Kun puhutaan monikulttuurisista suhteista, niin kansalaisuudella ei ole väliä. Tärkeintä on, että pari aidosti rakastaa toisiaan. Mitä väliä sillä on, jos miehet tuovat thai tai venäläisnaisia tänne, tai naiset arabeja? Silloin tietysti, jos ikäero puolin tai toisin on suuri, tai kyseessä on pikainen liitto tai viikon lomaromanssi, voi olla epäileväinen.
Mutta jos suhde on vakaalla pohjalla, ja molemmat ovat rehellisiä ja vastuullisia ihmisiä, niin mitä haittaa heidän täällä olostaan on? Jos molemmat käyvät töissä ja maksavat niitä veroja, niin eikö se ole vain hyvä asia? Ja jos pari on todella hyvin rakastunut ja sitoutunut toisiinsa, niin liitto tulee varmasti kestämään. Tämä voi olla ihan mahdollista, miksi siis pitää aina olettaa pahinta mokuliiton olleessa kyseessä?
Ja miksi pitää aina kommentoida ihmisten ulkonäköä, sillä ei tosiaan ole suurtakaan väliä. Vaikka omistaisi kuinka täydellisen kropan tahansa (mies tai nainen), niin 80-vuotiaana se on muisto vain. Jos koko elämä on aina pyörinyt ulkonäön ympärillä, niin mitä jää vanhana käteen, jos puoliso on itsekäs ja kitisevä vanhus? Kannattaisi keskittyä siihen, mikä ihmisessä on oikeasti tärkeää eli luonteeseen ja persoonaan, eikä vain pinnalliseen ulkoiseen kuoreen.
Mielestäni kaikki voivat olla kauniita omalla tavallaan. Eilenkin, kun katsoin 4D-dokumentin Terri-nimisestä pikkutytöstä, jonka koko iho ja kasvot olivat tuhoutuneet tulipalossa, niin silloin oikeasti ymmärsin omien huolieni olevan mitättömiä sen rinnalla, mitä tuo pikkutyttö on joutunut, ja joutuu koko elämänsä kokemaan. Mutta siitä huolimatta hän oli aivan herttainen lapsi, täynnä iloa, energiaa ja viattomuutta, joka on lapsille niin ominaista.
Ulkonäkö on todella aivan toisarvoista, mutta ymmärtäähän sen, että kaunis voi miellyttää ketä tahansa. Mielestäni monet thai-naiset ovat oikein kauniita ja aasialaiset ylipäätään, samoin espanjalaiset ja brasilialaiset naiset. Monet turkkilaiset, espanjalaiset, italialaiset ja brasiliaiset miehet voivat olla myös hyvin komeita. Samoin täällä Suomessa on paljon kauniita ihmisiä, aivan kuin kaikkialla maailmassa, mutta siitä ei olekaan kyse. Tärkeintä on se, millaisia ihmiset ovat, ei se miltä he näyttävät. Jos tämän asian oivaltaa, niin silloin voi oppia arvostamaan elämää ja ihmisiä ihan uudella tavalla.
Saattaa olla, että eksyin aiheesta, mutta sanomani oli tosiaan se, että kansalaisuudella, sen enempää kuin ulkonäölläkään ei ole väliä, silloin kun ihmiset ovat aidosti ja vilpittömästi rakastuneita. Toivottavasti tämän jaksoi lukea läpi, ja toivottavasti tämä antoi ajattelemisen aihetta. Hyvää kevättä kaikille!
Mutta jos suhde on vakaalla pohjalla, ja molemmat ovat rehellisiä ja vastuullisia ihmisiä, niin mitä haittaa heidän täällä olostaan on? Jos molemmat käyvät töissä ja maksavat niitä veroja, niin eikö se ole vain hyvä asia? Ja jos pari on todella hyvin rakastunut ja sitoutunut toisiinsa, niin liitto tulee varmasti kestämään. Tämä voi olla ihan mahdollista, miksi siis pitää aina olettaa pahinta mokuliiton olleessa kyseessä?
Ja miksi pitää aina kommentoida ihmisten ulkonäköä, sillä ei tosiaan ole suurtakaan väliä. Vaikka omistaisi kuinka täydellisen kropan tahansa (mies tai nainen), niin 80-vuotiaana se on muisto vain. Jos koko elämä on aina pyörinyt ulkonäön ympärillä, niin mitä jää vanhana käteen, jos puoliso on itsekäs ja kitisevä vanhus? Kannattaisi keskittyä siihen, mikä ihmisessä on oikeasti tärkeää eli luonteeseen ja persoonaan, eikä vain pinnalliseen ulkoiseen kuoreen.
