessa on pahasti jotain vialla.
      Itse en palstaile ollenkaan silloin kun on muita ihmisiä läsnä, he ovat silloin 100 x tärkeämpiä ajatuksineen ja touhuineen mitä tämä palsta.

      AV

      • Anonyymi

        Öö mitä se haittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Öö mitä se haittaa?

        Kun he ovat läsnä ja suovat omaa aikaansa minulle, teen samoin heille. Keskitymme silloin toisiimme, emme epäolennaisuuksiin joista ei itse elämässä ole oikein mitään hyötyä.

        AV


      • Mut etkö sä asukkin yksin? Jos niin meikäläinen asuu ympäri vuoden näitten kanssa ja nämä muut perheenjäsenetkin kaipaa omaa aikaa ja rauhaa myös minusta. Niin asia ei ole niin mustavalkeaa, että tungetaan vaan seuraan yhtenään.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mut etkö sä asukkin yksin? Jos niin meikäläinen asuu ympäri vuoden näitten kanssa ja nämä muut perheenjäsenetkin kaipaa omaa aikaa ja rauhaa myös minusta. Niin asia ei ole niin mustavalkeaa, että tungetaan vaan seuraan yhtenään.

        Ja minä oon täällä just motkottanu siitä yhteisen ajan puutteesta ja säkin taisit vaan sääliä miestäni silloin. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun he ovat läsnä ja suovat omaa aikaansa minulle, teen samoin heille. Keskitymme silloin toisiimme, emme epäolennaisuuksiin joista ei itse elämässä ole oikein mitään hyötyä.

        AV

        Joo, mut jos jatkuvasti ollaan samassa, ihminen tarttee hengähdystauon siitä perheestä!


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mut etkö sä asukkin yksin? Jos niin meikäläinen asuu ympäri vuoden näitten kanssa ja nämä muut perheenjäsenetkin kaipaa omaa aikaa ja rauhaa myös minusta. Niin asia ei ole niin mustavalkeaa, että tungetaan vaan seuraan yhtenään.

        Juuri noin. Sehän nyt oliskin täysin asiatonta, jos vieraiden aikana palstailee. Vaan samassa taloudessa asuvat tarvitsevat ja haluavat jokainen välillä ihan omaakin aikaansa. Ei kukaan sellasta jaksa, jos toinen jatkuvasti pälättää vieressä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuri noin. Sehän nyt oliskin täysin asiatonta, jos vieraiden aikana palstailee. Vaan samassa taloudessa asuvat tarvitsevat ja haluavat jokainen välillä ihan omaakin aikaansa. Ei kukaan sellasta jaksa, jos toinen jatkuvasti pälättää vieressä.

        No ei todella, kun mekin ollaan kaikki vapaat aina yhdessä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No ei todella, kun mekin ollaan kaikki vapaat aina yhdessä.

        Jep. Mun varsin puheliaana yksilönä pitää aina välillä ihan tietosesti ulkoistaa itseni. Tiedän, ettei toinen jaksa mua jatkuvasti kuunnella.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep. Mun varsin puheliaana yksilönä pitää aina välillä ihan tietosesti ulkoistaa itseni. Tiedän, ettei toinen jaksa mua jatkuvasti kuunnella.

        Sama. Ja oma mieheni sanoo usein ettei jaksa kälättää, kun töissä kälättää radiopuhelimessa ja tauoilla jatkuvasti jonkun ukkoköörin kanssa, introverttinä kaipaa akkujen latausta, hiljaa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sama. Ja oma mieheni sanoo usein ettei jaksa kälättää, kun töissä kälättää radiopuhelimessa ja tauoilla jatkuvasti jonkun ukkoköörin kanssa, introverttinä kaipaa akkujen latausta, hiljaa.

        No kyllä sun pitäis olla ykkönen!

        Mun mies on ihan samanlainen! No voi vit..tu, että hänen käytöksensä pistää vihaksi.

        Ukkokööri aamuisin huoltikseksella ennen töihin menoa ja töiden jälkeen. Kotona ei kiinnosta mikään.

        Otin rakastajan, enkä ole katunut pätkääkään. Yritin saada muutosta asioihin monta vuotta. Vanhempamme ovat iäkkäitä. Ei erota niin kauan kuin he ovat elossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä sun pitäis olla ykkönen!

        Mun mies on ihan samanlainen! No voi vit..tu, että hänen käytöksensä pistää vihaksi.

        Ukkokööri aamuisin huoltikseksella ennen töihin menoa ja töiden jälkeen. Kotona ei kiinnosta mikään.

        Otin rakastajan, enkä ole katunut pätkääkään. Yritin saada muutosta asioihin monta vuotta. Vanhempamme ovat iäkkäitä. Ei erota niin kauan kuin he ovat elossa.

        No mun ukko ei taas mene huoltikselle työajan jälkeen eikä ennen ukkojen kanssa, mutta töissä hölpöttää. Ja väsyy.

        Se on tämmöstä, kaikki asiat on puhuttu ja vain arkisia puhutaan.

        Mutta ei se tää palstakaan huono ole, kun jutteluttaa. Eri ihmisten kanssa tulee vähän laajempaa juttuakin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No mun ukko ei taas mene huoltikselle työajan jälkeen eikä ennen ukkojen kanssa, mutta töissä hölpöttää. Ja väsyy.

        Se on tämmöstä, kaikki asiat on puhuttu ja vain arkisia puhutaan.

        Mutta ei se tää palstakaan huono ole, kun jutteluttaa. Eri ihmisten kanssa tulee vähän laajempaa juttuakin.

        Ja siis kyllä mä koen olevani ykkönen, kuitenkin vaikka arki onkin erilaista kuin alussa. On meillä kuitenkin tunteita toisiamme kohtaan ja yhteistyössä eletään.

        En koe et joutuisin kilpailemaan kenenkään kanssa miehestäni. Ja lapsia en koe millään muotoa kilpailijoiksi, kaikki yhteinen isänsä kanssa lapsilla on vaan positiivista heille. Ja mulle.

        Minä vaan olen luonne joka kaipaa arkeen muunlaistakin elämää, mitä kumppanini.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun he ovat läsnä ja suovat omaa aikaansa minulle, teen samoin heille. Keskitymme silloin toisiimme, emme epäolennaisuuksiin joista ei itse elämässä ole oikein mitään hyötyä.

        AV

        Kukaan ei halua suoda sinullekaan jatkuvasti aikaansa 24/7.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri noin. Sehän nyt oliskin täysin asiatonta, jos vieraiden aikana palstailee. Vaan samassa taloudessa asuvat tarvitsevat ja haluavat jokainen välillä ihan omaakin aikaansa. Ei kukaan sellasta jaksa, jos toinen jatkuvasti pälättää vieressä.

        Niinpä pälättää ja haluaa laatuaikaa. Kukaan sellaista kestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä sun pitäis olla ykkönen!

        Mun mies on ihan samanlainen! No voi vit..tu, että hänen käytöksensä pistää vihaksi.

        Ukkokööri aamuisin huoltikseksella ennen töihin menoa ja töiden jälkeen. Kotona ei kiinnosta mikään.

        Otin rakastajan, enkä ole katunut pätkääkään. Yritin saada muutosta asioihin monta vuotta. Vanhempamme ovat iäkkäitä. Ei erota niin kauan kuin he ovat elossa.

        Hyvä ratkaisu, winwin tilanne teille :)


    • Jos olisin sinkku, lopettaisin palstailun heti.

      Naiset ovat tuolla ulkona, baareissa, parempi lähestyä niitä siellä, kuin lukea täällä palstalaisten loputtomia viisauksia.

      • Anonyymi

        ...tuokin on toisaalta totta, tämä taitaa olla välitilassa olevien ihmisten kokoontumispaikka. Niille jotka ovat ns. parisuhteessa mutta henkisesti sitä eivät olisi ja sinkuille jotka ovat sinkkuja mutta henkisesti eivät vielä ole. Harva taitaa olla oikeasti henkisesti vapaa sinkku?

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        ...tuokin on toisaalta totta, tämä taitaa olla välitilassa olevien ihmisten kokoontumispaikka. Niille jotka ovat ns. parisuhteessa mutta henkisesti sitä eivät olisi ja sinkuille jotka ovat sinkkuja mutta henkisesti eivät vielä ole. Harva taitaa olla oikeasti henkisesti vapaa sinkku?

        AV

        Välillä mutustelen ajatuksella, että olisin sinkku lähibaarissa tai jopa etelänmatkalla.
        Mutta iän myötä tällaiset fantasiat jäävät vähemmälle.

        Oikeastaan olen sinkku-palstalla tutuiksi käyneiden ihmisten vuoksi. Muilla palstoilla trollataan liikaa politiikalla ja uskonnolla.


      • Anonyymi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Välillä mutustelen ajatuksella, että olisin sinkku lähibaarissa tai jopa etelänmatkalla.
        Mutta iän myötä tällaiset fantasiat jäävät vähemmälle.

        Oikeastaan olen sinkku-palstalla tutuiksi käyneiden ihmisten vuoksi. Muilla palstoilla trollataan liikaa politiikalla ja uskonnolla.

        Ihmiset haluavat keskustella ja purkaa itseänsä asioista joiden puimisesta ei jää jyvääkään jäljelle, vaikka keskustelisi koko viikon. Hyödytöntä, tuollainen ei kiinnosta itseänikään.
        Kevyemmät aiheet kiinnostavat, ne joiden sisältö kuuluu ihmisen jokapäiväisen itseoikeuden ja määräämisvallan piiriin. Suurmaiden talous tai turvallisuuspolitiikka ei kiinnosta jne. Olisi tosi jaloa ja jalostavaa panostaa keskusteluun jonka lopputulos on aina nolla. Onhan tälläkin palstalla niitä mutta vähemmän sitä taivaanrannan maalausta.

        AV


      • Sama, sinkkuna just en tänne ehtis lainkaan. :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sama, sinkkuna just en tänne ehtis lainkaan. :D

        Taidat olla aika laiska nainen jos kahden lapsen äitinä jää enemmän aikaa mitä sinkkuna?

        AV


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sama, sinkkuna just en tänne ehtis lainkaan. :D

        Olis sinkkuna isä viikkoa ja äiti viikkoa, kuskaamista ees taas ja työ ja omat menot vapaa viikolla jne. Ehkä joku sussukin kiikarissa.

        Ei tänne ehtis mitenkään jos kaiken tekee ihan täysin yksin kahden kodin väliä vetäen vielä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taidat olla aika laiska nainen jos kahden lapsen äitinä jää enemmän aikaa mitä sinkkuna?

        AV

        En ole laiskaa nähnykkään. Et ymmärtäny lukemaas taaskaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En ole laiskaa nähnykkään. Et ymmärtäny lukemaas taaskaan.

        No, yleensä äideillä on velvollisuuksia mitkä tekevät elämän kiireelliseksi, sinkuilla niitä ei ole.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, yleensä äideillä on velvollisuuksia mitkä tekevät elämän kiireelliseksi, sinkuilla niitä ei ole.

        AV

        Taidat asua mamman naapurissa. Sinkkuna sitä kiirettä just on kun ei ole toista jakamassa mitään. Kaikki tehdään yksin ja on sitten myös sitä omaa aikaa mitä nyt ei ole että kotoa pois pääsis.

        Ja aika moni sinkku harrastaa omalla ajalla harrasteita, mitä minä en ehdi nyt harrastaa. Isä pitää huolen etten ehdi.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Taidat asua mamman naapurissa. Sinkkuna sitä kiirettä just on kun ei ole toista jakamassa mitään. Kaikki tehdään yksin ja on sitten myös sitä omaa aikaa mitä nyt ei ole että kotoa pois pääsis.

        Ja aika moni sinkku harrastaa omalla ajalla harrasteita, mitä minä en ehdi nyt harrastaa. Isä pitää huolen etten ehdi.

        Mä tekisin sinkkuna asioita joita nyt en pysty. Koska nyt huolehdin lapsista. Silloin olis vapaa isä viikko jonka taatusti käyttäisin itseeni en palstailuun, vaan harrasteisiin kuten liikunta.

        Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin, kun nyt hän pääsee luistamaan. Kun asutaan yhdessä.

        Ei mulla ole omaa aikaa kuten sinkkuna olis juosta pitkin. Joten en olis himassa enkä täällä netissä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä tekisin sinkkuna asioita joita nyt en pysty. Koska nyt huolehdin lapsista. Silloin olis vapaa isä viikko jonka taatusti käyttäisin itseeni en palstailuun, vaan harrasteisiin kuten liikunta.

        Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin, kun nyt hän pääsee luistamaan. Kun asutaan yhdessä.

        Ei mulla ole omaa aikaa kuten sinkkuna olis juosta pitkin. Joten en olis himassa enkä täällä netissä.

        Isä joutuisi myös tekemään yksinään kaikki kotityöt, jotka minä teen nyt kun asun täällä. Hän joutuis sopimaan uudet työajat, jos meinaa lapsien koulun selvittää omalla iskä viikollaan. Hän vastuut kasvaisi, minun helpottaisi.

        Mutta samalla mulla lisääntyisi vapaa aikaa sinkkuna, jota käyttäisin todellakin hyödyllisemmin kuin täällä hengailuun. Ymmärrätkö?

        Ja olisin sosiaalisempi muutenkin mitä nyt. Kun teen ahkerasti kaiken. Enkä karkaa harrastuksiini.. Kuten isät usein tekee.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä tekisin sinkkuna asioita joita nyt en pysty. Koska nyt huolehdin lapsista. Silloin olis vapaa isä viikko jonka taatusti käyttäisin itseeni en palstailuun, vaan harrasteisiin kuten liikunta.

        Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin, kun nyt hän pääsee luistamaan. Kun asutaan yhdessä.

        Ei mulla ole omaa aikaa kuten sinkkuna olis juosta pitkin. Joten en olis himassa enkä täällä netissä.

        No itse en viihdy oikein kotona kun tytär on kanssani. Menemme harrastamaan ulkoilua, urheilua ja jotain hauskaa.
        Minulle taas lapsen kanssa oleminen lisää urheilullisia aktiviteetteja. Tänäänkin tytär ei niitä ollenkaan estänyt vaan me molemmat urheilimme tahoillamme ja vieläpä yhdessä sen jälkeen. Lapsen kanssa elo ja olo ei ole katsomista, vaan yhdessä kokemista.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        No itse en viihdy oikein kotona kun tytär on kanssani. Menemme harrastamaan ulkoilua, urheilua ja jotain hauskaa.
        Minulle taas lapsen kanssa oleminen lisää urheilullisia aktiviteetteja. Tänäänkin tytär ei niitä ollenkaan estänyt vaan me molemmat urheilimme tahoillamme ja vieläpä yhdessä sen jälkeen. Lapsen kanssa elo ja olo ei ole katsomista, vaan yhdessä kokemista.

        AV

        Juu, lapsen ehdoilla. Ei vanhemman. Niin meilläkin eletään.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, lapsen ehdoilla. Ei vanhemman. Niin meilläkin eletään.

        Paitsi siinä kohtaa, kun mun terveys ei anna myöden.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, lapsen ehdoilla. Ei vanhemman. Niin meilläkin eletään.

        Jokainen lapsen vanhempi saa omaa aikaa kun ilmoittaa lapsensa harrastuksiin. Kun lapsi on harrastusten parissa voi mennä lähes samaksi aikaa omiin harrastuksiin. Lapset eivät siis estä harrastuksia, mutta tekevät toki elämänrytmin kiireelliseksi.

        Vie ja hae oikeaan aikaan, joten se supistaa omien harrasteiden minuutteja.
        Harkkojen jälkeen voikin vetää hetken henkeä yhdessä ja nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Kaikki ovat tyytyväisiä.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen lapsen vanhempi saa omaa aikaa kun ilmoittaa lapsensa harrastuksiin. Kun lapsi on harrastusten parissa voi mennä lähes samaksi aikaa omiin harrastuksiin. Lapset eivät siis estä harrastuksia, mutta tekevät toki elämänrytmin kiireelliseksi.

        Vie ja hae oikeaan aikaan, joten se supistaa omien harrasteiden minuutteja.
        Harkkojen jälkeen voikin vetää hetken henkeä yhdessä ja nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Kaikki ovat tyytyväisiä.

        AV

        Varmaankin kaupungissa noin. Maalla niitä harkkapaikkoja on aika vähän ja yksi lapsi on helppo työntää vaikka mihin, kaksi lasta jolla on kummallakin oma tahto ei meekkään enää suit sait.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Varmaankin kaupungissa noin. Maalla niitä harkkapaikkoja on aika vähän ja yksi lapsi on helppo työntää vaikka mihin, kaksi lasta jolla on kummallakin oma tahto ei meekkään enää suit sait.

        Plus, että kun nappaan hermokipuun kolmiolääkkeen, niin sitten ei enää autolla ajella. Mut jos en ota lääkettä, en pysty kotonakaan tekemään mitään. Terveenä unohtuu äkkiä, että muilla voi olla oikeesti rajoitteitakin muukin kun tahto.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Varmaankin kaupungissa noin. Maalla niitä harkkapaikkoja on aika vähän ja yksi lapsi on helppo työntää vaikka mihin, kaksi lasta jolla on kummallakin oma tahto ei meekkään enää suit sait.

        Tekosyitä voi aina keksiä. Matka kaupunkiin harrasteiden pariin ei ole varmasti kovin pitkä ja löytyisi sekä lapsille että vanhemmalle sopivat etäisyyksiltään olevat paikat ja mieltymykset. Ei kai naapurissa harrastusten tarvi olla? Monet kuskaavat lapsiaan 30 kilometriä eestaas ihan päivittäin. Kaipa se on valintakysymys.
        AV


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Plus, että kun nappaan hermokipuun kolmiolääkkeen, niin sitten ei enää autolla ajella. Mut jos en ota lääkettä, en pysty kotonakaan tekemään mitään. Terveenä unohtuu äkkiä, että muilla voi olla oikeesti rajoitteitakin muukin kun tahto.

        Mies voi ajaa ja viedä lapset harrasteiden pariin kun itse menee? Näin meillä.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tekosyitä voi aina keksiä. Matka kaupunkiin harrasteiden pariin ei ole varmasti kovin pitkä ja löytyisi sekä lapsille että vanhemmalle sopivat etäisyyksiltään olevat paikat ja mieltymykset. Ei kai naapurissa harrastusten tarvi olla? Monet kuskaavat lapsiaan 30 kilometriä eestaas ihan päivittäin. Kaipa se on valintakysymys.
        AV

        Lahden keskustaan 15 kilometriä, missä on harrastusjutut. Suunta.

        Joo, sinä oot kova syyllistämään ihmisiä kun itse et kärsi mistään rajoitteista. Hiukan ärsyttävä asenne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mies voi ajaa ja viedä lapset harrasteiden pariin kun itse menee? Näin meillä.

        AV

        Konttorirotta ehkä, muttei raksalla töissä oleva joka käy 100 km säteellä töissä eikä ole säännölisiä työaikoja. Nosturikuski on tasan nion kauan paikalla, kun nosteltavaa on, kuormanpurkua ja koneenpystytystä.

