Huomasin että olisi 10 grammaa kevyemmät sisäkumit saatavilla joko lähden heti hakemaan vai unohdanko? Siis numeroa pienempi koko mikä riittäisi kyllä. Ei kai tuollainen ero missään tunnu?
Se pyörivä massa
Anonyymi
33773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Itsellä oli ensiasennusrenkaat reilusti yli puoli kiloa kappale ja nykyiset on puolet kevyemmät. Muuta eroa en ole huomannut kuin että pyörä on ehkä vähän kevyempi kantaa. Ai niin nämä kevyemmät renkaat ei ole kovin pitkäikäisiä joka vuosi uudet alle.
Ehkä 10gr. takia ei vaihto ole kannattavaa, mutta jos normaali Butyl (synteettinen kumi mistä yleensä ne tehdään) sisäkumi painaa luokkaa 150gr. ja sitten taas erikoisvalmisteinen TPU (Termoplastinen polyuretaani raaka-aineena), samassa koossa painaa 50gr. ja omaa vielä paremmat kestävyysominaisuudet, niin tuossa erossa saattaa jo alkaa kannattamaankin tuo vaihto.
200gr. kevennys pyörivissä massoissa "muutamalla kympillä" on ihan kyllä kohtuullinen sijoitus.
Entisajan moottoreissa oli vauhtipyörä. Se painoi ihan reilusti ja pysyi pyörimässä kauan ja tasaisesti.
Moottori on hiukan eri asia. Raskas vauhtipyörä varastoi energiaa, mutta reagoi hitaammin kierrosten kasvattamiseen. Raskas vauhtipyörä auttaa rivakkaan liikkeelle lähtöön, kunhan kierrokset nostetaan etukäteen. Polkupyörässä raskaat kiekot ja renkaat taas hidastavat liikkeelle lähtöä, mitään "energiavarastoahan" ei ole.
Kyllä se polkupyörän raskaat kiekotkin varastoi energian ihan samalla fysiikan laeilla. Hidastavat liikeelle lähtöä mutta rullaavat pidemmälle.
Totta kai rullavuus paranee. Mutta liikkeelle lähtöä ne vain haittaavat, moottorissa taas raskasta pyörivää massaa eli vauhtipyörää voidaan hyödyntää MYÖS liikkeelle lähdössä.
V8-tekniikka on tuttua. Jollekin voi olla yllätys, että nopeissa ja tehokkaissa katulaillisissa kiihdytysautoissa hyvin usein käytetään raskasta vauhtipyörää. Juuri tuon energian varastoinnin vuoksi. Vaihdot hoidetaan kyllä sitten kaasupoljin kokoajan lattiassa, jotta energiaa ei hukata.
Liikkeelle lähdetään kerran kotoa, koko lenkin ajan paremmasta rulaavuudesta on siis enempi hyötyä. Ylämäessä keveistä kiekoista on hiukan hyötyä ja kun nostaa pyörän varastoon.
Ei pyörivillä massoilla ole väliä. Markkinamiesten huijausta joilla höplästä vedettäviltä pyöräilijöiltä höynäytettiin rahat.
Nykyään markkinamiehet liputtavat aerokiekkojen nimeen. Nykyään pyöräilijät ostavatkin painavia ja kalliita aerokiekkoja.
Nythän tuo riippuu erittäin paljon minkälaista ajoa harjoittaa.
Pyörivälla massalla (tässä keskustelussa kiekon renkaan massalla) on hitausmomentti joka pyrkii vastustamaan nopeudenmuutosta, niin kiihdytystä kuin sitten hidastettassa hidastuvuutta.
Mutta ajossa jossa ei ole nopeudenmuutosta ei polkupyörän pyörivien massojen määrällä ole juuri vaikutusta, vaan etenkin noeuden kasvaessa ilmanvastus muodostuu suurimmaksi liikettä vastustavaksi voimaksi, joten ilmanvastuksen vähentäminen (vaikkapa ns. aerokiekot jotka ovat painavammat mutta myös synnyttävät ajossa pienemmän ilmanvastuksen).
Eli se onko pyörivien massojen määrällä väliä vaiko ei, riippuu usemmasta asiasta.
Itselläni kun ajo on paljon maastopainoitteista ajoa, joka on paljon kihhdytys/jarrutus/kiihdytys/jarrutus tyylistä ajoa missä nopeudet eivät välttämättä nouse kauhean isoiksi, niin pyörivien massojan pienuus on tärkeämpää kuin kiekkojen aerodynamiikka.
Isomman massan liikkeelle saaminen vaatii enemmän energiaa. Myös ylämäkien kohdalla isommalla massalla on vaikutusta. Alamäkien kohdalla tilanne tasoittuu, mutta silti pyörän kokonaismassa vaikuttaa, kun sitä pitää lihasvoimin liikuttaa eteenpäin.
Ei kevyitä pyöriä tarvittaisi ja niitä tavoiteltaisi, jos massalla ja painolla ei olisi mitään merkitystä. Pyörä voisi painaa vaikka 100 kg jos massalla ei ole mitään vaikutusta.
Onhan sillä tietenkin merkitystä, jos pyörä painaa esim. 1000 kg.
Muutaman kilon erolla taas on lähinnä vain psykologinen vaikutus.
Vaikuttaako pyörivien massojen pienuus paljonkin akunkestoon sähköpyörässä?
Tuossa akunkesto asiassa on niin paljon muuttujia, että en pysty mitään suoranaisia omia havaintoja tuohon sanomaan, mutta lähtökohtaisesti (etenkin ajossa missä nopeus muuttuu molempiin suuntiin jatkuvasti, koska nimenomaan tuo kiihdytysvaihe on se missä tuota "lisäenergiaa" kuluu) isommalla pyörivällä massalla varustettu polkupyörä tarvitsee enemmän liike-energiaa kuin pienemmällä pyörivällä massalla varustettu vastaava.
