Vanha vitsi on, että mies kuin mies saa naisia, jos on Bemari alla. Jokainen aikuinen tietää, että näin ei ole. Se Bemari-poju saisi naisia muutoinkin.
Millä autolla sinä ajat? Oletko sinkku? Johtuuko sinkkuutesi autostasi ja millä autolla niitä naisia sitten vetäisi puoleensa tehokkaimmin?
Millaisen auton kyytiin palstan naiset hyppäävät mieluiten? Ratin taakse vai kyytiläiseksi?
Millä autolla sinä ajat? Oletko sinkku? Johtuuko sinkkuutesi autostasi ja millä autolla niitä naisia sitten vetäisi puoleensa tehokkaimmin?
Millaisen auton kyytiin palstan naiset hyppäävät mieluiten? Ratin taakse vai kyytiläiseksi?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Usein tuntuu, että miehet ovat kiinnostuneempia autosta kuin naiset. Siitä huolimatta autoni on Mercedes-Benz, mutta kuten todettu, sillä ei naisia saa, että alla on Mersu.
Huvittaa silti, kun yksi nuori nainen kysyi aikanaan, onko minulla Meseä? Vastasin kyllä on. Hän tarkoitti MSN Messenger-tiliä, minu luulin, että puhuttiin autosta.
Kuulemma pieni vehe bemarimiehillä :( onko näin?
Tuskin voi alkaa yleistää. Silti en tajua, kuka ajaa Bemarilla, mutta harva Mersukuski Bemarimiehiä ymmärtääkään.
BMW:n hohto on tärveltynyt siihen, että kaikki teinit haluavat kaahailla Bemareilla. Bemarikuskeja pidetään yleistettyä ylimielisinä k-päinä.
Mercedes-kuskeilla on ole ihan yhtä huono maine. Siellä painaa enemmän merkin vanha imago "pappa-autona". Nuoret miehet eivät aja Mercedeksellä.
Ajoin ennen toyotalla. nyt ajan Kialla.
Se ett on auto niin sillä saa naisia. ihan sama mikä auto on niin naiset kiinnostuu. Nuorena ajoin toyota corollalla pilluarallia keskustassa niin sain naisen ja seksiä. Naiset halus aina kyytiin koska niillä ei ollut autoa.
Ajelen välillä broidin bemmillä, mut ei vaikutusta seuran suhteen. Sillä ei aina sen merkin autoa ole ollut, mutta naisia sitäkin enemmän....varsinainen pelimies.
Tälle palstan naiselle miehen auto on yhdentekevä. Ei tarvitse olla autoa lainkaan. Tarvittaessa voimme kulkea minun autollani. Jos miehellä on auto, niin riittää kun se on turvallinen ja toimiva ja vie luotettavasti paikasta a paikkaan b.
Se auto tai auton merkki on todella yhdentekevä. Ajan päivittäin ja se että pääsee a paikasta b paikkaan on se juttu. Ilman autoa olisin ihan turisti, tuolla liikenteessä.
Miehen autolla ei ole niin väliä, kunhan on sen verran siisti, ettei vaatteet likaannu kyydissä istumisesta eikä autossa haise. Itselläni on auto, ajan melko paljon ja mieluiten olen itse ratissa. Pidän ajamisesta, joten sellainen mies sopisi minulle, joka pitää pelkurin paikalla istumisesta, mutta osaa pitää suunsa kiinni minun ajamisestani 😄
Vähän sama "vika" täällä. Ajan paljon ja pidän siitä. Olishan se ihan kiva aina välillä, jos vois vain istua kyytiin (viimeksi saanut tehdä niin kahdeksan vuotta sitten, jos ei taksi- ja linja-autokyytejä lasketa), mutta parhaiten sopisi mies, joka tykkää olla ajamatta eikä yritä kuskata verbaalisesti myöskään pelkääjän paikalta. Olishan se nyt pöljää mennä kahdella autolla peräkanaa.
Voisi tuntua jopa oudolta alkaa istua enemmän pelkurin paikalla, sillä olen ollut niin pitkään sinkku ja tottunut siihen, että minä ajan. Olen usein kaveriporukassakin se, joka ajaa. Ulkomailla en tosin ole kauheasti ajanut, niin siellä en ole niin varma kuski. En pidä esim ruuhkassa ajamisesta, mutta muutoin ajaminen on mukavaa puuhaa.
