Poroissa Loisia LapinKansa

Setaria tundra -loinen vaivaa erityisesti vasoja ja nuoria poroja. Jos vasaa ei ole syksyllä loislääkitty, se tuskin selviää talvesta. Arkistokuva.
KUVA: PASI MÄÄTTÄLÄ
Poroilta on löytynyt poikkeuksellisen paljon Setaria tundra- loisen aiheuttamaa vatsakalvontulehdusta syksyn ensimmäisissä teurastuksissa.

Sodankylän kunnaneläinlääkäri Tarja Nikulan mukaan sukkulamatoa on teurasruhoissa enemmän kuin aikoihin.

BOIKOTTIIN POROT JA LIHAT YÖK

Loiset on siirtynyt omistajista poroihin

vatsakaIvontulehdusepidemiaan. Samana vuonna Suomessa kuoli kymmeniä tuhansia poroja
jolloin yleisinä ruumiinavauslöydöksinä oli voimakas vatsakalvon tulehdus ja suuri määrä Setaria –
loisia vatsaontelossa. Tämän jälkeen Setaria – loiseen yhdistetyt muutokset sekä havainnot
loisesta laskivat Suomen poroilla lähes huomaamattomiksi satunnaislöydöksiksi aina 30 vuoden
ajaksi.
Vatsakalvontulehdusepidemia
Vuonna 2003 syksyllä poroteurastuskauden alussa kiiri hälyttäviä raportteja eteläisen- ja keskisen
poronhoitoalueen poroteurastamoista poron vasoilla yleisesti esiintyvästä voimakkaasta
vatsakalvontulehduksesta ja loisten massaesiintymisestä vatsaontelossa. Vasojen elinten ja
vatsakalvojen hylkäämiset lihantarkastuksessa loismuutosten takia kasvoivat voimakkaasti,
epidemia oli syntynyt. Epidemia aiheutti tuntuvia taloudellisia tappioita ja lisääntynyttä työtaakkaa
poroteurastamoilla. Epidemian keskus siirtyi noin 100km:n vuosivauhtia pohjoista kohti, niin että
vuonna 2005 vain Ylä-Lapin porot olivat vapaita loismuutoksista. Samaan aikaan epidemia laantui
sen syntysijoilla, poronhoitoalueen eteläisissä osissa. Taudin aiheuttajaksi osoittautui loisen sekä
rakenteellisten että geneettisten ominaisuuksien perusteella Setaria tundra.
S. tundra –tartunnan oireet ja löydökset
Vasojen olemus, joilla oli voimakas S. tundra – tartunta, ilmensi alentunutta kuntoa ja niiden
talvikarva oli huonosti kehittynyt. Yleiset lihantarkastuslöydökset olivat lisääntynyt oljen tai veren
värinen, vihertäviä partikkeleita sisältävä neste vatsaontelossa, vihertävää tai kellertävää
saostumaa herakalvoilla ja sidekudoskiinnikkeitä vatsakalvon ja eri elinten välillä sekä eläviä 3 – 8
cm:n mittaisia valkeita sukkulamatoja sekä joskus kuolleita eri hajoamisvaiheissa olevia loisia.
Histopatologiset tutkimukset vahvistivat muutokset loisten aiheuttamiksi; lympfoplasmosyyttinen ja
eosinofiilinen tulehdussolureaktio ja –kertymä. Vaikka tulehdusreaktio näytti usein hyvin
märkämäiseltä, ei mitään spesifistä bakteerikasvustoa havaittu. Vatsakalvon tulehdus ei myöskään
aiheuttanut merkittäviä muutoksia lihan pH – arvoihin tai aistinvaraiseen laatuun. Mitä suurempi oli
loisten lukumäärä vatsaontelossa, sen vakavampiasteinen oli myös tulehdusreaktio.
Tulehdusreaktion voimistuminen vastaavasti pienensi poron kunnon mittarina käytettyä selän
rasvakerroksen paksuutta. Aikuisilla poroilla esiintyi myös yleisesti S. tundra – tartuntaa, mutta
vatsakalvon tulehdusta esiintyi erittäin harvoin. Kokonaisuudessaan tehdyt tutkimukset vahvistivat
sen käsityksen, että S. tundra - infektio on vahingollinen poron vasojen terveydelle.