        Isi vie joo. Herää jo. Kaikkien eläm ei ole yhtä helppoa kun sun.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Lahden keskustaan 15 kilometriä, missä on harrastusjutut. Suunta.

        Joo, sinä oot kova syyllistämään ihmisiä kun itse et kärsi mistään rajoitteista. Hiukan ärsyttävä asenne.

        Yritän olla herättävä, en syyllistävä.
        Vanhempi joka ajattelee lasten estävän jotain on mielestäni melko ajattelematon, eivät lapset estä mutta joutuu priorisoimaan omaa ajankäyttöään.

        AV


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Konttorirotta ehkä, muttei raksalla töissä oleva joka käy 100 km säteellä töissä eikä ole säännölisiä työaikoja. Nosturikuski on tasan nion kauan paikalla, kun nosteltavaa on, kuormanpurkua ja koneenpystytystä.

        Isi vie joo. Herää jo. Kaikkien eläm ei ole yhtä helppoa kun sun.

        Ja isin harrastus on pleikka, kotona.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yritän olla herättävä, en syyllistävä.
        Vanhempi joka ajattelee lasten estävän jotain on mielestäni melko ajattelematon, eivät lapset estä mutta joutuu priorisoimaan omaa ajankäyttöään.

        AV

        Lueppa uudestaan mun tekstit, ajatuksella. Ei mulla muuta sulle tällä kertaa. Sun tyyli on sun. Ei toimi.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Konttorirotta ehkä, muttei raksalla töissä oleva joka käy 100 km säteellä töissä eikä ole säännölisiä työaikoja. Nosturikuski on tasan nion kauan paikalla, kun nosteltavaa on, kuormanpurkua ja koneenpystytystä.

        Isi vie joo. Herää jo. Kaikkien eläm ei ole yhtä helppoa kun sun.

        Eli teillä mies jaksaa mennä omiin harrastuksiin mutta ei jaksa viedä lapsia harrastuksiin.
        Kerroithan miten miehen elämä on helppoa ja se menee ja sinä jäät?
        Edelleen ajankäyttöä ja tärkeysjärjestystä voisi priorisoida siten että jokaisella on sitä omaa harrastusaikaa?
        Turha miestä on syyttää ihan jokaisesta asiasta. Oma on valintasi.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli teillä mies jaksaa mennä omiin harrastuksiin mutta ei jaksa viedä lapsia harrastuksiin.
        Kerroithan miten miehen elämä on helppoa ja se menee ja sinä jäät?
        Edelleen ajankäyttöä ja tärkeysjärjestystä voisi priorisoida siten että jokaisella on sitä omaa harrastusaikaa?
        Turha miestä on syyttää ihan jokaisesta asiasta. Oma on valintasi.

        AV

        Luitko mitään mitä kirjoitin?

        Et sinäkään ihanne mieheltä vaikuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli teillä mies jaksaa mennä omiin harrastuksiin mutta ei jaksa viedä lapsia harrastuksiin.
        Kerroithan miten miehen elämä on helppoa ja se menee ja sinä jäät?
        Edelleen ajankäyttöä ja tärkeysjärjestystä voisi priorisoida siten että jokaisella on sitä omaa harrastusaikaa?
        Turha miestä on syyttää ihan jokaisesta asiasta. Oma on valintasi.

        AV

        Ja jos se pelaa kotona, voit kai järkätä itsellesi aikaa kun on yksi vanhempi kotona lasten kanssa? En ymmärrä teidän suhdetta jos se ei olisi mahdollista. Kyllä molemmat tarvitsevat sitä omaa aikaa ja meillä kyllä järjestyy molemmille ihan ilmoittamalla ja sopimalla päivä tai kaksi aikaisemmin. Joskus jopa 10 minuuttia ennen tarvetta. Joustoja ja mielihyvää, tukea toisen tarpeille. Luottamusta siihen että kaikki järjestyy kun tarve on, ei pahaa mieltä.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat olla aika laiska nainen jos kahden lapsen äitinä jää enemmän aikaa mitä sinkkuna?

        AV

        Kotiäidillä on enemmän nettiaikaa. Vaikka tekis päivän kotihommatkin.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Lahden keskustaan 15 kilometriä, missä on harrastusjutut. Suunta.

        Joo, sinä oot kova syyllistämään ihmisiä kun itse et kärsi mistään rajoitteista. Hiukan ärsyttävä asenne.

        No eipä tossa sun marttyyriasenteessakaan hurraamista ole.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Luitko mitään mitä kirjoitin?

        Et sinäkään ihanne mieheltä vaikuta.

        Mitähän se kärttyää nyt? Kovin on ärhäkkä tänään :(…siis AV.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja jos se pelaa kotona, voit kai järkätä itsellesi aikaa kun on yksi vanhempi kotona lasten kanssa? En ymmärrä teidän suhdetta jos se ei olisi mahdollista. Kyllä molemmat tarvitsevat sitä omaa aikaa ja meillä kyllä järjestyy molemmille ihan ilmoittamalla ja sopimalla päivä tai kaksi aikaisemmin. Joskus jopa 10 minuuttia ennen tarvetta. Joustoja ja mielihyvää, tukea toisen tarpeille. Luottamusta siihen että kaikki järjestyy kun tarve on, ei pahaa mieltä.

        AV

        Mitä järkeä on ottaa joku harrastus mihin pääsee milloin sattuu tai ei milloinkaan, kun toisen työajat on mitä on. Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 ja harrastukset meni jo!

        Ei kaikki pysty sopimaan töitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kotiäidillä on enemmän nettiaikaa. Vaikka tekis päivän kotihommatkin.

        Varmasti jos olisi vain kotona ja kaupoissa eikä harrastaisi sen lisäksi juurikaan muuta. Kysymys olikin siitä voiko omista valinnoista, mieltymyksistä valittaa ja syyllistää muita.

        AV


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mitä järkeä on ottaa joku harrastus mihin pääsee milloin sattuu tai ei milloinkaan, kun toisen työajat on mitä on. Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 ja harrastukset meni jo!

        Ei kaikki pysty sopimaan töitään.

        On totaalisen eri asia jos on kiinteä työaika, työpaikka ja sovittavissa olevat hommat. Ei konekuskeilla ole.

        Rakennusalalla millon missäkin on koneen kanssa ollaan töissä vaikka kellon ympäri, jos deadline on saatava tehdyksi. Siellä tosiaan on oltava kuskin paikanpäällä, ei ne tonnien kuormat ja vuokrakämpät nouse pystyyn pelkillä käsivoimilla ja etänä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mitä järkeä on ottaa joku harrastus mihin pääsee milloin sattuu tai ei milloinkaan, kun toisen työajat on mitä on. Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 ja harrastukset meni jo!

        Ei kaikki pysty sopimaan töitään.

        Ei kai kaikki harrastukset ole aikatauluista riippuvaisia? Esim lenkille pääsee milloin tahansa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On totaalisen eri asia jos on kiinteä työaika, työpaikka ja sovittavissa olevat hommat. Ei konekuskeilla ole.

        Rakennusalalla millon missäkin on koneen kanssa ollaan töissä vaikka kellon ympäri, jos deadline on saatava tehdyksi. Siellä tosiaan on oltava kuskin paikanpäällä, ei ne tonnien kuormat ja vuokrakämpät nouse pystyyn pelkillä käsivoimilla ja etänä.

        Siellä syö Gentsut tupakkinsa, jos kuski lähtee kesken töitten vetämään, vien tyttären balettiin morjes.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No eipä tossa sun marttyyriasenteessakaan hurraamista ole.

        Mä en ole marttyyri vaan täällä vaan vittuillaan mun päätöksestä käyttää aikaani mm. Näin. Kirjoittaen. Shut up.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän se kärttyää nyt? Kovin on ärhäkkä tänään :(…siis AV.

        Se on tollanen bättre folk west.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siellä syö Gentsut tupakkinsa, jos kuski lähtee kesken töitten vetämään, vien tyttären balettiin morjes.

        Hankalaa jos noin, tarttet oman auton.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai kaikki harrastukset ole aikatauluista riippuvaisia? Esim lenkille pääsee milloin tahansa.

        No mihin mä pennut laitan päivällä lomalla? Ja minä kyllä käyn kävelyllä kun te muut vielä nukutte perseet homeessa aamuyöstä, kun herään. Edelleen ne levottomat jalat, vai pitääkö lenkinkin olla 100 km päivä, että kelpaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti jos olisi vain kotona ja kaupoissa eikä harrastaisi sen lisäksi juurikaan muuta. Kysymys olikin siitä voiko omista valinnoista, mieltymyksistä valittaa ja syyllistää muita.

        AV

        Voi jos tarvetta on. Syyllistät sinäkin täällä muita helposti kun eivät ole yhtä aikaansaavia. Eikä terveitä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No mihin mä pennut laitan päivällä lomalla? Ja minä kyllä käyn kävelyllä kun te muut vielä nukutte perseet homeessa aamuyöstä, kun herään. Edelleen ne levottomat jalat, vai pitääkö lenkinkin olla 100 km päivä, että kelpaa?

        Ota mukaan, voivat pyöräillä vieressä.
        Ihme asenne, eikö lapset kuulu myös vanhempien elämään jopa urheillessa?
        Vähän kun soveltaa ei ole ongelmia ollenkaan.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hankalaa jos noin, tarttet oman auton.

        AV

        Ja miten se mun tilanteen ratkoo? Jos on kipuja kuten on ollu yli 2 ja kolmiolääkitys?

        Ajelen tokkurassa sitten illalla kolarin, kunhan vaan pääsen ajamaan?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siellä syö Gentsut tupakkinsa, jos kuski lähtee kesken töitten vetämään, vien tyttären balettiin morjes.

        😂😂


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja miten se mun tilanteen ratkoo? Jos on kipuja kuten on ollu yli 2 ja kolmiolääkitys?

        Ajelen tokkurassa sitten illalla kolarin, kunhan vaan pääsen ajamaan?

        Mun harrasteet on kuminauhajumppa ja tanssi, laulaminen kotona, puutarha ja piha. Kotityöt ja lapset mitä muuta mä tartten mielestänne?

        Teen mitä pystyn, en mitä muut käskee.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Voi jos tarvetta on. Syyllistät sinäkin täällä muita helposti kun eivät ole yhtä aikaansaavia. Eikä terveitä.

        Kyseenalaistan, en syyllistä.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti jos olisi vain kotona ja kaupoissa eikä harrastaisi sen lisäksi juurikaan muuta. Kysymys olikin siitä voiko omista valinnoista, mieltymyksistä valittaa ja syyllistää muita.

        AV

        Älä kiukkua sille. Hänellä voi koskea nytkin johonkin. Jokainen tavallaan ☝️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ota mukaan, voivat pyöräillä vieressä.
        Ihme asenne, eikö lapset kuulu myös vanhempien elämään jopa urheillessa?
        Vähän kun soveltaa ei ole ongelmia ollenkaan.

        AV

        Ja jos ne ei halua pyöräillä, niin pakotan? :D

        Ihme asenne. Suorittaja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        😂😂

        Näin on. Jää timpuri kiroilemaan vittu perkele nyt se saatanan nosse lähti vittuun kesken päivän.


      • Paha sellainen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja miten se mun tilanteen ratkoo? Jos on kipuja kuten on ollu yli 2 ja kolmiolääkitys?

        Ajelen tokkurassa sitten illalla kolarin, kunhan vaan pääsen ajamaan?

        Mutta sinkkuna se ei haittaisi:)

        Hyvää yötä.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyseenalaistan, en syyllistä.

        AV

        Kuulostaa syyllistämiseltä hyvin usein. Kiillotat omaa kruunua ja kyseenalaistat muiden?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siellä syö Gentsut tupakkinsa, jos kuski lähtee kesken töitten vetämään, vien tyttären balettiin morjes.

        Eivätkä kaikki lapsetkaan hingu harrasteita joka päivälle. Itse säälin niitä lapsia, joita raahataan joka päivä johonkin "harrastamaan". Tylsyys on myös lapselle erinomaisen kehittävää ja tarpeellista. Nykyään jo pienet lapset ovat stressaantuneita kaikesta aktiviteetista ja teininä loppuunpalaneita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sinkkuna se ei haittaisi:)

        Hyvää yötä.

        AV

        Haittaisi tietty. Mutta muuttaisinkin muualle täältä missä olen autosta riippuvainen, maalta. Vai meinaatko et jos eroan jään tänne kuutenkin autotalliin asumaan enkä joudu etsimään kaupungista uutta kotia itselleni?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Haittaisi tietty. Mutta muuttaisinkin muualle täältä missä olen autosta riippuvainen, maalta. Vai meinaatko et jos eroan jään tänne kuutenkin autotalliin asumaan enkä joudu etsimään kaupungista uutta kotia itselleni?

        Kaupungista MISSÄ EI AUTOSTA OLE RIIPPUVAINEN!!!! VOI KÄVELLÄ HARRASTUKSIIN KUN EI OLE 15 KM PER SUUNTA.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkä kaikki lapsetkaan hingu harrasteita joka päivälle. Itse säälin niitä lapsia, joita raahataan joka päivä johonkin "harrastamaan". Tylsyys on myös lapselle erinomaisen kehittävää ja tarpeellista. Nykyään jo pienet lapset ovat stressaantuneita kaikesta aktiviteetista ja teininä loppuunpalaneita.

        Tämä. 👍


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Näin on. Jää timpuri kiroilemaan vittu perkele nyt se saatanan nosse lähti vittuun kesken päivän.

        Mä näen niin elävän kuvan siitä, kerroit niin elävästi, että nauran vieläkin 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkä kaikki lapsetkaan hingu harrasteita joka päivälle. Itse säälin niitä lapsia, joita raahataan joka päivä johonkin "harrastamaan". Tylsyys on myös lapselle erinomaisen kehittävää ja tarpeellista. Nykyään jo pienet lapset ovat stressaantuneita kaikesta aktiviteetista ja teininä loppuunpalaneita.

        Mä olen tästä samaa mieltä! Monesti se lapsi suorittaa just vanhemman haluamaa unelmaa?


      • Anonyymi

        Ahahahha nyt täytyy olla kyllä jo väsymystä, nauruhan ei lopu 😂😂😂😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sinkkuna se ei haittaisi:)

        Hyvää yötä.

        AV

        Et kai sä tänään vaan lipsahtanut uimajoutsenen selästä? Tytär pysyi, mutta ispä putos märkään veteen? :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen tästä samaa mieltä! Monesti se lapsi suorittaa just vanhemman haluamaa unelmaa?

        Valtaosa niistä nyt paljon otsikoissa olevista opinnoissaan loppuunpalaneista ja ahdistuneista on just noita koko lapsuutensa ylisuorittaneita harrasteissa jatkuvasti ravanneita ja ikävä kyllä useinmiten tyttöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota mukaan, voivat pyöräillä vieressä.
        Ihme asenne, eikö lapset kuulu myös vanhempien elämään jopa urheillessa?
        Vähän kun soveltaa ei ole ongelmia ollenkaan.

        AV

        Jos mä ehdottaisin muksulle, että tulehan viereen pyöräilemään, kun äiti lähtee juoksulenkille, niin sehän naurais mut pihalle. Kun jatkuvasti samassa taloudessa asutaan, niin sekin haluaa ihan omaa aikaansa, eikä kihnuttaa jatkuvasti äitin vieressä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtaosa niistä nyt paljon otsikoissa olevista opinnoissaan loppuunpalaneista ja ahdistuneista on just noita koko lapsuutensa ylisuorittaneita harrasteissa jatkuvasti ravanneita ja ikävä kyllä useinmiten tyttöjä.

        Kyllä. Pitää olla täyden 10 suorittaja ja kiltin tytön syndrooma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahahahha nyt täytyy olla kyllä jo väsymystä, nauruhan ei lopu 😂😂😂😂

        Miksi siitä se viesti poistettiin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä näen niin elävän kuvan siitä, kerroit niin elävästi, että nauran vieläkin 😂

        Juu, niinhän siinä kävis. Ja soittoja tulis perään, että mihin sä oikeen luulet meneväs, kun parveke on tossa ketjunnokassa. :D

        Pitäs saada se tänne seinälle.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, niinhän siinä kävis. Ja soittoja tulis perään, että mihin sä oikeen luulet meneväs, kun parveke on tossa ketjunnokassa. :D

        Pitäs saada se tänne seinälle.

        Hehhehheh….tosiaan. Tilannehan voi olls toi 😂😂😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hehhehheh….tosiaan. Tilannehan voi olls toi 😂😂😂

        Balettiin balettiin, isi ja tytär tutut päällä, kärkipalat tanssitossuissa. 😅



      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mä ehdottaisin muksulle, että tulehan viereen pyöräilemään, kun äiti lähtee juoksulenkille, niin sehän naurais mut pihalle. Kun jatkuvasti samassa taloudessa asutaan, niin sekin haluaa ihan omaa aikaansa, eikä kihnuttaa jatkuvasti äitin vieressä.

        Niin että millä lailla muksu haittaa harrastamista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin että millä lailla muksu haittaa harrastamista?

        Riippuu muksusta ja harrastuksesta. Onko sinulla kokemusta lapsista?

        Pieni vauva esimerkiksi voi rajoittaa hyvin paljon. Kaikki vauvat eivät todellakaan ole helppoja ja esimerkiksi ihmistenilmoille meneminen jatkuvasti itkevän koliikkivauvan kanssa ei ole kauhean mieltäylentävää. Vaan jos kaikki on täydellistä, lapsi rauhallinen ja rintaruokinta toimii, niin vauva ei rajoita juuri lainkaan. Rauhallisen vauvan voi ottaa mukaan oikeastaan lähes mihin vaan.

        Taaperot ovatkin sitten usein paljon ongelmallisempia harrastamisen kannalta. Taaperoa ei oikein hereilläoloaikana voi rauhallisin mielin jättää hetkeksikään yksin, ellei tila ola taatusti lapsiturvallinen. Harvojen harrastusten parista löytyy sellaisia tiloja. Lasta ei myöskään ole helposti mahdollista saada kiinnotumaan jostain, joka ei häntä kiinnosta. Taapero harvemmin jaksaa (henkisesti ja fyysisesti) kovin pitkiä kävely, juoksu tai pyörälenkkejä, eivätkä läheskään kaikki lapset enää tuossa vaiheessa rauhoitu pitkäksi aikaa esim. rattaisiin. Jos taas sattuu kohdalle täydellinen lapsi niin sittenhän kaikki onnistuu.

        Tuosta vanhempien lasten kanssa on ihan samat jutut. Sen harrasteen pitää kiinnostaa molempia, eivätkä kaikki lapset jaksa kauhean pitkään keskittyä yhteen asiaan,ainakaan jos se on heistä tylsää. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä vähemmän lapsi yleensä rajottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu muksusta ja harrastuksesta. Onko sinulla kokemusta lapsista?

