Se pyörivä massa

Moottori on hiukan eri asia. Raskas vauhtipyörä varastoi energiaa, mutta reagoi hitaammin kierrosten kasvattamiseen. Raskas vauhtipyörä auttaa rivakkaan liikkeelle lähtöön, kunhan kierrokset nostetaan etukäteen. Polkupyörässä raskaat kiekot ja renkaat taas hidastavat liikkeelle lähtöä, mitään "energiavarastoahan" ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Moottori on hiukan eri asia. Raskas vauhtipyörä varastoi energiaa, mutta reagoi hitaammin kierrosten kasvattamiseen. Raskas vauhtipyörä auttaa rivakkaan liikkeelle lähtöön, kunhan kierrokset nostetaan etukäteen. Polkupyörässä raskaat kiekot ja renkaat taas hidastavat liikkeelle lähtöä, mitään "energiavarastoahan" ei ole.

Lue lisää

Kyllä se polkupyörän raskaat kiekotkin varastoi energian ihan samalla fysiikan laeilla. Hidastavat liikeelle lähtöä mutta rullaavat pidemmälle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se polkupyörän raskaat kiekotkin varastoi energian ihan samalla fysiikan laeilla. Hidastavat liikeelle lähtöä mutta rullaavat pidemmälle.

Totta kai rullavuus paranee. Mutta liikkeelle lähtöä ne vain haittaavat, moottorissa taas raskasta pyörivää massaa eli vauhtipyörää voidaan hyödyntää MYÖS liikkeelle lähdössä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai rullavuus paranee. Mutta liikkeelle lähtöä ne vain haittaavat, moottorissa taas raskasta pyörivää massaa eli vauhtipyörää voidaan hyödyntää MYÖS liikkeelle lähdössä.

Lue lisää

V8-tekniikka on tuttua. Jollekin voi olla yllätys, että nopeissa ja tehokkaissa katulaillisissa kiihdytysautoissa hyvin usein käytetään raskasta vauhtipyörää. Juuri tuon energian varastoinnin vuoksi. Vaihdot hoidetaan kyllä sitten kaasupoljin kokoajan lattiassa, jotta energiaa ei hukata.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai rullavuus paranee. Mutta liikkeelle lähtöä ne vain haittaavat, moottorissa taas raskasta pyörivää massaa eli vauhtipyörää voidaan hyödyntää MYÖS liikkeelle lähdössä.

Lue lisää

Liikkeelle lähdetään kerran kotoa, koko lenkin ajan paremmasta rulaavuudesta on siis enempi hyötyä. Ylämäessä keveistä kiekoista on hiukan hyötyä ja kun nostaa pyörän varastoon.

Nythän tuo riippuu erittäin paljon minkälaista ajoa harjoittaa.
Pyörivälla massalla (tässä keskustelussa kiekon renkaan massalla) on hitausmomentti joka pyrkii vastustamaan nopeudenmuutosta, niin kiihdytystä kuin sitten hidastettassa hidastuvuutta.
Mutta ajossa jossa ei ole nopeudenmuutosta ei polkupyörän pyörivien massojen määrällä ole juuri vaikutusta, vaan etenkin noeuden kasvaessa ilmanvastus muodostuu suurimmaksi liikettä vastustavaksi voimaksi, joten ilmanvastuksen vähentäminen (vaikkapa ns. aerokiekot jotka ovat painavammat mutta myös synnyttävät ajossa pienemmän ilmanvastuksen).

Eli se onko pyörivien massojen määrällä väliä vaiko ei, riippuu usemmasta asiasta.
Itselläni kun ajo on paljon maastopainoitteista ajoa, joka on paljon kihhdytys/jarrutus/kiihdytys/jarrutus tyylistä ajoa missä nopeudet eivät välttämättä nouse kauhean isoiksi, niin pyörivien massojan pienuus on tärkeämpää kuin kiekkojen aerodynamiikka.

Isomman massan liikkeelle saaminen vaatii enemmän energiaa. Myös ylämäkien kohdalla isommalla massalla on vaikutusta. Alamäkien kohdalla tilanne tasoittuu, mutta silti pyörän kokonaismassa vaikuttaa, kun sitä pitää lihasvoimin liikuttaa eteenpäin.

Ei kevyitä pyöriä tarvittaisi ja niitä tavoiteltaisi, jos massalla ja painolla ei olisi mitään merkitystä. Pyörä voisi painaa vaikka 100 kg jos massalla ei ole mitään vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Isomman massan liikkeelle saaminen vaatii enemmän energiaa. Myös ylämäkien kohdalla isommalla massalla on vaikutusta. Alamäkien kohdalla tilanne tasoittuu, mutta silti pyörän kokonaismassa vaikuttaa, kun sitä pitää lihasvoimin liikuttaa eteenpäin.

Ei kevyitä pyöriä tarvittaisi ja niitä tavoiteltaisi, jos massalla ja painolla ei olisi mitään merkitystä. Pyörä voisi painaa vaikka 100 kg jos massalla ei ole mitään vaikutusta.

