Näitä uskollisuus/uskottomuus -juttuja lukiessa tulee mieleeni eräs miehelleni ohimennen lausumani ajatus. Keskustelimme piispojen ja muidenkin avioeroista ja uskottomuudesta. Meinasin kysyä mieheltäni haluaisiko hän tietää jos minulla olisi "jotain meneillä" jonkun toisen kanssa, mutta hän ehti ensin.
Vastasin, että haluaisin tietää siinä tapauksessa jos hän haluaisi kertoa. Ja olla tietämättä mikäli hän ei haluaisi kertoa. Mutta: Jos kysyisin asiaa olisi vastattava lyhyesti niinkuin asia on, en ikinä haluaisi kuulla mitään yksityiskohtia.
Mieheni arvosti vastaustani ja oikeastaan pidän siitä itsekin kokoajan enemmän... Entä te?
Vastasin, että haluaisin tietää siinä tapauksessa jos hän haluaisi kertoa. Ja olla tietämättä mikäli hän ei haluaisi kertoa. Mutta: Jos kysyisin asiaa olisi vastattava lyhyesti niinkuin asia on, en ikinä haluaisi kuulla mitään yksityiskohtia.
Mieheni arvosti vastaustani ja oikeastaan pidän siitä itsekin kokoajan enemmän... Entä te?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kun uskottomuus todella paljastuu alkaa olla kiinnostunut yksityiskohdistakin. Harva asia loukkaa niin paljon kuin puolison uskottomuus.
Nimim. Kokenut kaiken tietää
uskottomuus loukkaa niin paljon ja joskus yllättää, että alku olankohautuksen jälkeen alkaa penkomaan jokaisen pilkunkin takaa kaikki.
itseni yksityiskohdilta. Veikkaan jopa, että suurin osa tarpeettomista avioeroista johtuu tarpeettomista yksityiskohtien kertomisesta. Parisuhteessa ei tarvitse olla tolkuttoman rehellinen.
näin on ja mulla meni 5 vuotta sitten halusin kertoa.ei pystynyt olemaan enää ja valehdella nyt ero tulossa ja se on hyvä.
uskottomuudesta ja siitä että ehdottomasti halusin tietää kaikki likaiset yksityiskohdat jotta saan asiaa sitten käsitellä, eikä tarvitse antaa mielikuvituksen tehdä kepposiaan.:)asiasta on jo kauan aikaa ja olen nykyään onnellinen ihminen.:)ja hyvässä parisuhteessa.:)
jatkoitko saman miehen kanssa?
tapauksen jälkeen muutama vuosi.hän sitten päätti lopettaa suhteemme muista syistä.erostamme on jo 5 vuotta ja tämän unelmien prinssini kanssa olen ollut 4 vuotta.:)olen kuitenkin edelleen exäni kanssa kaveri.:)
on sama kuin kääntäisi puukkoa haavassa. Ei hyvä.
Minäkin luulin ennen etten haluaisi kuulla likaisia yksityiskohtia jos tuollaista sattuisi. Sitten kun sattui, huomasin, että on paljon armeliaampaa kuulla ne yksityiskohdat, koska ne eivät koskaan ole niin kamalia kuin ne mielikuvat, jotka tiedon puutteessa päähänsä luo.
Kuvittele nyt tilannetta että miehesi ilmoittaa, että hän on pettänyt sinua. Ehkäpä sinä tosiaan sitten sanot vain että ahaa. Mutta tokkopa pystyt asiaa sillä itsellesi kuittaamaan, vaan löydät itsesi miettimästä, missä, koska, kenen kanssa ja ennenkaikkea miksi.
Olen itse tehnyt jotain - en harrastanut seksiä toisen kanssa, mutta koko "projekti" oli itsellenikin aivan käsittämätöntä... Silloin ajattelin, etten kerro miehelleni siitä mitään - ellei hän kysy. Jos kysyy paljastan jotain, mutten tietenkään yksityiskohtia. Mitä hyötyä siitä olisi kenellekään? Kukaan ei voi koskaan selittää ymmärrettävästi MIKSI. Vastaus olisi suurinpiirtein SIKSI. En osaa omia syitänikään sen paremmin selitellä; siksi en odota sitä mieheltänikään.
Jos asiat menisivät niin, mutta useimmiten pettäjä kai yrittää kieltää tekonsa viimeiseen asti. (Niin ainakin minun kohdalla) Sitten kun ei muuta voi kertoo jotain ja taas myöhemmin voi muutella asioita.
Itse halusin tietää "kaikki" koska muuten mielikuvitus paikkasi aukot ja tekee niin edelleen.
juju tuossa älynväläyksessäni olikin, että ellei toinen nimenomaan halua kertoa, ei sitä tarvitse tehdä. Ellen sitten kysyisi. En herkästi kysele, koska miehenikään ei minulta "tiukan paikan tullen" kysellyt.
Mies jäi kiinni uskottomuudesta. En halunnut tietää mitään, en kenen kanssa, en miksi. Vastauksien kuunteleminen olisi ollut kamalaa. Jos pettää niin pettää. Piruako tuota tällä koulupohjalla analysoimaan. Ero tuli ja kumpikin on jatkettu elämää onnellisina omilla tahoillamme. Olen aina ollut sitä mieltä ettei maailmassa tarvitse kaikkea tietää. Tieto lisää tuskaa.
.. missään tapauksessa tietää mistään yhdenyön jutusta enkä mistään muustakaan millä ei ole mitään merkitystä meidän kannalta. Jos mieheni tunnustaisi minulle uskottomuutensa ja haluaisi kuitenkin jatkaa kanssani en todennäköisesti pystyisi siihen eli siinä tapauksessa en haluaisi tietää. Jos hänellä on tunnontuskia niin kantakoon taakkansa itse, minulle sitä ei tarvitse kaataa.