Mikrofilariat verenkierrossa
Kuten vatsakalvon tulehduskin, oli myös S. tundra – loisen mikrofilarioiden yleisyys ja tiheys poron
vasojen verenkierrossa merkittävästi suurempi kuin aikuisten porojen. Myös mikrofilarioiden
esiintyvyyden vaihtelu kuvasti epidemian liikettä pohjoiseen, etelässä infektoituneiden porojen
määrä pieneni samalla kun teurastamoilla havaittujen tulehdusreaktioiden määrä laski.
Mikrofilariat ilmestyivät luonnollisesti infektoituneiden poronvasojen verenkiertoon marrasjolukuulla. Mikrofilariamäärät olivat suurimmillaan seuraavana kesänä jolloin suurimmat tiheydet
olivat lähes 4000 kpl/ml verta. Tämän jälkeen mikrofilariat hävisivät verenkierrosta vuoden
kuluessa. Loisen aikuistumiseen porossa kuluu noin 4 kuukautta ja elinikä on ainakin 14 kuukautta.
Setaria tundra luonnonvaraisissa hirvieläimissä
Loisen isäntien ja luonnon reservoaarien selvittämiseksi kerättiin verinäytteitä myös
luonnonvaraisista hirvieläimistä. Kun poron koko populaation S. tundra – infektioprosentti oli 42%
oli se metsäpeuralla 23%, hirvellä 1.4-1.8% ja metsäkauriilla 44%. Tutkimuksen perusteella
metsäpeura sekä metsäkauris voivat toimia loisen luonnollisina oireettomina kantajina ja levittäjinä.
Metsäpeuralla havaittu samanaikainen korkea vatsakalvontulehduksen esiintyminen herättää myös
kysymyksiä mahdollisesta yhteydestä Kainuun metsäpeurapopulaation lähes samanaikaiseen
jyrkkään vähenemiseen. Hirven osuus porojen epidemian tämänkertaisessa synnyssä ei ole
todennäköinen. Vuoden 1989 S. tundra – massaesiintymä hirvellä oli loisen eri haplotyypin
aiheuttama.
Hyönteisvektorit
Hyttynen, etenkin Aedes –suku on S. tundra –loisen tärkein väli-isäntä ja vektori Suomessa.
Epidemian aikana 0,5-2,5% luonnonvaraisista hyttysistä olivat loisen kantajia. Hyttysen veriaterian
mukana saaman mikrofilarian kehitys infektiokykyiseksi toukaksi kestää noin kaksi viikkoa.
Kehityksen nopeuteen vaikuttaa ympäristön lämpötila niin että lämpö jouduttaa kehitystä.
Ruotsissa 1973 S. tundra –loisen massaesiintymä yhdistettiin epätavallisen lämpimään ja kesään ja
huomattavaan hyttysten runsauteen. Kesät 2002 ja 2003 olivat myös Suomessa erittäin lämpimiä.
Tutkimustemme mukaan lämpimät kesät suosivat loisen elämänkiertoa ja mahdollisia
taudinpurkauksia. Lämpö suosii itse hyttysen elinkiertoa ja vähentää pakkasten

Tro­pii­kis­ta le­vin­nyt loinen piinaa poroja – edel­li­nen mas­sa­esiin­ty­mi­nen ai­heut­ti po­ro­ta­lou­del­le suuret tappiot
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa sukkulamatoa on havaittu poikkeuksellisen paljon teurastuksissa. Eläinlääkäri muistuttaa loislääkinnän tarpeellisuudesta.
Katja Kärki
0
25.10.2022 20:15
POROTALOUS
Setaria tundra -loinen vaivaa erityisesti vasoja ja nuoria poroja. Jos vasaa ei ole syksyllä loislääkitty, se tuskin selviää talvesta. Arkistokuva.
Setaria tundra -loinen vaivaa erityisesti vasoja ja nuoria poroja. Jos vasaa ei ole syksyllä loislääkitty, se tuskin selviää talvesta. Arkistokuva.
KUVA: PASI MÄÄTTÄLÄ
Poroilta on löytynyt poikkeuksellisen paljon Setaria tundra- loisen aiheuttamaa vatsakalvontulehdusta syksyn ensimmäisissä teurastuksissa.

