Perunkirjoittajan esteellisyys pesänjakokokouksessa?

Kysyin että oliko esteellinen olemaan paikalla entistä päätöstään koskevassa kohdassa.

Yleensä kokouksissa joutuu poistumaan sen pykälän kohdalla itseään koskevassa päätöksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyin että oliko esteellinen olemaan paikalla entistä päätöstään koskevassa kohdassa.

Yleensä kokouksissa joutuu poistumaan sen pykälän kohdalla itseään koskevassa päätöksessä.

Lue lisää

Ei ollut esteellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut esteellinen.

Ok.
Tosin yhdistyslaki tykkää eri tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ok.
Tosin yhdistyslaki tykkää eri tavalla.

Miten yhdistyslaki liittyy perunkirjoitukseen ja pesänjakoon?

Et tainnut tajuta koko asiaa??

Kysymys on siitä, että pesänSELVITTÄJÄ/JAKAJA on täysin eri henkilö kuin perukirjoittaja (tapauksessa ei tietoa kuka ollu, aloittaja ei kerro), mutta perukirjoittaja, A) ei voi olla pesänselvittäjä tai jakajakaan vaikkei laki suoraan niin sanokkaan.

Jos perunkirjoittaja on pesänhaltuunottaja tai pesänosakas, on tilanne ongelmallinen ja tästä syystä se ei ole soveliasta.

Aloituskysymys on epäselvä siltä osin, mikä muu rooli perunkirjoittajalla on ollut kuolinpesää kohtaan, mutta perunkirjoittajalla ei pitäisi olla mitään asiaa kuolinpesän jakoon, ellei joku asia vaadi hänen läsnäoloaan, eli omaisuuden arvo on epäselvä tai velkasumma ei täsmää perukirjan kanssa.

Mitään sananvaltaa hänellä kuitenkaan ole mihinkään yksittäiseen asiaan, hän voi olla läsnä vain kuultavana.

Tässä on taasen suhmurointi heikit tehneet yhdessä riitatilanteen jolla pääsee tienaamaan.

Velasta ja perukirjasta sen verran, rttä jos velka on merkittynä perukirjaan, niin se kuuluu kuolinpesän velkaan kun se on vainajan tekemä taikka kulu tullut vainajanomaisuuteen liittyen ja niitä ovat, perukirjoitus, perinnönjako/pesän selvitys ja hautajaiskulut.

Lisäksi juoksevat kulut jotka johtuvat pesänhoidosta joista muodostunut velkaa.

Osakas joka tehnyt pesään kohdistuvaa velkaa itsenäisesti, ei olr kuolinpesän velkaa, vaan henkilön omaa velkaa josta hän itse vastaa.

Kyseinen asia on perintökaaressa näin: "4 § (20.8.2004/783)

Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä".

Aika yksiselitteinen teksti.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut tajuta koko asiaa??

Kysymys on siitä, että pesänSELVITTÄJÄ/JAKAJA on täysin eri henkilö kuin perukirjoittaja (tapauksessa ei tietoa kuka ollu, aloittaja ei kerro), mutta perukirjoittaja, A) ei voi olla pesänselvittäjä tai jakajakaan vaikkei laki suoraan niin sanokkaan.

Jos perunkirjoittaja on pesänhaltuunottaja tai pesänosakas, on tilanne ongelmallinen ja tästä syystä se ei ole soveliasta.

Aloituskysymys on epäselvä siltä osin, mikä muu rooli perunkirjoittajalla on ollut kuolinpesää kohtaan, mutta perunkirjoittajalla ei pitäisi olla mitään asiaa kuolinpesän jakoon, ellei joku asia vaadi hänen läsnäoloaan, eli omaisuuden arvo on epäselvä tai velkasumma ei täsmää perukirjan kanssa.

Mitään sananvaltaa hänellä kuitenkaan ole mihinkään yksittäiseen asiaan, hän voi olla läsnä vain kuultavana.

