Onko silloin elämä helpompaa?
Jos päättää pysyä sinkkuna
Anonyymi
4988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kyse lienee siitä mitä itse haluaa. Jos päättää elää niin mutta oma psyyke ei halua sitä niin silloin se on rankka tie. En usko että sitä pystyy päättämään haluaako olla sinkku vai ei. Se on monien tekijöiden aikaansaama summa. Aiemmat negatiiviset kokemukset parisuhteesta voivat tietysti ruokkia kaipuuta sinkkuuteen. Olen ikisinkku mutta tämä statukseni on alkanut jo kyllästyttämään itseäni. Muutosta tilanteeseen ei ole kuitenkaan nähtävissä.
No ei ole ainakaan murhetta muista, kun itsestään. Parisuhteessa väkisin ja luonnollisestikin toisen murheet on molempien murheita. Tai en minä ainakaan osaa vaan rallatella, jos toisella on jostain syystä kurjaa.
Minä olen tainut päättää pysyä sinkkuna. Ei ole murhetta kuin itsestään ja lähinnä Faijasta. Sinkkuna voi elää vapaammin, kun toiset eivät rajoita elämää. Sinkun vapaus on minusta ihana asia! :)
Hyvää yötä! :)
Yym, joo. Vapaus on yksi etu, jos varattuna sitten kokee olevansa kovin kahlittu. Itse en varsinaisesti koe parisuhdetta taakaksi tai vapauden kahleeksi, kun parhaimmillaan olo on vapaa parisuhteessakin. Kun yhteiselo toimii, ei se tunnu vankilalta.
Öitä. :)
Niin ja silloin kun suhde ei oikein toimi, se alkaa tuntua vankilalta tai kahleelta.
Mä voisin tappaa itteni.
Miksi sinusta tuntuu tuolta?
Jos tarkoitat itseni tappamista niin eipä ole murheita sinkkuudesta.
Sydän aina hypähtää, kun kuulen tai luen jonkun puhuvan itsensä tappamisesta. Toivon, ettet tosissasi suunnittele mitään tuollaista.
Samoin, tuntuu tosi pahalta
Entä naisista, jotka ovat kiinnostuneita minusta? Tai heistäkin, jotka eivät ole?
En tietenkään. Sitä paitsi en ole ikuisesti sinkku.
Kenestä tahansa tuntuu pahalta, jos joku kertoo itsemurhaan liittyvistä ajatuksista. En tiedä oikein, mitä haet tuolla kysymyksellä, että tuntuuko naisista pahalta. Haluatko saada naiset tuntemaan ikäviä tunteita?
En vaan haluan jonkun saada kiinnostumaan itsestäni.
Hienoa, jollet tuollaisia mieti tosissasi. Aihe on vakava, joten sillä ei kannata leikkiä.
Itsemurhasta puhuminen ei ole oikea tapa herättää naisten kiinnostus. Keskity mieluummin tuomaan esiin hyviä puolia itsessäsi.
Hyvän puolison kanssa elämä on helpompaa ja antoisampaa. Huonon puolison kanssa elämä on raskasta.
Parin etsiminen on energiaa syövä vaihe. Tunteiden vuoristorataa, innostusta, odotusta, pettymyksiä, turhautumista ja aikaavievää. Kun sitten kolahtaa, rakkaustsunami vie mennessään ja aalloilla pitää oppia surffaamaan. Ja pitää oppia nousemaan ylös kun kaatuu, uudestaan ja uudestaan. Silti kun aallon päälle pääsee ja herkkä tasapaino säilyy, se on sen arvoista, Silti olen rehellinen siinä, että mietin kuinka paljon haluan tällä hetkellä pistää energiaa treffailuun. Lähtisin toki siihen, jos kokisin miehen olevan minulle oikea, mutta ihan kenen vaan kanssa en treffailemaan lähtisi vain treffailun ilosta,
Keväällä mietin, että ehkä aloitan kevyesti suhteilla kesällä. En aloittanut. Sitten siirsin sen syksyyn ja sinkkubileisiin. Nyt jo ajattelen, etten jaksa innostua sinkkubileistä ollenkaan. Ehkä pikkujouluaikaan, tai sitten ensi kesänä. 😂
Tuo viimeinen kappale on kuin omasta suustani 😂 Tökin aina hissukseen asiaa eteenpäin enkä oikein edes tiedä miksi. Ehkä sitä on jollain tavalla tullut niin mukavuudenhaluiseksi, ettei vaan saa aikaiseksi lähteä siihen "rumbaan" 🤔
Toisaalta, mikä kiire valmiissa maailmassa on?Kun elämä on suht.koht. mallillaan, työ, ystävät, suku, lapset ja harrastukset täyttää elämän helposti. Jos tuntuu, ettei vielä jaksa motivoitua siihen ”rumbaan”, ehkä sitten vaan ei ole sen aika.