Mielestäni kaikki voivat olla kauniita omalla tavallaan. Eilenkin, kun katsoin 4D-dokumentin Terri-nimisestä pikkutytöstä, jonka koko iho ja kasvot olivat tuhoutuneet tulipalossa, niin silloin oikeasti ymmärsin omien huolieni olevan mitättömiä sen rinnalla, mitä tuo pikkutyttö on joutunut, ja joutuu koko elämänsä kokemaan. Mutta siitä huolimatta hän oli aivan herttainen lapsi, täynnä iloa, energiaa ja viattomuutta, joka on lapsille niin ominaista.
Ulkonäkö on todella aivan toisarvoista, mutta ymmärtäähän sen, että kaunis voi miellyttää ketä tahansa. Mielestäni monet thai-naiset ovat oikein kauniita ja aasialaiset ylipäätään, samoin espanjalaiset ja brasilialaiset naiset. Monet turkkilaiset, espanjalaiset, italialaiset ja brasiliaiset miehet voivat olla myös hyvin komeita. Samoin täällä Suomessa on paljon kauniita ihmisiä, aivan kuin kaikkialla maailmassa, mutta siitä ei olekaan kyse. Tärkeintä on se, millaisia ihmiset ovat, ei se miltä he näyttävät. Jos tämän asian oivaltaa, niin silloin voi oppia arvostamaan elämää ja ihmisiä ihan uudella tavalla.
Saattaa olla, että eksyin aiheesta, mutta sanomani oli tosiaan se, että kansalaisuudella, sen enempää kuin ulkonäölläkään ei ole väliä, silloin kun ihmiset ovat aidosti ja vilpittömästi rakastuneita. Toivottavasti tämän jaksoi lukea läpi, ja toivottavasti tämä antoi ajattelemisen aihetta. Hyvää kevättä kaikille!
Vastaukset 78
Vanhimmat
"...sanomani oli tosiaan se, että kansalaisuudella, sen enempää kuin ulkonäölläkään ei ole väliä, silloin kun ihmiset ovat aidosti ja vilpittömästi rakastuneita. "
Niinpä! Kaikki eivät vain sitä osaa/jaksa/halua/pysty ymmärtämään, että sillä kansalaisuudella ei nimenomaan ole väliä! Kaikki mokusuhteessa elävät tämän kyllä tietävät.
(Ja nyt vaan odotellaan niitä idioottikommentteja)
Mariounmalla on todennäköisesti ikäviä yllätyksiä edessään UVIn kanssa. Kyseinen "aito rakkaus" kun on sitä, että algerialainen, jolle Ranskasta ei oleskelulupaa myönnetty, löysi chatista itseään nuoremman parikymppisen suomalaistytön. Hän "rakastui" verkon kautta ja tuli syksyllä ensimmäistä kertaa Suomeen käymään. Parin viikon tuttavuuden jälkeen he menivät naimisiin.
Mitä luulet, myöntääkö UVI oleskeluluvan?
Tarkoitukseni oli kommentoida vain pääasiaa eli:kansalaisuudella ei ole väliä. Mistään muusta en tiedä mitään.
Anteeksi, että ymmärsit idiootti-juttuni väärin. Tarkoitin sitä, että kohta meidät asiaa puolustavat taas leimataan joko yliymmärtäjiksi tai bimboiksi.
Miehelläni oli oleskelulupa Ranskassa, koska hän oli siellä opiskelemassa. Tällä hetkellä odotamme oleskelulupaa tänne Suomeen.
Yhteenvetosi tarinastamme on hyvin vääristelty, joten kerron miten asiat oikeasti ovat. Eli tutustuimme tosiaan verkossa ja monen kuukauden chattailun jälkeen halusimme tavata, se oli yhteinen päätös. Mieheni tuli Suomeen, seurustelimme ja asuimme yhdessä useita kuukausia, kunnes menimme naimisiin. Olemme nyt olleet liki puoli vuotta naimisissa, en ole raskaana, emmekä suunnittele hankkivamme lapsia lähivuosina. Emme ole siihen valmiita henkisesti emmekä sen enempää taloudellisesti. Haluamme ensin ihan rauhassa oppia tuntemaan toisemme ja elämään normaalia elämää, sekä saada käytännön asiat hoidettua. Toisin kuin luulet, niin suhteemme on aito ja onnellinen. Tiedän, ettet sitä usko, mutta sillä ei mitään merkitystä. Me olemme onnellisia, ja se riittää meille.
Hyvää päivänjatkoa!
Korjaus: miehelläsi ei ollut PYSYVÄÄ oleskelulupaa Ranskaan, koska opiskelijoille sellaista ei myönnetä. Valmistuttuaan hänen olisi täytynyt palata kotimaahansa, koska Ranskasta hän ei olisi enää oleskelulupaa saanut.
Miehesi tuli Suomeen syyskuussa, ennen joulua te olitte jo naimisissa. Mietipä, miten UVI asian näkee.
