Mietin että en töiden ulkopuolella käy missään. Edellisestä seksikerrasta 12 vuotta mutta asia on yhdentekevä. Pornoakaan en katso. Livekamerat aivan tajuttoman kauniiden naisten kanssa ajaa asian kun runkkaan 2 kertaa päivässä.
Ikää on nyt 37 ja seksiseuraa saisi mutta jotenkin ei kiinnosta. Nopeasti sitä ite runkkaa ja laukeamisen jälkeen olen ainakin täysin tyytyväinen oloon.
Sitten kun kuuntelee kavereita kun on riitoja parisuhteessa niin miksi ihmiset niissä on? Ei mulla ole ikinä riitoja, ei lasta perhettä vatsataudissa, ei riitaa mistään asiasta.
Joten kertokaa miksi asiaa haluutte?
Ei mun tartte ikinä mennä nukkumaan vaikka riidoissa. Jotenkin ihmeellistä valittaa vaikka rahanmenosta tai jostain kämpän ahtaudesta kun lapset maksaa ja jos niitä on paljon tarvii enemmän tilaa.
Ikää on nyt 37 ja seksiseuraa saisi mutta jotenkin ei kiinnosta. Nopeasti sitä ite runkkaa ja laukeamisen jälkeen olen ainakin täysin tyytyväinen oloon.
Sitten kun kuuntelee kavereita kun on riitoja parisuhteessa niin miksi ihmiset niissä on? Ei mulla ole ikinä riitoja, ei lasta perhettä vatsataudissa, ei riitaa mistään asiasta.
Joten kertokaa miksi asiaa haluutte?
Ei mun tartte ikinä mennä nukkumaan vaikka riidoissa. Jotenkin ihmeellistä valittaa vaikka rahanmenosta tai jostain kämpän ahtaudesta kun lapset maksaa ja jos niitä on paljon tarvii enemmän tilaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei kai kukaan huonoa parisuhdetta kaipailekaan? Tai no, näkeehän täällä aina välillä viestejä, joiden mukaan suurinpiirtein kuka vaan kelpaisi. Vaan siis ei kai kukaan kuitenkaan aidosti ja oikeasti ole sitä tuota mieltä?
Itselleni se suurin syy parisuhteen kaipuulle on kumppanuuden kaipuu. Haluasin jakaan elämäni toisen ihmisen kanssa - niin ne hyvät kuin myös huonotkin jutut. Ikävä kyllä juuri tuollaista kumppanuutta on vaikein löytää, kun se vaatii sopivasti samankaltaista yksilöä toimiakseen.
Kannattaa harkita ns. Kaukosuhdetta. En nyt tarkoita mitään ulkolaista naista, vaan vaikkapa ihan eri paikkakunnilta.
Siinä on sinkkuuden hyvät puolet ja silti on mahdollista olla yhteydessä. Lisäksi tavatessa voi harrastaa "oikeaa" seksiä.
Sinkkuudessa samoin kuin suhteessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Mitkä asiat painaa eniten vaakakupissa, sillä on merkitystä. Lapsissa on paljon hyviä puoliakin. Kaikkea voi katsoa joko hyvän kautta tai pahan kautta ja siten asiat saadaan näyttämään mieleisiltä. Huonossa suhteessa olo pakkona, ei houkuta (kulissi).
Minusta tärkeintä olisi löytää rinnalle ihminen, jonka kanssa on hyvä olla. Luotettavuus on tärkeintä minusta, hyvää seuraa toisille, jonka kanssa tuntuu hyvältä olla. Ihmiset, jotka täydentävät toisiaan ovat parasta. Uhrauksiakin on valmis silloin toisen eteen tekemään. Elämä voi olla nautintoon, kun löytyy paljon yhteistä hyvää.
Itse olen sinkku, ei ole omia, eikä toisenkaan lapsia. Enkä usko omalle kohdalleni osuvan enää tällaista lottovoittoa. Oppinut jo elämään yksikseen. Ihastelen kuitenkin perheellisiä, joilla asiat ovat hyvällä mallilla. Olen periaatteideni vanki itse. Se on valinta, joka ollut myös haitaksi monella tapaa.
Pahuutta nähnyt paljon ja siten ehkä tarkoituksellistakin väärin ymmärrystä kokenut. Parisuhteessa olisin voinut näitäkin pystyä paremmin välttämään. Elämä on omanlaista, opettavaistakin, sieltä hyvä löytää niitä onnen jyviä, joilla jaksaa jatkaa eteenpäin. Halu kuitenkin hyvän kautta ajatella tulevaa.
Olisin saanut parisuhteen naisen kanssa. Mutta sanoin naiselle että olen liian tottunut sinkkuuteen. En edes usko enää rakkauteen eikä oikeesti kiinnosta seurustelu. Ei löytynyt kipinää naiseen vaikka nainen tosi nätti ja hyvärunkoinen niin ei löyttynyt edes seksuaalisia haluja sitä kohtaan. Ehkä olisi pitänyt yrittää enemmän mutta ei vaan pystynyt enkä kiinnostunut.
Mullakin edellisestä kerrasta 12 vuotta. Ja ihan hyvin mun mielestä. Sikäli kun nuorempi poika täyttää 12. Että en oo mikään ihan turha panija. Vai panetteko te vaan huvikseen. Mitä sitä oluttakaan panee, jos ei juo.
Hih hih, jep!