Sodankylän kunnaneläinlääkäri Tarja Nikulan mukaan sukkulamatoa on teurasruhoissa enemmän kuin aikoihin.

Tarttuuko poron ulosteista koiriin?

Suomen porotalous loisii veronmaksajien rahoilla.

kyllä oikeeta lois porukkaa lois eläjiä ei ihime et loinen tarttuu loiseen

liikkaa porora 60 prosenttia pitäs teurastaa pois . loiset leviiää

venäläistä lois poroa k-kaupoista

Joo, taas parempi syy lopettaa koko poroelinkeino. Yhteiskunnan rahoilla ylläpidetty turha elinkeino. Lopetetaanhan turkistarhaus ja turvetuotantokin, miksi ei tuota täysin kannattamatonta turhuutta.
Minä olen jo 80 v, en ole koskaan syönyt poronlihaa enkä syö joten ihminen voi elää kepeästi 0 vuotiaasta -100 vuotiaaksi lman poronlihaa!!!!! Miksi sitä tutetaan, kun se on veronmaksajien elättämä ammatti?
Loisen takia taas maksetaan muiden tukien lisäksi miljoonia euroja. Pöyristyttävää!

Leviää herkästi myös ihmiseen

Se on eteläläisen turistien tuoma loistoauto niinkuin korona

Mitä sitte petokorvauksia vaaditte tulee kylmä hiljaisuus huvikseen , muukki vaatii ja hullu hallitus maksa veronmaksjien rahoilla räkäistä naurua ite en oo poroa syönyt vuosiin enkä syö ei ole riistalle maistunut kymmeneen vuoteen rehulla syötetään lihan maku mennyt pilalle kuin kanaa söis ja hintakin pitäisi olla 2,99 - kilo onneksi saadaan halpaa lainaa valtiolta talon tekkoon ja könkijöitten ostoo voidaa rälläiää muka tehhään töitä sit niittä hahhaha paskasta naurua petoorvauksia ootellessa hahahah helppoa rahaa köllötellessä ja aina phäissään töihsäh kymmenet nauraa röhöttävät erotus aidalla. eikä taida kukaan eläinlääkäri tarkastaa poronlihanlaatua jokka myydään suraan asikkaille eli rikos halloota avi elintarvike laki kunnan eläinlääkäri rikos et rötös kaikki taudit siinä lois elukat yms.. onko hygieniakortti lihan käsittelijällä hy helevetti

on se ihme kyllä että vuositolkulla maksetahan niistä turhista petojen syömistä poroista kun ne kiehuu omassa kattilassa tai on myyty tai juoksevat vielä kuka missäki. Onko hallitus niin tyhmä että ei tajua valheen ja oikeuden rajaa vai mikä tässä mättää. Ei tässä maassa ennään ole varaa tommoshen rikokseen. Jos vahingossa rikot jotakin ,niin siitä saa maksaa mutta jos valtiolta vetelet vuosittain suuret määrät euroja valehtelemalla niin se palkithan euroilla. Mihin tämä maailma on menny, itsetuntoa ei taija ennään löytyä,sekin on myyty noitten kisuroitten kanssa. Mutta visshin tuolla yläkerrassa on sellainen herra että Helvetti odottaa väärintekijöitä,porskutelkaa rosvot vain täällä nyt,aika on kun tilit tasathan. Meni vähä syvälliseksi mutta suututtaa tuomonen rikollinen toiminta. Väärät uskonnot ei pelasta .