        Pieni vauva esimerkiksi voi rajoittaa hyvin paljon. Kaikki vauvat eivät todellakaan ole helppoja ja esimerkiksi ihmistenilmoille meneminen jatkuvasti itkevän koliikkivauvan kanssa ei ole kauhean mieltäylentävää. Vaan jos kaikki on täydellistä, lapsi rauhallinen ja rintaruokinta toimii, niin vauva ei rajoita juuri lainkaan. Rauhallisen vauvan voi ottaa mukaan oikeastaan lähes mihin vaan.

        Taaperot ovatkin sitten usein paljon ongelmallisempia harrastamisen kannalta. Taaperoa ei oikein hereilläoloaikana voi rauhallisin mielin jättää hetkeksikään yksin, ellei tila ola taatusti lapsiturvallinen. Harvojen harrastusten parista löytyy sellaisia tiloja. Lasta ei myöskään ole helposti mahdollista saada kiinnotumaan jostain, joka ei häntä kiinnosta. Taapero harvemmin jaksaa (henkisesti ja fyysisesti) kovin pitkiä kävely, juoksu tai pyörälenkkejä, eivätkä läheskään kaikki lapset enää tuossa vaiheessa rauhoitu pitkäksi aikaa esim. rattaisiin. Jos taas sattuu kohdalle täydellinen lapsi niin sittenhän kaikki onnistuu.

        Tuosta vanhempien lasten kanssa on ihan samat jutut. Sen harrasteen pitää kiinnostaa molempia, eivätkä kaikki lapset jaksa kauhean pitkään keskittyä yhteen asiaan,ainakaan jos se on heistä tylsää. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä vähemmän lapsi yleensä rajottaa.

        Kommentti liittyi siihen kun lapsi ei suostu lähtemään vanhemman kanssa lenkille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, yleensä äideillä on velvollisuuksia mitkä tekevät elämän kiireelliseksi, sinkuilla niitä ei ole.

        AV

        Palstailu on sopiva hengähdystauko äidin elämään. Paras siksi, että se on oikeastaan ainoa asia missä voi keskustella muiden ihmisten kanssa juuri silloin kun itselle sopii ja sellaista aiheista kuin sopii.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä tekisin sinkkuna asioita joita nyt en pysty. Koska nyt huolehdin lapsista. Silloin olis vapaa isä viikko jonka taatusti käyttäisin itseeni en palstailuun, vaan harrasteisiin kuten liikunta.

        Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin, kun nyt hän pääsee luistamaan. Kun asutaan yhdessä.

        Ei mulla ole omaa aikaa kuten sinkkuna olis juosta pitkin. Joten en olis himassa enkä täällä netissä.

        "Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin"

        No ei ole pakko. Siinä se on suurin sukupuolten välinen ero huoltajuudessa. Isä voi aina kieltäytyä, äiti hoitaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No itse en viihdy oikein kotona kun tytär on kanssani. Menemme harrastamaan ulkoilua, urheilua ja jotain hauskaa.
        Minulle taas lapsen kanssa oleminen lisää urheilullisia aktiviteetteja. Tänäänkin tytär ei niitä ollenkaan estänyt vaan me molemmat urheilimme tahoillamme ja vieläpä yhdessä sen jälkeen. Lapsen kanssa elo ja olo ei ole katsomista, vaan yhdessä kokemista.

        AV

        Tuokin on isän ja äidin välinen suuri ero. Jos olisit tyttäresi kanssa jatkuvasti 24/7, hän olisi siinä aina, sinun pitäisi hoitaa työsi lisäksi kotiaskareet ym. Pakko viettää ihan tavallista, ei välttämättä niin hauskaa elämääkin. Osa-aikaisät voivat touhuta lastensa kanssa aina kaikkea kivaa, joskus siitä tulee heille oikein pakkomielle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen lapsen vanhempi saa omaa aikaa kun ilmoittaa lapsensa harrastuksiin. Kun lapsi on harrastusten parissa voi mennä lähes samaksi aikaa omiin harrastuksiin. Lapset eivät siis estä harrastuksia, mutta tekevät toki elämänrytmin kiireelliseksi.

        Vie ja hae oikeaan aikaan, joten se supistaa omien harrasteiden minuutteja.
        Harkkojen jälkeen voikin vetää hetken henkeä yhdessä ja nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Kaikki ovat tyytyväisiä.

        AV

        Mahdoton yhtälö monen lapsen kanssa. Itse en myöskään nauttisi omasta harrastuksestani. jos se pitäisi tarkkaan aikatauluttaa yhdenkin lapsen harrastuksen kanssa.

        Lasten harrastukset myös maksaa, harvalla niihin varaa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Varmaankin kaupungissa noin. Maalla niitä harkkapaikkoja on aika vähän ja yksi lapsi on helppo työntää vaikka mihin, kaksi lasta jolla on kummallakin oma tahto ei meekkään enää suit sait.

        Yksi lapsi on helppo "työntää", jos lapsi on työnnettävä. Läheskään kaikkia lapsia ei kiinnosta harrastukset seuroissa ollenkaan.

        Kuuntelin naapurin äidin ja lasten riitaa, kyse mökille lähdöstä ja pakkaamisesta. Lapsi ei halunnut pakata, koska ei halunnut mökille. Äiti kiroili, huusi, komensi, kyyti tulossa hetken päästä. Ajattelin hyvää kesälomaa vaan kaikille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekosyitä voi aina keksiä. Matka kaupunkiin harrasteiden pariin ei ole varmasti kovin pitkä ja löytyisi sekä lapsille että vanhemmalle sopivat etäisyyksiltään olevat paikat ja mieltymykset. Ei kai naapurissa harrastusten tarvi olla? Monet kuskaavat lapsiaan 30 kilometriä eestaas ihan päivittäin. Kaipa se on valintakysymys.
        AV

        Se on arvokysymys, valintakysymys, persoonakysymys, rahakysymys, käytännön kysymys, resurssikysymys ja paljon muuta. Aika herkästi laitat oikeat syyt tekosyiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritän olla herättävä, en syyllistävä.
        Vanhempi joka ajattelee lasten estävän jotain on mielestäni melko ajattelematon, eivät lapset estä mutta joutuu priorisoimaan omaa ajankäyttöään.

        AV

        Olet syyllistävä, koska osaat katsoa asioita vain omasta kapeasta putkinäkökulmasi. Pahinta on, ettet ymmärrä muiden tilanteiden erilaisuutta.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mitä järkeä on ottaa joku harrastus mihin pääsee milloin sattuu tai ei milloinkaan, kun toisen työajat on mitä on. Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 ja harrastukset meni jo!

        Ei kaikki pysty sopimaan töitään.

        ".Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 "

        Juuri tuota AV ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Tuossa oli kyse "vain" miehestäsi. Aika usein lapsiperheissä vanhempien työt vievät ajan aamusta iltaan. Jommankumman on haettava lapset päiväkodista ENNEN klo 17.00. Silloinkin, kun molempien työt jatkuvat yli sen. Siitä huolimatta, että ainakin toisella on kolmivuorotyö. Jos molemmilla on kolmivuorotyö, elämä on HYVIN vaikeasti hallittavaa. Joten AV:n "valintakysymyksille" lasten harrastuksissa voi haistattaa pitkät. Tärkeintähän lapsille on, että vanhemmat pysyvät edes jotenkin järjissään.

        Kun tavisperheissä kotiudutaan klo 17 jälkeen, ja laittaudutaan päiväkotiin ja kouluun taas seuraavana aamuna varhain, on lasten mentävä nukkumaan myös aikaisin. Pienet lapset tarvitsevat unta 12 h ja koulu ja murroikäisetkin 10h. Lapset nukkuvat nykyisin liian vähän ja siitä voi syyttää vanhempia, jotka haluavat riepottaa lapsiaan jos minkämoisiin harrastuksiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin"

        No ei ole pakko. Siinä se on suurin sukupuolten välinen ero huoltajuudessa. Isä voi aina kieltäytyä, äiti hoitaa.

        No ei se onnistus mitenkään, jos erillään asuttaisi. Hän joutuisi väkisin ottamaan lapset täysin kontolleen omalla vanhempivuorollaan. Tiedän ettei onnistuisi viikolla yhtään hyvin työn takia. Vois joutua viikonloppuisäksi.

        Mielummin nyt kuitenkin ollaa yhdessä ja kumpikin tekee kykyjensä mukaan, olkoon ihanteet mitä lystää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yksi lapsi on helppo "työntää", jos lapsi on työnnettävä. Läheskään kaikkia lapsia ei kiinnosta harrastukset seuroissa ollenkaan.

        Kuuntelin naapurin äidin ja lasten riitaa, kyse mökille lähdöstä ja pakkaamisesta. Lapsi ei halunnut pakata, koska ei halunnut mökille. Äiti kiroili, huusi, komensi, kyyti tulossa hetken päästä. Ajattelin hyvää kesälomaa vaan kaikille.

        Juu. Mutta jos nyt vähän taivuttelee lasta vanhemman mieliksi jonnekin. Senkin toiset vanhemmat on valmiita tekemään päästäkseen itse jolkottamaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yksi lapsi on helppo "työntää", jos lapsi on työnnettävä. Läheskään kaikkia lapsia ei kiinnosta harrastukset seuroissa ollenkaan.

        Kuuntelin naapurin äidin ja lasten riitaa, kyse mökille lähdöstä ja pakkaamisesta. Lapsi ei halunnut pakata, koska ei halunnut mökille. Äiti kiroili, huusi, komensi, kyyti tulossa hetken päästä. Ajattelin hyvää kesälomaa vaan kaikille.

        Ei munkaan lapsia kiinnosta. On kokeiltu tanssia, liikuntaryhmää ja muskaria. Nöyp evvk. Eläinkerho on ollu mukava, mutta on koulujen lomilla sekin lomalla. Syksyllä taas jatkuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ".Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 "

        Juuri tuota AV ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Tuossa oli kyse "vain" miehestäsi. Aika usein lapsiperheissä vanhempien työt vievät ajan aamusta iltaan. Jommankumman on haettava lapset päiväkodista ENNEN klo 17.00. Silloinkin, kun molempien työt jatkuvat yli sen. Siitä huolimatta, että ainakin toisella on kolmivuorotyö. Jos molemmilla on kolmivuorotyö, elämä on HYVIN vaikeasti hallittavaa. Joten AV:n "valintakysymyksille" lasten harrastuksissa voi haistattaa pitkät. Tärkeintähän lapsille on, että vanhemmat pysyvät edes jotenkin järjissään.

        Kun tavisperheissä kotiudutaan klo 17 jälkeen, ja laittaudutaan päiväkotiin ja kouluun taas seuraavana aamuna varhain, on lasten mentävä nukkumaan myös aikaisin. Pienet lapset tarvitsevat unta 12 h ja koulu ja murroikäisetkin 10h. Lapset nukkuvat nykyisin liian vähän ja siitä voi syyttää vanhempia, jotka haluavat riepottaa lapsiaan jos minkämoisiin harrastuksiin.

        Juu. Mä en halua eikä mieskään, että mulsujen on pakko lähteä mihkään harrasteisiin. Kysytty on ja ehdoteltu, mutta isompikin sanoo että mä kerron sitten, jos joku alkaa mua kiinnostaa. Kumpikin on myös introverttejä jotka väsyy ihmisistä, kuten me vanhemmatkin. Koti on mukava paikka.

        Mä uskon, että yläasteella alkaa olla jos vaikka mitä menoa. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ".Ei hän pysty mulle takaamaan, että olen kotona tänään klo 17.05. Se voi olla klo 20. 00 "

        Juuri tuota AV ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Tuossa oli kyse "vain" miehestäsi. Aika usein lapsiperheissä vanhempien työt vievät ajan aamusta iltaan. Jommankumman on haettava lapset päiväkodista ENNEN klo 17.00. Silloinkin, kun molempien työt jatkuvat yli sen. Siitä huolimatta, että ainakin toisella on kolmivuorotyö. Jos molemmilla on kolmivuorotyö, elämä on HYVIN vaikeasti hallittavaa. Joten AV:n "valintakysymyksille" lasten harrastuksissa voi haistattaa pitkät. Tärkeintähän lapsille on, että vanhemmat pysyvät edes jotenkin järjissään.

        Kun tavisperheissä kotiudutaan klo 17 jälkeen, ja laittaudutaan päiväkotiin ja kouluun taas seuraavana aamuna varhain, on lasten mentävä nukkumaan myös aikaisin. Pienet lapset tarvitsevat unta 12 h ja koulu ja murroikäisetkin 10h. Lapset nukkuvat nykyisin liian vähän ja siitä voi syyttää vanhempia, jotka haluavat riepottaa lapsiaan jos minkämoisiin harrastuksiin.

        Eli jos äiti on koko ajan kotona ei lasten harrastukset onnistu, koska mies on töissä?
        Ok, on ne ihmeellisiä ne yksinhuoltajat joiden lapset harrastavat. Miten he ehtivät joka paikkaan?
        Jokainen voi taplata tyylillään, kunhan ei valita omista valinnoistaan, tai syyllistä puolisoa niistä omista valinnoista. Oudon paljon ihmiset odottavat juuri kumppanin olevan se pelastava enkeli...

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on arvokysymys, valintakysymys, persoonakysymys, rahakysymys, käytännön kysymys, resurssikysymys ja paljon muuta. Aika herkästi laitat oikeat syyt tekosyiksi.

        No jos sanoo (kuten edellä sanottiin) että sinkkuna harrastaisi enemmän kuin parisuhteessa niin epäilen suuresti. Jos oikeasti haluaa harrastaa (niin kuin jokaiselle hyvä olisi) niin aika harrastukselle löytyy kyllä. Tekosyitä siis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos äiti on koko ajan kotona ei lasten harrastukset onnistu, koska mies on töissä?
        Ok, on ne ihmeellisiä ne yksinhuoltajat joiden lapset harrastavat. Miten he ehtivät joka paikkaan?
        Jokainen voi taplata tyylillään, kunhan ei valita omista valinnoistaan, tai syyllistä puolisoa niistä omista valinnoista. Oudon paljon ihmiset odottavat juuri kumppanin olevan se pelastava enkeli...

        AV

        Kyse ei ole todellakaan pelkistä valinnoista vaan ennenkaikkea erilaisista ihmistä, juuri heidän mahdollisuuksista, joista vain he voivat valita.

        Aina enemmän lasten harrastukset ovat joillekin vanhemmille kilpailua toisten vanhempien kanssa, oman egonsa, statuksensa ja taloudellisen aseman pönkittämistä. Sitä sitten sanotaan "mennään täysin lasten ehdoilla", vaikka ajatellaan vain itseä. Itsensä ajatteleminen - no eihän se ole huono juttu sekään, ollenkaan, kunhan se tapahtuu oikeassa kohdassa.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole todellakaan pelkistä valinnoista vaan ennenkaikkea erilaisista ihmistä, juuri heidän mahdollisuuksista, joista vain he voivat valita.

        Aina enemmän lasten harrastukset ovat joillekin vanhemmille kilpailua toisten vanhempien kanssa, oman egonsa, statuksensa ja taloudellisen aseman pönkittämistä. Sitä sitten sanotaan "mennään täysin lasten ehdoilla", vaikka ajatellaan vain itseä. Itsensä ajatteleminen - no eihän se ole huono juttu sekään, ollenkaan, kunhan se tapahtuu oikeassa kohdassa.

        - Sheena

        Olen jutellut koko ketjun yhden ihmisen kanssa hänen tilanteestaan, en yleisesti.
        Kovin tuntuu palstaa harmittavan jos jollakin olisi oma mielipide, sellaistahan saa jopa haukkua jos se eroaisi siitä omasta:)

        Lapset tottuvat jonkinlaiseen elämänrytmiin. Jos vanhemmat ovat urheilullisia ja lapset ovat mukana harrastuksissa hyvin nuoresta (2-3 vuotiaasta), voi heistä tuntua luonnolliselta ja mukavalta harrastaa samoja asioita.
        Vanhemmat kun ovat lapsiensa esikuvina vauveli iästä alkaen. Oman lapsen ongelmana on se että haluaisi itse harrastaa liian paljon, joutuu keskustelemaan miksi ei voi ottaa sitä ja tätä kun on jo riittävästi toimintaa. Välillä vissiin näin päin, toisilla tuntuu olevan toisin.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos äiti on koko ajan kotona ei lasten harrastukset onnistu, koska mies on töissä?
        Ok, on ne ihmeellisiä ne yksinhuoltajat joiden lapset harrastavat. Miten he ehtivät joka paikkaan?
        Jokainen voi taplata tyylillään, kunhan ei valita omista valinnoistaan, tai syyllistä puolisoa niistä omista valinnoista. Oudon paljon ihmiset odottavat juuri kumppanin olevan se pelastava enkeli...

        AV

        Et vissiin noteeraa vieläkään, että monet äidit ovat perusterveitä jolloin ihminen jaksaa tasaiseen tahtiin paahtaa.

        Minäpä kirjoitan sulle tähän mun terveyteni rajoittavat tekijät, jotka ovat vaivanneet minua myös näin äitinä.

        1. Aurallinen migreeni pahoinvointi
        2.Fibromyalgia
        3. Endometrioosi munasarjakystat
        4. IBS vatsakrampit ja kivut säännöllisesti
        5. Refluksitauti sappivaivat
        6. Levottomat jalat ja kädet, herättää öisin
        7. TOS, Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä - toiminnallinen yläraajavaiva, hermokipu vasemmassa käsivarressa, voimattomuus, puutumiset, kömpelyys
        8. Kaularangan päätelevymuutokset, pullistuma, spondyloosi ja atroosit, oikean puolen kaularangan ahtauma https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00272
        9. Alaselän atroosi, välilevytyrä, iskias, alaraajan tunnottomuus ja puutuminen, S skolioosi
        10. Plantaarifaskiitti
        11. Polven ruston pehmentymä ja kivut
        12. Verenpainetauti
        13. Diabetes
        14. Masennus
        15. Munuaiskiviauti, kivi virtsateissä
        16. Oikean lonkan löysyys, bursiitti

        Hypermobiliteetti aiheuttaa myös nyrjähdyksiä. Jolloin kaikenlainen liikkuminen ei käy.

        Näiden kanssa olen yksin päivät pärjännyt vaihtelevalla menestyksellä, tehnyt kotihommat ja kuljettanut kouluun ja eskariin ja takas.

        Nämä on mun arkipäivää.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Et vissiin noteeraa vieläkään, että monet äidit ovat perusterveitä jolloin ihminen jaksaa tasaiseen tahtiin paahtaa.

        Minäpä kirjoitan sulle tähän mun terveyteni rajoittavat tekijät, jotka ovat vaivanneet minua myös näin äitinä.

        1. Aurallinen migreeni pahoinvointi
        2.Fibromyalgia
        3. Endometrioosi munasarjakystat
        4. IBS vatsakrampit ja kivut säännöllisesti
        5. Refluksitauti sappivaivat
        6. Levottomat jalat ja kädet, herättää öisin
        7. TOS, Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä - toiminnallinen yläraajavaiva, hermokipu vasemmassa käsivarressa, voimattomuus, puutumiset, kömpelyys
        8. Kaularangan päätelevymuutokset, pullistuma, spondyloosi ja atroosit, oikean puolen kaularangan ahtauma https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00272
        9. Alaselän atroosi, välilevytyrä, iskias, alaraajan tunnottomuus ja puutuminen, S skolioosi
        10. Plantaarifaskiitti
        11. Polven ruston pehmentymä ja kivut
        12. Verenpainetauti
        13. Diabetes
        14. Masennus
        15. Munuaiskiviauti, kivi virtsateissä
        16. Oikean lonkan löysyys, bursiitti

        Hypermobiliteetti aiheuttaa myös nyrjähdyksiä. Jolloin kaikenlainen liikkuminen ei käy.