Kyse ei ole siitä uskonko minä suhteenne aitouteen (en tosin usko, ainakaan miehesi puolelta). Kyse on siitä, miten UVI asian näkee. Ja näiden tietojen valossa UVI tulee sataprosenttisen varmasti epäämään mieheltä pysyvän oleskeluluvan, hyvässä lykyssä hänet karkoitetaan maasta.
Sinä voit olla aito ja onnellinen, mutta algerialaismies harvoin on naisen perässä tullessaan. Miksi et muuttanut Algeriaan? Se olisi ollut aitoa.
"Haluamme ensin ihan rauhassa oppia tuntemaan toisemme"
Menemällä naimisiin? Minkähänlaisesta perheestä sinäkin olet, jos seurustelukumppani opetellaan tuntemaan naimisiin menemällä. Sinä olet pieneltä paikkakunnalta, amis ja ylipainoinen. Eikö niin?
"Miehesi tuli Suomeen syyskuussa, ennen joulua te olitte jo naimisissa."
vittu, mikä idiootti :D
En mielelläni lähtisi käymään läpi julkisesti kenenkään yksittäisen ihmisen suhdetta, mutta oletan ettet siitä pahastu, kun kerran siitä itse olet täällä kertonut? Mikä on teidän varasuunnitelmanne, jos miehesi ei pysyvää oleskelulupaa Suomeen saa? Tuleeko avioero vai muutto Algeriaan? En kyllä sitä ymmärtänyt, että kuinka voitte olla jo naimisissa, jos kerran vasta opettelette tuntemaan toisianne?
Kukas se vakiovieras täällä taas tietää muiden asiat paremmin (kuin omansa) kuin asianomainen itse. Hei olisit viisas jos ymmärtäisit jo häipyä täältä. Kukaan ei ota sua tosissaan. Ihan totta päivän naurut on aina taattu kun lukee sun kommentteja! Joka asiaan sulla on aina jotakin lässyttämistä.
Sitä on ihmetellyt moni muukin.
Jotain on tuon ikäisen tytön arvomaailmassa pahasti vialla, jos chattituttavuuden jälkeen otetaan algerialainen mies Suomeen, mennään 2kk jälkeen naimisiin ja aletaan opetella "tuntemaan toisemme".
Näille tapauksille löytyy usein aivan inhimillinen selitys. En usko, että Mariouma on ns. ehjästä perheestä itsekään.
Jep, kuulostat just siltä että olisit nauruun purskahtamaisillas. :-D
Olemme tunteneet toisemme jo yli vuoden, joista n. puoli vuotta siis olemme olleet naimisissa, ja paljon kauemmin asuneet yhdessä. Tällä toisiimme tutustumisella tarkoitan sitä, että haluamme elää avioparina, oppia tuntemaan toistemme vahvuudet ja heikkoudet, miten toimimme riitatilanteissa, tai ongelmanratkaisussa jne. Tottakai tunsimme jo hyvin toisemme ennen naimisiinmenoamme. En todellakaan avioituisi heppoisin perustein, vaikka olisin kuinka rakastunut. Tunsin, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni, ja tunnen sen yhä. Ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee, nämä täällä kirjoittelijat eivät todellakaan tunne minua, vain luulevat tietävänsä asiani paremmin kuin minä itse. Minä olen onnellinen ja edelleen yhtä rakastunut mieheeni kuin avioitumispäivänämme.
Kysyit tuosta varasuunnitelmastamme. Niitä on monia, ja valitsemme sitten sen joka tuntuu oikealta, jos sen aika tulee. Muutto Algeriaan on yksi vaihtoehto, kaukosuhde toinen, joskaan ei miellyttävän sellainen. Myös muutto toiseen, molemmille uuteen maahan on vaihtoehto. Sen näkee sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvää jatkoa sinulle!
Näit miehesi ensi kertaa elävänä syyskuussa 2004. Naimisissa olet ollut sanojesi mukaan puoli vuotta. Tämä jättää yhdessä asumisella aikaa korkeintaan pari kuukautta... Kyllä tuo suoraan sanoen aika heppoiselta vaikuttaa.
En väittänytkään, että miehelläni oli pysyvä oleskelulupa Ranskaan, vaan nimenomaan lupa opintojen takia. Mieheni tuli Suomeen kesällä, heinä-elokuun vaihteessa, eikä syyskuussa, mutta sinulle se on kai sama asia. Olimme kyllä naimisissa ennen joulua, mutta emme tosiaan kahden viikon tuttavuuden pohjalta avioituneet. Saa tosiaan nähdä mitä UVI sanoo, mutta se on meidän asiamme, ei sinun. Miksi ihmeessä UVi hänet karkottaisi, siksikö kun sinä et pidä ulkomaalaisista?