Toisaalta tiedän myös, että sen oikean kanssa ”rumba” ei tunnu rumbalta, vaan täyttymykseltä. Eikä kaksi toiseensa haluavaa edes saa isompaa tunnehärdelliä aikaan, vaan olo hyvin pian turvallinen. Siis sekin voi olla vaihtoehto, että luopuu väkisin etsimisestä (tai sen ajattelemisesta, en ole yrittänyt edes vielä) ja antaa asioiden tapahtua omalla painollaan meni siihen sitten 1 tai 10 vuotta.
Sen oikean voi löytää vaikka palvelutalossa tenaladyna. Aamupuuron yli katseet kohtaa ja.... :D
Tuut sie auttaa mulle vessan oven auki, ku en millää pääse rollan kanssa siit kapeest välistä. :)
Rakkaus on ihana asia. Hyvät yöt. :)
Noinhan sen pitäisi antaa mennä, omalla painolla sitten kun sen aika on. Pakottamalla itseään ja kiirehtimällä ei saa kuin pahaa aikaiseksi. Itselläkin hyvin samankaltainen tilanne, että elämä on kaikin puolin ihan mallillaan, mutta nyt alkaa olemaan hiljalleen sellainen tunne, että tilaa alkaa olla sydämessä sille jollekulle erityiselle.
Ihana kommentti, liikuttava ja hauska samaan aikaan 😅 Sä olisit niin loistavaa illanviettoseuraa 😊
Minä voisin tanssia slow foxia sen oikean hanipupulin kanssa, rumba on liian nopeatempoista ☺️
Huomenta ja kiitos. :)
Elävän elämän huumorillista romantiikkaa. :)
Itselläni "ongelma" on se, että kun en mä ole koskaan elämässäni ollut ns. haku päällä. Koko ajatus on täysin vieras. Parisuhteeni ovat vain alkaneet, kun sopivat ihmiset ovat sattumalta kohdanneet. En mä osaa lähteä aktiivisesti etsimään. Se ei sovi mun luonteelleni lainkaan.
Hah hah! Minun on pakko jättää rumba ja tango väliin, koska taidot ei riitä, tai sitten pitäisi käydä pari tanssikoulua ensin. 🤣 Olen viimeksi tanssinut perinteisiä tansseja ~25v sitten häissä vieraana, joten myös slow fox vaatisi kyllä sekin pienen kertauksen tai hyvin vievän vahvan ja kärsivällisen miehen. Onneksi parisuhdetaidot ei ole ihan yhtä jäässä. 😉
Olet oikeassa, rumbassa on, tässä iässä ja hetkisen työn lisäksi, liikaa jännittäviä monimutkaisia kuvioita ja sensuelellejä puolidaramaattisia käännöksiä. 😊
Sinänsä ehkä voisi olla armollista sanoa itsellesi, ettei ole mikään pakko lähteä jotain hakemaan, jos se ei tunnu omaan elämään sopivalle.
Elämässä on hyvä olla toivoa ja haaveita! Ja vaikka nyt tuntuu ettei palvelutalossa ole elämää, seuraelämän villeys voi vielä yllättää.😆
On niissä päivätanssejakin. Yllättävän virkeetä väkeä ne omatoimiset vanhukset. Monet käy lenkkeilemässä ja kaupoilla taksikyydillä jne. :)
Niin no en mä ole ikinä sanonut itselleni, että pitäisi. En ole koskaan ajatellutkaan niin. Lähinnähän tällaisilla palstoilla jne. jatkuvasti tuputetaan, että pitäisi hakea. Itse en edes usko sellaisen hakemisen oikeasti toimivan. Jos ihminen hakemalla hakee, niin tuskin silloin intuitio ja aistit ovat täysillä auko, vaan helposti menee sen tietyn hakemisen ja jopa "epätoivon" voimalla.
On ja ei. Sinkkuna voi huoletta elää omien aikataulujensa ja mieltymystensä mukaan. Sinkkuna ei ole riskiä, että joku repii sydämesi riekaleiksi. Sinkkuna voi itse päättää, koska pesee tiskit ja viikkaa pyykit narulta kaappiin. Sinkkuna saa itse päättää rahankäytöstä eikä kukaan napise, miten käyttää rahaa turhuuksiin. Sinkkuna saa viettää enemmän aikaa yksin autossa ja laulaa korkealta ja kovaa sielunsa kyllyydestä. Sinkkuna voi itse päättää minne menee lomalle ja saa vallata yksin King size sängyn.
Mutta sitten taas, jos sattuu olemaan onnekas ja löytämään sen oman puoliskonsa rinnalleen, mikään edellä mainitsemistani asioista ei ole ongelma. Rakkaus tuo elämään sellaista valoa ja lämpöä, jota ei voi millään muulla korvata. Ja se pyykinviikkauskin on yhdessä kivempaa 😊
Nimim. huonosti viikatut lakanat kaapissa
Ei oo. Toinen kaveriks. Suositus.
Mukava se on olla kainalossa ja katsella toisen hamsterin poskia :)
On siihen asti, kunnes ihastuu/rakastuu. Sen jälkeen et pääse enää sinkkumoodiin takaisin.