        Näiden kanssa olen yksin päivät pärjännyt vaihtelevalla menestyksellä, tehnyt kotihommat ja kuljettanut kouluun ja eskariin ja takas.

        Nämä on mun arkipäivää.

        Saa toki ruoskia kun en tee sirkustemppuja lasteni kanssa, vaan tyydyn opettamaan heille puutarhan kasvisten ja kukkien kasvatusta ja hoitoa, käyn uimassa, pyöräilytän kun he sitä haluaa, käyn mummulassa, pelaan sulkkista heidän kanssa, potkin palloa takapihalla, askartelen, opetan kuvanmuokkausta, ruoanlaittoa, viikataan omat pyykit kaappiin, jutellaan kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, loikoilen muksut kainalossa halien ja silitellen ja talvella luistellaan, lasketaan takapihalla pulkkamäkeä, pelataan lautapelejä.

        En tiiä mitä ihmeellistä pitäisi tehdä?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Et vissiin noteeraa vieläkään, että monet äidit ovat perusterveitä jolloin ihminen jaksaa tasaiseen tahtiin paahtaa.

        Minäpä kirjoitan sulle tähän mun terveyteni rajoittavat tekijät, jotka ovat vaivanneet minua myös näin äitinä.

        1. Aurallinen migreeni pahoinvointi
        2.Fibromyalgia
        3. Endometrioosi munasarjakystat
        4. IBS vatsakrampit ja kivut säännöllisesti
        5. Refluksitauti sappivaivat
        6. Levottomat jalat ja kädet, herättää öisin
        7. TOS, Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä - toiminnallinen yläraajavaiva, hermokipu vasemmassa käsivarressa, voimattomuus, puutumiset, kömpelyys
        8. Kaularangan päätelevymuutokset, pullistuma, spondyloosi ja atroosit, oikean puolen kaularangan ahtauma https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00272
        9. Alaselän atroosi, välilevytyrä, iskias, alaraajan tunnottomuus ja puutuminen, S skolioosi
        10. Plantaarifaskiitti
        11. Polven ruston pehmentymä ja kivut
        12. Verenpainetauti
        13. Diabetes
        14. Masennus
        15. Munuaiskiviauti, kivi virtsateissä
        16. Oikean lonkan löysyys, bursiitti

        Hypermobiliteetti aiheuttaa myös nyrjähdyksiä. Jolloin kaikenlainen liikkuminen ei käy.

        Näiden kanssa olen yksin päivät pärjännyt vaihtelevalla menestyksellä, tehnyt kotihommat ja kuljettanut kouluun ja eskariin ja takas.

        Nämä on mun arkipäivää.

        Plus kiertävät kulkutaudit kuten nuhakuumeet, flunssat ja vatsataudit. Mitä nyt on vaan aina välillä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Plus kiertävät kulkutaudit kuten nuhakuumeet, flunssat ja vatsataudit. Mitä nyt on vaan aina välillä.

        Siinä rimpsu tekosyitä. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen jutellut koko ketjun yhden ihmisen kanssa hänen tilanteestaan, en yleisesti.
        Kovin tuntuu palstaa harmittavan jos jollakin olisi oma mielipide, sellaistahan saa jopa haukkua jos se eroaisi siitä omasta:)

        Lapset tottuvat jonkinlaiseen elämänrytmiin. Jos vanhemmat ovat urheilullisia ja lapset ovat mukana harrastuksissa hyvin nuoresta (2-3 vuotiaasta), voi heistä tuntua luonnolliselta ja mukavalta harrastaa samoja asioita.
        Vanhemmat kun ovat lapsiensa esikuvina vauveli iästä alkaen. Oman lapsen ongelmana on se että haluaisi itse harrastaa liian paljon, joutuu keskustelemaan miksi ei voi ottaa sitä ja tätä kun on jo riittävästi toimintaa. Välillä vissiin näin päin, toisilla tuntuu olevan toisin.

        AV

        Oma mielipide tietty on jees ja omasta tilanteesta kertominen. Mutta oman elämäntavan tolkuttaminen muille ei ole jees.

        Lapsille ei pitäisi tulla harrastuksista missään nimessä suorittamispaineita. Että he kokevat olevansa hyväksyttyjä ja rakastettavia lapsia, vaikka eivät mitään ihmeellistä harrastaisikaan.

        - Sheena


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siinä rimpsu tekosyitä. :)

        Siinäpä tekosyitä tosiaan 🤣

        Yleisin tekosyy lasten harrastamattomuuteen lienee se, ettei lapset halua harrastaa. Tai eivät halua harrastaa mitään sellaista, joka on mahdollista.

        Tosin onhan niitäkin vanhempia paljon, jotka pakottavat lapsensa harrastamaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä tekosyitä tosiaan 🤣

        Yleisin tekosyy lasten harrastamattomuuteen lienee se, ettei lapset halua harrastaa. Tai eivät halua harrastaa mitään sellaista, joka on mahdollista.

        Tosin onhan niitäkin vanhempia paljon, jotka pakottavat lapsensa harrastamaan.

        Juu ja meitin lapset harrastaa atk-laitteita. Ne ei ole kiinnostuneita ainakaan vielä kaikenmaailman ohjatuista jutuista. Luovuus on nyt se juttu. Isona ehkä jotain muuta.

        Laoset on erilaisia, toiset on laumaeläjiä jo silloin ja toiset ei ole.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu ja meitin lapset harrastaa atk-laitteita. Ne ei ole kiinnostuneita ainakaan vielä kaikenmaailman ohjatuista jutuista. Luovuus on nyt se juttu. Isona ehkä jotain muuta.

        Laoset on erilaisia, toiset on laumaeläjiä jo silloin ja toiset ei ole.

        Muutenkin maalla lapset on tosiaan vähän erilaisia, kun kaupunkilaislapset. Tottunu olemaan enemmän kotona ja pienemmissä piireissä hötkyilemättä. Kyllä ne tekninä nekin saa jalat ja mopot alle.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Muutenkin maalla lapset on tosiaan vähän erilaisia, kun kaupunkilaislapset. Tottunu olemaan enemmän kotona ja pienemmissä piireissä hötkyilemättä. Kyllä ne tekninä nekin saa jalat ja mopot alle.

        Teininä..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä tekosyitä tosiaan 🤣

        Yleisin tekosyy lasten harrastamattomuuteen lienee se, ettei lapset halua harrastaa. Tai eivät halua harrastaa mitään sellaista, joka on mahdollista.

        Tosin onhan niitäkin vanhempia paljon, jotka pakottavat lapsensa harrastamaan.

        Venäjän malliin, pitää olla kaikenmaailman piano ja viulukoulut, kuvistunnit, luistelu ja kaunoluistelu, juostaan joka päivä jossain ja ihmetellään kun lapsi on levoton eikä malta asettua aloilleen. Turhautuu jos jatkuvasti ei tapahdu jotain actionia.

        Aikuisena hirttää sitten pää jumiin, burn out.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies voi ajaa ja viedä lapset harrasteiden pariin kun itse menee? Näin meillä.

        AV

        Pelkkää keksittyä valhetta koko loru! Täällähän se on hyvä valhehdella!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma mielipide tietty on jees ja omasta tilanteesta kertominen. Mutta oman elämäntavan tolkuttaminen muille ei ole jees.

        Lapsille ei pitäisi tulla harrastuksista missään nimessä suorittamispaineita. Että he kokevat olevansa hyväksyttyjä ja rakastettavia lapsia, vaikka eivät mitään ihmeellistä harrastaisikaan.

        - Sheena

        Niin ja lapsethan todellakin pyrkivät miellyttämään vanhempiaan. Mitä pienempi lapsi, niin sitä enemmän. Jos lapsi kokee harrastamalla ja tekemällä ja osallistumalla kaikkiin vanhemman ideoihin saavansa hyväksyntää, niin sen lapsi tekee. Lapsi tekee sen ihan riippumatta siitä, vaikka kokisi oikeasti sen kuormittavaksi. Vasta teininä tuollaisella muksulla voi olla riittäväsit tarvetta olla jatkuvasti miellyttämättä, että hän kieltäytyy kaikista tyrkytetyistä aktiviteeteista. Osalla muksuista ei ole tuota silloinkaan. Sitten tulee näin 10 plussan tyttöjä, jotka repivät itseään joka paikkaan ja ylisuorittavat ihan kaikkea mitä harrastavat ja sättivät itseään epäonnistumisesta kun saavat kokeesta vain 10 miinuksen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No ei se onnistus mitenkään, jos erillään asuttaisi. Hän joutuisi väkisin ottamaan lapset täysin kontolleen omalla vanhempivuorollaan. Tiedän ettei onnistuisi viikolla yhtään hyvin työn takia. Vois joutua viikonloppuisäksi.

        Mielummin nyt kuitenkin ollaa yhdessä ja kumpikin tekee kykyjensä mukaan, olkoon ihanteet mitä lystää.

        Sama mies ny palstanvaltaajana valehtelee enemmän ku kerkee, melkoinen pelle, ei kskaan itsensä näköinen!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sama mies ny palstanvaltaajana valehtelee enemmän ku kerkee, melkoinen pelle, ei kskaan itsensä näköinen!

        Suksi sinä lepikkoon trolli.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Venäjän malliin, pitää olla kaikenmaailman piano ja viulukoulut, kuvistunnit, luistelu ja kaunoluistelu, juostaan joka päivä jossain ja ihmetellään kun lapsi on levoton eikä malta asettua aloilleen. Turhautuu jos jatkuvasti ei tapahdu jotain actionia.

        Aikuisena hirttää sitten pää jumiin, burn out.

        Olisin itse halunnut pianoharrastuksen, mutta fiksuna lapsena ymmärsin miksen sitä saanut. Eli 1. syy raha, 2. syy vanhempien työt/aika 3. syy liikkuminen. Tuossa edellä sanottiin, että kyse olisi valinnoista, no hoh. Lapsikin ymmärtää miten ikävää olisi harrastaa jotain joka vie perheen talouden konkurssiin, johon vanhemmilla ei ole aikaa eikä resursseja. Tai vaikka olisi niitä, niin raha ja aika on jostain pahasti pois, kuten esimerkiksi sisaruksilta vanhempien lisäksi. Tulee oikeudenmukaisuuskysymykset. Onko oikein jos vain yhden lapsen törkeän kalliiseen harrastukseen tuhrataan rahaa ja vanhempien muut resurssit, mitä muille lapsille jää? Lapsuuden tarkoitus on ohjata lasta eteenpäin elämässä ja etenkin tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa, ottaa muut ihmiset huomioon, osata punnita asioita ja ymmärtämään aikuisten elämää, todellisuutta.

        Lähtökohtaisesti näen että lasten harrastukset merkitsevät usein enemmän vanhemmille kuin lapselle itselleen. Jotain mätää mutta toiseen suuntaan on siinäkin, että lapsi "haluaa" tyyliin miljoona harrastusta. Lapsi pikemminkin etsii omia rajojaan, koettelevat milloin vanhempi sanoo ei ja millä tavalla, mitä selittää ja miten perustelee.

        Dissen kylähullu aloituksesta tuli mieleen, että lapset testaavat vanhemmillaan paljonkin asioita, joiden tarkoituksena on aivan jotain muuta kuin se mitä lapset sanovat, väittävät tai haluavat. Vanhemmat lankeavat ansaan ottamalla esimerkiksi lapsen kohtuuttomat pyynnöt todesta ja muutenkin ehdottoman vakavasti totena kaiken mitä lapsi sanoo. Lapselle selitellään järkisyitä, lapsi muuttaa kertomustaan, kysyy tai haluaa vieläkin lisää, vanhempi lisää järkisyitä, kiemurtelee lapsen edessä ja lapsi nauttii kehittämästään showsta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisin itse halunnut pianoharrastuksen, mutta fiksuna lapsena ymmärsin miksen sitä saanut. Eli 1. syy raha, 2. syy vanhempien työt/aika 3. syy liikkuminen. Tuossa edellä sanottiin, että kyse olisi valinnoista, no hoh. Lapsikin ymmärtää miten ikävää olisi harrastaa jotain joka vie perheen talouden konkurssiin, johon vanhemmilla ei ole aikaa eikä resursseja. Tai vaikka olisi niitä, niin raha ja aika on jostain pahasti pois, kuten esimerkiksi sisaruksilta vanhempien lisäksi. Tulee oikeudenmukaisuuskysymykset. Onko oikein jos vain yhden lapsen törkeän kalliiseen harrastukseen tuhrataan rahaa ja vanhempien muut resurssit, mitä muille lapsille jää? Lapsuuden tarkoitus on ohjata lasta eteenpäin elämässä ja etenkin tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa, ottaa muut ihmiset huomioon, osata punnita asioita ja ymmärtämään aikuisten elämää, todellisuutta.

        Lähtökohtaisesti näen että lasten harrastukset merkitsevät usein enemmän vanhemmille kuin lapselle itselleen. Jotain mätää mutta toiseen suuntaan on siinäkin, että lapsi "haluaa" tyyliin miljoona harrastusta. Lapsi pikemminkin etsii omia rajojaan, koettelevat milloin vanhempi sanoo ei ja millä tavalla, mitä selittää ja miten perustelee.

        Dissen kylähullu aloituksesta tuli mieleen, että lapset testaavat vanhemmillaan paljonkin asioita, joiden tarkoituksena on aivan jotain muuta kuin se mitä lapset sanovat, väittävät tai haluavat. Vanhemmat lankeavat ansaan ottamalla esimerkiksi lapsen kohtuuttomat pyynnöt todesta ja muutenkin ehdottoman vakavasti totena kaiken mitä lapsi sanoo. Lapselle selitellään järkisyitä, lapsi muuttaa kertomustaan, kysyy tai haluaa vieläkin lisää, vanhempi lisää järkisyitä, kiemurtelee lapsen edessä ja lapsi nauttii kehittämästään showsta.

        Meilläkin oli rahasta kiinni lapsuudessa, ettei mikään maksava harrastus käynyt vanhemmilleni. Ei ole rahaa.

        Meillä olisi kyllä varaa harrastuksiin, mutta kun kaikki aiemmatkin on jääneet kesken ja rahat menneet kankkulan kaivoon, niin ei sellaisia vanhemman mieliksi harrastuksia viitsi ottaa, mihin lapsi pitää tyyliin pakottaa kun se ei kiinnosta. Näin kävi satutanssin, muskarin ja jumpparyhmän kanssa. Muksut ilmoitti ettei halua lähteä. Tyhmää laulaa, eikä tanssikaan ole mukavaa.

        Liikuntaa voi harrastaa kotonakin.

        Joo, en rupee mitään showta seuraamaan. Onneksi meillä on järkevät ipanat, niin ettei ne vedätä tai pyöritä. Sanoo suoraan kun kiinnostaa tai ei.

        Ainoo mitä ne yrittää vaikka miten puhua itselleen on kani lemmikki ja pehmolelut. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma mielipide tietty on jees ja omasta tilanteesta kertominen. Mutta oman elämäntavan tolkuttaminen muille ei ole jees.

        Lapsille ei pitäisi tulla harrastuksista missään nimessä suorittamispaineita. Että he kokevat olevansa hyväksyttyjä ja rakastettavia lapsia, vaikka eivät mitään ihmeellistä harrastaisikaan.

        - Sheena

        Kysymykseen ”onko sinulla jokin harrastus” vastaa myöntävästi 90% koululaisista. Säännöllisessä harrastustoiminnassa on mukana merkittävästi pienempi määrä oppilaista. Laajinta harrastaminen on urheiluseuroissa: yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa.

        Koulujen kerhotoimintaan osallistuu alle kolmasosa oppilaista. Aktiivisuus koulun kerhoissa vähenee luokkatason noustessa: 31% viidesluokkalaisista, 20% seitsemäsluokkalaisista ja 15% yhdeksäsluokkalaisista osallistuu kerhotoiminaan.

        Lasten urheilu on mielenkiintoinen asia. Urheileva lapsi liikkuu ja urheilee vähintään 20 tuntia viikossa. Valtaosa lapsen kokonaisliikuntamäärästä koostuu monipuolisesta omaehtoisesta liikkumisesta ja urheilusta. Ohjattu harjoittelu ja kilpaileminen on laadukasta ja tukee lapsen urheilijaksi kasvua.

        Alkuvuodesta 2019 julkaistu tutkimus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä osoittaa, että erityisen aktiivisia ovat nuorimmat ikäryhmät, sillä 9- ja 11-vuotiaista noin 70 prosenttia osallistui viime vuonna seuraliikuntaan.

        Jyväskylän yliopiston johtaman liikuntatutkimuksen mukaan kolme viidestä 11-15-vuotiaasta harrastaa liikuntaa tai urheilua seurassa. Määrä on likimain sama kuin kaksi vuotta sitten ja korkeampi kuin vuonna 2014. Lasten aloitusikä seuroissa on aikaistunut keskimäärin kuuteen vuoteen. Murrosikäisillä seuratoiminta kuitenkin vähenee. 15-vuotiaista enää runsaat 40 prosenttia harrastaa seuroissa. Lopettamisen tärkeimpiin syihin kuuluvat kyllästyminen lajiin sekä se, ettei viihdy joukkueessa tai ettei harrastaminen ole innostavaa.
        Seuratoiminnan lopettaminen teini-iässä on jyrkempää kuin monessa muussa maassa. Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä.

        Suosituksen mukaan alle kouluikäisten pitäisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia. Tästä määrästä tunnin pitäisi olla rasittavaa liikuntaa, jossa selvästi hikoilee ja hengästyy. Määrä voi jakautua pieniin hetkiin pitkin päivää.

        Outoja tavoitteita ja suosituksia on Suomi pullollaan. Harva vanhempi jaksaa töiden jälkeen touhuta ja urheilla lapsensa kanssa tunnin puolitoista suositusten täyttämiseksi.
        Tämän vuoksi vanhemmat ovatkin ottaneet käyttöön ajatuksen jossa osa lapsen riittävästä liikkumisesta on ohjattu urheiluseurojen tehtäväksi.

        Lapselle ei saisi tulla suorituspaineita? Lapsen pitää kokea hauskoja hetkiä, myös pettymyksiä ja suorituspaineita, eihän muuten pysty niitä käsittelemään myöhemmässäkään elämänvaiheessa. Psykologisesti kun ihminen on samanlainen aikuisena mitä 6 vuotiaana. Psykologinen minäkuva kun kehittyy siinä iässä ja seuraa koko aikuisiän.