Tässä on taasen suhmurointi heikit tehneet yhdessä riitatilanteen jolla pääsee tienaamaan.

Velasta ja perukirjasta sen verran, rttä jos velka on merkittynä perukirjaan, niin se kuuluu kuolinpesän velkaan kun se on vainajan tekemä taikka kulu tullut vainajanomaisuuteen liittyen ja niitä ovat, perukirjoitus, perinnönjako/pesän selvitys ja hautajaiskulut.

Lisäksi juoksevat kulut jotka johtuvat pesänhoidosta joista muodostunut velkaa.

Osakas joka tehnyt pesään kohdistuvaa velkaa itsenäisesti, ei olr kuolinpesän velkaa, vaan henkilön omaa velkaa josta hän itse vastaa.

Kyseinen asia on perintökaaressa näin: "4 § (20.8.2004/783)

Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä".

Aika yksiselitteinen teksti.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Entä saako tämä perunkirjoittaja ryhtyä myöhemmin asianajajaksi toiselle kuolinpesän osakkaalle, eli ryhtyä entisen asiakkaansa vastapeluriksi?
Eikös hän ole silloin esteellinen?

Pesänjakaja on hyväksynyt, että perunkirjoittaja toimii toisen osapuolen asianajajana sitä toista kuolinpesän osakasta vastaan.
Eikös perunkirjoittajan pitäisi olla puolueeton?

Anonyymi kirjoitti:

Entä saako tämä perunkirjoittaja ryhtyä myöhemmin asianajajaksi toiselle kuolinpesän osakkaalle, eli ryhtyä entisen asiakkaansa vastapeluriksi?
Eikös hän ole silloin esteellinen?

Pesänjakaja on hyväksynyt, että perunkirjoittaja toimii toisen osapuolen asianajajana sitä toista kuolinpesän osakasta vastaan.
Eikös perunkirjoittajan pitäisi olla puolueeton?

Lue lisää

Tässä pelataan koko ajan käsitteellä "perunkirjoittaja", mikä on ongelmallista, kun laki ei sellaista toimijaa tunne. Onko kyseessä uskottu mies tms.?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä pelataan koko ajan käsitteellä "perunkirjoittaja", mikä on ongelmallista, kun laki ei sellaista toimijaa tunne. Onko kyseessä uskottu mies tms.?

Kyseessä on asianajaja, joka teki perunkirjoituksen.

Perukirjassa lukee hänen tittelinään uskottu mies.
Toinen uskottu mies on hänen sihteerinsä toimistossa

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on asianajaja, joka teki perunkirjoituksen.

Perukirjassa lukee hänen tittelinään uskottu mies.
Toinen uskottu mies on hänen sihteerinsä toimistossa

Lue lisää

Jäi epäselväksi, että saako uskottu mies olla päättämässä pesänjaossa.

Oman käsitykseni mukaan uskottu mies on tehnyt tehtävänsä ja että hänellä ei enää pitäisi olla asiaa olla mukana itse pesänjaossa.

Miten on?

Anonyymi kirjoitti:

Jäi epäselväksi, että saako uskottu mies olla päättämässä pesänjaossa.

Oman käsitykseni mukaan uskottu mies on tehnyt tehtävänsä ja että hänellä ei enää pitäisi olla asiaa olla mukana itse pesänjaossa.

Miten on?

Lue lisää

Löytyiskö lakikirjasta vastaus tähän?

Ken tietää?

Anonyymi kirjoitti:

Löytyiskö lakikirjasta vastaus tähän?

Ken tietää?

Toisessa aiheessa ulosottomiehen iskiessä kuolinpesän kimppuun, niin silloinkin on käypä esimerkiksi päivitetty uskotun miehen laskelma kuolinpesän varallisuudesta. Hän on sen omaisuuden arvioinut valalla virallisesti aiemminkin. Hänellä voi myös olla kyseiseen asiaan soveltuva ammatillinen koulutus, jos kuolinpesä on panostanut asiaan.