No joo, on se omalla tavallaan helpompaa a huolettomampaa. Se on oman aikansa mukavaa ja kaiken sellaisen kokemista mitä ei parisuhteessa tekisi. Jo pelkästään moraalisistakaan syistä, jos se omatunto on. Ei ole perhevelvotteita, parisuhdevelvotteita eikä tilivelvollisuutta, ei oikeammastaan yhtikäs mitään kellekkään, jos ei itse aivan välttämättä halua (ei kannata kun ei ole pakko). Luulen et riippuu myös ihmistyypistä ja luonteestakin. Yksilöllistäkin siis. Monet ei kestä sinkkuutta ollenkaan. Ei edes lyhyttä.
Jos pitää vapaudesta niin on hauskempaa.
Ja varsinkin jos helposti saattaa kyllästyä samoihin naisiin, voi aina tutustua helposti uusiiin.
Jokaisen nurkankin tyakana vaanivat itseäsi nuoret naimattomat naisety, odotytavat milloin pääsee salaa hyökkäämään kimppuun.
Keskustelut 24Cif syöttö,kaikille , Alavieska tanssien aihe Muuraslärvi Jaana, osasivat vetää oikeasta narusta olla mukana vaatimassa murhatutkimuksia pankit, ym. Tilit.
Aikuisopisto puoli,mies ei halua seksiä lajittelu Paula Kähtävä Jaana Pajarinen kiittää .
Ikisinkkuna olen todennut ainakin omalla kohdalla olevan helpompaa. Kun olen muutenkin introvertti ja erakkoluonne.
Ainut huono puoli on siinä, jos lähistöllä ei asu ketään tuttua. Sairaustapauksissa hankala saada apua ja pitää joitain asioita noutaa itse. Esim. apteekista lääkkeet.
Onneksi löytyy kauppojen kotiinkuljetus.
Käsi/jalka poikki, on kuitenkin hankalampi kodin kunnossapidossa.
Onha elämä monella tavoin helpompaa, jos ei tarvitse ajatella kuin itseään, eikä tarvitse koskaan tehdä kompromisseja.
Lemmikkikaupan pojaeli Pet Shop boys, its a sin: https://www.youtube.com/watch?v=dRHetRTOD1Q
Tuo kappale kun ajelin autolla DOHC 2 litrainen pensa dasuni kovaa, strosa tuo juttu heh.
Introduction to G.T. Hell, jos ovessakin lukee nimi että tervetuoloa Helvetiiin :D
meidän juttuja beethoven mukaelmakin :D
Mutta nää on nykyään jo aika vanhoja.
Onhan se helpompaa. Mutta tässä viiden kympin nurkilla, vaan alkaa ihmetteleen, että mitä järkee tässä on. Kun ei oo lapsia, niin mikään ei silleen jatku. Toisaalta on liian vanha perustaan perhettä ja toisaalta taa työt estää keskittymästä mihinkään luovaan toimintaan. Kun sen jäljen voi jättää joko tekemällä lapsia tai sitten esim. Taiteella. Mutta nyt on aika jumi tilanne tän kanssa.
Mutta onko tarpeen jättää mitään jälkeä? Maailmanhistoria on täynnä ihmisiä joista ei jäänyt geenejä eikä heidän olemassa olostaan kukaan tiedä nykyään mitään. Silti elivät hyvän elämän.
-keinovaginamies-
On tosi helppoa elämä sinkkuna. Seksiä saa maksullisilta naisilta eikä ne jää roikkumaan. Muuten itse saa tehdä ja päättää kuten itse haluaa eikä kukaan ole arvostelemassa. Voi lähtee lomalle minne vaan eikä ole kumppania sanomassa etten halua kreikkaan.
hyvä jooo pääsin sairaaloista ja hammasjutusta olen istumassa tässä penkillä tuletko hakemaan :D
Toisille on ja toisille ei. Asenne ratkaisee ja luonne. Kuinka pärjäät/ viihdyt omillasi. Kohtaatko minkälaisia ihmisiä, antaako ne enemmän henkisiä voima varoja vai ottaako niitä pois? Monet asiat vaikuttaa kokonaisuuteen, onko helpompaa vain vaikeampaa (hyväksikäyttö- tunne). Oma hyvä tilanne synnyttää mahdollisuuden antamisen iloon.
Ihmiset käsittelee omia asioitaan niin eri tavoin. Itsekritiikkiä on hyvä omata, se helpottaa sinkkuna oloa. Oikeudenmukainen ja reilu peli on aina hyvä lähtökohta kaikkeen. Maalaisjärjen käyttö ja myönteinen suhtautuminen tulevaan helpottaa tulevaa. Tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Periaatteita hyvä olla (hyviä).
Jos laittautuu malliin niin niin, niin https://www.iltalehti.fi/streetstyle/a/a3ac29ee-da29-4793-9915-02b93385c741