UVI karkoittaa miehesi Suomesta siksi, koska solmitte avioliiton liian nopeasti ja miehelläsi ei ollut pysyvää oleskelulupaa muuhun EU-valtioon avioliiton solmimisen hetkellä. Veikkaan myös, että kun UVIn virkailija tai poliisi teitä ristikuulustelee, miehesi puhuu itsensä pussiin. Kyseessä on klassinen nuoren tytön hyväksikäyttötarina. Miehesi tulee saamaan kenkää Suomesta.
Jos niin käy, niin se on ikävää, mutta ei maailmanloppu. Hyväksikäytöstä ei kuitenkaan todellakaan ole kyse. Sinusta ehkä, mutta et tunne meitä, joten et voi tietää, vaikka haluatkin yleistää ja laittaa meidät johonkin tiettyyn kastiin. Mutta tee mitä teet ja sano mitä sanot, meitä se ei haittaa.
Luepa tuo kirjoittamani viesti "väärin taas" niin viisastut hiukan enemmän tilanteesta.
Lue viestini tarkennusta, niin ymmärrät ehkä enemmän. Vastaus kysymykseesi, en ole pieneltä paikkakunnalta, enkä amis, ylipainoinen kyllä ( tiedot löytyvät profiilista), mutta entä sitten? Onko tällä kaikella sinulle jotain merkitystä, kun et edes tunne minua?
Siis, sanot olleesi puoli vuotta naimisissa. Miehesi saapui maahan hein-elokuun vaihteessa. Vaikka miten lasken, en saa aikaiseksi yhtälöä jonka mukaan olisit asunut miehesi kanssa "huomattavasti kauemmin" kuin puoli vuotta ennen naimisiin menoa.
Kirjoitin, että olemme olleet naimisissa n. puoli vuotta eli 5 kk. Mieheni tuli mainitsemanani ajankohtana Suomeen ja asuimme yhdessä yli 3 kuukautta vanhempieni alivuokralaisina ennen naimisiinmenoamme. Nyt olemme siis asuneet yhdessä liki 9 kuukautta. Siinä ajassa oppii tuntemaan toisensa mielestäni aika hyvin.
Saattaa olla, että menimme hyvin nopeasti naimisiin, mutta meidän tilannettamme ei silti voi mielestäni mitenkään verrata viikon lomaromasseihin ja pika-avioitumiseen. En ehkä olisi mennyt niin nopeasti naimisiin suomalaisen miehen kanssa, mutta ei sitäkään voi tietää. Olen hyvin spontaani ihminen, ja tiedän mitä haluan. Olin ja olen edelleen hyvin rakastunut mieheeni ja hän minuun, ja tiedämme molemmat että teimme oikein. Jos muut eivät sitä ymmärrä, niin se on heidän ongelmansa, ei meidän. Tämä on kuitenkin meidän elämämme, ja me päätämme miten me haluamme sen elää.
:-)
I rest my case. Lepakoita kellotapulissa, ihmettelen mikseivät vanhempasi estäneet sinua.
Tosiasia nyt vaan kuitenkin on se, että miehesi tulee saamaan maasta fudut. Valitan.
Jos niin sanot. Hyvää jatkoa sinulle!
Joskus ei niin käy,itse olen onnellisesti naimisissa,ja odotan esikoistamme,Mieheni tuli suomeen opiskelemaan ja tapasimme ensimmäisen kerran chatissä,tutustuimme ja menimme piakkoin naimisiin.mitään risti kuulusteluja ei ollut,ota hyvä opettaja asioista selvää ennekuin lauot noita päätelmiäsi,kun lukee näitä palstoja niin tuntuu että täällä pyörii,onnettomat yksineläjät tai rasistit,ne jotka osaavat asiallisesti kirjoittaa toivotan ihanaa kesää,ja sinulle opettaja mene kouluun opiskelemaan.ja ehkä hyvässä lykyssä sinustakin tulee inhimillinen ihminen
Älä välitä Mariouma. Näitten ihmisten käsityksen mukaan toisen ihmisen tuntemaan oppiminen tapahtuu (vain)ennen avioliittoa ja kiinnostus toiseen sammuu papin aamenen. Sinulle, minulle ja monelle muulle kumppaniin tutustuminen on elinikäinen projekti. Monet solmivat avioliiton, kun suhdetta ei voi enää muulla keinolla pelastaa - ja silloin se onkin jo liian myöhäistä ja ero tulee hyvinkin pian.Toiset taas avioituvat rakkauden ensihuumassa ja elävät onnellisina hyvinkin kauan.... Mutta mitä näistä; avioliitto on kuitenkin kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti ;)
Oletko ajatellut, että suomessa pitkälti vielä 1960-luvulla pariskunta muutti yhteen vasta avioiduttuaan; minkäänlaista susiparina elämistä kun ei katsottu hyvällä. Toisin sanoen mitään avioliittoa edeltävää yhdessä asumista ei ollut. Tuo avoliitto, mikä nykyään on kovasti suosiossa on siis aika uusi trendi. Kuitenkin nuo em. liitot ovat useimmiten kestäneet näihin päiviin saakka, kun taas tänä "avoliittoaikakautena" lähes joka toinen liitto päättyy eroon. Joten eipä tunnu tuo pitkä avoliittokaan mitään takaavan.
