Ollaan avioliitossa, on lapsia ja talo ja perussetti. Annamme molemmat toisillemme myös omaa aikaa (reissu kavereiden kanssa, viikonloppu yksin kotona jne.)
Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, että miten on edes mahdollista, että kun toinen pääsee poikien saunailtaan, niin miksi seuraavat kolme-neljä päivää tästä ollaan naama nurinpäin, vittuillaan ja kiukutellaan ja kaikki on huonosti?
Sama juttu jos vietetään lapsivapaata parisuhdeiltaa, juodaan viiniä, katsotaan elokuvaa...mitä nyt tehdäänkään, niin seuraavana päivänä alkaa kyllä miettiä että miten edes tuhlasin yhden illan tuollaisen torvelon kanssa.
Mutta muut päivät (siis normaali arki) on ihan jees. Luulisi, että jos toinen vielä järjestää asiat niin, että saa omaa aikaa, niin olisi siitä edes kiitollinen. Yleensä kun tällainen vaatii siltä kotiin jäävältä osapuolelta täyden vastuun lastenhoidosta, ruuanvalmistuksesta, ynnä muusta.
vai alanko vain systemaattisesti kieltämään kaiken oman ajan, kun sieltä ei koskaan tule takaisin kotiin rentoutunutta, levännyttä ja hyvin nukkunutta aviomiestä?
Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, että miten on edes mahdollista, että kun toinen pääsee poikien saunailtaan, niin miksi seuraavat kolme-neljä päivää tästä ollaan naama nurinpäin, vittuillaan ja kiukutellaan ja kaikki on huonosti?
Sama juttu jos vietetään lapsivapaata parisuhdeiltaa, juodaan viiniä, katsotaan elokuvaa...mitä nyt tehdäänkään, niin seuraavana päivänä alkaa kyllä miettiä että miten edes tuhlasin yhden illan tuollaisen torvelon kanssa.
Mutta muut päivät (siis normaali arki) on ihan jees. Luulisi, että jos toinen vielä järjestää asiat niin, että saa omaa aikaa, niin olisi siitä edes kiitollinen. Yleensä kun tällainen vaatii siltä kotiin jäävältä osapuolelta täyden vastuun lastenhoidosta, ruuanvalmistuksesta, ynnä muusta.
vai alanko vain systemaattisesti kieltämään kaiken oman ajan, kun sieltä ei koskaan tule takaisin kotiin rentoutunutta, levännyttä ja hyvin nukkunutta aviomiestä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaksi tonttua yhdessä. Eipä siinä muuta.
pegging
Heitä ovesta ulos. Älä tuhlaa elämääsi kiittämättömään pässiin.
Keskustelkaa asiasta yhdessä, ja olkaa rehellisiä toisillenne, itsellenne, mutta ennen kaikkea tunteilenne.
Jos yhteisymmärrystä ei löyty, ette ole oikeita toisillenne.
Pariskunilla yleiset riidan aiheet, raha, seksi, ne kumuloivat valta asemaa suhteessa, jossa vain toisen kanta on keskeinen ja toista taas ei huomoida lainkaan, seurauksena ero. ja vieläkin suurempi kuilu. sen sijaan että yhdessä pohditraan millä keinoin suhteessa valitsee periaate, yhteinen etu on molempien etu, tämä ei ole vaikeeta, mutta mahdotonta, mikäli kumppani omaa narsistisen luonteen.
Antaa! Järjestää! Miksi asiat eivät kulje luonnostaan ilman "antamista ja järjestämistä"?
Asiat tilanteiden ja tarpeiden mukaan!
Tietämistäni järjestelyistä kaikkein kaamein on "vuorottelu"!
Pidetään lukua kumman vuoro on mihinkin! Luonnotonta!
jätä se viinin lipittäminen pois
Jospa vaikka kysyisit suoraan. Sen ymmärtää, että esim. krapula voi tehdä kiukkuiseksi, mutta jos kestää useemman päivänkin, niin kysy ihmeessä. Ei kuulosta normaalilta.
Puolisoltasi hyvin outo palautuminen normiarkeen.
Puolisosi käsittelee tosielämän asioita viisivuotiaan tasolla " mutku mä haluun lisää karkkia".
Tai sitten se katuu valitsemaansa vaihtoehtoa - sinua ja lapsiaan. Sen täytyy ymmärtää että itse on v-a-l-i-n-n-u-t nykyisen elämäntilanteensa. Nyt on liian myohäistä käyttäytyä lapsen tasoisesti.
Saattaisi auttaa jos ylistäisit hänen isä-taitojaan ja tullen mennen sujauttaisit mielipiteesi miten hyvin meidän perheessä asiat ovat, kiitos hänen valintansa.
Risoiskohan sitä isäntää aina se paluu siihen arkeen, niin tulee sitten henkistä krapulaa viikoksi kun sai kokeilla hunajaisen makeaa vapautta jätkien kanssa. Tai edes ne yhteiset lapsivapaat, aiheuttavat ehkä isännälle krapulaa.