ajan kisurat tienvarthen ja sitteko auto ajaa niitten päälle, niin nostan porokolarikorvaukset. Jos poroa on osunu etusille, eikä ole ihan mäskiksi menny niin myypäsen paistit ja vilheet. Lantalaisille voipi myyä muutaki lihhaa ko net ei ole niin ranttuja. Sitte muun raavon voiki viiä tuntuhrin ja sitteko pevot on niitä järsiny niin nostan net petokorvaukset ja eiko uutta mönkijjää alle ja lomareissua pääle. Solepoka mikhään.

nuolukivet tienposkhen penkantaa piiloon, niin ei tartte erikshen niitä poroja sinne ajjaa. Autot huristellee poroitten yli että ilonen lätinä vain kuuluu autojen keulista. Mie kyllä myyn lihat etehlään suohraan. Jätökset mieki viskaan tuntuhriin ja niitä petoasiamiehen kansa niitä kevhäälä etithän. Hyä tuuri ollu ko kaikki raavot ooma löytäny. Jo vain tullee rahhaa taas. Kevhääksi tarttis uuen skuutterin hommata. Tehkää tekki kauppaa, sillä se tovella kannattaa. Nyt mie käännän kylkiä ko ei telekkaristakhan tule juuri mithään eikä jaksa juopotellakkaan ennää tänhään. On tässä hommiaki tiiossa. Porhoin häätyy lähtiä varhmaan taas marraskuula. Hirvenpyyntiaikaki menny jo tälle vuojelle. Kevhäälä pyyntiä sitte ko hankikelit tullee taas.

Taas paikallinen poronlihan tuottaja onnistuu. Nyt heitä ei haittaa myydä venäläistä poronlihaa. Jopa Lidl poisti venäläiset tuotteet valikoimistaan.

Sama firma jäi Ruotsissa kiinni myytyään kasvatettua saksanhirveä villinä ("olemme johtava villiruuan tuottaja" yhäkin...)

Boikottiin vaan. Putinin kavereita taitavat olla.

Ahma ryhtynyt riehumaan paljon aiempaa enemmän – laskelma ilman Lex Hallaa

Aamulehti kertoi artikkelissaan: "Vuoden 2016 petovahinkotilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta tulossa on ennätyskorvaukset. Maa- ja metsätalousministerön ylitarkastaja Jussi Laanikari ennakoi, että pelkästään ahmavahingot nousevat laskennallisesti yli 6,5 miljoonaan euroon."

Vihreä lanka näytti artikkelissaan tilanteen vuodelta 2014, kuvassa 2 on esitetty valtava piikki ahmojen ilmoitetuista vahingoista, joka ei ole missään suhteessa ahmojen määrän kasvuun. Vuonna 2011 korvattiin noin 1300 poroa ja vuonna 2013 jo noin 3600. Kahdessa vuodessa ahmojen tappomäärät nousivat siis rouheat 277% – erikoista kun arvio ahmojen määrästä nousi poronhoitoalueella noin kahdeksastakymmenestä sataan.

Viime vuoden tiedot kertovat siis, että korvauksia olisi noin 6,5 miljoonaa eli määrä on jatkanut nousuaan. Laskeskellaan vähän näitä perustuen poron korvausarvoon, joka määritellään vuosittain eri poroille. Vuoden 2016 käypää arvoa kuvaavat luvut löytyvät täältä. Pienimmillään arvo on teurasvasalle 188,98 ja suurimmillaan matkailuporolle tai kuuman sarjan kilpaporolle 1718 euroa. Siitosvaatimelle arvo on 901,95 ja siitoshirvaalle 644,25 euroa.

Otetaan noista kahdesta viimeisestä keskiarvo ja saadaan 773,10 euroa. Nykyisen riistavahinkolain pohjalta tämä korvataan 1,5-kertaisena eli saadaan arvoksi 1 159,65.