Deitti-ilmoitukseen täytyisi siis laittaa toiveeksi, että mies, joka tykkää olla kyytiläisenä 😄
Oudolta se tosiaan varmasti tuntuisi. Mä olen ajanut paljon ennen uussinkkuaikojakin ja eksälläni ei ollut ajokorttiakaan silloin, kun mentiin yhteen. Hän hankki kyllä kortin silloin parisuhteen aikana ja silloin juuri kortin saaneena mä suorastaan pakotin hänet usein ajamaan. Vaan siis noin muuten se rattiin istuminen on itselleni se luontevin paikka autossa.
Uskon että Nissan Primera houkuttelee naisia. Vaikka olen introvertti jännittäjä niin autoni on rennon letkeä menopeli.
Sain hienon ja luotettavan Vaimon, Autoni oli 12 v. vanha Lada 1200.
Hondalla kaahailen. Ei sillä ole naisia kyytiin saanut tähän mennessä.
Ehkä se johtuu siitä, että kaahailet?
No, enpä usko että se siitä johtuu, enkä minä aina kovaa aja. Missäkös nuo olisi kyytiin olleet tulossakaan kun en missään ikinä ole. Kaukana on ne ajat, kun sai tyttöjä kyyditellä...
No hyvä ei kannata ylinopeudesta sakkoja ottaa saati riskeerata omaa tai toisten henkeä.
Kaukana todellakin on ne ajat, kun nousi poikien kyytiin. Kotikaupungissani harrastettiin katurallia ainakin vielä 90-luvulla ollessani teini, ja harva se viikonloppu oltiin joidenkin poikien kyydissä. Ja se oli aina niin päin, että pojat kyyditsi tyttöjä. Nykyään meno on erilaista, kun sekä pojilla että tytöillä on omat menopelit allaan niin ei kyydittelyllä ole samanlaista merkitystä kuin ennen. Aikoinaan syntyi monta romanssia kyyditysten ohessa 😄
Juu itse olen tuota ikäluokkaa myös, kun sitä ns pllurallia ajettiin kylän keskustaa ympäri, tytöt kyydissä ja poppi pauhasi. Olihan se hauskaa aikaa. Varmasti tuo on nykyään erilaista. Taitaa pojat ja tytöt mennä omissa kyydeissään porukalla. Mutta aina nuorilla on tarve kokoontua. Ollapa vielä nuori. Tämä vanhana yksin eläminen on ihan perseestä.
90-luku oli monella tavalla hauskaa aikaa 😊 Ei ollut vielä aikuisen huolia vaan saattoi keskittyä harrastuksiin ja hauskanpitoon muiden nuorten kanssa. En silti kaipaa sitä, että saisi olla vielä nuori, mutta siitä olen samaa mieltä, että yksin eläminen/oleminen on perseestä. En tosin elä täysin yksin, minulla on teini-ikäinen lapsi, mutta kun hän on isällään, olen yksin ja koti tuntuu todella tyhjältä. Osaan kyllä olla yksinkin, mutta minulla on silti jonkinlainen kaipuu parisuhteeseen eikä se kaipaus poistu vaikka miten paljon olisin ystävien kanssa ja pitäisin itseni kiireisenä.
Joo, se oli. Eikä ollut somea sun muuta jotka vie ihmisten aikaa ihan käsittämättömästi. Silloin oli kohtaaminen aina face to face. Jos ei saanut kaveria puhelimella kiinni, sitä mentiin kyliltä etsimään. Se oli niin erilaista, ettei sitä osaa edes selittää ihmisille jotka ei sitä aikaa ole eläneet. Minä ainakin kaipaan nuoruutta siinä mielessä, että jäi joitain asioita kokematta lähes täysin. Sitä oli välilä aika yksinäinen ja ilman parisuhdetta. Muilla kavereilla oli tyttökavereita ja itsellä ei. Kyllä sellanen jotain henkisiä traumoja jätti. Vasta myöhemmin löytyi vierelle ihminen jonka kanssa elettiinkin pitkä siivu yhdessä. Eron jälkeen onkin sitten taas eletty sitä samaa mitä nuorempana, että melkein kaikki aika vietetään ylhäisessä yksinäisyydessä. Totta kai sitä haluaisi löytää ihmisen vierelleen.
Tuo on totta, että 90-luku oli aivan erilaista ihmisten kohtaamisen suhteen. Kaikki tapahtui kasvokkain eikä some määrittänyt ihmisten elämää. Miten riippuvainen sitä nykyään onkaan älylaitteista..