Lue lisää

Onhan sillä tietenkin merkitystä, jos pyörä painaa esim. 1000 kg.
Muutaman kilon erolla taas on lähinnä vain psykologinen vaikutus.

santtu_1975X kirjoitti:

Nythän tuo riippuu erittäin paljon minkälaista ajoa harjoittaa.
Pyörivälla massalla (tässä keskustelussa kiekon renkaan massalla) on hitausmomentti joka pyrkii vastustamaan nopeudenmuutosta, niin kiihdytystä kuin sitten hidastettassa hidastuvuutta.
Mutta ajossa jossa ei ole nopeudenmuutosta ei polkupyörän pyörivien massojen määrällä ole juuri vaikutusta, vaan etenkin noeuden kasvaessa ilmanvastus muodostuu suurimmaksi liikettä vastustavaksi voimaksi, joten ilmanvastuksen vähentäminen (vaikkapa ns. aerokiekot jotka ovat painavammat mutta myös synnyttävät ajossa pienemmän ilmanvastuksen).

Eli se onko pyörivien massojen määrällä väliä vaiko ei, riippuu usemmasta asiasta.
Itselläni kun ajo on paljon maastopainoitteista ajoa, joka on paljon kihhdytys/jarrutus/kiihdytys/jarrutus tyylistä ajoa missä nopeudet eivät välttämättä nouse kauhean isoiksi, niin pyörivien massojan pienuus on tärkeämpää kuin kiekkojen aerodynamiikka.

Lue lisää

Vaikuttaako pyörivien massojen pienuus paljonkin akunkestoon sähköpyörässä?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaako pyörivien massojen pienuus paljonkin akunkestoon sähköpyörässä?

Tuossa akunkesto asiassa on niin paljon muuttujia, että en pysty mitään suoranaisia omia havaintoja tuohon sanomaan, mutta lähtökohtaisesti (etenkin ajossa missä nopeus muuttuu molempiin suuntiin jatkuvasti, koska nimenomaan tuo kiihdytysvaihe on se missä tuota "lisäenergiaa" kuluu) isommalla pyörivällä massalla varustettu polkupyörä tarvitsee enemmän liike-energiaa kuin pienemmällä pyörivällä massalla varustettu vastaava.

Mutta se asia mistä on vahvoja omakohtaisia kokemuksia on pyörivän massan (ja massan yleisestikkin ottaen) suhde pyörän käsiteltävyyteen maastoajossa.

Itselläni on kaksi isompaa muutosta omissa pyörissäni tapahtunut tuon asian suhteen. Fat:ssä vaihtui Reenkaat ja sisäkumit kevyempiin versioihin ja niistä putosi painoa yhteensä jopa noin 1400gr. ja jäykkäperästä vaihtui kiekot, renkaat ja sisäkumit kevyempiin ja näissä painonpudotus yhteensä luokkaa 1100gr. pyörivistä massoista.

Pyörivällä massallahan on se fysikaalinen ominaisuus, että tuo pyörivä kappale pyrkii pitämään myös tuon pyörimis-linjansa vakiona ja pyörivän kappaleen suunnanmuutos vaatii enemmän voimaa kuin vastaavan kappaleen ollessa paikoillaan.
Eli maasto.ajossa, isommissa vauhdeissa tapahtuvat suunnanmuutokset helpottuivat todella runsain (ja helposti havaittavissa ollen) määrin pyörivien massojen keventyessä merkittävästi. Pient muutokset tuskin juuri ovat havaittavissa, mutta sitten kun puhutaan luokkaa 0,5kg/pää olevista kevennyksistä, niin asiaa ei voi olla havainnoimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan sillä tietenkin merkitystä, jos pyörä painaa esim. 1000 kg.
Muutaman kilon erolla taas on lähinnä vain psykologinen vaikutus.

Jokainen kilo vaikuttaa. Toki jos pyöräilee vain postilaatikolle ja takaisin, niin vaikutus on pientä.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen kilo vaikuttaa. Toki jos pyöräilee vain postilaatikolle ja takaisin, niin vaikutus on pientä.

Käykää tuuppaamassa 200 gramman paska aina ennen lenkkiä. Tulee ihan ilmainen painon kevennys.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen kilo vaikuttaa. Toki jos pyöräilee vain postilaatikolle ja takaisin, niin vaikutus on pientä.

Ei vaikuta mitään ilmanvastukseen verrattuna. Hyvä aerodynaaminen pyörä on parempi kuin ultakevyt, mutta vähemmän aerodynaaminen. Pöljät ovat jopa yllättyneet testattuaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaako pyörivien massojen pienuus paljonkin akunkestoon sähköpyörässä?

Jotakin se vaikuttaa, liikutettavaa massaahan se on, joka pitää saada liikkeelle.

Juuri näin. Pro Tourilla jokainen gramma ratkaisee, kioskille suuntaavalla lenkillä ei ole niin väliä.

Toisaalta ostin edellisiksi sisureiksi Contin super sonicit (50 G) koska hintaero oli 3 € kertaluokkaa raskaampiin

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Pro Tourilla jokainen gramma ratkaisee, kioskille suuntaavalla lenkillä ei ole niin väliä.