Lasketaan sitten tuosta 6,5 miljoonasta porojen arvioitu määrä tällä keskiarvolla, eli saamme ahmojen tappamien porojen määrälle arviona 5 605 poroa.

Suomessa ahmoja on noin 220-250, joista noin 100 liikuskelee poronhoitoalueella. Nämä noin 100 ahmaa tappaisivat siis kukin noin 56 poroa vuodessa.

Nyt sitten vielä tärkeä huomio, korvauksia maksetaan vain löydetyistä ja ahman tappamiksi todetuista poroista. Kansanedustaja Kärnä kertoi kommentissaan, että vain 20% näistä löydetään. Jos ottaisimme tuon huomioon, niin ahmat tappaisivat vuodessa viisinkertaisen määrän eli 28 025 poroa eli 280 poroa per ahma. Vaikka ottaisimme varovaisen 50 löytöprosentin arvion, niin päästäisiin 11 210 poroon ja 112 poroon per ahma.

Aika rouhea meininki 9-25 kg:n painoisella eläimellä, kun tuollainen täysikasvuinen poro painaa arvioituna noin 70-80 kiloa. Ja kyllä, tiedän ettei ahma pääse syömään kaikkea ruokailun häiriintyessä yms, mutta ei tuossa silti ole mitään järkeä. Määrä pienee, mikäli todetaan ahman erikoistuneen kilpaporoihin, mutta tuskin näin on tapahtunut.

Lex Hallan vaikutus laskelmaan, selittää osan noususta

Tuo oli siis suoraviivainen laskelma tilanteesta – Suomessa on kuitenkin Lex Hallaksi kutsuttu laki, jonka mukaan nykyään 10 paliskuntaa kuuluu paljon petovahinkoja kärsivänä kaksinkertaisen korvauksen piiriin eli tuo puolitoistakertainen kerrotaan kahdella eli korvaus on kolminkertainen suhteessa käypään arvoon. Tämä selittää osan kustannusten noususta.

Lisäksi laskelmiin vaikuttaa vuoden 2016 osalta se, että poronlihan hinnan nousun myötä käypää arvoa nostettiin 30%.

Luken tekemä selvitys kertoo: "Ahman aiheuttamia porovahinkoja olivat lähes kaikki Pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kunnissa vuonna 2016 2 773 kpl, koko poronhoitoalueella 2 794."

No niin, vahingot siis keskittyvät alueille, joissa saadaan kolminkertainen korvaus. Osaltaan tämä on tietysti järkeenkäypää, mutta suhdeluku muihin alueisiin on aika rouhea, kun vain 21 poroa muilla alueilla joutui ahman uhriksi.

Luke kertoo myös, että suurpetojen eniten tappamina poroina löytyy eniten siitosvaatimia, joiden poikkeuksellisen suurten porovahinkojen (ns. Lex Halla) kolminkertainen korvausarvo on 2 706 euroa. En tiedä miksi ahmat käyvät juuri näiden kimppuun, joiden arvo on matkailu- tai kilpaporojen jälkeen suurin – kaiketi niillä on siihen joku syy, en vaan itse tiedä mikä.

Vasojen myynti Lex Halla -alueille

Edellä mainitun lisäksi on olemassa ns vasahävikkikorvaus. Paliskunnalle voidaan maksaa poronomistajille edelleen jaettavaksi vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän väliseltä ajalta laskennallisin perustein määräytyvää korvausta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi kadoksiin jääneistä poronvasoista. Tämä on joidenkin paliskuntien alueella jopa 20% syntyneiden vasojen määrästä.

Vihreä lanka kertoi tänään ilmiöstä, jossa vasoja myydään näille korkeamman korvauksen alueille merkittävissä määrin. Ennenkuin leimaatte asian vihreiden hömpötykseksi, niin on hyvä huomata, että artikkelissa on mukana myös paliskunnan edustaja, joka vahvistaaa ilmiön olemassaolon.

250 euron hinnalla myyty vasa on kolminkertaisilla petokorvauksilla noilla alueilla teurasvasanakin 566,94 euron arvoinen ja siitosvasaksi laskettuna sen arvo on 1 333,88 euroa joutuessaan pedon uhriksi.

"Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa.

250 euron hinnalla myyty vasa on kolminkertaisilla petokorvauksilla noilla alueilla teurasvasanakin 566,94 euron arvoinen ja siitosvasaksi laskettuna sen arvo on 1 333,88 euroa joutuessaan pedon uhriksi.

"Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa. Porojen myynti ei ole poikkeuksellista. Siitosporoja myydään silloin tällöin kannan monipuolistamiseksi ja petovahinkojen kattamiseksi.

"Systemaattiseksi väärinkäytöksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun joka vuosi ostetaan kymmeniä vasoja, kasvatetaan ne sen ikäisiksi että korvaussumma kasvaa, ja päästetään porot ilman valvontaa petojen keskelle."
"Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset”, Paasovaara sanoo.

Lex Hallan kaavailtiin alunperin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, mutta nyt jo kymmenen paliskuntaa on noussut lain piiriin. Lain piiriin pääsee, jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi. Olisiko tässä yksi syy, miksi raportoidut vahingot ovat ensin kasvaneet ja myöhemmin sitten summat?

Tuet eivät lopu tähän – 28,50 euroa per eloporo ja erilaisia muita tukia

Tänä vuonna maksetaan porotalouden suorana eläinkohtaisena tukena lisäksi 28,50 euroa per eloporo. Suomessa on noin 200 000 poroa, joten vuosittaiseksi summaksi tuosta tulisi 5,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi porotaloutta tuetaan rakennetukien muodossa, joista on olemassa oma asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista. Näiden läpikäynti olisi liian pitkä tähän kirjoitukseen, mutta mainitsen muutaman.

Investointitukea voidaan myöntää:

luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamisinvestoinnista;
sellaisesta vesihuoltoon tai sähköistykseen liittyvästä investoinnista, joka ei sisälly luontaiselinkeinossa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamiskustannuksiin sekä tieyhteyden rakentamiseen yleiseltä tieltä hakijan tilalle;
porojen ja maastoajoneuvojen sekä muun luontaiselinkeinon harjoittamisessa välttämättömän irtaimiston hankinnasta;
luontaiselinkeinoalueella tilan ulkopuolella sijaitsevan, pinta-alaltaan enintään 40 neliömetrin kokoisen työmaa-asunnon rakentamisinvestoinnista.
Lisäksi: Elinkeinon harjoittajan asunnonrakentamistukea voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentamisinvestointiin, ensisijaisesti tiloilla jo olemassa olevien asuinrakennusten peruskorjaukseen.

Joten myös asumiselle tarjotaan mukavasti tukea.

Melkoiset panostukset valtiolta suhteessa porotalouden vuosittaiseen arvoon

Porotalouden arvioidaan tuottavan vuosittain noin 20 miljoonan euron tuotot. Jos tuosta lasketaan yhteen petokorvaukset sekä eläinkohtainen tuki, niin päästään 15,7 miljoonaan euroon. Kuten kokemuksieni mukaan kuvioon kuuluu, niin noiden rakennetukien määrästä ei löydy mistään mitään tolkkua tilastoa – eiköhän silti aleta olla lähellä samaa 20 miljoonaa.

Verotuloista ei oteta liikennevahinkoja vaan ne maksaa Liikennevahinkokeskus ja toisaalta sitten auton omistajalle oma vakuutuslaitos. Viime vuosina niitä on ollut noin 4 000 per vuosi, joten korvaukset kuolleista poroista ja ajoneuvovahingoista lienevät melkoiset. Nyt porokellojärjestelmä näyttäisi onneksi kääntävän määrän laskuun.

Porotalous on tärkeä osa lappilaisuutta ja suomalaisuutta. Kuitenkin tässä kuviossa leijuu vahva väärinkäytösten tuoksu ja korvaukset vaikuttavat kohtuuttoman suurilta. Näitä petovahinkoja tarkastetaan viranomaisen toimesta vain 7% ja niissä on havaittu melkoisesti erilaisia epäselvyyksiä. Seuraamuksia niistä ei taida juurikaan tulla, joten riski tekijälle on aika pieni.

