Mies, miksi et lähesty kaipaamaasi naista?

Odotan parempaa.

Hän on varattu.

hää on vappu enkä osaa tanssia

Hän ei ole kiinnostunut minusta.

Voi teemu-inkeri syökööbn hellettä :D

Lähinnä pelkään sinua/naisia. Ikinä ei tiedä minkälaisen karjun sitä saa.

Heh, olipas ajankohtainen kysymys. :)

Itse olen kiinnostunut yhdestä aivan suloisesta naisesta. Miksen ole vielä lähestynyt häntä, johtuu ensinnäkin siitä, etten tiedä, milloin näemme uudestaan. Tämä on ihan käytännön ongelma! [Joudun järjestelemään omia menoja kohdateksamme, eikä se ihan onnistu tuosta vain.]

Toinen syy on luonnollinen; en ole ollenkaan varma, onko hän lainkaan kiinnostunut kaltaisestani miehestä. Jutellessamme viimeksi käsitin, että joitakin merkkejä hänen kiinnostuksesta voisi olla. Tilanne meni kuitenkin niin nopeasti ohitse, etten ehtinyt sitä mitenkään varmistamaan (esim. flirttailemalla). Pakkeja ei ole kiva saada!

Kolmas on tietenkin sitten omat fiilikset siihen, mitä tulee hänen "suloisuuteen". Ei ne omat tunteenikaan ole mitään kiveen hakattuja. Jospa en sitten olekaan kiinnostunut, kun ehkä tutustumme enemmän? Tällainen pohdinta vie aina oman energiansa, kun uusi ihmissuhde voisi olla näköpiirissäni.

Noista kolmestakin syystä voi nähdä, ettei asiat nyt ihan helppoja ole koskaan. Siksi sitä toivoisi hieman selvempää viestintää naisenkin suunnalta.

En tiedä onko kiinnostunut vai ei. En halua, että välit rikkoontuu jos tunne ei ole molemminpuolinen.

Olen yrittänyt lähettää signaalia, mutta en ole saanut takaisin rohkaisevaa viestiä. Olen tulkinnut sen niin, että hän haluaa pitää välit tuttavallisina, tai kohteliaasti jopa vähentää sitäkin. Olen ollut ehkä vähän liian innokas pitämään esillä aiheita, joista olisi voinut turvallisesti viestittää tykkäämisestä ja nyt vähän nolottaa, jos olen tuntunut ahdistavalta. Mä olisin mieluummin ollut ystävä, kuin ei sitäkään. Toki vielä mieluummin rakastaja. Tai kaikista mieluiten mennyt naimisiin. Mutta missään tapauksessa en halunnut kokonaan ulkopuoliseksi.

Vaikea lähestyä, jos toinen ei vastaa viesteihin tai puheluun.

Hän on varattu, ja niin olen minäkin.

pelkäätkö vaimoasi, vahtii ko hän sinua!

En tiedä, tykkääkö hän nainen minusta miehestä.

Ihan suht edustavana ja rentona tyyppinä olen tehnyt tässä muutaman vuoden aikana aivan tarpeeksi lähestymisiä. Välillä menestyksekkäästi välillä vähemmän.

Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää jonkinlainen naisten "flekmaattisuus" ja passiivisuus.
Muutamia tosi yli-innokkaita on tullut vastaan mutta kokonaisuus on jäänyt siihen että en ala olemaan se joka jatkuvasti on aloitteentekijänä. Erikoisinta on että samat naiset ovat jälkeenpäin ottaneet yhteyttä. Jälkilämmittelyt eivät johda ainakaan minun kohdallani enää mihinkään.

Ja nyt näiden naiskokemusten jälkeen joita on kertynyt muutaman vuoden aikana aika iso määrä on alkanut tulla fiilis että jutut on aina samat, naisten käyttäytyminen on aina samanlaista siis tietyllä tavalla toistuvaa eli homma on alkanut tuntumaan turhalta - siis ihan sielussa asti. Mielenkiinto on oikeasti lopahtanut. On vaan helppo jotenkin poistua koko kuviosta.

En pelkää mitään. Muutoksen huomaan itsessäni että poistun kuviosta heti kun siltä tuntuu. Itsesuojeluvaistoa? Kenties.

Ei ole hyväksyttävää lähestyä.

Hän on niin pelottava. Kauheen tumma. Hirveän tuhma. Ja kaikkee.

Pitkän ajan kuluessa kynnys nousee. Olisi helpompaa kuin kaikki olisi tapahtunut silloin alussa kun kaikki oli uutta ja ihmeellistä!