        Siinä olen samaa mieltä ettei harrastuksista pidä tulla liian vakavahenkisiä liian aikaisessa vaiheessa. Yhteiskunta on kuitenkin mitä on, urheiluseuroissakin karsitaan "jyvät akanoista" jo 8-vuotiaasta alkaen. Urheilu on kilpailemista, ehkä ihmisten elämä on aina jonkin verran sitä? Tärkeintä on arvioida mikä olisi se oikea liikkumisen taso oman lapsen kohdalla, lapsi saa itse päättää onko hauskaa vai ei, onko halukkuutta jatkaa harrastusta vai ei. Lapsen valitessa itse omat harrasteensa on olemassa valinnan mahdollisuus, valinta tulee usein omista tuntemuksista ja mieltymyksistä joten en näe harrastustoiminnoissa kasvatuksellisesti mitään väärää.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymykseen ”onko sinulla jokin harrastus” vastaa myöntävästi 90% koululaisista. Säännöllisessä harrastustoiminnassa on mukana merkittävästi pienempi määrä oppilaista. Laajinta harrastaminen on urheiluseuroissa: yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa.

        Koulujen kerhotoimintaan osallistuu alle kolmasosa oppilaista. Aktiivisuus koulun kerhoissa vähenee luokkatason noustessa: 31% viidesluokkalaisista, 20% seitsemäsluokkalaisista ja 15% yhdeksäsluokkalaisista osallistuu kerhotoiminaan.

        Lasten urheilu on mielenkiintoinen asia. Urheileva lapsi liikkuu ja urheilee vähintään 20 tuntia viikossa. Valtaosa lapsen kokonaisliikuntamäärästä koostuu monipuolisesta omaehtoisesta liikkumisesta ja urheilusta. Ohjattu harjoittelu ja kilpaileminen on laadukasta ja tukee lapsen urheilijaksi kasvua.

        Alkuvuodesta 2019 julkaistu tutkimus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä osoittaa, että erityisen aktiivisia ovat nuorimmat ikäryhmät, sillä 9- ja 11-vuotiaista noin 70 prosenttia osallistui viime vuonna seuraliikuntaan.

        Jyväskylän yliopiston johtaman liikuntatutkimuksen mukaan kolme viidestä 11-15-vuotiaasta harrastaa liikuntaa tai urheilua seurassa. Määrä on likimain sama kuin kaksi vuotta sitten ja korkeampi kuin vuonna 2014. Lasten aloitusikä seuroissa on aikaistunut keskimäärin kuuteen vuoteen. Murrosikäisillä seuratoiminta kuitenkin vähenee. 15-vuotiaista enää runsaat 40 prosenttia harrastaa seuroissa. Lopettamisen tärkeimpiin syihin kuuluvat kyllästyminen lajiin sekä se, ettei viihdy joukkueessa tai ettei harrastaminen ole innostavaa.
        Seuratoiminnan lopettaminen teini-iässä on jyrkempää kuin monessa muussa maassa. Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä.

        Suosituksen mukaan alle kouluikäisten pitäisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia. Tästä määrästä tunnin pitäisi olla rasittavaa liikuntaa, jossa selvästi hikoilee ja hengästyy. Määrä voi jakautua pieniin hetkiin pitkin päivää.

        Outoja tavoitteita ja suosituksia on Suomi pullollaan. Harva vanhempi jaksaa töiden jälkeen touhuta ja urheilla lapsensa kanssa tunnin puolitoista suositusten täyttämiseksi.
        Tämän vuoksi vanhemmat ovatkin ottaneet käyttöön ajatuksen jossa osa lapsen riittävästä liikkumisesta on ohjattu urheiluseurojen tehtäväksi.

        Lapselle ei saisi tulla suorituspaineita? Lapsen pitää kokea hauskoja hetkiä, myös pettymyksiä ja suorituspaineita, eihän muuten pysty niitä käsittelemään myöhemmässäkään elämänvaiheessa. Psykologisesti kun ihminen on samanlainen aikuisena mitä 6 vuotiaana. Psykologinen minäkuva kun kehittyy siinä iässä ja seuraa koko aikuisiän.

        Siinä olen samaa mieltä ettei harrastuksista pidä tulla liian vakavahenkisiä liian aikaisessa vaiheessa. Yhteiskunta on kuitenkin mitä on, urheiluseuroissakin karsitaan "jyvät akanoista" jo 8-vuotiaasta alkaen. Urheilu on kilpailemista, ehkä ihmisten elämä on aina jonkin verran sitä? Tärkeintä on arvioida mikä olisi se oikea liikkumisen taso oman lapsen kohdalla, lapsi saa itse päättää onko hauskaa vai ei, onko halukkuutta jatkaa harrastusta vai ei. Lapsen valitessa itse omat harrasteensa on olemassa valinnan mahdollisuus, valinta tulee usein omista tuntemuksista ja mieltymyksistä joten en näe harrastustoiminnoissa kasvatuksellisesti mitään väärää.

        AV

        Noiden ohjattujen urheiluharrastusten huonoin puoli on se, että kilpailutoimintaa sisältämättömän urheiluharrastuksen löytäminen lapselle on aivan jumalattoman vaikeaa. Puhdasta liikunnan ja urheilun iloa on todella vaikea löytää. Joillain paikkakunnilla sellaista on, mutta valtaosassa ei tunnu olevan. Se on todella iso ongelma, jos lasten ja nuorten halutaan liikkuvan enemmän. Joka hiton "satubalettikin" pyrkii kohti jotain suurempaa päämäärää.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Venäjän malliin, pitää olla kaikenmaailman piano ja viulukoulut, kuvistunnit, luistelu ja kaunoluistelu, juostaan joka päivä jossain ja ihmetellään kun lapsi on levoton eikä malta asettua aloilleen. Turhautuu jos jatkuvasti ei tapahdu jotain actionia.

        Aikuisena hirttää sitten pää jumiin, burn out.

        Juu, noin puolet suomalaisista vanhemmista syyllistyy tuollaiseen "lastensa kiduttamiseen" ja puolet ovat viisaampia, ajattelevat lapsen kyllä kasvavan hyvin kunhan saavat riittävästi ruokaa ja lepoa.

        Oudointa asiassa on se, etteivät ne vanhemmat jotka kiduttavat lapsiaan ajattele useinkaan lapsesta olevan mitään vaivaa. Usein taas ne vanhemmat jotka ajattelevat lasten kyllä kasvavan hyvin ilman harrastuksiakin, ajattelevat usein lasten olevan jopa paremman oman elämän esteenä. Odottavat vain aikaa kunnes lapset ovat isoja ja "pystyisi taas toteuttamaan itseään".

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noiden ohjattujen urheiluharrastusten huonoin puoli on se, että kilpailutoimintaa sisältämättömän urheiluharrastuksen löytäminen lapselle on aivan jumalattoman vaikeaa. Puhdasta liikunnan ja urheilun iloa on todella vaikea löytää. Joillain paikkakunnilla sellaista on, mutta valtaosassa ei tunnu olevan. Se on todella iso ongelma, jos lasten ja nuorten halutaan liikkuvan enemmän. Joka hiton "satubalettikin" pyrkii kohti jotain suurempaa päämäärää.

        Totta, monella asialla on tavoitteensa. Urheiluseurat menestyvät maineesta jota ne omat urheilijat suorituksillaan niittävät. Seurojen tarkoitus on kasvattaa lasta kohti huippu urheilijan elämäntaivalta. Alku on leikkisää mutta vuosi vuodelta lapsia karsiutuu pois harjoitteiden muuttuessa tavoitteellisimmiksi ja enemmän aikaa vieviksi.

        Joku palstalla puhui suorituspaineista? Koulun tavoitteena on tehdä ihan sama mitä urheiluseuratkin tekevät. Opetusalahan perustuu samaan ajatukseen. Annetaan jokaiselle valmius ja karsitaan myöhemmin jyvät akanoista. Ne jotka "harjoittelevat enemmän tai olisivat lahjakkaita" menestyvät opin ahjoisessa 10 000 metrin juoksussa.

        Molemmissa on ilmeisesti jokin maali määritelty jo ennakkoon?
        Vanhemmatkin ajattelevat eri tavalla mikä olisi lapselle se hyvä koulutus elämäntaipaleelle, Jaakko Teppo oli onnellinen pienestä.

        https://www.youtube.com/watch?v=A3qFegIizkE

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, noin puolet suomalaisista vanhemmista syyllistyy tuollaiseen "lastensa kiduttamiseen" ja puolet ovat viisaampia, ajattelevat lapsen kyllä kasvavan hyvin kunhan saavat riittävästi ruokaa ja lepoa.

        Oudointa asiassa on se, etteivät ne vanhemmat jotka kiduttavat lapsiaan ajattele useinkaan lapsesta olevan mitään vaivaa. Usein taas ne vanhemmat jotka ajattelevat lasten kyllä kasvavan hyvin ilman harrastuksiakin, ajattelevat usein lasten olevan jopa paremman oman elämän esteenä. Odottavat vain aikaa kunnes lapset ovat isoja ja "pystyisi taas toteuttamaan itseään".

        AV

        Jos mä ajattelisin lapsistani olevan vaivaa, niin tuskin olisin jäänyt heidät saatiani kotiäidiksi, vaan oisin tunkenut heidät päibäkotiin ja maannut itte kotona heidän ollessa siellä.

        Tai hylännyt heidät ja häipynyt maailmalle uutta perhettä perustamaan.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jos mä ajattelisin lapsistani olevan vaivaa, niin tuskin olisin jäänyt heidät saatiani kotiäidiksi, vaan oisin tunkenut heidät päibäkotiin ja maannut itte kotona heidän ollessa siellä.

        Tai hylännyt heidät ja häipynyt maailmalle uutta perhettä perustamaan.

        Niitä vanhempia näki päivähoitotyössä paljon, jotka työnsi lapsia harrastuksiin ja subjektiiviseen päivähoitoon, jotta sai itselleen vapaata.

        Mä pidän muksut mielummin kotona aina, kun ei oo pakko opiskelun tai työn takia hoidattaa muilla. Nytkin kun työkokeilujen jälkeen jonkun työn toivottavadti löydän, niin sellaisen, että lasten ei tartte olla kauan yksin eikä iltiksessä.

        Et vaikken juoksuta ympäri kyliä, kyllä he mulle tärkeempiä on kun kukaan muu. Ihan sama mitä saivartelee kukaan.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niitä vanhempia näki päivähoitotyössä paljon, jotka työnsi lapsia harrastuksiin ja subjektiiviseen päivähoitoon, jotta sai itselleen vapaata.

        Mä pidän muksut mielummin kotona aina, kun ei oo pakko opiskelun tai työn takia hoidattaa muilla. Nytkin kun työkokeilujen jälkeen jonkun työn toivottavadti löydän, niin sellaisen, että lasten ei tartte olla kauan yksin eikä iltiksessä.

        Et vaikken juoksuta ympäri kyliä, kyllä he mulle tärkeempiä on kun kukaan muu. Ihan sama mitä saivartelee kukaan.

        Minä vaan en usko, että lukuisat harrasteet tekee heistä yhtään parempia ihmisiä, kun hekään, jotka harrastavat vähemmän tai pitävät erilaisista arvoista kun suorittaminen ja oravanpyörään valmistaminen.

        Lapsen täytyy saada olla lapsi ja valita itse milloin on haluja johkin harrasteisiin.

        Muuten koko touhusta menee maku. Venäjällä ei lapsilta kysellä mitä he haluaa, vaan vanhempi ilmoittaa lapsen ja manipuloi innostumaan. Aivopesee, hikipingoiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta, monella asialla on tavoitteensa. Urheiluseurat menestyvät maineesta jota ne omat urheilijat suorituksillaan niittävät. Seurojen tarkoitus on kasvattaa lasta kohti huippu urheilijan elämäntaivalta. Alku on leikkisää mutta vuosi vuodelta lapsia karsiutuu pois harjoitteiden muuttuessa tavoitteellisimmiksi ja enemmän aikaa vieviksi.

        Joku palstalla puhui suorituspaineista? Koulun tavoitteena on tehdä ihan sama mitä urheiluseuratkin tekevät. Opetusalahan perustuu samaan ajatukseen. Annetaan jokaiselle valmius ja karsitaan myöhemmin jyvät akanoista. Ne jotka "harjoittelevat enemmän tai olisivat lahjakkaita" menestyvät opin ahjoisessa 10 000 metrin juoksussa.

        Molemmissa on ilmeisesti jokin maali määritelty jo ennakkoon?
        Vanhemmatkin ajattelevat eri tavalla mikä olisi lapselle se hyvä koulutus elämäntaipaleelle, Jaakko Teppo oli onnellinen pienestä.

        https://www.youtube.com/watch?v=A3qFegIizkE

        AV

        Eli todellisuudessa kukaan ei oikeasti ole huolissaan lasten liikkumisesta. Ne ovat vain kauniita puheita vailla pohjaa.

        Jos haluaa lapsen saavan vaikkapa pelata jalkapalloa ihan vaan "höntsäten" ja pitävän hauskaa, niin eipä onnistu. Hyvin pian alkaa kaiken maailman turnaukset ja cupit ja matkat ja kaikki sellainen p.ska. Oikeastaan ihan sama mikä se laji on, niin sellaista ihan vain harrastamista ei tunneta. Paine on kova varsinkin silloin, jos lapsi on hyvä siinä hommassa. Ei se niin mene, että paineet muka kasautuisivat huonoille, ei tietenkään. Ne kasautuvat niiden lahjakkaiden niskaan, joiden odotetaan ja joita painostetaan kehittymään. Eivät kaikki lahjakkaatkaan ole kiinnostuneita kuin ihan vaan vaikkapa pelaamaan. He haluaisivat ihan vaan pitää hauskaa, eivätkä kehittyä ammattilaisiksi. Se sitten johtaa siihen lopettamiseen, vaikka itse harrastus edelleen olisikin mieluinen .


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä tekisin sinkkuna asioita joita nyt en pysty. Koska nyt huolehdin lapsista. Silloin olis vapaa isä viikko jonka taatusti käyttäisin itseeni en palstailuun, vaan harrasteisiin kuten liikunta.

        Isän olis pakko ottaa lapsista viikko vastuu täysin, kun nyt hän pääsee luistamaan. Kun asutaan yhdessä.

        Ei mulla ole omaa aikaa kuten sinkkuna olis juosta pitkin. Joten en olis himassa enkä täällä netissä.

        No eikö sun mies voisi hoitaa lapsia tunnin päivässä, jotta pääsisit edes kävelemään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No eikö sun mies voisi hoitaa lapsia tunnin päivässä, jotta pääsisit edes kävelemään.

        Mä käyn aamuyöstä kävelyllä, kun herään ja oon juonnu kahvit. Nyt kun hän alkaa kesäloman pääsen yksin lenkille muulloinkin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä käyn aamuyöstä kävelyllä, kun herään ja oon juonnu kahvit. Nyt kun hän alkaa kesäloman pääsen yksin lenkille muulloinkin.

        PALSTANVALTAAJA: "Mä käyn aamuyöstä kävelyllä, kun herään ja oon juonnu kahvit. Nyt kun hän alkaa kesäloman pääsen yksin lenkille muulloinkin."

        Kuinka pitkiä kävelylenkkejä teet? Itse en valitettavasti säännöllisesti tätä nykyä paljon kävele. Joensuussakin tulee monesti ajettua fillarilla.

        Muuten itse taitaisin lopettaa täällä palstailun, jos alkaisin seurustelemaan.


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        PALSTANVALTAAJA: "Mä käyn aamuyöstä kävelyllä, kun herään ja oon juonnu kahvit. Nyt kun hän alkaa kesäloman pääsen yksin lenkille muulloinkin."

        Kuinka pitkiä kävelylenkkejä teet? Itse en valitettavasti säännöllisesti tätä nykyä paljon kävele. Joensuussakin tulee monesti ajettua fillarilla.

        Muuten itse taitaisin lopettaa täällä palstailun, jos alkaisin seurustelemaan.

        Vaihtelee, riippuuen mitä aikaa lähden että ehdin takaisin, ennen kun mies lähtee töihin. Lapsia en jätä yksin nukkumaan. 1-2km. Jos reippaasti kävelee.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Vaihtelee, riippuuen mitä aikaa lähden että ehdin takaisin, ennen kun mies lähtee töihin. Lapsia en jätä yksin nukkumaan. 1-2km. Jos reippaasti kävelee.

        Enkä mä joka aamu ennätä käydä. Mutta käyn sitten jo puutarhassa tonkimassa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kaupungista MISSÄ EI AUTOSTA OLE RIIPPUVAINEN!!!! VOI KÄVELLÄ HARRASTUKSIIN KUN EI OLE 15 KM PER SUUNTA.

        Muutto kaupunkiin harrastusten viereen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muutto kaupunkiin harrastusten viereen?

        Niin, joutus muuttaa jos ei yhdessä oltais. Ei täällä landella mitään muuta voi harrastaa, kun lenkkeilyä, hiihtoa ja metsästystä.

        Luistelua talvella, jos jää on tehty. Ja kunnossa. Mua ei hiihto kiinnosta tippaakaan, eikä metsästys.

        Luultavasti kävisin kuntosalilla ja uimahallilla, jos asuisin kaupungissa, taajamassa sopivan lähellä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Et vissiin noteeraa vieläkään, että monet äidit ovat perusterveitä jolloin ihminen jaksaa tasaiseen tahtiin paahtaa.

        Minäpä kirjoitan sulle tähän mun terveyteni rajoittavat tekijät, jotka ovat vaivanneet minua myös näin äitinä.

        1. Aurallinen migreeni pahoinvointi
        2.Fibromyalgia
        3. Endometrioosi munasarjakystat
        4. IBS vatsakrampit ja kivut säännöllisesti
        5. Refluksitauti sappivaivat
        6. Levottomat jalat ja kädet, herättää öisin
        7. TOS, Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä - toiminnallinen yläraajavaiva, hermokipu vasemmassa käsivarressa, voimattomuus, puutumiset, kömpelyys
        8. Kaularangan päätelevymuutokset, pullistuma, spondyloosi ja atroosit, oikean puolen kaularangan ahtauma https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00272
        9. Alaselän atroosi, välilevytyrä, iskias, alaraajan tunnottomuus ja puutuminen, S skolioosi
        10. Plantaarifaskiitti
        11. Polven ruston pehmentymä ja kivut
        12. Verenpainetauti
        13. Diabetes
        14. Masennus
        15. Munuaiskiviauti, kivi virtsateissä
        16. Oikean lonkan löysyys, bursiitti

        Hypermobiliteetti aiheuttaa myös nyrjähdyksiä. Jolloin kaikenlainen liikkuminen ei käy.

        Näiden kanssa olen yksin päivät pärjännyt vaihtelevalla menestyksellä, tehnyt kotihommat ja kuljettanut kouluun ja eskariin ja takas.

        Nämä on mun arkipäivää.

        10. Plantaarifaskiitti ei ole krooninen sairaus ellet ole kieltäytynyt hoidosta.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin, joutus muuttaa jos ei yhdessä oltais. Ei täällä landella mitään muuta voi harrastaa, kun lenkkeilyä, hiihtoa ja metsästystä.