Olisi hyvä arvioida onko tämä tukimäärä ja petokorvaukset oikean suuruiset eivätkä ne kannusta epätoivottuun toimintaan. Milestäni nykyjärjestelmä ei kestä kriittistä ja analyyttistä tarkastelua.

Ja paskan marjat. Nykyisellä poronhoidolla ei ole mitään yhtymäkohtaa alkuperäiseen poronhoidon kulttuuriin. Aitoa poronhoitoa (ehkä sekin vain puoliaitoa) on enää jossakin Käsivarren erämaa-alueilla.

Poromiehet ajelevat mönkijöillään ja kelkoillaan pitkin metsiä. Uusi kelkka ja mönkijä vaihdetaan joka toinen vuosi. Metsät on kesää talvea ajouria täynnä. Porot kerätään erotuksiin helikopterin avustuksella.

Ennen poro ruokki poromiehen – nykyään poromies ruokkii poron. Laitumet on kaluttu loppuun ja sen vuoksi porot ovat talvella keinoruokinnassa. Maataloustukiaisilla ja voimakkaalla lannoituksella kasvatetaan porojen talviruokintaan heinää. Ei poron liha ole mitään luomulihaa ollut aikoihin.

Suuri osa poromiehistä ovat jonkun muun ammatin harjoittajia ja poronhoito on sivutulo. Näin ainakin poronhoitoalueen eteläisimmillä alueilla.

Poromiehen kulttuuriin kuuluu, että jokainen petoeläin on tavattaessa tapettava. Ollakseen kunnon poromies on päästävä kehumaan, että on jonkun petoeläimen laittomasti tappanut.

Ja poro ei ole mikään hieno eläin. Sotkevat ja vain ihmisten puutarhat ja paskovat mansikkamaat, jos eivät ole kuljeksimassa maantiellä ja aiheuttamassa kolareita.

Rovaniemen hallintoylilääkäri Paula Reponen otti vastuulleen epäselvän ohjeistuksen. Hänen mukaansa marjayrityksille jäi perjantaina epäselväksi se, että yritysten täytyy hyväksyttää karanteenitilat tartuntatautiviranomaisella.

– Siitä otan kyllä vastuun itselleni, etten ole riittävän selväsanaisesti siitä viestinyt, hän kertoo.

Lue myös: Altistuneet marjanpoimijat eristettiin yhteen tilaan, nyt 70 prosentilla on korona – infektioylilääkäri: "Lakia ei ole onnistuttu noudattamaan"

Yritykset luulivat toimivansa oikein
Marjayritykset kiistävät, että he olisivat ainakaan tahallaan rikkoneet viranomaismääräyksiä.

– Omasta mielestämme toimimme ihan viranomaisohjeiden mukaan, Naapanki sanoo.

Hän jäi käsitykseen, että marjayrityksen tulee taata majoitus yksikkötasolla. Hänen mukaan sopivat tilat olivat Kainuussa, joten yritys siirsi poimijoita sinne.

Polarican toimitusjohtajan Jukka Kriston mukaan hän sai jo viime viikon keskiviikkona kaupungin tartuntatautihoitajalta luvan siirtää poimijoita uusiin tiloihin. Kriston mukaan osa poimijoiden siirroista oli toteutettu jo ennen perjantaista kokousta, jossa hän myös asiasta kertoi. Kriston mukaan siirto ei aiheuttanut keskustelua kokouksessa.

Kriston mukaan sairastuneiden määrä on alhaisempi kuin sairaanhoitopiirin ilmoittamissa luvuissa. Kriston mukaansa Polarican poimijoista noin 50 on saanut tartunnan ja 69 henkilöä on altistunut. Sairastuneet ja altistuneet siirtyivät Kainuuseen omissa autokunnissaan.