Eipä nyt ole kiellettyä ainakaan kutsua paikalle.

Anonyymi kirjoitti:

Toisessa aiheessa ulosottomiehen iskiessä kuolinpesän kimppuun, niin silloinkin on käypä esimerkiksi päivitetty uskotun miehen laskelma kuolinpesän varallisuudesta. Hän on sen omaisuuden arvioinut valalla virallisesti aiemminkin. Hänellä voi myös olla kyseiseen asiaan soveltuva ammatillinen koulutus, jos kuolinpesä on panostanut asiaan.

Eipä nyt ole kiellettyä ainakaan kutsua paikalle.

Lue lisää

Entä jos uskottu mies väittää myöhäisemmässä vaiheessa toisin kuin on perukirjassa kuolinpesän velat alunperin ilmoitettu?
Mitä siitä seuraa?

Eli uskottu mies on valalla virallisesti vannonut perukirjassa olevan velkaa esim 3000 euroa, mutta myöhemmin osoittautuukin, että sitä velkaa ei ollutkaan. Mikä on seuraus?

Tapaus on melko uskomaton, mutta totta.
Kaikkea voi sattua.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos uskottu mies väittää myöhäisemmässä vaiheessa toisin kuin on perukirjassa kuolinpesän velat alunperin ilmoitettu?
Mitä siitä seuraa?

Eli uskottu mies on valalla virallisesti vannonut perukirjassa olevan velkaa esim 3000 euroa, mutta myöhemmin osoittautuukin, että sitä velkaa ei ollutkaan. Mikä on seuraus?

Tapaus on melko uskomaton, mutta totta.
Kaikkea voi sattua.

Lue lisää

Uskottujen miesten tehtävänä on toimia luotettuina henkilöinä, jotka kirjaavat perukirjaan kuolinpesän tilanteen. Uskottujen miesten pitää merkitä perukirjan loppuun vakuutus siitä, että he ovat perukirjaan kaiken oikein merkinneet sekä pesän tilan parhaan ymmärryksensä mukaan arvioineet.

Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, on rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.

PARHAAN YMMÄRRYKSENSÄ MUKAAN ARVIOINEET.

Rikosasiassa tahallisuus tulee osoittaa, riita-asiassa on kyse näytöstä periaatteella sana-sanaa-vastaan. Rikosasiassa asiaa ajaa ensisijaisesti yleinen syyttäjä ja toissijaisesti asianosainen, riita-asia pitää itse käynnistää kanteella käräjäoikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä pelataan koko ajan käsitteellä "perunkirjoittaja", mikä on ongelmallista, kun laki ei sellaista toimijaa tunne. Onko kyseessä uskottu mies tms.?

Aivan, ongelmattomissa tilanteissa ja jos velkaa ei ole, on vain rahaa, voi pankki tehdä, maksua vastaan tietenkin jaon, jos kaikki on yhhä mieltä. Jos yksikin aiheuttaa pattitilanteen, määrää käräjäoikeus pesänselvittäjän eli tuomarin. No näissä tapauksissa on jo voittaja löytynyt ja se on tuomari. Kuitenkin kaikki vainajan velat, jos niitä on, on lueteltu papereissa, maksetaan pois. Sitten se tärkein, ei se siihen lopu vaan verenimijä-verottajakin muistaa vielä vainajaa omalla "muisto"kortillaan ja sitä kutsutaan nimellä "jäännösvero".

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos uskottu mies väittää myöhäisemmässä vaiheessa toisin kuin on perukirjassa kuolinpesän velat alunperin ilmoitettu?
Mitä siitä seuraa?

Eli uskottu mies on valalla virallisesti vannonut perukirjassa olevan velkaa esim 3000 euroa, mutta myöhemmin osoittautuukin, että sitä velkaa ei ollutkaan. Mikä on seuraus?

Tapaus on melko uskomaton, mutta totta.
Kaikkea voi sattua.