Toisaalta ostin edellisiksi sisureiksi Contin super sonicit (50 G) koska hintaero oli 3 € kertaluokkaa raskaampiin

Lue lisää

Päälle 40 km normilenkillä alkaa myös olemaan pikkaisen vaikutusta sillä, painaako pyörä 9 vai 12 kg.

Anonyymi kirjoitti:

Päälle 40 km normilenkillä alkaa myös olemaan pikkaisen vaikutusta sillä, painaako pyörä 9 vai 12 kg.

No totta kai on, väitinkö muuta?

Anonyymi kirjoitti:

Päälle 40 km normilenkillä alkaa myös olemaan pikkaisen vaikutusta sillä, painaako pyörä 9 vai 12 kg.

Mitä merkitystä? Eihän normilenkillä kilpailla tai ajeta edes kovin vauhdikkaasti..

Anonyymi kirjoitti:

Mitä merkitystä? Eihän normilenkillä kilpailla tai ajeta edes kovin vauhdikkaasti..

Ei kenties kilpailla, mutta kuka ajaa sitten vauhdikkaasti ja kuka ei. Silti jokainen mukana oleva kilo on roudattava lihasvoimin eteenpäin, oli se paino sitten pyörässä tai kuskissa.

Anonyymi kirjoitti:

Päälle 40 km normilenkillä alkaa myös olemaan pikkaisen vaikutusta sillä, painaako pyörä 9 vai 12 kg.

Ja minkähänlaista? Ei ainakaan 3-kympin normilenkillä mitään eroa painaako pyörä 9,5 vai 14 kiloa. Kunhan vaan renkaat on samat.

Enhän minä sentään mikään sonni ole.

Niin, johan tuossa ehdotettiin sen painoeron "tulostamista" paperille.
Tasaisella ajettaessa massalla ei ole merkitystä. Ylämäkeen voi olla. Tämä on ymmärretty kilpapyöräilijöiden parissa pitkään.
Koska harrastuspyöräily tulee toteuttaa (ainakni tämän palstan tietäjien mukaan) kilpapyötäilyn ehdoilla, sillä muuten se ei varmaankaan olisi nautinnollista, niin ehdotan, että jatkossa ylämäkeen pyöräilijöiden ja pyörän yhteismassan ei tulisi ylittää 65 kiloa.
Lisäksi ylämäkeen tulee ajaa vain hiilikuiturunkoisilla pyörillä, sillä muut ovat liian painavia.
Suostuisiko joku kaikkitietävä palstapoliisi, vaikka nimim. "Santtu_1975X" tämän konseptin viralliseksi valvojaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, johan tuossa ehdotettiin sen painoeron "tulostamista" paperille.
Tasaisella ajettaessa massalla ei ole merkitystä. Ylämäkeen voi olla. Tämä on ymmärretty kilpapyöräilijöiden parissa pitkään.
Koska harrastuspyöräily tulee toteuttaa (ainakni tämän palstan tietäjien mukaan) kilpapyötäilyn ehdoilla, sillä muuten se ei varmaankaan olisi nautinnollista, niin ehdotan, että jatkossa ylämäkeen pyöräilijöiden ja pyörän yhteismassan ei tulisi ylittää 65 kiloa.
Lisäksi ylämäkeen tulee ajaa vain hiilikuiturunkoisilla pyörillä, sillä muut ovat liian painavia.
Suostuisiko joku kaikkitietävä palstapoliisi, vaikka nimim. "Santtu_1975X" tämän konseptin viralliseksi valvojaksi?

Lue lisää

Eipä pyöräily ole ollenkaan ainoa harrastus, joka lipsahtaa myös välineillä urheilemiseksi. Kaveri on kalamies, 35 tonttua veneessä kiinni ja varmasti kymppi kalastusvermeissä. Vene on käytännössä käytössä vain Kemijoella ja kaveri asuu Pohjanmaalla :) Järkeä vai ei, se on hänen päätöksensä...

Anonyymi kirjoitti:

Niin, johan tuossa ehdotettiin sen painoeron "tulostamista" paperille.
Tasaisella ajettaessa massalla ei ole merkitystä. Ylämäkeen voi olla. Tämä on ymmärretty kilpapyöräilijöiden parissa pitkään.
Koska harrastuspyöräily tulee toteuttaa (ainakni tämän palstan tietäjien mukaan) kilpapyötäilyn ehdoilla, sillä muuten se ei varmaankaan olisi nautinnollista, niin ehdotan, että jatkossa ylämäkeen pyöräilijöiden ja pyörän yhteismassan ei tulisi ylittää 65 kiloa.
Lisäksi ylämäkeen tulee ajaa vain hiilikuiturunkoisilla pyörillä, sillä muut ovat liian painavia.
Suostuisiko joku kaikkitietävä palstapoliisi, vaikka nimim. "Santtu_1975X" tämän konseptin viralliseksi valvojaksi?

Lue lisää

Kilpapyöräilijä ymmärtää, että aerodynaamisuus ratkaisee. Harvoin sitä pelkästään ylämäkeen ajetaan.