Itsekin olin hieman erilainen nuori siinä mielessä, että seurustelin ensimmäistä kertaa vasta 19-vuotiaana. Kaikki ystäväni olivat seurustelleet siihen mennessä, suurin osa useammankin kanssa. Oli minulla mahdollisuuksia, mutta jostain syystä vetäydyin aina tilanteesta. En osaa sanoa miksi, ehken vain ollut valmis päästämään ketään lähelleni. Nykyään osaan ja uskallan päästää toisen lähelleni, joskin se vaatisi oikeanlaisen ihmisen löytymistä.
Yksin ei ole hyvä olla, siihen pystyn yhtymään. Toivottavasti löydät rinnallesi ihmisen, jonka kanssa et tuntisi oloasi enää yksinäiseksi.
Minä olin jo 25 kun sain ensimmäisen tyttökaverin. Hän oli 18. Ei ollut pitkä suhde, kun molemmat oli niin kokemattomia. Kavereilla oli oli suhteita paljon, ja siihen aikaan ei ollut kummallista kenestäkään jos joku seurusteli parikymppisenä vaikka 14 vuotiaan kanssa. Eli paljon on asiat muuttunut.
Minä toivon myös, että sinäkin löydät itsellesi oikeanlaisen kumppanin. Yksin ei ole hyvä.
Aikoinaan oli ihan tyypillistä, että poika oli esim 18-vuotias ja tyttö 14 eikä sitä pidetty mitenkään erityisen pahana. Lähes kaikilla ystävilläni oli vähintään 2 vuotta vanhempi poikaystävä. Nykyään tähän suhtaudutaan eri tavalla ja hyvä niin, vaikka nuorten kohdalla raja ei aina ehkä olekaan niin selvä, kun kypsyydtaso saattaa olla niin erilainen yksilöstä riippuen.
Kiitos, toivotaan meille onnea kumppanin löytämisessä 😊
Kiitos rupattelusta. Ja kiitos toivotuksesta. 😊
Yhtä automainosta kyllä kummaksun, sitä missä mies ajaa (turhaa ajoa ??) nukuttaakseen vauvan. Sitten kun herää, niin vielä lähtee ajelemaan. Ihan kuin turha ajo ei olisi tarpeeksi paha, niin pitää siinä vielä vastasyntyneen henki riskeerata, sillä riskihän siinä kasvaa onnettomuudelle mitä enemmän ajaa ja vielä itsekin väsyneenä.
Niin kaikki mitä sinä et tekisi on "turhaa". Tyypillinen vihertotalitaristinen maailmankuva.
Monet käyttävät autolla ajelua vauvan nukahtamiseen. Sitä on tietysti aika hankala tehdä, ellei ole autoa.
Useammat kyllä tyytyvät nukuttamaan vauvaa useita tunteja ihan sisällä kotosalla, oli auto tai ei.
Raha vaikuttaa.
Mä olen tullut niin monenlaisten autojen ja elämäntilanteiden jälkeen siihen tulokseen, että sillä on loppujen lopuksi paljon vähemmän merkitystä naisille, kuin mitä itselle. Tai ainakin mittakaava huomioiden, että joku vanha W202-Mersu ei nyt kuitenkaan ollut mikään varsinainen premium-auto kenenkään silmissä, vaikka tähti konepellillä olikin, ja uutena on maksanutkin paljon enemmän kuin käytännössä yhtä mukava, paremmin varusteltu, mutta imagollisesti huonompi Laguna. Eikä edes uusi 30k€ auto olisi noihin verrattuna mitenkään ihmeellistä, todennäköisesti. Ei kiinnosta 😅 Eikä myöskään Lavuaari S-Type juurikaan herättänyt naisten huomiota, ja muissakin tutuissa se herätti vähän oudoksuntaa tms. eikä sellaista vilpitöntä ihailua 3.0 V6:n murinasta tai elegantista tyylistä. Ja kuten olen sanonut, niin mä kirjaimellisesti itkin sen auton ratissa, enkä ilosta. Ennen sitä vikakokonaisuuden paljastumista ja kauppojen purkua.