– Olemme yrittäneet nimenomaan minimoida tartuntojen lisääntymisen, Kristo sanoo.

Kriston mukaan poimijoiden siirron syynä oli se, ettei Rovaniemen kaupungilla ollut osoittaa poimijoille karanteenitiloja riittävän ripeästi. Hänen mukaansa kaupungin osoittamissa tiloissa ei ollut esimerkiksi sänkyjä, joten ne eivät olleet käyttökelpoisia marjanpoimijoiden käyttöön.

Kaupunki selvittää tilannetta
Rovaniemen kaupunki selvittää parhaillaan Rovaniemeltä muualle siirrettyjen poimijoiden tilannetta. Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion mukaan nyt varmistetaan, että poimijoiden karanteeni toteutuu, eikä sairauden leviämisen vaaraa ole.

Kainuun sotesta kerrotaan, että ulkomaiset koronaan sairastuneet ja koronalle altistuneet poimijat siirrettiin Kainuuseen parempien tilojen takia. Kainuun soteen ei ole oltu yhteydessä etukäteen eikä siirron aikana.

– Kainuuseen tuotiin Kainuun soten saamien tietojen mukaan kaikkiaan 134 poimijaa. Sairastuneiden tilaa tarkkaillaan Kainuun soten puolesta ja paikalla käydään kerran päivässä. Marjanpoimijat eivät poimi marjoja, vaan asiassa mennään Lapin sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaan, sanoo pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari.

Karanteeniin määrätyt 83 henkilöä ovat Ristijärvellä ja Sotkamossa. 51 eristykseen määrättyä koronaan sairastunutta marjanpoimijaa on Sotkamossa.

Paula Reposen mukaan hän on maanantaina saanut tiedot siitä, karanteeni ja eristykset toteutuu myös uusissa tiloissa.

– Minä en usko, että tässä on kukaan tahallisesti toiminut väärin. Karanteeni- ja eristysasiat ovat muutenkin aika monimutkaisia.

Soten mukaan laskun poimijoiden hoidosta maksaa yhteiskunta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa, että marjanpoimijoiden tartuntaryväs tutkitaan perin juurin. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Kiuru: "Asiat eivät ole menneet putkeen"
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) pitää marjanpoimijoiden tartuntatilannetta ja mahdollista karanteenisääntöjen rikkomista huolestuttavana. 263 henkilön joukosta on todettu jo 170 tartunnan saanutta.

– Käytännössä poimijoista 65 prosenttia on sairastunut. Se kertoo siitä, että suojelutoimet eivät ole onnistuneet, Kiuru toteaa.

Ministeri Krista Kiuru: "On suuri riski, että tauti edelleen leviää ryhmässä ja että tauti leviää laajemminkin"

Tein täysin uuden diknoosin, miksi Porot ovat niin ruikkulin näköisiä. Diknoosin vahvisti kennaario, että niitä löytyy jo kuolleina pitkin mettiä. Joku outo tauti tappaa, persereikä valuttaa verta.
Jalostus veity liian pitkälle tai sitten Hirvaat tökkii väärään reikään ja peräsuoli menee puhki. Tässä voisi olla uusi tuen saantimahis. Pitäkää silmä auki.

pakaste lihassa muhii eikä kuole karseeta.

loiset tulee mahasta yöllä suuhun ja korviin nuku siinä sit , per aukossa kutisee loine tulossa ulos.

Kaikkea se kateus saa aikaan. Höpö juttuja.

ai saatna otettiin käristys esiin pakkaseta oli pöydällä alkoi pussi liikkuu loinen siellä helevetin iso yök..aivan kin elokuvassa 3 matkustaja aah.

kyllä

kyllä huono lihaa lois lihaa

kääääääääääääääääk

kyllä

ddd

Moktar kumisaappaissaan astunut?

ddd

sfd AA

VFDAGCFG

WCR

erwctqrvE

cVv

vfgabR

FVDSA

fvdsbt

ddd

dddd

xxx

dddd

zzz

ddd