Iltalenkin päätteeksi tapasin pienen mustan kissan. Olin nähnyt sen samassa mäenrinteessä ennenkin. Se väisti koiran taluttajaa ja pomppasi takaperin ilmassa, kun sen ohi pyörällä pyyhkäissyt nainen sylki suustaan "phyiiii, musta kissa! Minua se lähestyi varovasti, kun kehotin sitä palaamaan kotiinsa. Se katsoi suoraan silmiin vihreäkeltaisilla silmillään ja tuli nuuhkaisemaan varovasti alas ojennettua kättäni. Näin sen seuraavan minua pienen matkaa. Ahdisti, jos se ei olisi se sama kissa ja tutkin karanneiden ilmoitukset. Oli se varmaan se sama.
Mursu draumatisoi
Anonyymi
961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Elävät.... olipa ne eläimiä, ihmisiä, aikuisia tai lapsia.... kaikkien pitäisi saada voida elää.
Mutta kaikki elävät kuitenkin tekevät itse päätöksensä. Jos voivat... osa katuu, osa ei. Mutta muu msilma rullaa silti...eikä pysähdy odottamaan yhtä. Oli se kissa, mursu tai ihminen...
Ehkä kuitenkin ihminen on keksinyt evoluution saatossa empatian. Sitä on havaittu miekkavalaillakin, jotka ovat merten suurilukuisin valaslaji nykyään. Mutta empatiallakin on taakkansa, jota nyt sinäkin kannat...
No ehkä minä tästä selviän :) Huomasin vain, miten huoli kasvoi sisällä. Oikeasti olin varma, että se sama naapurin kissa, jonka olen nähnyt siinä samassa paikassa useasti ja silti en voinut olla varmistamatta.
Kissat varsin ovat ristiriitaisia... hakrutuvat hyväilyyn, mutta kohta ovst poissa. Ne ei empatiasta ja sympatiasta tiedä mitään. Mutta nauttivat hyvästä hrllyydestä 😁
Sellaisia ne. Tämä käy lätkimässä minut hereille tassuinensa viimeistään aamu kahdeksalta, vaikka olen lomalla :) Ei kerrassaan mitää empatiaa!
Joo. Sit kun saavat ruokas, itse menevät makaamaan päiväks...
Itsekkäitä otuksia tosiaan kun tulevat lääppimään aamuisin :) Tosin olen saanut lohtua myös surussani. Tiedä sitten sielunelämästään. Mystisiä otuksia.
Sellaista mystiikkaa olen kokenut, että pieni pehmeä tassu kietoutuu horrostilassa nuokkuvan uhrin isovarpaaan ympärille ja siihen kun ei millään malta olla kokeilematta... Ja kolmannen asteen yhteys ja kriisitilaus on solmittu välittömästi!
Miettikää miten paljon Mursu kärsi. Se oli jo kuolemaisillaan nälkään koko ajan ja iloisia uutisia siitä tehtiin. Mutta kukaan ei tiennyt Mursun kärsimystä.
Sillehän tehtiin ruumiinavaus tuolle mursulle eli kuoli aliravitsemukseen eli nälkään kuoli, kuinuseat ihmisetkin kuolevat Suomessa päivittäin nälkään.