Toisaalta olen käynyt onnistuneilla treffeillä esim. liki 30 vuotta vanhalla pienellä punaisella Fiestalla, jopa Hiaseksi kohtuu järkyttävällä Hiasella, teini-ikäisenä saanut tyttöjen huomiota Cliosta ja Feliciasta huolimatta jne. 🙄
Oikeastaan varmaan se, että on kaikinpuolin sinut autonsa kanssa, ettei itse nosta sitä jatkuvasti jonkinlaiselle jalustalle, taikka häpeillen selittele miksi on joihinkin autoihin päätynyt, on todennäköisesti paras tie. Vähän kuin pukeutumisenkin suhteen. Puuilon halpisdimexejä ja Lidlin hupparia voi hyvinkin kantaa ylpeydellä, mutta tuntea olonsa oudoksi kauluspaidassa tai merkkivaatteissa. 🙄😅
Ja mä nyt olen viime aikoina vetänyt vähän överiksi palstalla kuvaillessani Honda Accordin näköisen ja kokoisen japanilaisen autoni kokoluokkaa, tehoja, kulutusta yms. 😁Ihan itsekin sen tiedostan, että viime vuoden syksynä vaihto Rellusta tuohon tuli maksamaan reilun tonnin tienoilla, eikä auto ole uutenakaan saati 20 vuotta vanhana mikään premium- tai luksusauto. Oppinut tässä vain arvostamaan sen 2.0 koneen 144hp tehoja, vakkaria, hyviä tiloja, miehekästä vetomassaa yms. kun hetkellisesti luulin joutuvani luopumaan siitä ja ajelin VAG:lla vajaat pari kuukautta. Löydän itse asiassa netistä kaksi lukemaa tehoista, 141 ja 147 hp joten olen päättänyt palstalla että se on 144hp ja amiksena olen täysin kilowattisokea auton rekisteriotteen tiedoille 😂 Mutta todella hyvä auto se on, noin 13kk sen omistaneena en ole tehnyt mitään muuta kuin vaihtanut öljyt, ja sellaisen sanotaanko ennakoivan katsastushuollon. Eikä tosiaan ollut katsastuksessa mitään moitittavaa, paitsi suullinen huomautus tuli sinkkimaalitöhryisestä "pikkuasiasta" josta olin tavallaan valmis ottamaan tarvittaessa hylynkin.
VAG golfpallo Mk4 nyt on auto, mistä en voi sanoa erityisemmin tykkääväni, mutta on se ensi kesään asti leimattu, ja kuitenkin jo kauan sitten maksettu omaksi satasilla, niin ei sen arvo ainakaan yhtään enää tuosta laskekaan. Tollanen hätävara jos jostain syystä olen estynyt käyttämään japanilaista, ja on sillä oma symbolinen käänteisarvonsakin 😁 Oikeastaan merkin&mallin imago, sekä kokoluokka siinä eniten ärsyttää, mutta toisaalta kun tietää ettei sillä lähtökohtaisesti ole pakko ajaa niin se tasoittaa jo paljon. Silti täytyy sanoa, että yllättävänkin hiljainen, mukava, pehmeä yms. ajettava kokoisekseen ja (nimellis)tehoisekseen. 100hp siinä kai teoriassa pitäisi olla.
Mutta paha mennä arvioimaan noiden suosiota kenenkään silmissä, sillä tarkemmin ajatellen japanilaisen kyydissä ei ole ollut tän yli vuoden aikana ketään muuta ihmistä, kuin kyydinheittäjä lyhyellä koeajolenkillä syyskuussa 🙄
Suoraan sanottuna en yhtään tiedä mitä ajatuksia noi autoni ihmisissä/naisissa herättää. Japanilainen näyttää ikäisekseen aika dynaamiselta ja ajattomalta, eikä Golfeistakaan tietämätön välttämättä osaa sanoa onko se vm.1991 vai 2006. Sen verran hajuttomia, mauttomia ja värittömiä autoja pohjimmiltaan, että harvaa loppupeleissä kiinnostanee kuitenkaan. 🙄 Mutta, monikohan hahmottaa että niissä on pääomaa parisen tonnia kiinni, tai että näkisi sitä hyvänä asiana ja osaamisen osoituksina ammattilaisena ja miehenä 🤨 Tähänkin kun on niin monta tulokulmaa.