        Luistelua talvella, jos jää on tehty. Ja kunnossa. Mua ei hiihto kiinnosta tippaakaan, eikä metsästys.

        Luultavasti kävisin kuntosalilla ja uimahallilla, jos asuisin kaupungissa, taajamassa sopivan lähellä.

        Tokihan mä kotona tanssin, kuminauhajumppaan ja laulan. Sitten on toi puutarha harrastus. Ne riittää nyt. Talvet on tylsiä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tokihan mä kotona tanssin, kuminauhajumppaan ja laulan. Sitten on toi puutarha harrastus. Ne riittää nyt. Talvet on tylsiä.

        Ja muksuilla on koukussa taas mahkuja harrastekerhoihin koulun jälkeen.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja muksuilla on koukussa taas mahkuja harrastekerhoihin koulun jälkeen.

        Koulussa... :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        10. Plantaarifaskiitti ei ole krooninen sairaus ellet ole kieltäytynyt hoidosta.

        Se oli silloin krooninen, kun oli. Oli sukkaa ja lastaa yötä jalassa, kantaluupiikit on vieläkin olemassa. Akupunktio lopulta auttoi. 3 vuotta sekin vaivasi.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Se oli silloin krooninen, kun oli. Oli sukkaa ja lastaa yötä jalassa, kantaluupiikit on vieläkin olemassa. Akupunktio lopulta auttoi. 3 vuotta sekin vaivasi.

        Mulla on 300 euronntehdyt pohjalliset, jotka pitäs tukea jalkaa jottei ärsyynny plantaarifaskiitiksi. Herkästi tulee vaivaa jalkaan, kun paljon oon jalkojen päällä. Oon kyllä käynyt jalkaterapeuteilla ja fysiatreilla.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mulla on 300 euronntehdyt pohjalliset, jotka pitäs tukea jalkaa jottei ärsyynny plantaarifaskiitiksi. Herkästi tulee vaivaa jalkaan, kun paljon oon jalkojen päällä. Oon kyllä käynyt jalkaterapeuteilla ja fysiatreilla.

        Jalkateraoeutti opetti myös teippaamaan jalan niin, että tukee kun tarvitsee olla jalkeilla paljon. Mä käytän myös paljasjalkakenkiä, jos on tiedossa paljon kävelyä.

        On mulla paljon jo tietoa kertynyt näistä mun vaivoista, varmaan olen kymmeniä lääkäreitä tavannut ja kaiken mahdollisen tiedon saanut ja kokeillutkin. Noviisi en ole.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Vaihtelee, riippuuen mitä aikaa lähden että ehdin takaisin, ennen kun mies lähtee töihin. Lapsia en jätä yksin nukkumaan. 1-2km. Jos reippaasti kävelee.

        Kiva kun kävelet reippaasti. Minä taidan lähteä kävelemään tunnin päästä Faijan kaupungissa. Taidan käydä pizzalla keskustassa.

        Hyvää päivänjatkoa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noiden ohjattujen urheiluharrastusten huonoin puoli on se, että kilpailutoimintaa sisältämättömän urheiluharrastuksen löytäminen lapselle on aivan jumalattoman vaikeaa. Puhdasta liikunnan ja urheilun iloa on todella vaikea löytää. Joillain paikkakunnilla sellaista on, mutta valtaosassa ei tunnu olevan. Se on todella iso ongelma, jos lasten ja nuorten halutaan liikkuvan enemmän. Joka hiton "satubalettikin" pyrkii kohti jotain suurempaa päämäärää.

        Lapsuudessani lasten harrastukset eivät olleet yhtikäs yhtään muodissa. Jos jotain voi harrastaa, se tapahtui kouluikäisille koululla kerran viikossa. Tietysti voi harrastaa joukkuelajeja seuroissa, mutta ne ei voinut vähempää kiinnostaa.

        Harrastin kouluikäisenä kaikenlaista mitä voi tehdä yksin tai kaverin kanssa. Luin kirjoja, kirjoitin päiväkirjaa, kirjoitin kertomuksia, jumppasin ja tanssi kotona, kävin koiran kanssa lenkkeilemässä ja yksinkin, kävelin ja juoksin. Tietysti pyöräilin, joskus kymmeniä kilometrejä päivässä. Piirsin ja maalasinkin myös jos sille päälle satuin.

        Lapsi ja nuori voi täysin oma-aloitteisesti liikkua ja harrastaa erilaisia asioita. On kertakaikkiaan järkyttävää miten paljon vanhemmat tunkevat ja hyysävät lapsia harrastuksiin. Se ei ole palkitsevaa lapselle. Itse tosiaan liikuin paljon. Nyt kun ajattelen, niin olisi ollut todella ikävää vanhemmilta, jos he olisivat kerrankin sanoneet miten monta tuntia päivässä tai viikossa minun pitäisi liikkua.


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        Kiva kun kävelet reippaasti. Minä taidan lähteä kävelemään tunnin päästä Faijan kaupungissa. Taidan käydä pizzalla keskustassa.

        Hyvää päivänjatkoa!

        Jep. Makoisat pitsat. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, noin puolet suomalaisista vanhemmista syyllistyy tuollaiseen "lastensa kiduttamiseen" ja puolet ovat viisaampia, ajattelevat lapsen kyllä kasvavan hyvin kunhan saavat riittävästi ruokaa ja lepoa.

        Oudointa asiassa on se, etteivät ne vanhemmat jotka kiduttavat lapsiaan ajattele useinkaan lapsesta olevan mitään vaivaa. Usein taas ne vanhemmat jotka ajattelevat lasten kyllä kasvavan hyvin ilman harrastuksiakin, ajattelevat usein lasten olevan jopa paremman oman elämän esteenä. Odottavat vain aikaa kunnes lapset ovat isoja ja "pystyisi taas toteuttamaan itseään".

        AV

        Levosta tuli mieleen, että varhaisteini-ikäisten joukkueharrastukset, jotka alkavat myöhään illalla klo 21 jälkeen ovat järkyttäviä. Siinä ei tule lepoa tarpeeksi koulupäivään. Eikä vanhemmille työpäivään. Itse en ainakaan saisi unta ennen kuin lapsi kotiutuu harrastuksesta puolenyön aikoihin, menee suihkuun ja syö iltapalan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niitä vanhempia näki päivähoitotyössä paljon, jotka työnsi lapsia harrastuksiin ja subjektiiviseen päivähoitoon, jotta sai itselleen vapaata.

        Mä pidän muksut mielummin kotona aina, kun ei oo pakko opiskelun tai työn takia hoidattaa muilla. Nytkin kun työkokeilujen jälkeen jonkun työn toivottavadti löydän, niin sellaisen, että lasten ei tartte olla kauan yksin eikä iltiksessä.

        Et vaikken juoksuta ympäri kyliä, kyllä he mulle tärkeempiä on kun kukaan muu. Ihan sama mitä saivartelee kukaan.

        Minusta on kerrassaan surkeaa, että lapset ovat päiväkodissa, iltakodissa ja yökodissakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on kerrassaan surkeaa, että lapset ovat päiväkodissa, iltakodissa ja yökodissakin.

        On se ihan ok, jos heitä ei työnnetä sinne säilöön vaan siksi, että vanhemmat saa hengailla. Tarpeen ymmärrän, mutten sitä että vanhemmat viettää vapaata ja mukelot tuodaan päiväkotiin hoitoon. Kun on penskansa tehnyt niin ei niitä muilla kuulu kasvattaa ja hoidattaa pilanpäin.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tokihan mä kotona tanssin, kuminauhajumppaan ja laulan. Sitten on toi puutarha harrastus. Ne riittää nyt. Talvet on tylsiä.

        Kotona voi harrastaa oikein hyvin, edullista ja säästää ilmastoakin.

        Pikkukaupungissa ilman autoa jossa surkeat bussiyhteydet on lasten kuskaaminen harrastuksiin yhtä älytöntä kuin maaseudulta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kotona voi harrastaa oikein hyvin, edullista ja säästää ilmastoakin.

        Pikkukaupungissa ilman autoa jossa surkeat bussiyhteydet on lasten kuskaaminen harrastuksiin yhtä älytöntä kuin maaseudulta.

        Niin voi, olen samaa mieltä. Muutenkin tykkään letkeemmästä menosta, kun koulu ja työ ottaa veronsa, niin pitää olla aikaa ollakin taroeeksi. Eikä jatkuvasti juosta peräsuoli pitkänä jonkun jutun perässä kellon kanssa.

        Inhoan sellaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsuudessani lasten harrastukset eivät olleet yhtikäs yhtään muodissa. Jos jotain voi harrastaa, se tapahtui kouluikäisille koululla kerran viikossa. Tietysti voi harrastaa joukkuelajeja seuroissa, mutta ne ei voinut vähempää kiinnostaa.

        Harrastin kouluikäisenä kaikenlaista mitä voi tehdä yksin tai kaverin kanssa. Luin kirjoja, kirjoitin päiväkirjaa, kirjoitin kertomuksia, jumppasin ja tanssi kotona, kävin koiran kanssa lenkkeilemässä ja yksinkin, kävelin ja juoksin. Tietysti pyöräilin, joskus kymmeniä kilometrejä päivässä. Piirsin ja maalasinkin myös jos sille päälle satuin.

        Lapsi ja nuori voi täysin oma-aloitteisesti liikkua ja harrastaa erilaisia asioita. On kertakaikkiaan järkyttävää miten paljon vanhemmat tunkevat ja hyysävät lapsia harrastuksiin. Se ei ole palkitsevaa lapselle. Itse tosiaan liikuin paljon. Nyt kun ajattelen, niin olisi ollut todella ikävää vanhemmilta, jos he olisivat kerrankin sanoneet miten monta tuntia päivässä tai viikossa minun pitäisi liikkua.

        Omani tykkää pelata joukkuepelejä, mutta ei ole kiinnotinut mistään isommista kilpailemisista. Nykyään ei useinkaan näe muksuja muuten vaan pelailemassa vaikka jalkapalloa keskenään. Sellainen kerhotoiminta tai liikuntaharrastus, jossa laajasti erilaisia liikuntajuttuja täysin ilman sen kummempaa tulostavoitetta olisi ollut itselleni muksuna mieleen ja olisi omallenikin mieleen. Tietysti lapsi voi yksinäänkin liikkua ja perheen kesken liikutaan, mutta toisten lasten kanssa yhdessä tekeminen on sitä kaikkein kivointa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On se ihan ok, jos heitä ei työnnetä sinne säilöön vaan siksi, että vanhemmat saa hengailla. Tarpeen ymmärrän, mutten sitä että vanhemmat viettää vapaata ja mukelot tuodaan päiväkotiin hoitoon. Kun on penskansa tehnyt niin ei niitä muilla kuulu kasvattaa ja hoidattaa pilanpäin.

        Niin ja kun ne hoidossaolomäärät ovat kohtuulliset, niin suurin osa lapsista tykkää päiväkodissa olemisesta. Ainakin omani ihan aidosti haluaa päiväkotiin, leikkimään ja touhuamaan kavereiden kanssa. Harvalla on kotona niin monta sisarusta, että saisi samanlaisia leikkejä aikaiseksi. Välttämättä ihan lähi naapurustostakaan ei sellaisia lapsimääriä löydy. Eikä niin pientä vielä itsekseen mihinkään kauemmas voi päästää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja kun ne hoidossaolomäärät ovat kohtuulliset, niin suurin osa lapsista tykkää päiväkodissa olemisesta. Ainakin omani ihan aidosti haluaa päiväkotiin, leikkimään ja touhuamaan kavereiden kanssa. Harvalla on kotona niin monta sisarusta, että saisi samanlaisia leikkejä aikaiseksi. Välttämättä ihan lähi naapurustostakaan ei sellaisia lapsimääriä löydy. Eikä niin pientä vielä itsekseen mihinkään kauemmas voi päästää.

        Juu, sekin on totta. Mun muksuilla on 2 vuotta ikäeroa, he on kun paita ja peppu. Aina yhdessä ja leikkii sujuvasti.


        Mut onhan ne omatkin kaverit tärkeitä ja tarpeen.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, sekin on totta. Mun muksuilla on 2 vuotta ikäeroa, he on kun paita ja peppu. Aina yhdessä ja leikkii sujuvasti.


        Mut onhan ne omatkin kaverit tärkeitä ja tarpeen.

        Ne päiväkoti ja koulukaverit siis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omani tykkää pelata joukkuepelejä, mutta ei ole kiinnotinut mistään isommista kilpailemisista. Nykyään ei useinkaan näe muksuja muuten vaan pelailemassa vaikka jalkapalloa keskenään. Sellainen kerhotoiminta tai liikuntaharrastus, jossa laajasti erilaisia liikuntajuttuja täysin ilman sen kummempaa tulostavoitetta olisi ollut itselleni muksuna mieleen ja olisi omallenikin mieleen. Tietysti lapsi voi yksinäänkin liikkua ja perheen kesken liikutaan, mutta toisten lasten kanssa yhdessä tekeminen on sitä kaikkein kivointa.

        Nykyään pelataan vain tietokoneella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään pelataan vain tietokoneella.

        No eipä noita tuollaisia monipuolisia kerhoja juuri löydy.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, sekin on totta. Mun muksuilla on 2 vuotta ikäeroa, he on kun paita ja peppu. Aina yhdessä ja leikkii sujuvasti.


        Mut onhan ne omatkin kaverit tärkeitä ja tarpeen.

        Pienellä ikäerolla kai usein onkin noin. Toisaalta sen yhden sisaruksen kanssa ei välttämättä ole niin kiva pelata jotain pihapelejä. Omani on liikunnallinen ja tyykkää juuri tollasista jutuista. Meillä on onneksi tuolla muksun päiväkodissa ollut muutamakin hoitaja, jotka ovat opettaneet muksuille sellasia ihan perinteisiä pihapelejä - kymmenen tikkualaudalla, kirkonrotta, tervapata ja sitten monta sellaista, josta en itse ollut koskaan kuullutkaan. Kivaa puuhaan muksun mielestä, jossa liikunta tulee ihan huomaamatta.

        Itse toivoisin, että koululiikunnassa keskityttäisiin paljon vähemmän noihin erilaisiin urheilulajeihin ja enemmän ihan vaan liikkumiseen ja siihen, että on kivaa. Tietysti eri lajeja on hyvä harjotella joskus, mutta kun monesti tuntuu olevan vain sitä että opettelevat jotain eri lajien teknisiä juttuja. Muksu sanoo usein, että koululiikunta on tylsää ja sama on oma muistikuvani.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pienellä ikäerolla kai usein onkin noin. Toisaalta sen yhden sisaruksen kanssa ei välttämättä ole niin kiva pelata jotain pihapelejä. Omani on liikunnallinen ja tyykkää juuri tollasista jutuista. Meillä on onneksi tuolla muksun päiväkodissa ollut muutamakin hoitaja, jotka ovat opettaneet muksuille sellasia ihan perinteisiä pihapelejä - kymmenen tikkualaudalla, kirkonrotta, tervapata ja sitten monta sellaista, josta en itse ollut koskaan kuullutkaan. Kivaa puuhaan muksun mielestä, jossa liikunta tulee ihan huomaamatta.

        Itse toivoisin, että koululiikunnassa keskityttäisiin paljon vähemmän noihin erilaisiin urheilulajeihin ja enemmän ihan vaan liikkumiseen ja siihen, että on kivaa. Tietysti eri lajeja on hyvä harjotella joskus, mutta kun monesti tuntuu olevan vain sitä että opettelevat jotain eri lajien teknisiä juttuja. Muksu sanoo usein, että koululiikunta on tylsää ja sama on oma muistikuvani.

        Mä olen itsekin niitä lapsia, joille nuo pihaleikit oli lapsena arkipäivää ja päiväkodissa opetin niitä muksuille. Samoin kun olen pitänyt vanhat lastenlaulut voimissaan, ettei aina vaan uutta.

        Mun tokalla oleva on kertonut et he paljon leikkii hyllypalloa ja hippoja liikunnassa. Hyvin vähän mitään tekniikoita. Ainoa oli pesis missä opeteltiin tekniikoita. Ja säännöt.

        Maalaiskoulut on ihania. 💙Itse tykkäsin 6 luokan käydä maalaiskoulussa, sitä ennen olin käynyt kaupungissa isoja kouluja. Ihan erilaista.

        Opettajat on erilaisia, kun koulussa on leppoisaa. Pieniä lapsiryhmiä.

        Täällä maalla on minusta mukavempaa, kun kaikki on rennompaa. Koulut, koko elämä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä olen itsekin niitä lapsia, joille nuo pihaleikit oli lapsena arkipäivää ja päiväkodissa opetin niitä muksuille. Samoin kun olen pitänyt vanhat lastenlaulut voimissaan, ettei aina vaan uutta.

        Mun tokalla oleva on kertonut et he paljon leikkii hyllypalloa ja hippoja liikunnassa. Hyvin vähän mitään tekniikoita. Ainoa oli pesis missä opeteltiin tekniikoita. Ja säännöt.

        Maalaiskoulut on ihania. 💙Itse tykkäsin 6 luokan käydä maalaiskoulussa, sitä ennen olin käynyt kaupungissa isoja kouluja. Ihan erilaista.

        Opettajat on erilaisia, kun koulussa on leppoisaa. Pieniä lapsiryhmiä.

        Täällä maalla on minusta mukavempaa, kun kaikki on rennompaa. Koulut, koko elämä.

        Mä muistan ite peruskoulusta miten mä pääosin en tykänny koululiikunnasta yhtään. Meillä oli alaluokilla sellanen "urheiluhullu" luokanopettaja ja koko ajan jonkun lajin opettelua. Ne tykkäs, jotka harrasti niitä jo muutenkin ja muilla oli mälsää. Sitten kun se ope oli yhden vuoden virkavapaalla niin tuli ihan erilainen sijaiseksi. Musta seiskan oppilaasta tuli hetkessä ysin oppilas liikunnassa, kun oli kivaa. Sen vuoden jälkeen palattiin taas seiskaan. Yläluokilla opettaja oli melkeinpä vielä karseampi, mutta numero pysy onneksi edes siinä seiskassa. Noi kokemukset on tappaneet tosi monen lapsen innostuksen liikuntaan. Kävin pari vuotta sitten ekan kerran suksilla melkein pariinkymmeneen vuoteen. Sehän oli jopa kivaa, kun ei ollut opettajaa "opettamassa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja kun ne hoidossaolomäärät ovat kohtuulliset, niin suurin osa lapsista tykkää päiväkodissa olemisesta. Ainakin omani ihan aidosti haluaa päiväkotiin, leikkimään ja touhuamaan kavereiden kanssa. Harvalla on kotona niin monta sisarusta, että saisi samanlaisia leikkejä aikaiseksi. Välttämättä ihan lähi naapurustostakaan ei sellaisia lapsimääriä löydy. Eikä niin pientä vielä itsekseen mihinkään kauemmas voi päästää.

