Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Minkä taakse jätin

    Nyt on aika katsoa rehellisesti mennyttä. Olen ollut 2 kertaa vakavassa liitossa. Toisessa 11 vuotta ja toisessa 10 vuotta. Ensimäinen ero tuli oman huonon omantunnon vuoksi. Petin kerran miestäni, en uskaltanut tunnustaa, mutta en kyennyt enään jatkamaan liittoa.. Kärsimme kaikki erosta, erityisesti mies, joka ei tiennyt mistä oli kysymys. Toinen mieheni antoi kaiken takaisin oikein moninkerroin. Alkoholin liikakäyttöä, vieraita naisia koko suhteen ajan ja vielä lisäksi peliriipuvuus. Jotenkin on tullut sellainen olo, kuin olisin rankaissut itseäni. Kummastakin suhteesta on yksi lapsi ja välit kumpaankin isään ovat ok. Lapsia saavat tavata kumpainenkin kykyjensä ja halujensa mukaan. Olenko oppinut jotain? Kyllä. Löytyykö kohtalotovereita?
    41923
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Lapsia niille isille.. Kun kerran tollanen torspo olet ?

    Äänestä

    • Yhteisestä päätöksestä kummassakin tapauksessa sovittiin, että lapset jäävät minulle. He voivat hyvin ja välit isiin ovat hyvät. Minulla ei ole sitä harhaluuloa, että isät eivät selviä lasten huoltajuudesta. Toisessa tapauksessa isä ei kyllä tällähetkellä pystyisi huolehtimaan lapsesta. Oma elämä on niin sekaisin.

      Äänestä

    Olisi luullut että sinussa olisi ollut sen verran naista että olisit sanonut sille miehelle syyn miksi jätit hänet, Luulen että entinen miehesi on etsinyt vikaa itsestään ja pitää itseään syyllisenä. Olisit antanut hänelle synnin päästön ja kertonut totuuden, et siihen kyennyt vaan ehkä päätit vielä alitajuisesti kostaa miehellesi sen eron tuskan, että oma tuskasi olisi lievempi.
    Taidat olla SS nainen

    Äänestä

    • Olisi tosiaan luullut, että olisi ollut. Olenkin asiassa hyvin pettynyt itseeni.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Sen edestä löysin moninkert... kirjoitti:

    Nyt on aika katsoa rehellisesti mennyttä. Olen ollut 2 kertaa vakavassa liitossa. Toisessa 11 vuotta ja toisessa 10 vuotta. Ensimäinen ero tuli oman huonon omantunnon vuoksi. Petin kerran miestäni, en uskaltanut tunnustaa, mutta en kyennyt enään jatkamaan liittoa.. Kärsimme kaikki erosta, erityisesti mies, joka ei tiennyt mistä oli kysymys. Toinen mieheni antoi kaiken takaisin oikein moninkerroin. Alkoholin liikakäyttöä, vieraita naisia koko suhteen ajan ja vielä lisäksi peliriipuvuus. Jotenkin on tullut sellainen olo, kuin olisin rankaissut itseäni. Kummastakin suhteesta on yksi lapsi ja välit kumpaankin isään ovat ok. Lapsia saavat tavata kumpainenkin kykyjensä ja halujensa mukaan. Olenko oppinut jotain? Kyllä. Löytyykö kohtalotovereita?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu