Ennen oli kaikki helpompaa

Olen nyt siis 43v mies, normaalin näköinen ja kaikin puolin tavis. Nyt pitkällisen avioliiton kariuduttua, olen tässä viimeiset pari vuotta yrittänyt löytää uuden suhteen.

Joskus nuorena miehenä, muistan kuinka suhteiden aloittaminen kävi kuin itsestään. Riitti kun ilmoitti toisilla tai kolmansilla treffeillä, että taidan vähän tykätä, ja toinen vastasi samoin. Niin siitä se sitten lähti, ja mitään suhteen määrittelyä ei edes tarvinnut, kun molemmille oli ilmiselvää, että tässä sitä nyt sitten seukataan. Tämä aiempi muutaman vuoden suhde alkoi tällä tapaa, ja samoin seuraava pitkäaikainen suhde, jossa tuli lapsiakin. Myös aiemmat lyhytaikaiset suhteet alkoi samalla tavalla, hyvin yksinkertaisesti.

Nyttemmin, olen treffaillut useiden naisten kanssa. Ja kaikilla sama juttu, treffit menee hyvin ja juttu luistaa, toisille ja kolmansillekin treffeille pääsee, mutta sitten alkaa pelailu. Ei vastata puhelimeen, leikitään hankalasti tavoiteltavaa, ollaan tökeröjä, aletaan kyseenalaistamaan kaikkea minuun liittyvää. Eikä haluta määritellä suhdetta, usein olen itse joutunut sanoa että tästä ei varmaan tule mitään, ja toivottanut hyviä jatkoja. Yhden peliä katselin pari kuukautta, kunnes totesin, ettei nainen ole tosisaan, vaan leikkii. Onko naisista tullut sitoutumiskammoisia vai mitä?

En minäkään automaattisesti kenestä tahansa tykkää, mutta useimmiten osaan tykästyä monenlaisiin ihmisiin, kunhan vain kemiat kohtaa. Miksei asiat voisi vain toimia niin kuin ennen, eli sanoa että taidan tykätä susta, niin mäkin susta, ja sitten ollaan yhdessä. Ei, treffit on vain alkusoittoa sille naisen vaatimuslistalle, mistä hän sitten alkaa merkata päässään plussia ja miinuksia, ja pelailemalla pelaa aikaa, eikä halua sitoutua.

Naiset tuntuu monesti ajattelevan, mitä hyötyä ja lisäarvoa tuo mies voisi tuoda minulle. Kun itse taas ajattelen että mitä hyötyä tai lisäarvoa minä voisin tuoda jonkin toisen elämään. Tuo toisen ihmisen arviointi plussineen ja miinuksineen, on jotenkin raadollista, ihan kuin oltaisiin jotain televisiota ostamassa. Miksei voisi vain ajatella, että kaikissa ihmisissä on plussia ja miinuksia, ja hyväksyä se tosiasia.

On tää maailma kummaksi mennyt. Olenkin jo luovuttanut parisuhteen etsimisen, se tuntuu toistavan samaa kaavaa. Eräskin nainen oli valmis kyllä ottamaan palveluksiani, mutta ei antanut mitään toiseen suuntaan. Vihjaili välillä jopa että olisin voinut maksaa pari hänen laskuaan, ja kohteli silti niin kuin roskaa. Tuolloin sanoin että kiitti vinkistä, mutta tää loppui nyt mun osalta tähän.

Varmaan paras olla yksin, ja keskittyä muihin asioihin, onneksi elämässä on muutakin.