Ja jos joku nyt haluaa kehiin taas jotain tilastoja, niin olkaa hyvät: kirjastot ja netti ovat tietoa pullollaan!
Sinulta jäi eräs olennainen asia mainitsematta, eli onko sinun chatti-aviomihelläsi jo pysyvä oleskelulupa?
"Saattaa olla, että menimme hyvin nopeasti naimisiin, mutta meidän tilannettamme ei silti voi mielestäni mitenkään verrata viikon lomaromasseihin ja pika-avioitumiseen."
Mikä tuo on, jos ei pika-avioituminen? Onko sulla ihan kaikki palaset kohdallaan?
ÖÖÖÖÖÖ? ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ? ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖH!!! Noin puhuu sivistynyt Suomalainen mies :)
Joo. Sivistynyt suomalainen nainen sen sijaan kirjoittaa sanan "suomalainen" väärin.
"ÖÖÖÖÖÖ? ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ? ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖH!!!"
Oliko oma versiosi mielestäsi kovinkin sivistynyt? "Suomalainen" muuten kirjoitetaan "suomalainen".
No ihan linjassa olen (palstan "tasoon" nähden) ja aion pysyäkin. Katsos - ei helmiä sioille ;)
Älä siitä huolta kanna. Keskity vain siihen, että opit kirjoittamaan alkeellisia virkkeitä oikein. Muista myös isojen alkukirjainten oikea käyttö sekä pilkutus. Ja sano sille Ahmedille, että hakee töitä.
Joo. Ei sulta enempää olisi voinut vaatiakaan.
Ei niin :)
on pysyvä oleskelulupa,ja on töissä ja maksaa veroja,ja uinumaan mennään kun vauveli rauhottuu masuss nukkuu=))
Minulla on kaikki palaset ihan kohdallaan, kiitos kysymästä. Ja edelleen totean, että meidän avioitumistamme ei voi verrata viikon lomaromasseihin. Eli, että esim. tutustutaan jossain etelän maassa viikon ajan, sitten tullaan Suomeen ja paukataan parin viikon sisällä naimisiin. Myönnä nyt itsekin, että näitä tapauksia ei voi edes verrata toisiinsa. Vai onko sinusta 2 viikkoa ja 7 kuukautta sama asia? Hyvä, ei minustakaan. :-)
Kiitoksia mukavasta ja kannustavasta viestistäsi. Hyvää jatkoa sinulle :-)
valtioiden lait(niin hyvässä kuin pahassa) nyt ovat sellaiset, että jos on rakastunut ulkomaalaiseen ei-eu-kansalaiseen ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin mennä ensin naimisiin ja sitten oppia tuntemaan. Mitä sitten sillä aina tarkoitetaankaan sillä toisen tuntemisella, yleensähän siihen menee koko elämä? Kertoisitko mikä moraalinen ero on ns. avoerolla ja avioerolla mielestäsi? Mikset ihmettele, vai ihmetteletko suomalaisten tapaa mennä ensin avolittoon, jotta oppii tuntemaan, ennen kuin uskaltaudutaan naimisiin? Sehän on sama asia loppujen lopuksi, ero kuin ero, jos ei sovitaakaan yhteen.
Marioumalla ei ollut vaihtoehtoja, ja hän halusi ottaa onnestaan kiinni, ja siihen nyt sisältyy tämmöinen riski (teidän mielestänne) että hän on tutustunut liian vähän aikaa! Mielestäni hän olisi ollut monin verroin typerämpi, jos olisi päästänyt onnensa ohitseen, vain sen takia, että ei voi oppia tuntemaan säädyllisen kauan ja syvästi. Voisitko ihan oikeasti vastata, ja voivat muutkin, jotka ovat samaa ihmetelleet, vastakaa nyt ihmeessä. Vilpittömästi sanon, että en ymmärrä.
Minäkin menin kerran naimisiin, kun se oli ainoa vaihtoehto oppia tuntemaan ihana mies. Myöhemmin valinta osottautui vääräksi, ja ne haavat piti nuolla ja kaivosta nousta, mutta se kuuluu elämään. Ja tarkennus lapsia ei synnytetty eikä sossua luukutettu, joten tappiota tuli vain henkilökohtaisilla tasoilla.