        Sama täällä, tytär oikein innosta puhkuen haluaa päästä harrastamaan kavereiden kanssa joita harrastusten parista on saanut. Sosiaaliseksi tuollaiset harrastukset ainakin opettavat. Alussa on lähes kaikki toisilleen tuntemattomia opeista alkaen ja jo parinviikon päästä ollaan jo kavereita.
        Päivähoidossa lapset saavat ohjattua leikkimistä ja sitä lasten kesken tapahtuvaa kanssakäymistä ja sosiaalista opettelua ei vanhempien osaaminen korvaa.

        Muuten, soitin exälle että mites on työpäivä mennyt, menetkö hakemaan tyttären hoidosta.
        Hän kertoi ettei ehkä ehdi kun on vielä niin paljon töitä joten tietysti menen hakemaan kun aikaa minulla tänään on. Ex saa tehdä rauhassa mitä tarvitsee ja kaikki ovat tyytyväisiä.

        Kyllä parisuhteissa saman tulisi toimia, jos eronneillakin toimii:)

        AV


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jos mä ajattelisin lapsistani olevan vaivaa, niin tuskin olisin jäänyt heidät saatiani kotiäidiksi, vaan oisin tunkenut heidät päibäkotiin ja maannut itte kotona heidän ollessa siellä.

        Tai hylännyt heidät ja häipynyt maailmalle uutta perhettä perustamaan.

        No tuo ei johtunut lapsista ollenkaan, vaan siitä ettei kannata naisen jäädä yli vuoden ajaksi kotiin lasten kanssa, hän kun voi menettää sen oman elämän hallinnan ja siittä on miehelle pelkkää haittaa.
        Olenkin sitä mieltä että naisen kannattaa rajata se kotona olo alle 1,5 vuoden ajaksi koska muutenhan heistä tulee lähes hulluja. Omaa tilaa ja aikaa kun kaipaavat eivätkä saa sitä kotona, jokaisen kun tulee tehdä se ihan itse.

        Marttyyri meininkiä, olen ollut kotona, koska olen hoitanut lapsia ei enää yhteiskunnassa toimi, ei edes säälittävästi. Naisilla on myös oma vastuu itsestään.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        No tuo ei johtunut lapsista ollenkaan, vaan siitä ettei kannata naisen jäädä yli vuoden ajaksi kotiin lasten kanssa, hän kun voi menettää sen oman elämän hallinnan ja siittä on miehelle pelkkää haittaa.
        Olenkin sitä mieltä että naisen kannattaa rajata se kotona olo alle 1,5 vuoden ajaksi koska muutenhan heistä tulee lähes hulluja. Omaa tilaa ja aikaa kun kaipaavat eivätkä saa sitä kotona, jokaisen kun tulee tehdä se ihan itse.

        Marttyyri meininkiä, olen ollut kotona, koska olen hoitanut lapsia ei enää yhteiskunnassa toimi, ei edes säälittävästi. Naisilla on myös oma vastuu itsestään.

        AV

        Me on tämä miehen kanssa näin sovittu. Joten näin mennää. Mähän opiskelin 2 vuotta tuossa välissä. Ja olin töissä.

        Nyt taas ollut kotona kipujen takia yli 2 vuotta. Kesti pari vuotta tutkia ja saada apua. Niin hyvin toimii terveydenhuolto. Neurologeja ei ole yksityisellä, niin piti siirtyä heiltä julkiselle. Yksityiseltä fysiatrilta julkiselle neurologille ja sieltä julkiselle fysiatrille.

        Mutta sainpahan edes B-lausunnon 4 sivuisen. Ja pääsin kuntoutukseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No tuo ei johtunut lapsista ollenkaan, vaan siitä ettei kannata naisen jäädä yli vuoden ajaksi kotiin lasten kanssa, hän kun voi menettää sen oman elämän hallinnan ja siittä on miehelle pelkkää haittaa.
        Olenkin sitä mieltä että naisen kannattaa rajata se kotona olo alle 1,5 vuoden ajaksi koska muutenhan heistä tulee lähes hulluja. Omaa tilaa ja aikaa kun kaipaavat eivätkä saa sitä kotona, jokaisen kun tulee tehdä se ihan itse.

        Marttyyri meininkiä, olen ollut kotona, koska olen hoitanut lapsia ei enää yhteiskunnassa toimi, ei edes säälittävästi. Naisilla on myös oma vastuu itsestään.

        AV

        Sinä oot muuten tosi miehiä puolustava, ootko huomanmut? Puolustatko tavallaan itseäsi menneiden takia? Exät on syyllistäneet sinua ja jäi traumoja?

        Vaiko ihan itse?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On se ihan ok, jos heitä ei työnnetä sinne säilöön vaan siksi, että vanhemmat saa hengailla. Tarpeen ymmärrän, mutten sitä että vanhemmat viettää vapaata ja mukelot tuodaan päiväkotiin hoitoon. Kun on penskansa tehnyt niin ei niitä muilla kuulu kasvattaa ja hoidattaa pilanpäin.

        Ehkäpä vanhemmat vain eivät jaksa, tarvitsisivat muuta tukea, mutta "ratkaisuna" käytetään päivähoitoa, pitkitetään varsinaisten ongelmien ratkaisua.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sinä oot muuten tosi miehiä puolustava, ootko huomanmut? Puolustatko tavallaan itseäsi menneiden takia? Exät on syyllistäneet sinua ja jäi traumoja?

        Vaiko ihan itse?

        Hmm...en ole tuota huomannut, kiitos kun toit esille.
        Exät eivät ole syyllistäneet minua mistään. Pisin suhteeni päättyi miten päättyi mutta hänkin on myöhemmässä vaiheessa eron jälkeen käynyt läpi sen mistä mikin olisi johtunut ihan psykiatrin kanssa. Tuon session jälkeen olen saanut häneltä lähinnä anteeksipyyntöjä.
        Voi tosin olla että luulen naisten olevan miehillä yhtä epävakaita ja puolustan heitä vaistomaisesti jo tuon vuoksi. Naiset kun elävät enemmän tunteillaan...
        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hmm...en ole tuota huomannut, kiitos kun toit esille.
        Exät eivät ole syyllistäneet minua mistään. Pisin suhteeni päättyi miten päättyi mutta hänkin on myöhemmässä vaiheessa eron jälkeen käynyt läpi sen mistä mikin olisi johtunut ihan psykiatrin kanssa. Tuon session jälkeen olen saanut häneltä lähinnä anteeksipyyntöjä.
        Voi tosin olla että luulen naisten olevan miehillä yhtä epävakaita ja puolustan heitä vaistomaisesti jo tuon vuoksi. Naiset kun elävät enemmän tunteillaan...
        AV

        Okei. Tuli vaan mieleen, kun mulla on tunne usein sinun kanssa, että käänmät konstilla millä hyvää asiat minua vastaan, ikään kuin sinun olisi vaikea hyväksyä, että miehetkin töppöilee ja pääsee naista helpommalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omani tykkää pelata joukkuepelejä, mutta ei ole kiinnotinut mistään isommista kilpailemisista. Nykyään ei useinkaan näe muksuja muuten vaan pelailemassa vaikka jalkapalloa keskenään. Sellainen kerhotoiminta tai liikuntaharrastus, jossa laajasti erilaisia liikuntajuttuja täysin ilman sen kummempaa tulostavoitetta olisi ollut itselleni muksuna mieleen ja olisi omallenikin mieleen. Tietysti lapsi voi yksinäänkin liikkua ja perheen kesken liikutaan, mutta toisten lasten kanssa yhdessä tekeminen on sitä kaikkein kivointa.

        Se on vähän turvallisuusriski nykyisin tuo muksujen keskinäinen pelaaminen tai palloittelu. Pitäisi olla lähellä kotia, eikä kodeissa ole paikkaa. Jos jossain onkin, niin arvaa kertyykö sinne häiriköitä alta aika yksikön.

        Kun lapset tekevät jotain yhdessä, tarvitaan aikuisia valvomaan. Käsittääkseni näistä aikuisista on valtava pula. Kieltämättä aika panostus joltakulta lähteä työpäivänsä päätteeksi ohjaamaan nuorisoliikuntaa tunniksi pariksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkäpä vanhemmat vain eivät jaksa, tarvitsisivat muuta tukea, mutta "ratkaisuna" käytetään päivähoitoa, pitkitetään varsinaisten ongelmien ratkaisua.

        Sekin on usein. Myös lasuja on monesti näissä perheissä tehty. Hiukan hukassa vanhemmuus muutenkin.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Okei. Tuli vaan mieleen, kun mulla on tunne usein sinun kanssa, että käänmät konstilla millä hyvää asiat minua vastaan, ikään kuin sinun olisi vaikea hyväksyä, että miehetkin töppöilee ja pääsee naista helpommalla.

        No en ole koskaan päässyt ns. helpolla mutta olen mies joka on nauttinut omien lastensa seurasta. Jopa nukuttaminen iltasatuineen oli mahtava kokemus. Kaksi lasta tulee innokkaana viereen ja odottaa sitä kun isä alkaa lukea jne. Luulen ettei tuon ajan jälkeen löydä kahta ihmistä rinnalleen jotka niin tekisivät.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuo ei johtunut lapsista ollenkaan, vaan siitä ettei kannata naisen jäädä yli vuoden ajaksi kotiin lasten kanssa, hän kun voi menettää sen oman elämän hallinnan ja siittä on miehelle pelkkää haittaa.
        Olenkin sitä mieltä että naisen kannattaa rajata se kotona olo alle 1,5 vuoden ajaksi koska muutenhan heistä tulee lähes hulluja. Omaa tilaa ja aikaa kun kaipaavat eivätkä saa sitä kotona, jokaisen kun tulee tehdä se ihan itse.

        Marttyyri meininkiä, olen ollut kotona, koska olen hoitanut lapsia ei enää yhteiskunnassa toimi, ei edes säälittävästi. Naisilla on myös oma vastuu itsestään.

        AV

        Puhu vain puolestasi. Meillä jäin lasten kanssa kotiin siksi, että halusin jäädä eikä miehelle töiden puolesta mikään muu olisi ollut mahdollistakaan. Olin vuosia kotona lasten kanssa, ja täysin vastuussa heistä ja tietysti itsestäni. Jos sinä et arvosta kotiäitejä, niin se on täysin oma ongelmasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vain puolestasi. Meillä jäin lasten kanssa kotiin siksi, että halusin jäädä eikä miehelle töiden puolesta mikään muu olisi ollut mahdollistakaan. Olin vuosia kotona lasten kanssa, ja täysin vastuussa heistä ja tietysti itsestäni. Jos sinä et arvosta kotiäitejä, niin se on täysin oma ongelmasi.

        Olet siis tyhmä, ei muuta sanottavaa.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        No en ole koskaan päässyt ns. helpolla mutta olen mies joka on nauttinut omien lastensa seurasta. Jopa nukuttaminen iltasatuineen oli mahtava kokemus. Kaksi lasta tulee innokkaana viereen ja odottaa sitä kun isä alkaa lukea jne. Luulen ettei tuon ajan jälkeen löydä kahta ihmistä rinnalleen jotka niin tekisivät.

        AV

        Niin. Nautin minäkin, se ei silti poista sitä että tarvin pieniä hengähdystaukoja, niitä mitä työssä käyvät saa olemalla erillään työpäivän rakkaistaan tai niitä kun on omaa aikaa ja lapset on hetken muualla tpisen vanhemman kanssa. Eikä tuo tarve minua huonoksi äidiksi tee tai tarkoita etten tykkäisi lapsistani.

        Sitä piikittelyä en ihan ymmärrä. Tuntui tarpeettomalta.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin. Nautin minäkin, se ei silti poista sitä että tarvin pieniä hengähdystaukoja, niitä mitä työssä käyvät saa olemalla erillään työpäivän rakkaistaan tai niitä kun on omaa aikaa ja lapset on hetken muualla tpisen vanhemman kanssa. Eikä tuo tarve minua huonoksi äidiksi tee tai tarkoita etten tykkäisi lapsistani.

        Sitä piikittelyä en ihan ymmärrä. Tuntui tarpeettomalta.

        Ja sekin on fakta, että vuoroviikko vanhemmilla on enemmän omaa aikaa jolloin voi keslittyä vain ja ainoostaan itseensä. Lasten ollessa tpisella vanhemmalla ihan eri taloudessakin, ei vain viereisessä huoneessa. Kukaan ei voi väittää etteikö se tee helpommaksi vanhemman elämää, joka muutoin olisi 24/7 lasten kanssa, joskin itse kärsisin ikävästä alinomaan. Olen niin tottunut olemaan lasteni kanssa.

        Enkä halua heistä erilleen helposti. Töistä ja koulustakin riesin aina suoraan hakemaan heidöt hoidosta, jos pääsin ajoissa niin hain heidätkin heti ajoissa vaikka 14.00 kun oli sovittu vasta 16.00 hakea.

        He kulkee mun mukana muualla, paitsi lääkäreissä ja kuntoutuksessa, menoissa mihin lasta ei saa ottaa mukaan tai lapsi joutuisi tuskastumaan odotteluun. Mummo ja pappa onneksi auttaa silloin mielellään. Mun vanhemmat. 💙


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja sekin on fakta, että vuoroviikko vanhemmilla on enemmän omaa aikaa jolloin voi keslittyä vain ja ainoostaan itseensä. Lasten ollessa tpisella vanhemmalla ihan eri taloudessakin, ei vain viereisessä huoneessa. Kukaan ei voi väittää etteikö se tee helpommaksi vanhemman elämää, joka muutoin olisi 24/7 lasten kanssa, joskin itse kärsisin ikävästä alinomaan. Olen niin tottunut olemaan lasteni kanssa.

        Enkä halua heistä erilleen helposti. Töistä ja koulustakin riesin aina suoraan hakemaan heidöt hoidosta, jos pääsin ajoissa niin hain heidätkin heti ajoissa vaikka 14.00 kun oli sovittu vasta 16.00 hakea.

        He kulkee mun mukana muualla, paitsi lääkäreissä ja kuntoutuksessa, menoissa mihin lasta ei saa ottaa mukaan tai lapsi joutuisi tuskastumaan odotteluun. Mummo ja pappa onneksi auttaa silloin mielellään. Mun vanhemmat. 💙

        Toisaalta olen ylpeä siitä, että mieheni luottaa minuun äitinä ja kasvattajana ja pitää hyvänä asiana, että olen lasten elämässä keulahahmona. Mulle se vaan tarkoittaa sitä, että mulla on kellon ympöri vastuu heistä pääosin yksin ja aikataulut sen mukaan.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Toisaalta olen ylpeä siitä, että mieheni luottaa minuun äitinä ja kasvattajana ja pitää hyvänä asiana, että olen lasten elämässä keulahahmona. Mulle se vaan tarkoittaa sitä, että mulla on kellon ympöri vastuu heistä pääosin yksin ja aikataulut sen mukaan.

        Ja sekin, että mun sairaudet ei ole mikään mitenkään helppoja ja tai kivuttomia. Ne vaikuttaa väkisin minun omaan jaksamiseen ja tarvin lepoakin. Terveetkin vanhemmat väsyy ja jo flunssassa rääkyy, ettei jaksa lapsen kanssa hössöttää.

        No en minäkään jaksa kun moni erilainen kipu lyö päälle, se on silloin helvettiä mun elämä. Mutta menen raa'alla sisulla eteenpäin. Ei ole vaihtoehtoja. Nämä sairaudet ei katoa buranalla ja parin päivän saikuttelulla ja taas juostaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti jos olisi vain kotona ja kaupoissa eikä harrastaisi sen lisäksi juurikaan muuta. Kysymys olikin siitä voiko omista valinnoista, mieltymyksistä valittaa ja syyllistää muita.

        AV

        Itsehän sinä syyllistät edellistä kirjoittajaa miten huonosti tämä hoitanut asiansa, miehen työ epäsäännöllistä, eikä lähde lapsia harrastuksiinkaan kuskaamaan 15 km päähän. Onko tuo vaan vi**uilua vai oletko oikein tosissasi?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siellä syö Gentsut tupakkinsa, jos kuski lähtee kesken töitten vetämään, vien tyttären balettiin morjes.

        Jepjep, hauska :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä en ole marttyyri vaan täällä vaan vittuillaan mun päätöksestä käyttää aikaani mm. Näin. Kirjoittaen. Shut up.

        Joillekin miehille ei vaan kertakaikkiaan sovi, että nainen tekee mitä haluaa ja käyttää aikansa miten parhaiten lystää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joillekin miehille ei vaan kertakaikkiaan sovi, että nainen tekee mitä haluaa ja käyttää aikansa miten parhaiten lystää.

        Niin tai, että pärjää kehäraakkinakin yhtä hyvin, kun muutkin. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseenalaistan, en syyllistä.

        AV

        Kiukuttelet ja syyllistät asioista jotka eivät kuulu pätkän vertaa sinulle. Suu suppuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkä kaikki lapsetkaan hingu harrasteita joka päivälle. Itse säälin niitä lapsia, joita raahataan joka päivä johonkin "harrastamaan". Tylsyys on myös lapselle erinomaisen kehittävää ja tarpeellista. Nykyään jo pienet lapset ovat stressaantuneita kaikesta aktiviteetista ja teininä loppuunpalaneita.

        Kannatan ehdottomasti tylsyyttä! Se on sitä paitsi luovuuden ehto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mä ehdottaisin muksulle, että tulehan viereen pyöräilemään, kun äiti lähtee juoksulenkille, niin sehän naurais mut pihalle. Kun jatkuvasti samassa taloudessa asutaan, niin sekin haluaa ihan omaa aikaansa, eikä kihnuttaa jatkuvasti äitin vieressä.

        Täytyy olla "vähän" irtautunut todellisuudesta, jos ajattelee pienen lapsen pyöräilevän vieressä äidin juostessa. Ihan oikeasti jotain rajaa voisi AV.llakin olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin että millä lailla muksu haittaa harrastamista?

        Muksu rajoittaa vanhemman harrastamista ja sen PITÄÄkin olla niin. Jokainen joka muuta kuvittelee on multipaskaaja. Lasten kanssa multipaskaus on turmiollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täytyy olla "vähän" irtautunut todellisuudesta, jos ajattelee pienen lapsen pyöräilevän vieressä äidin juostessa. Ihan oikeasti jotain rajaa voisi AV.llakin olla.

        Tulee vain mieleeni se miten kaukana todellisuudesta palstalaiset voivat olla.
        Tietysti tuo on mahdollista, ihan samalla tavalla mitä palstan blondi meni lenkille tänään tyttärensä kanssa. Molemmat varmasti nauttivat seurastaan ja siihenkin on hyvä syy?

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama täällä, tytär oikein innosta puhkuen haluaa päästä harrastamaan kavereiden kanssa joita harrastusten parista on saanut. Sosiaaliseksi tuollaiset harrastukset ainakin opettavat. Alussa on lähes kaikki toisilleen tuntemattomia opeista alkaen ja jo parinviikon päästä ollaan jo kavereita.
        Päivähoidossa lapset saavat ohjattua leikkimistä ja sitä lasten kesken tapahtuvaa kanssakäymistä ja sosiaalista opettelua ei vanhempien osaaminen korvaa.

