Kaipaan yhä ensirakkauttani

Olin 18 vuotias kun tapasin hänet hauskojen sattumusten kautta, hän oli 16 vuotta mutta asui jo omillaan.
Olimme aluksi niin ujoja että emme uskaltaneet edes jutella!
Muistan kun olimme ensimmäisiä kertoja sinun asunnolla, pidimme oikeasti tuijotuskilpailun joka kesti jotain kolme tuntia!
Muistan kuinka rakastuin sinuun, muistan kuinka laitoimme satoja viestejä päivisin.
Muistan kun suutelimme ensimmäisen kerran sinun yksiön lattialla pimeässä kun minun piti lähteä.
Muistan kuinka muutimme yhteen parissa kuukaudessa, vaikka emme olleet edes ikinä vielä rakastelleet!
Muistan kun syksyisenä iltana rakastelimme ensimmäisen kerran.
Muistan kuinka menimme kihloihin ja pidimme kihlajaiset.
Muistan kuinka kärsit pahasta masennuksesta ja usein pelkäsit että jätän sinut.
Muistan kuinka lähdin opiskelemaan sinun kanssa, vain siksi että saisit ammatin ja pystyisin tukemaan sinua koulussa.
Muistan kun olin 22 vuotias kun menimme naimisiin, muistan miten kauniilta näytit sinä päivänä, näytit kauniilta joka päivä.
Muistan kun kaksi vuotta myöhemmin kesken minun työpäivän ilmoitit että lähdet pois.

Noiden vuosien ajan kirjoitimme toisillemme usein, kirjoitimme rakkaudesta, tulevaisuudesta ja kaikesta maan ja taivaan välillä.
Nuo kirjeet ovat minulla yhä tallella, ne ovat tuolla kaapin päällä pölyn peitossa.

Tapasin sinut silloin 20 vuotta sitten, viime aikoina kun olen alkanut kaivata sinua ja mitä meillä oli.