Lue lisää

"Eli uskottu mies on valalla virallisesti vannonut perukirjassa olevan velkaa esim 3000 euroa, mutta myöhemmin osoittautuukin, että sitä velkaa ei ollutkaan. Mikä on seuraus?"

HÖPSIS!

Uskottu mies ainoastaan kirjaa perukirjaan sen, mitä pesän ilmoittaja ilmoittaa. Pesän ilmoittaja vastaa siitä. onko hänen ilmoituksensa oikea vai ei.

Uskottu mies ei myöskään ole "virallisesti" tai muutenkaan vannonut yhtään mitään. Sen sijaan pesän ilmoittaja "valaehtoisesti vakuuttaa", että hän on kaiken oikein ilmoittanut eikä ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Myöskään pesän ilmoittaja ei ole vielä vannonut mitään. "Valaehtoisesti" tarkoittaa, että jos joku vie asian oikeuteen, pesän ilmoittajaa tullaan kuulemaan valan nojalla hänen ilmoituksensa oikeellisuudesta.

Aha, kiitos tiedosta!

Pesänilmoittaja sisarpuoli on siis vastuussa.
Ei ilmoittanut hyvässä kunnossa olevaa autoakaan, arvoksi 0 euroa.
Asuinkunnossa olevan kesämökin ilmoitti "purkukuntoiseksi",
kesämökin irtaimistoa hävitti ja vei itselleen ilman osakkaiden yhteistä suostumusta,
ym.

Ehdotin, että käytäisiin asiat yhdessä läpi ja sovittaisiin, pidettäisiin vaikka "sukukokous".
Ei käynyt, pesänjakajan hinnaksi tuli 12.000 euroa.

Olisiko aihetta ilmoittaa kuolinpesän kavalluksesta ja väärästä pesän varojen ilmoituksesta?
Tämä kuolinpesässä olleen "velan" sain tietoon myöhemmin vasta.

Onko kysymyksessä rikos, jos on ilmoittanut tahallaan väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Aha, kiitos tiedosta!

Pesänilmoittaja sisarpuoli on siis vastuussa.
Ei ilmoittanut hyvässä kunnossa olevaa autoakaan, arvoksi 0 euroa.
Asuinkunnossa olevan kesämökin ilmoitti "purkukuntoiseksi",
kesämökin irtaimistoa hävitti ja vei itselleen ilman osakkaiden yhteistä suostumusta,
ym.

Ehdotin, että käytäisiin asiat yhdessä läpi ja sovittaisiin, pidettäisiin vaikka "sukukokous".
Ei käynyt, pesänjakajan hinnaksi tuli 12.000 euroa.

Olisiko aihetta ilmoittaa kuolinpesän kavalluksesta ja väärästä pesän varojen ilmoituksesta?
Tämä kuolinpesässä olleen "velan" sain tietoon myöhemmin vasta.

Onko kysymyksessä rikos, jos on ilmoittanut tahallaan väärin?

Lue lisää

Sinulle on edellä kerrottu.

"Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, on rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta."

Kyse on näytöstä. Rikoksen saattaminen eteenpäin käräjille edellyttää lähes poikkeuksetta rikosilmoitusta ja siten esitutkintaa. Ilman poliisia asia ei rikosasiana etene kuin todella harvoin.

Riita-asiana asian saa käräjille helpommin. Riita-asiassa voi vaatia korvauksia l. vahingonkorvausta leväperäisesti tai poikkeuksellisen huonosta asioiden hoidosta, jossa kyseessä ei kuitenkaan ole rikos.

Pikkusummista asiassa ei kannata käräjille ajautua.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulle on edellä kerrottu.

"Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, on rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta."

Kyse on näytöstä. Rikoksen saattaminen eteenpäin käräjille edellyttää lähes poikkeuksetta rikosilmoitusta ja siten esitutkintaa. Ilman poliisia asia ei rikosasiana etene kuin todella harvoin.

Riita-asiana asian saa käräjille helpommin. Riita-asiassa voi vaatia korvauksia l. vahingonkorvausta leväperäisesti tai poikkeuksellisen huonosta asioiden hoidosta, jossa kyseessä ei kuitenkaan ole rikos.

Pikkusummista asiassa ei kannata käräjille ajautua.

Lue lisää

Kiitos taas tiedosta!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos taas tiedosta!

Riittääkö että vain marssii poliisilaitokselle ja tekee rikosilmoituksen?
Vai pitääkö tehdä sähköpostilla rikosilmoitus?

Anonyymi kirjoitti:

Aha, kiitos tiedosta!

Pesänilmoittaja sisarpuoli on siis vastuussa.
Ei ilmoittanut hyvässä kunnossa olevaa autoakaan, arvoksi 0 euroa.
Asuinkunnossa olevan kesämökin ilmoitti "purkukuntoiseksi",
kesämökin irtaimistoa hävitti ja vei itselleen ilman osakkaiden yhteistä suostumusta,
ym.

Ehdotin, että käytäisiin asiat yhdessä läpi ja sovittaisiin, pidettäisiin vaikka "sukukokous".
Ei käynyt, pesänjakajan hinnaksi tuli 12.000 euroa.

Olisiko aihetta ilmoittaa kuolinpesän kavalluksesta ja väärästä pesän varojen ilmoituksesta?
Tämä kuolinpesässä olleen "velan" sain tietoon myöhemmin vasta.

Onko kysymyksessä rikos, jos on ilmoittanut tahallaan väärin?

Lue lisää

Sisarpuoli on voinut ilmoittaa omaisuuden. Uskotut miehet ovat arvioineet arvon parhaan kykynsä mukaan.
"Uskottujen miesten on kirjoitettava perunkirjaan todistus siitä, että he ovat merkinneet siihen kuuluvat tiedot oikein ja arvioineet pesän varat parhaan kykynsä mukaan. Omaisuuden arvioinnissa on aina oltava mukana kaksi uskottua miestä, vaikka muuten perunkirjoitukseen kuuluvien asioiden hoito voidaankin järjestää kohtuullisen joustavasti. Uskottujen miesten vastuu on ankaraa vastuuta."

Eli eipä kannata mennä vääriä henkilöitä syyllistämään.

Anonyymi kirjoitti:

Sisarpuoli on voinut ilmoittaa omaisuuden. Uskotut miehet ovat arvioineet arvon parhaan kykynsä mukaan.
"Uskottujen miesten on kirjoitettava perunkirjaan todistus siitä, että he ovat merkinneet siihen kuuluvat tiedot oikein ja arvioineet pesän varat parhaan kykynsä mukaan. Omaisuuden arvioinnissa on aina oltava mukana kaksi uskottua miestä, vaikka muuten perunkirjoitukseen kuuluvien asioiden hoito voidaankin järjestää kohtuullisen joustavasti. Uskottujen miesten vastuu on ankaraa vastuuta."

Eli eipä kannata mennä vääriä henkilöitä syyllistämään.

Lue lisää

Kuinka niin, esittämässänne, vaikkakin jo oli tiedossa, niin uskottujen "henkilöiden" arvioidessa omaisuus, sitten te vesitätte lainkohdan niin, että uskotut "henkilöt" ovatkin vain MUKANA, kun taas laki VAATII heidän arvioivan ja jopa kahdessa kohtaa, eli tämä jo asettaa kyseisille erinäisiä osaamisia.

Eli oikeammin he ovat vastuussa arvioinnistaan eli jos jonkin arvo on täysin päin peetä, eli jos on yliampuva, niin he ovat korvausvelvollisia.

Aloituksessa ei kuitenkaan ollut kyse heistä, vaan perunkirjoittajasta ja se viime kädessä vastaa perukirjan oikeellisuudesta.

Me emme tiedä millaisesta velasta on kyse, kenen ottamasta ja mihin tarkoitukseen, kaikki vainajan itsensä tekemät velat kuuluu kuolinpesän veloiksi, lisäksi kuolinpesänhoidosta johtuvat maksut ja laskut kuuluvat kuolinpesälle, myöskin jos osakas joutuu ottaan lainaa kulujen kattamiseksi, kuuluu kuolinpesään.