Ja vaikea muuten sanoa, miksi mun suhtautuminen autoihin on jotenkin muuttunut. Liekö aikuistumista, raitistuneena jotenkin muutenkin vähemmän näyttämisenhaluisena, ihan realismia yksinasuessa omilla tuloillani, ja kun sen huomasi että mitä parempi auto niin sitä enemmän murheita ilman mitään varsinaista kunnon imagovoittoa. Vito esimerkkinä 🙄
Tuttavapiirissä eräällä on suunnilleen mun autoni hintaluokassa oleva kompakti reemium-auto 2000-luvun puolivälistä, ja hänenkin puheissa mä olen huomannut aiempaa enemmän huolestumista pikkuasioista. Puskurin pienestä repeämästä, pintaruosteista, kurasta tähän vuodenaikaan etc. Itse asiassa Mersut on olleet varmaan munkin ainoita autojani joita mä olen pessyt, saati paikkamaalaillut esteettisyyden vuoksi 😅 Nykyisessä on kulkeutunut puunrunkoja tavaratilassa penkit kaadettuina, lastattu jalometallia takaluukkuun (okei, sedan-Mersun takapenkillekin joskus), pienet käytönjäljet ei romahduta maailmaa jne.
Samaten tässä on myös oma logiikkansa sen osalta, että työni puolesta mulla on kaksi samanlaista japanilaista banaanilaatikoissa ja kuormalavoilla, ja voin muuten sanoa että kysyntä on paljon laihempaa moniin muihin merkkeihin verrattuna. Kertoo jo paljon mallisarjasta itsessään, ja en ole vähään aikaan edes yrittänyt myydä niitä komponentteja vaan pidän itsellä toistaiseksi. Pisimmillään mulla on ollut jälkimmäinen W202, noin 3v 3kk enkä osaa sanoa saanko tuota ennätystä rikki nykyisellä autollani. Ainakaan lähiaikoina ei ole mitään kutittelua lähteä vaihtamaan kumpaakaan, ja jos/kun jossain vaiheessa pitää ostohousut pukea jalkaan, niin sen mukaan ajattelin jatkossakin haarukoida malleja, että mihin löytyy komponentteja omasta takaa. Siinä mielessä kaikkein järkevin olisi jopa joku Opel, mutta sanotaanko näin että niiden komponenttien kysyntä on sen verran "hyvää" että pysyttelen kyllä itse erossa 😁 Merkkinä sinänsä pidän Volkkaria vähän miehekkäämpänä imagollisesti, ja jos kesällä olisi VW:n sijaan ollut vaikka samanhintainen G Astra tarjolla, niin vähemmän sitä olisi tarvinnut häpeillä 😂
Sun auto on vähän sellanen mitä en ite huolisi, mut jos kelaa sun kilsoja, lompakkoa, imagoa, mihin autoa tarvii jne. niin pirun hyvä toi sun japsi on kun PMC-moottoripyöräharrastekerhon racing- ja e-sports-chapterin choppauspajalla tehtiin porukalla sitä osittaista ennakoivaa katsastushuoltoa. Karseita virityksiä ja ruostetilanteita niissä sun virman vastaavissa mitkä mäkin silloin näin aika riisuttuina 😱
Pidä hei toi auto 👍 Ja pidä volkkarikin ihan piruuttasi 😝
Ja ajattele hei näin, että säkin oot päässyt kokemaan Lavuaarit ja muut premium-autot halvan energian ja jaettujen asumiskustannusten aikakaudella. Ainakin itteä vtuttaisi ensimmäisen premium-auton kuume keskellä energiakriisiä. 🙄
Itellä nyt on omassa käytössä lähinnä toi musta keuliva Silverado, jonka 6,2 litraista tuplaturbo-V8-dieseliä on piristetty ilokaasujärjestelmällä ja autossa on jokseenkin lyhyt perä, niin kylä lähtee valoista vetokoukku maata raapien. 😁 Talviautona mulla oli Hummer H2 mutta kun bensa maksaa niin kauheasti nykyään, niin myin mokoman pois Viroon ja ajelen virman autoilla talvella. JyystaXilla kun on kuitenkin edustaviin kyyteihin Cadillac Escalade V8-bensakoneella, liikuntarajoitteisille tai isommalle porukalle 80-luvun GMC-pikkubussi V8-bensakoneella sekä budjettiratkaisuna kasipätkävolvo viitoskoneella. En linkitä kuvia, ettei tiimimme jäseniä bannata kollektiivisesti.
Kotopuolessa Belgiassa mulla on edelleen tallissa se 90-luvun W202 mutta se on hei Elegance ja 2,2 bensakoneella, kun eikös sulla ollut Classic ja 1,8? Mut hyvä auto kyllä, ja turha sinne on ostaa mitään Bentleytä laskemaan arvoaan 🙄
"sillä on loppujen lopuksi paljon vähemmän merkitystä naisille, kuin mitä itselle."
