Joka puolella on umpikuja vastassa, vaikka mitenpäin täällä yrittäisin olla. Päätökseni on vain vahvistumassa kun se ajankohta lähestyy. Vuotta 2025 en näe 😵. Pollani taitaa tosiaan olla sekaisin mutta näillä mennään. Yksi ikävöinnin kohde ja hänen krooninen kaipaaminen minun toimestani on ollut ehkä ratkaiseva liipasintekijä tässä kaikessa. Se oli minun vikani että kaikki meni puihin. Yhtäkkiä voi alkaa kyyneleet virtaamaan ja joskus se voi olla paha ja pitkäkestoinenkin tapahtuma. Kerran tämän vuoden puolella join koko päivän viiniä ja kaljaa jolloin tuollainen tila oli päällä useita tunteja. Näistä asioista avautuminen on henkisesti raskasta ja on vaikeaa edes lukea muiden vastauksia, puhumattakaan siitä että vastaisin niihin. Joskus elämässä vain käy näin päin. Nyt aloin miettimään etten edes lähettäisi tätä viestiäni tänne ahdistuksissani mutta lähetän silti.
Päätin sen jo
Anonyymi-ap
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin, jokaisen on joskus mentävä.
Juttele tai laita viestiä oikean henkilön kanssa IRL.
Voimia sulle samanlais ajatuksia pyörinyt omassani mielessänikin. Päivä kerrallaan ❤️😊
Kyllä se umpikuja on monesti omassa päässä. Välillä tulee uitua syvissä vesissä, mutta ei sinne saa jäädä olemaan tai sinne pian jääkin. Ei saa luovuttaa. Elämä ei ole yhdestä ihmisestä tai asiasta kiinni, vaikka siltä joskus tuntuisikin.
Miksi puhut näitä sydämmellisiä latteuksia jollekin trollille? Jos lukisi motiivisi hyväksi rivien välistä, niin en varmaan kommentoisi tähän tapaan, jotain muuta sinä haet kuin empaattista otetta tuikituntemattoman elämään
Sattumoisin olen empaattinen ihminen. Ja olen useinkin syvissä vesissä, mutta tällä luonteella en sinne jää.
Eli ymmärsin siis oikein motiivisi, esität empaattista ja oikeasti pyrit arvostelemaan jotain henkilöä jolla ei edes ole mitään tekemistä koko kirjoituksen kanssa. Pihvisi nimittäin tuli jo esiin, eli tuo kuvittaminen muiden vesistä😉
Aika pitkälle vedetty tulkinta kyllä, jonka totuutta on varmaan mahdoton tietää, mutta tää viestisi on kyllä ihan vaan kiusaamista.
Koin tänään nikotiinimyrkytyksen pitkästä aikaa. Se on paljon pahempi kuin alkoholimyrkytys kun en ollut edes humalassa. Todella pohjalla kävin sillä hetkellä. Jos olisin ollut samalla humalassa niin mieli olisi ollut sopivan turtunut siten että se oksentelu ei olisi tuntunut niin pahalta. Krapulassa silti olin. Tuntui kuitenkin että ikään kuin jotkin pahat henget olisivat kaikonneet päästäni sen myrkytystilan jälkeen. Edes demonit eivät kestäneet sitä olotilaani, niin joutuivat pakenemaan 😅. Olen aloittaja enkä trollaa mutta ei minua varmaan kukaan silti usko. Sellaisia käsityksiä ja sielunhoitoa mitä harjoitetaan on, mitkä keskittyvät juuri siihen että paha olo pyritään karkottamaan voimakkaan oksentelun avulla.
Jos sillä demonit lähti niin se oli sen arvosta!