Mutta se asia mistä on vahvoja omakohtaisia kokemuksia on pyörivän massan (ja massan yleisestikkin ottaen) suhde pyörän käsiteltävyyteen maastoajossa.
Itselläni on kaksi isompaa muutosta omissa pyörissäni tapahtunut tuon asian suhteen. Fat:ssä vaihtui Reenkaat ja sisäkumit kevyempiin versioihin ja niistä putosi painoa yhteensä jopa noin 1400gr. ja jäykkäperästä vaihtui kiekot, renkaat ja sisäkumit kevyempiin ja näissä painonpudotus yhteensä luokkaa 1100gr. pyörivistä massoista.
Pyörivällä massallahan on se fysikaalinen ominaisuus, että tuo pyörivä kappale pyrkii pitämään myös tuon pyörimis-linjansa vakiona ja pyörivän kappaleen suunnanmuutos vaatii enemmän voimaa kuin vastaavan kappaleen ollessa paikoillaan.
Eli maasto.ajossa, isommissa vauhdeissa tapahtuvat suunnanmuutokset helpottuivat todella runsain (ja helposti havaittavissa ollen) määrin pyörivien massojen keventyessä merkittävästi. Pient muutokset tuskin juuri ovat havaittavissa, mutta sitten kun puhutaan luokkaa 0,5kg/pää olevista kevennyksistä, niin asiaa ei voi olla havainnoimatta.
Jokainen kilo vaikuttaa. Toki jos pyöräilee vain postilaatikolle ja takaisin, niin vaikutus on pientä.
Käykää tuuppaamassa 200 gramman paska aina ennen lenkkiä. Tulee ihan ilmainen painon kevennys.
Ei vaikuta mitään ilmanvastukseen verrattuna. Hyvä aerodynaaminen pyörä on parempi kuin ultakevyt, mutta vähemmän aerodynaaminen. Pöljät ovat jopa yllättyneet testattuaan.
Jotakin se vaikuttaa, liikutettavaa massaahan se on, joka pitää saada liikkeelle.
Ihan pienillä painoeroilla ei ole mitään merkitystä käytännössä jos ei kilpaile huipputasolla. Oikeanlainen ulkorengas omaan ajoon ja sopiva rengaspaine ovat avainasemassa ajokokemuksen kannalta.
Juuri näin. Pro Tourilla jokainen gramma ratkaisee, kioskille suuntaavalla lenkillä ei ole niin väliä.
Toisaalta ostin edellisiksi sisureiksi Contin super sonicit (50 G) koska hintaero oli 3 € kertaluokkaa raskaampiin
Päälle 40 km normilenkillä alkaa myös olemaan pikkaisen vaikutusta sillä, painaako pyörä 9 vai 12 kg.
No totta kai on, väitinkö muuta?
Mitä merkitystä? Eihän normilenkillä kilpailla tai ajeta edes kovin vauhdikkaasti..
Ei kenties kilpailla, mutta kuka ajaa sitten vauhdikkaasti ja kuka ei. Silti jokainen mukana oleva kilo on roudattava lihasvoimin eteenpäin, oli se paino sitten pyörässä tai kuskissa.
Ja minkähänlaista? Ei ainakaan 3-kympin normilenkillä mitään eroa painaako pyörä 9,5 vai 14 kiloa. Kunhan vaan renkaat on samat.
Työttölspset jotka omalle äidille joutuu miehensä vino. ralliautoilun takia lastenvaunujen kanssa ojaan menemään oeitepuheella.
Ei ole ainakaan minun intresseissäni, vaikka pyöräilen.
Eikö sen 10 g kevennyksen saa tumpulla ja talouspaperilla? Ihan ilmaiseksi.
Enhän minä sentään mikään sonni ole.
No ei kymmenen grammaa käytännössä eroa tee kuin paperilla. Mutta rengastuksen keventäminen on tehokas keino ja edullinenkin vähentää pyörivää massaa, jonka vaikutus on suurin tietenkin ulkokehällä. "Hyötysuhde" on siis parempi kuin kiekkojen vaihtamisessa.
Niin, johan tuossa ehdotettiin sen painoeron "tulostamista" paperille.
Tasaisella ajettaessa massalla ei ole merkitystä. Ylämäkeen voi olla. Tämä on ymmärretty kilpapyöräilijöiden parissa pitkään.
Koska harrastuspyöräily tulee toteuttaa (ainakni tämän palstan tietäjien mukaan) kilpapyötäilyn ehdoilla, sillä muuten se ei varmaankaan olisi nautinnollista, niin ehdotan, että jatkossa ylämäkeen pyöräilijöiden ja pyörän yhteismassan ei tulisi ylittää 65 kiloa.
Lisäksi ylämäkeen tulee ajaa vain hiilikuiturunkoisilla pyörillä, sillä muut ovat liian painavia.
Suostuisiko joku kaikkitietävä palstapoliisi, vaikka nimim. "Santtu_1975X" tämän konseptin viralliseksi valvojaksi?
Eipä pyöräily ole ollenkaan ainoa harrastus, joka lipsahtaa myös välineillä urheilemiseksi. Kaveri on kalamies, 35 tonttua veneessä kiinni ja varmasti kymppi kalastusvermeissä. Vene on käytännössä käytössä vain Kemijoella ja kaveri asuu Pohjanmaalla :) Järkeä vai ei, se on hänen päätöksensä...
Kilpapyöräilijä ymmärtää, että aerodynaamisuus ratkaisee. Harvoin sitä pelkästään ylämäkeen ajetaan.