Kun mieleen juolahtaa välähdyksiä niistä hetkistä kun katseesi kohtasivat potentiaalisten ja tulevien aviopuolisojesi kanssa eikä mitään kuitenkaan tapahtunut? Ne tapahtumat vyöryvät mieleen erityisesti silloin kun olet siinä samassa paikassa jossa sellainen katkeransuloinen molemminpuolinen kiinnostus on ollut käsillä sinun ja toisen ihmisen välillä. Ne kokemukset jäävät ikään kuin väreilemään ilmaan niihin paikkoihin. Ne ovat kuin varjot, eivät käsin kosketeltavia tapahtumia mutta silti läsnä ja olemassa. Tässä pitäisi pikkuhiljaa alkaa ottamaan itse vastuuta siitä että hommat myöskin etenevät. Elämässä ei voi luottaa siihen että joku muu kyllä hoitaa ja tekee jonkin asian, kuten pariutumisen aloittamiskeskustelun. Siispä niin täytyy tehdä itse silloin kun se vaivaa omaa mieltä.
Eikö se olekin mukavaa
Anonyymi-ap
065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.