Kiitos rohkaisevasta viestistäsi, sitä oli mukava lukea. Ikävä kuulla, että sait pettyä, mutta hyvä, että jaksat silti ajatella positiivisesti. Toivottavasti löydät ihanan ihmisen, jota rakastaa. Hyvää jatkoa :-)
Puolustelet Marian ratkaisua sen takia kun itsekin olet aikoinaan mennyt pika-avioliittoon? Toiset oppivat virheistään, toiset eivät...
Mikä ihmeen 7 kuukautta? Asuitteko 7 kk yhdessä ennen naimisiinmenoa?
Taitaa minunkin ikäisen 35-vuotiaan arvomaailmassa
varmaan olla pahasti vialla,kun menin Algeriasta
syntyisin olevan miehen kanssa avioliittoon????
Olen ehjästä perheestä,kun vanhempani ovat vielä
yhdessä ennen minun syntymääni solmitussa avios.
Menin avioliittoon 5 kuukauden seurustelun alkami-sen jälkeen,koska avoliitto on uskonnollisen
vakaumukseni takia syntiä.Uvi:n virkailija ymmärsi
tämän,kun minulla on kirjallinen todistus erään
vapaiden suuntien seurakunnan jäsenyydestä 11v sit
alkaneesta.
Mä kysyin mikä moraalinen ero on avoerolla ja avioerolla. Eli jos rakkauteni olisi ollut suomalainen, olisin varmaan muuttanut avoliittoon ja kas ottanut avoeron. Mutta, koska hän oli ulkomaalainen, menin naimisiin ja otin avioeron. Kerro miksi olen tyhmempi. Yhden i-kirjaimen verran. Jos et vastaa, tulkitsen sen siten, että vain hölötät lämpimiksesi täällä.
7 kuukautta (ei 2 viikkoa) tutustumisemme jälkeen menimme naimisiin. Sinä aikana puhuimme tuhansia ja tuhansia tunteja keskenämme toisiimme tutustuen. Puhuimme tärkeistä asioista, ja todella opimme tuntemaan toisemme. Me arvostamme samoja asioita, kuten esimerkiksi lähimmäisenrakkautta, jota näillä palstoilla monilta tuntuu puuttuvan.
Voisin jatkaa pitkään ja kuvailla suhdettamme, mutta mitä se hyödyttää? Jos sinulla ja monilla muilla on sama asenne meitä ja muita mokupareja kohtaan, niin tuskin me voimmme mitään sanoa, joka teidän mielenne muuttaa. Mutta en olekaan näillä palstoilla hakemassa kenenkään hyväksyntää, kunhan vain haluan keskustella elämästä, ihmissuhteista, monikulttuurisuudesta ja muista asioista, jotka ovat minulle läheisiä.
:-)
"Olen ehjästä perheestä,kun vanhempani ovat vielä
yhdessä ennen minun syntymääni solmitussa avios."
Voithan olla jo läski tai yksinkertainen seinäruusukin.
"Menin avioliittoon 5 kuukauden seurustelun alkami-sen jälkeen,koska avoliitto on uskonnollisen vakaumukseni takia syntiä."
Siis miehesi uskonnon.
Tiesithän, että mokuliittojen naisten koulutustaso on alhaisinta juuri algerialaisten, turkkilaisten, tunisialaisten ja marokkolaisten vaimoilla.
Olen valitettavasti vain ammattikoulussa aineenope
eli koulutustasoni on aika matala.Ei kaikki voi
valmistua insinööriksi Nokialle,valitettavasti.
Eli miten koulutustaso on verrattavissa nyt
aviopuolison kotimaahan?
Suomessakin on vielä olemassa omia uskonnollisia
liikkeitä,joissa ei hyväksytä avoliittoja esim.
vanhoollislestadiolaiset,Jehovan todistajat jne.
Suomessa 60-luvulla avoliitto oli vielä suuri
synti,mutta kirkon löysä suhtaututuminen asiaan
on yleistänyt avoliiton.
Suomalainen läski ja yksikertainen mies hakee puolisonsa Thaimaasta.Kun suomalainen nainen ei jaksa katsoo väkivaltaista ja juopottelevaa ukkoo.
Thai-nainen on helpompi alistaa,kun suomalainen
oman arvonsa tunteva nainen.
Etkä tuohon ikään mennessä ole oppinut kirjoittamaan selkeämpää ja loogisempaa tekstiä? Ja nyt en tarkoita pilkkuja. Parturi-kampaamokoulussa ei varmaankaan opetettu?
Parturi-kampaamokoulu mikä se on?Tarkoitatkos
ammattikoulua vai yksityisiä oppilaitoksia?
Suomalainen koulutus tutkimusten mukaan on hyvää
tilastojen mukaan.Kirjotuksessani olisi ainesta
koulutusta käsittelevälle keskustelupalstalle.
Se ei liity mitenkään monikultturisiin perheisiin.
Mitäs, jos opettelisit kirjoittamaan?
Onko tuo joku satumaa vai mikä?
Muuta miehesi kanssa Algeriaan, jos hän ei saa oleskelulupaa. Helppo ratkaisu.
Älä välitä noitten muka tietävien jorinoista.
Nykyään Uville riittää et on naimisis.
Oma mieheni kyllä pari vuotta sitten karkotettiin pari päivä sen jälkeen ku oltiin menty naimisiin.
4 kuukautta ja takas Suomessa.
Samalla oli tilaisuus itsellä vierailla mieheni kotimaassa tutustuen hänen perheeseensä.
Vaikka meillä taustalla olikin jotain, niin oleskelulupa tuli.Nyt pysyvä oleskelulupa vireillä.
Kiitos kivasta viestistäsi. Onnea teille ja hyvää jatkoa :-)
Olen kanssasi samaa mieltä, vaikka kohta saatkin koko joukon kiihkeitä "ihailijoita" kimppuusi.
Suurin syy tähän kaikkeen loanheittoon on syvä epäluulo rakkauden aitoutta kohtaan. Sitä lisää, aivan kuten sinäkin oivalsit, lomaromanssi-liitot, ikä-, kulttuuri-, koulutus- ja varallisuuuserot.
Huvittavaa, että monet eivät ymmärrä pakolaisten ja perheenyhdistämisen tai työpaikan takia maahantulleiden eroa. Kaikki niputetaan samaan rikollisten ja sosiaalipummejen ryhmään. En kiellä ko. ryhmien olemassaoloa, mutta on silkkaa tyhmyyttä yleistää tässä asiassa.
Ps. Esiinnostamistasi ulkonäköasiasta tuli vielä mieleen: Väliäkös tuolla, mutta kyllähän ulkoistenkin seikkojen jyrkällä vastakkaisuudella on epäilyjä herättä vaikutus ulkopuolisiin.
Tapasitteko tälläisellä www.ii2.org. chattipalstalla?
Tapasimme talkcityn chatissa.
Suomalaisen miehen ja esim. japsinaisen lapsissa on ainesta esim. tietokoneinsinööreiksi. Sen sijaan pelkään pahaa Naisten ja kolmannen maailman miesten lapsista on lähinnä sutenööreiksi. Kotona näkevät siestailun mallin, eivätkä koskaan saa rehellistä työtä.
Suomalaisten naisten ja tänne raahattujen tummien ulkomaalaisten lapsista on vaarassa muodostua maahamme uusi alaluokka.
Sinä, jos kukaan taidat olla nähdyn siestailun mallin, joten olisin ihan hiljaa. Ja opettelisin käytöstapoja, muitakin kuin niitä itseäsi miellyttäviä.
ei ole väliä kun ollaan kyynisiä
"Tienaako" miehesi 1200 euroa kuussa nettona erilaisia avustuksia?
Mieheni ei saa mitään avustuksia täällä, kun hänellä ei ole oleskelulupaa. Enkä tiedä minkä verran sittenkään saisi, jos hänellä olisi lupa. Töitä hän tälläkin hetkellä etsii, pitää nyt vain toivoa, että jotain ilmaantuu. Sillä voisi sitten sen oleskeluluvan saada.
Tulee olemaan voitto oikeudelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle, kun Marioudon limainen arabilemmikki potkitaan pois maasta. :-D
Lemmikki tarkoittaa eläintä eli kirjoitahan
asiasta oikealle palstalle.Se on sinulle voitto,
kun ymmärrät lemmikki tarkoittaa.
Onnea sinulle Suomen kielen oppitunneille!
"Onnea sinulle Suomen kielen oppitunneille!"
:-D Tahaton huumori on sitä parasta lajia!
Minulle on ihan sama mitä sinä ajattelet. Potkitaan tai ei potkita ulos maasta, niin se on meidän asiamme ja elämämme. Ja pakko vielä muistuttaa, että mieheni ei ole arabi vaan berberi, joka on täysin eri asia, usko pois. :-)
meillä kaupungissa berberiksi kutsutaan vaatekappaletta, joita käytettiin joskus 30v sitten.
Berberi, tai vielä tarkemmin kabyyli. En sitten tiedä tuollaista berberi-vaatetta, mutta mikäs siinä, jos sellaisia on ollut niin ihan miten vain.
"Berberi on päiväaktiivinen lisko, joka on yleensä aktiivinen muutaman tunnin päivässä. Tämä on toki erittäin yksilö- ja vuodenaikakohtaista. Toinen lisko on kovin vilkas aina ja toinen on rauhallisempi ja liikkuu vain vähän. Toinen on aktiivisimmillaan aamulla, toinen tykkää koluta terraariotaan illalla. Parhaiten opit tuntemaan berberisi seuraamalla sen käyttäytymistä kuukaudesta toiseen ja vaikkapa merkitsemällä ylös, miten aktiivinen se kunakin päivänä on ollut. Näin opit tuntemaan oman liskosi rytmin ja tiedät heti, kun kaikki ei ole kohdallaan. Liskon käyttäytymistä tarkkailemalla pystyy myös ennustamaan päivän tarkkuudella esimerkiksi milloin se aikoo luoda nahkansa. Liskon käyttäytymisen seuraaminen onkin kaikkein aikaa vievintä, mutta myös hauskinta liskon hoidossa."
http://www.helsinki.fi/~tuomola/b_kayttaytyminen.html
Minkä kokoisessa terraariossa pidät liskoasi?
Minkähänlaisessa lasipullossa sinä pidät aivojasi??
sivu 22
"...Alger sai monien muiden Pohjois-Afrikan kaupunkien tavoin alkunsa roomalaisena siirtokuntana. Algerian alkuperäisasukkailla berbereillä oli kuitenkin pitkälle kehittynyt kulttuuri jo ennen kuin roomalaiset tekivät alueesta Rooman maakunnan vuonna 46 eKr."
siinä sinulle liskoa... Tässä tapauksessa ei ollut liskoeläin kyseessä. Tarkoitus oli vain aukoapäätä?
Berberit=kabylit ovat Algerian alkuperäisväestö.
Arabit ovat tulleet heidän jälkeensä.He ovat vain
tuoneet lähinnä vain pahaa tullessaan.Kabyleita
on joutunut lähtemään hakemaan turvapaikkaa,koska
heidän ihmisoikeuksia arabit loukkaavat.
Tästä esimerkkinä on kuuluisan laulaja Matoub
Lounesin murhaaminen,hänen arvostellessaan
lauluissaan arabeja.
Kiitoksia sinulle, kun selvensit tätä asiaa puolestani. Ja vielä Matoubista, hän on mieheni suosikkilaulaja, ja oli tosiaan kauhea tapaus se hänen murhansa. Mieheni ei ajattele mitenkään lämpimästi arabeista juuri heidän alentavan käyttäytymisensä takia, joten siinä suhteessa hänellä on jotain yhteistä näiden arabeja inhoamien suomalaisten kanssa.
...rakkaus voittaa kaiken. :)
/aye
Olet erittäin ruma nainen. Kyllä, olet tyypillinen ruma ja lihava suomalainen. En usko että Algerialainen uros rakastaa sinua tosiaan. Olet aito tuulipukunorsu!
Oн хочет от тебя лишь олескелулупу, дура ты дура уродливая. :D
С приветом kaunis venäläinen nainen!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000430&posting=22000000008160101
Jos olen mielestäsi ruma, niin mikäs siinä, se on sinun mielipiteesi. Lihava olen kyllä, mutta entä sitten? Mitä tulee tuulipukuun, niin en ole koskaan käyttänyt sitä, eikä ainakaan lähivuosina ole tarkoituskaan.
Mieheni rakastaa minua, uskoit sen tai et. Hänelle olen kaunis ja olen kuullut monelta ihan suomalaismieheltä, että minulla on nätit kasvot. Omasta mielestäni en ole sen enempää ruma kuin kaunis, vaan tavallisen ja ihan ookoon näköinen. Ja jos luit tekstini kunnolla läpi, niin siinä sanoin, että ulkonäkö ei todellakaan ole se tärkein asia. Tulee mieleen sanonnat: "Kauneus on katsojan silmissä" tai "Kauneus on katoavaista". Ehkä kliseitä, mutta tosia.
Ikävää, että sinulle ulkoinen olemus on se, joka ratkaisee. Ehkä sellainen elämä riittää sinulle, itse tahdon elämältä muutakin. Toivottavasti löydät sen, mitä haluat.
On hienoa,kun jaksat vastailla ystävällisesti
palstan kirjoituksiin.Olen kohdannut saman ilkeän
rasistisen naljailun kuin säkin,kun menin avioon
maahanmuuttajan kanssa.Toivon sinulle voimia!
...ja teidän miehenne ovat todennäköisesti juuri sitä porukkaa, mikä vonkaa pillua alaikäisiltä Asematunnelissa...
Kiitoksia kannustuksesta. Onnea teille tulevaan!
Teilläpäs on pieni maailma.Suomessa on muitakin
kaupunkeja kuin Helsinki,jossa asuu mamuja.
Mieheni on yliopistolla tutkijana,eikä hänellä ole
todellakaan aikaa tuollaiseen väittämääsi touhuun.
Hän hankkii toimeentulon perheelle,kun minä olen
hoitovapaalla.