Se velka, joka otetaan kuolinpesän nimiin, mutta käytetäånkin ihan eri tarkoitukseen kuin kuolinpesän hyväksi, EI KUULU kuolinpesään.

Nämä asiat ovat hyvin yksinkertaisia, kun ymmärtää lukemansa, että omaa aivot jotka älyää.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka niin, esittämässänne, vaikkakin jo oli tiedossa, niin uskottujen "henkilöiden" arvioidessa omaisuus, sitten te vesitätte lainkohdan niin, että uskotut "henkilöt" ovatkin vain MUKANA, kun taas laki VAATII heidän arvioivan ja jopa kahdessa kohtaa, eli tämä jo asettaa kyseisille erinäisiä osaamisia.

Eli oikeammin he ovat vastuussa arvioinnistaan eli jos jonkin arvo on täysin päin peetä, eli jos on yliampuva, niin he ovat korvausvelvollisia.

Aloituksessa ei kuitenkaan ollut kyse heistä, vaan perunkirjoittajasta ja se viime kädessä vastaa perukirjan oikeellisuudesta.

Me emme tiedä millaisesta velasta on kyse, kenen ottamasta ja mihin tarkoitukseen, kaikki vainajan itsensä tekemät velat kuuluu kuolinpesän veloiksi, lisäksi kuolinpesänhoidosta johtuvat maksut ja laskut kuuluvat kuolinpesälle, myöskin jos osakas joutuu ottaan lainaa kulujen kattamiseksi, kuuluu kuolinpesään.

Se velka, joka otetaan kuolinpesän nimiin, mutta käytetäånkin ihan eri tarkoitukseen kuin kuolinpesän hyväksi, EI KUULU kuolinpesään.

Nämä asiat ovat hyvin yksinkertaisia, kun ymmärtää lukemansa, että omaa aivot jotka älyää.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Sinulla ei ole aivoja.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla ei ole aivoja.

Tämä oli hyvä tieto:

"Uskottujen miesten on kirjoitettava perunkirjaan todistus siitä, että he ovat merkinneet siihen kuuluvat tiedot oikein ja arvioineet pesän varat parhaan kykynsä mukaan. Omaisuuden arvioinnissa on aina oltava mukana kaksi uskottua miestä, vaikka muuten perunkirjoitukseen kuuluvien asioiden hoito voidaankin järjestää kohtuullisen joustavasti. Uskottujen miesten vastuu on ankaraa vastuuta."
Eli eipä kannata mennä vääriä henkilöitä syyllistämään.

Oikea osoite olikin siis Uskotut miehet?

Vielä toinen kysymys:

Uskottu mies kirjoitti perunkirjaan että rakennus on "purkukuntoinen", - mitä se ei ollut, vaan oli asuinkelpoinen.
Uskottu mies ei käynyt tarkastamassa mökin kuntoa, eikä kukaan muukaan,

Saiko uskottu mies kirjoittaa tarkistamatta ja näkemättä (tai että kukaan muukaan tarkisti) kirjata rakennuksen purkukuntoiseksi?
Mielestäni uskottu mies teki väärin.
Mielestäni perunkirjoitukseen olisi pitänyt ainakin kirjata huomautus, että "ei olla käyty paikan päällä" tms.

Myöhäisemmässä vaiheessa tämä sama uskottu mies antoi toimeksiannon eräälle (tuttavalle?) kiinteistönvälittäjälle, joka hänkin näkemätta rakennuksia totesi ne "purkukuntoisiksi" ja osasi määrätä hinnankin tarkistamatta rakennusten kuntoa.
Tämä hinta esitettiin sitten vielä myynninvahvistajalle.

Kun huomautin asiasta, niin sitä ei otettu kuuleviin korviin.

Miten on?
En tiedä, siksi kysyn.