Hyvä huomio. Olen ollut parissa parisuhteessa yli 40 vuoden ajan (eri aikaan, en molempien kanssa). Miehillä ei ole ollut autoa.
Juu, mä olen huomannut sen ihan konkreettisesti siten, että Lavuaari S-Typellä, vanhoilla Mersuilla tai 10 vuotta vanhalla 300tkm ajetulla uudennäköisellä Vitolla ei ollut sinänsä mitään arvoa naisten silmissä. Joitain yksittäisiä kehuja Mersuista saatoin saada, mutta lähinnä autoista tietäviltä naisilta, jotka myöskin tiesivät että sellaisen saa helpostikin 1600 eurolla.
Toisaalta taas silloin kun mulla oli Hiase, niin sen kyydissä oli eksäni ja eräs kamunainen, eikä siitä autosta tehty mitään isoa numeroa koskaan 🙄 Samaten aivan järkyttävän 450tkm ajetun "serial killer vanin" eli Ransitin kyydissä oli muistaakseni parikin mua kymmenisen vuotta nuorempaa kamunaista, enkä saanut osakseni ihmeempää naureskelua tms. Selvennyksen vuoksi, muuttoapua talkoohengessä. Voi olla, että se auto kaikessa rujoudessaan, kuitenkin 105hp turbodieseleineen pakun perävälityksillä jne. ja mä työkamppeet päällä kuskina oli jopa niin äijämäinen yhdistelmä että ei ollut mitään naurettavaa.
Eniten mä olen saanut negatiivisia kommentteja autoistani yhdeltä paljon paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevalta eläkeikäiseltä tutulta, joka jaksaa itse "keulia" omilla premium-autoillaan ja suorastaan ylpeilee ylläpitokuluilla. No enemmän kai äidin tuttu oli, joten ei olla (onneksi) hetkeen nähty. Ja karting-varikoilta mulla on edelleen hampaankolossa niitä "nostetaanko Clio vai Tonykart huoltokärryyn" tms. kettuiluja mua huomattavasti vanhemmilta ja elämässään menestyneimmiltä miehiltä. Mikä taas ei yhtään auttanut mun vähintäänkin rämäpäistä ajotyyliä ja kukkomaista asennetta korjaamaan, vaan tavallaan lisäsi vain vettä myllyyn mikä näkyi radalla. Mä nostan käteni pystyyn, että 18-vuotiaana saatoin olla aika asennevammainen eilispäivän lupaus, mutta lapsellista sekin on 40 yrittäjiltä tms. mongertaa stadin slangilla jonkun Range Roverin hienouksia omia lapsiaan nuoremmalle kilpakumppanille. 🙄
Vuonna 2012 kun olin 20 ja silloinen 16 vuorokauden tyttöystäväni oli 16v, niin hän ihmetteli silmät kirkkaina miksi ihmeessä olin ostanut tehokkaan Mitsun sporttisella korisarjalla, kun samalla rahalla olisi saanut Bemarin, ja hän huomautti myös että ajoin motarilla alinopeutta 😅 Typerää myöntää, mutta toikin meni pidemmäksi aikaa ihon alle. Muuten ei tule mieleen, että naiset olisivat ottaneet mitenkään negatiivisesti kantaa mihinkään autooni. Tai no se yksi cougaari nyt nauroi mun koko elämää, Hiasea mukaanlukien, vaikkei sitä livenä koskaan nähnytkään kun mä en yleensä kestänyt mennä selvinpäin hänen luo 😂
Jos naiset haluaa minua autoni takia en halua sellaisia naisia joten ajan Nissanilla eivätkä nämä auton ja omaisuuden perässä juoksevat kiinnostu. win win.
Samaa mieltä.
Ajoin ennen Nissanilla ja oli turha pyydella pimuja kyytiin. Vaihdoin uuteen saksalaiseen ja nyt on toosaa tyrkyllä 24/7.
Ei kun reippaasti pätkä sinistä ja lepäämään hopealinjoille https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1e8c4e33-c771-4970-bb4c-3dd2b4eccbc9
Jepulis! Kun olin 18, olin persaukinen hintelä riisitikku ja mulla oli ruosteinen Datsunin romu, mutta tyttöystäviä riitti. Nyt 40 on uutena ostettu Bemari, ja yhtä lailla riittää kysyntää.
Miehestä se on kiinni, ei autosta. 😎