        Muuten, soitin exälle että mites on työpäivä mennyt, menetkö hakemaan tyttären hoidosta.
        Hän kertoi ettei ehkä ehdi kun on vielä niin paljon töitä joten tietysti menen hakemaan kun aikaa minulla tänään on. Ex saa tehdä rauhassa mitä tarvitsee ja kaikki ovat tyytyväisiä.

        Kyllä parisuhteissa saman tulisi toimia, jos eronneillakin toimii:)

        AV

        Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre.

        Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia.

        Sosiaalinen temperamentti ja paljon kaverita ei tarkoita automaattisesti kykyä olla muiden kanssa. Usein ekstroverteille on tyypillisitä kohista ja näytellä itseään "katso minua" "huomaa minut" "MINÄ olen", unohtaen täysin muut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre.

        Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia.

        Sosiaalinen temperamentti ja paljon kaverita ei tarkoita automaattisesti kykyä olla muiden kanssa. Usein ekstroverteille on tyypillisitä kohista ja näytellä itseään "katso minua" "huomaa minut" "MINÄ olen", unohtaen täysin muut.

        Tuohan on kuin suoraan menestyjien päiväkirjasta?

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vain puolestasi. Meillä jäin lasten kanssa kotiin siksi, että halusin jäädä eikä miehelle töiden puolesta mikään muu olisi ollut mahdollistakaan. Olin vuosia kotona lasten kanssa, ja täysin vastuussa heistä ja tietysti itsestäni. Jos sinä et arvosta kotiäitejä, niin se on täysin oma ongelmasi.

        Samoin minulla. Kotiäitiys oli pitkä ja ihana ajanjakso elämässäni. Ei se tietysti pelkästään ruusuilla tanssimista ollut, kuten ei mikään muukaan.

        Monet kuvittelevat, että äiti on jatkuvasti kotona lasten kanssa eikä tapaa koskaan ketään, on tylsistynyt ja haaveilee "oikeista" töistä. Se on kuitenkin miten asiat järjestetään. Itseasiassa sosiaalinen elämä oli paljon virkeämpää kuin työssäkäydessä. Ystäviä ja sukulaisia vieraili ja käytiin vierailuilla heillä. Lisäksi oli perhekerhoja ja avoimia päiväkoteja. Lapset kasvoivat nopeasti.

        Ylistän kotiäitiyttä ihan omasta puolestani. Ymmärrän kyllä, ettei kaikkia ole luotu hoitamaan kotona lapsiaan ja vievät heidät päiväkotiin heti kun se on mahdollista. Ihan ok sekin, miten kullekin parhaiten sopii.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No en ole koskaan päässyt ns. helpolla mutta olen mies joka on nauttinut omien lastensa seurasta. Jopa nukuttaminen iltasatuineen oli mahtava kokemus. Kaksi lasta tulee innokkaana viereen ja odottaa sitä kun isä alkaa lukea jne. Luulen ettei tuon ajan jälkeen löydä kahta ihmistä rinnalleen jotka niin tekisivät.

        AV

        Sinua riepoo kuitenkin naiset, jotka eivät ole päässeet helpolla, mutta nauttivat omien lastensa seurasta ja kotiäitiydestä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinua riepoo kuitenkin naiset, jotka eivät ole päässeet helpolla, mutta nauttivat omien lastensa seurasta ja kotiäitiydestä.

        - Sheena

        Tuo on vain sinun päättelemää ja kertoo jotain sinusta.

        AV


    • Anonyymi

      Jos mietin niinpäin etten lukenut koko palstaa kun olin parisuhteessa, en tainnut tietää koko palstasta, voisin päätellä että jos taas parisuhteeseen alan, niin tätä kohtaan mielenkiinto jää. Sitten jää asiapalstat, kuten auto, tietotekniikka, puutarha ja sen semmoiset, niissä olen käynyt aina, jotain kysäissytkin ja saanut vastauksen. Eikös se ole aika luonnollinen muutos.

      • Anonyymi

        Kyl maar

        Toivon ett siäkii


    • No mitäpä palstalla enää siinä vaiheessa tekisin?

    • Anonyymi

      Kävisin täällä salaa palsstailemassa jos olisin parisuhteessa.

    • Anonyymi

      Me trollataan miehen kanssa yhdessä palstaa.

      • Anonyymi

        Ruustinna ja rovasti?


    • Anonyymi

      Olin 4v pois kun rakastuin.

    • Anonyymi

      Rakkautta ei ole on vain tyhmyyttä ja läheisriippuvuutta.

    • Tokkopa...

      Täällä tulee tuumailtua ihan laidasta laitaan juttuja, jotka sopii, olipa suhteessa tai ei.

      Mutta en kertois kyllä kumppanille, että kirjoittelen täällä. Parempi kun ei tiedä...

      • Anonyymi

        Aina parempi kun kukaan ei tiedä palstaharrastuksesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aina parempi kun kukaan ei tiedä palstaharrastuksesta.

        No tähän "outouteen" ei ulkopuolinen heti pääse kiinni, vaikka mitään pahaahan tässä ei ole. Palstan ulkopuolinen ei myöskään ymmärrä mitä kaikkea ilkeää ja älytöntä tänne kirjoitellaan, joten turha yrittää sitä kellekkään selittää. Parempi pitää omana tietona vaan.


    • Anonyymi

      Palstailu on ikuista vaiikka seurustelee.

    • Anonyymi

      Ei kai sitä tarvi nyt harrastuksiaan jättää, niiden takiahan sitä on mikä on ja mihin toinen on tullut ihastuneeksi.

    • Olishan se hienoo jos löytäis uuden naisystävän,ihan aikuisen naisen

    • En ollut palstalla kun vielä olin parisuhtessa. Itseasiassa edellisen sinkkuaikana (1.5-2v yhteensä) oli myös täällä hetken toisella nimellä. Lopetin melkein kerrasta, kun tuore suhde alkoi kehittymään.

      Joku sanoi sinkkupalstaa välitilaksi, sitä se minulle on. Olen sinkku, mutten ole tosissani hakenut kuitenkaan. En jaksa, ja kun tiedotan miten vaikeaa on kohdata se oikea ja vielä onnistua sen päälle pitkässä parisuhteessa, koko homma turhauttaa. Olen yleensä ihminen, joka sisuuntuu haasteista ja puskee haasteiden läpi, ja osaan pilkkoa haasteiden tavoittelun välitavoitteisiinkin ja tiedän, että usein itse matka on paljon tärkeämpi kuin määränpää, muta vielä en ole kerännyt riittävää tahtia lähteä yrittämään, Pelkkä ihastus/rakastuminen ei minua palstalta saa pois, vaan suhteen pitää edetä konkretian tasolle. Kun annan saman ajan mitä tunne kuuluu jollekin oikealle ja ihanalle ihmiselle, ei aikaa palstailulle juuri jää.

      • Anonyymi

        Monella on samansuuntaisia ajatuksia ja kokemuksia.
        Onhan se vähän outoa mutta tavallaan ihminen ei hetkessä muutu avoimeksi, vapauttaen itsensä uuden suhteen vietäväksi.

        Toisaalta jos olisi parisuhteessa ja palstailisi paljon, ei todennäköisesti saisi suhteelta kaikkea sitä mikä tyydyttäisi henkiset tarpeet. Palsta siis edustaa sen korvaajaa.
        Saahan täällä kirjoitella ja kiistellä (jopa haukkua) jos oma kumppani ei enää jaksaisi kuunnella tai keskustella, olisi muuttunut toiselle sohvaksi johon istuttaisiin, vain kun tarve on.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monella on samansuuntaisia ajatuksia ja kokemuksia.
        Onhan se vähän outoa mutta tavallaan ihminen ei hetkessä muutu avoimeksi, vapauttaen itsensä uuden suhteen vietäväksi.

        Toisaalta jos olisi parisuhteessa ja palstailisi paljon, ei todennäköisesti saisi suhteelta kaikkea sitä mikä tyydyttäisi henkiset tarpeet. Palsta siis edustaa sen korvaajaa.
        Saahan täällä kirjoitella ja kiistellä (jopa haukkua) jos oma kumppani ei enää jaksaisi kuunnella tai keskustella, olisi muuttunut toiselle sohvaksi johon istuttaisiin, vain kun tarve on.

        AV

        Olen siinä sama mieltä, että palstan käyttö runsaasti parisuhteessa, helposti edustaisi itselle sitä ettei suhteesta saa mitä tarvitsee. En silti sanoisi, että niin on kaikilla.

        Jollain on vain vaikka matkusteleva tai muuten paljon omaa aikaa tarvitseva introverttipuoliso, jolloin puoliso on pakko tehdä kompromisseja minun ja sinun tarpeiden välillä. Ja valitettavasti näissä tilanteissa usein perheen äiti on se, joka joutuu ottamaan omastaan ja mies on se, joka ei jousta mihinkään…. Jos pari olisi lapseton nainen ei jäisi itsekkään miehen luo, mutta kun on lapset joutuu miettimään lasten hyvinvointia ja perherauhaa. Usein ero tekee naisen elämästä paljon parempaa ja miehen huonompaa… oma ja ystäväpiirin kokemus.

        Itse pärjään hyvin yksin, mutta silti olen parisuhde ihminen ja kaipaan jo ihmistä rinnalleni. Silti huonoon suhteeseen taivu itsekkääseen tai tyhmään pariin en enää haksahda.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monella on samansuuntaisia ajatuksia ja kokemuksia.
        Onhan se vähän outoa mutta tavallaan ihminen ei hetkessä muutu avoimeksi, vapauttaen itsensä uuden suhteen vietäväksi.

        Toisaalta jos olisi parisuhteessa ja palstailisi paljon, ei todennäköisesti saisi suhteelta kaikkea sitä mikä tyydyttäisi henkiset tarpeet. Palsta siis edustaa sen korvaajaa.
        Saahan täällä kirjoitella ja kiistellä (jopa haukkua) jos oma kumppani ei enää jaksaisi kuunnella tai keskustella, olisi muuttunut toiselle sohvaksi johon istuttaisiin, vain kun tarve on.

        AV

        Minä olen tiennyt jo lapsesta, ettei yhdestä suhteesta, ei minkäänlaisesta saa kaikkea kaikkea.

        Palsta onkin mitä mainioin paikka keskustella asioista, joista ei voi tai edes halua keskustella parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ym suhteissa.

        Palsta on myös kaikkia mahdollisia sosiaalisia suhteita ja tilanteita täydentävä, ei korvaava.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Olen siinä sama mieltä, että palstan käyttö runsaasti parisuhteessa, helposti edustaisi itselle sitä ettei suhteesta saa mitä tarvitsee. En silti sanoisi, että niin on kaikilla.

        Jollain on vain vaikka matkusteleva tai muuten paljon omaa aikaa tarvitseva introverttipuoliso, jolloin puoliso on pakko tehdä kompromisseja minun ja sinun tarpeiden välillä. Ja valitettavasti näissä tilanteissa usein perheen äiti on se, joka joutuu ottamaan omastaan ja mies on se, joka ei jousta mihinkään…. Jos pari olisi lapseton nainen ei jäisi itsekkään miehen luo, mutta kun on lapset joutuu miettimään lasten hyvinvointia ja perherauhaa. Usein ero tekee naisen elämästä paljon parempaa ja miehen huonompaa… oma ja ystäväpiirin kokemus.

        Itse pärjään hyvin yksin, mutta silti olen parisuhde ihminen ja kaipaan jo ihmistä rinnalleni. Silti huonoon suhteeseen taivu itsekkääseen tai tyhmään pariin en enää haksahda.

        Ei siitäkään mitään tule, että ollaan koko ajan kuin paita ja perse. Hulluksi siinä ainakin meikäläinen tulee. Epäilyttäviä ihmisiä jotka viihtyvät koko ajan kumppaninsa / yhden ihmisen seurassa. Jotain läheisriippuvuutta. Kyllä pakopaikkoja tarvitaan.

        Kuvittele tilanne jossa asutte kahdestaan maalla, molempien harrastukset liittyy enimmäkseen kotiin/tonttiin ja molemmat käytännössä tekee työnsä 100 %:sti etänä kotoa.
        Vieläkö haluttaisi jutella/harrastaa kumppanin kanssa kaikki vapaa-ajat? Ja kuinka monta vuotta?

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei siitäkään mitään tule, että ollaan koko ajan kuin paita ja perse. Hulluksi siinä ainakin meikäläinen tulee. Epäilyttäviä ihmisiä jotka viihtyvät koko ajan kumppaninsa / yhden ihmisen seurassa. Jotain läheisriippuvuutta. Kyllä pakopaikkoja tarvitaan.

        Kuvittele tilanne jossa asutte kahdestaan maalla, molempien harrastukset liittyy enimmäkseen kotiin/tonttiin ja molemmat käytännössä tekee työnsä 100 %:sti etänä kotoa.
        Vieläkö haluttaisi jutella/harrastaa kumppanin kanssa kaikki vapaa-ajat? Ja kuinka monta vuotta?

        -keinovaginamies-

        On kaksi ääripäätä: 1- paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä tai 2- mitään yhteistä ei ole lukuunottamatta asuntolaina, koti, sama sänky, murahtelut (=”kommunikointi”) ja ehkä myös seksi (tolla yhtälöllä sitä tuskin on enää).

        Miksi pitäisi valita ääripäät? En ota kumpaakaan, jos tarjolla ei ole muuta! Siteeraan omaa tekstiäni muulla: ”Hyvä ihmissuhde on sopiva sekoitus vahvaa tunneyhteyttä, intensiivistä läsnäoloa sekä riittävää erillisyyttä. Tasapaino ei ole helppoa, mutta sen pitää olla molempien tavoite.” Painottaisin tuossa sanaa riittävä erillisyys. Se mikä riittää riippuu henkilöstä 1 ja 2, ja kuinka paljon läheisyyttä tarvitaan riippuu henkilöstä 1 ja 2. Ei ole oikeaa ja väärää, vaan kahden ihmisen pitää tarpeiltaan osua riittävän lähelle toisiaan.

        Ymmärrän hyvin miksi kaipaat palstaa parisuhteen päälle. Ja olet myös avoimesti kertonut, ettei puoliso pysty vastaaman seksuaalisiin tarpeisiisi. Sanoisin, siis että olet jotain vaille liitossasi (oli se sinulle sitten pieni tai iso asia). Palsta voi olla myös hakea viatonta flirttiä ja puhua seksistä. Omasta kokemuksesta, ex-liitosta haluttoman miehen kanssa, tiedän, että flirtti ja keskustelukin voi auttaa säilyttämään itsensä sen kaiken keskellä.

        Itse en ole ihminen, joka viihtyy ihan noin pienissä ympyröissä mitä kuvaat. Muita ihmisiä tarvitaan, omia menoja yhteisen ajan rinnalle. Suhteessakin näen omia ystäviä ilman puolisoa, tosin riippuu myös puolisosta ja ystävän puolisosta miten hyvin heillä sujuu. Ex-puoliso oli niin umpi-introvertti ettei kehenkään ystäväni puolisoon syntynyt juuri mitään kontaktia. Jos taas ystävien puolisoilla klikkaa, on yhteinen aika luontevampaa,


    • Anonyymi

      Rakastuminen saa ihmisen hetkellisesti sekaisin. Tiedä sitten mitä kävisi. Kokemus on kuitenkin osoittanut että sekoaminen menee aina ohitse.

      Pidempää vaikutusta ei siis olisi.

      Rakastaminen sitä vastoin saa ihmisen vakaaksi.

      -keinovaginamies-

    • Anonyymi

      Ei taida palstalaisten taso olla niin korkealla että löytäisivät kumppanin. Kyllä naisilla ainakin on kriteerit niin tapissa että pitäisi olla joku julkkis että ne kiinnostuu teistä.

    • Anonyymi

      Palstailu on monelle harrastus siinä missä vaikka musiikin kuuntelu. Välttämättä parisuhde ei siis lopeta harrastusta.

    • Anonyymi

      Lopettaisin heti. Ei olis aikaa palstailla koska harrastaisin seksiä usein sen kumppanin kanssa. Sit matkusteltaisi ja tehtäisi järkeviä juttuja ja pian palstailu olisi muisto vaan.

    • Anonyymi

      Silloin voisi siirtyä rakkaus ja rakastaminen osioon yksistäänkin.

    • Anonyymi

      Miten nämä liittyvät toisiinsa. Oletko supermustasukkainen?

    • Anonyymi

      Jättäisin palstan, jos rakkauteni kohde osottaisi olevansa kumppanini. Sitoutuvaa sorttia, enkä hyppelehdi sinne tänne. Se olisi liian kuluttavaa.

      • Anonyymi

        Jätän palstan siltikin ja toivon, että hän valitsee minut jäämään hänen vireen kumppaniksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jätän palstan siltikin ja toivon, että hän valitsee minut jäämään hänen vireen kumppaniksi.

        Viereen siis:,D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viereen siis:,D

        Jep.


    • Lopetan palstailun jos käy tylsäksi.

    • Anonyymi

      Olen valinnut hyvin tarkkaan läheiseni (sukulaisia lukuunottamatta). En jaksa seurustella esimerkiksi sellaisten ihmisten kanssa joiden arvot poikkeavat merkittävästi omistani.

      Siksi palsta tarjoaa mukavaa lisämaustetta elämääni, niinä melko harvoina hetkinä kuin sellainen minua sattuu kiinnostamaan. Jos ei muuta niin täällä voi käydä pyörähtämässä ja kummastelemassa tätä friikkisirkusta.

      Eli ei, parisuhdestatukseni ei vaikuta palstailuuni millään tavalla.

    • Anonyymi

      Ystäviä täältä on turha etsiä. Vihamiehiä kyllä saa ilman syytäkin.

    • Anonyymi

      nyt tulee ukkospilviä, oranssinväristä auekoa välissä, hauskojq LD

      itse niin... olen parantunut vähän, mutta tuo niin viisauden poisto eli hammas oli paha...
      nyt tulee ukkospilviä, oranssinväristä auekoa välissä, hauskojq LD

      itse niin... olen parantunut vähän, mutta tuo niin viisauden poisto eli hammas oli paha...

    • Anonyymi

      Lopettaisin.

    • Anonyymi

      Kiusottelisin Sinua aivan mielelläni ystävästäni huolimatta .

    • Anonyymi

      Minulla on kumppani ja täällä olen. En siis kirjoittele palstalla odotellen kumppania vaan kirjoittaakseni.

    • Anonyymi

      Miksi on kiellettyä nähhdä unta joissa näkee tyttöjä ja ppoilleli boxereista nousee=?

      Mi´ksi normaalia ei vvoi ollaa vain lespoa=

    • Anonyymi

      Palstailu voi rikkoa suhteen jos viettää palstalla aikaa paljon.

    • Toisin päin kysyttynä kuulostaakin aika pahalta; lopettaisitko kumppanin jos löytäisit palstailun ja rakastuisit [siihen]. Onkohan kellekään käynyt niin?

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      314
      3672
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      268
      2115
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      99
      1449
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1353
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      93
      1338
    6. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1207
    7. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1198
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      1034
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      49
      1028
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      65
      924
    Aihe