Äkkäsin juuri että minusta on muuntautumassa pikkuhiljaa irstas, rivo setä täällä netin maailmassa. Hieman liioitellen sanottuna mutta kuitenkin jotenkin näin. Mitäs sitten? Sananvapauttani ette vie ;).Tämäkö on olemassaoloni tarkoitus tässä elämässä? En tiedä itkeäkö vai nauraa kun tiedän että minusta olisi voinut tulla vaikka mitä. Jo lapsena pitäisi tietää miten elämää kannattaisi elää ja mitä pitäisi tehdä, tai sitten omien vanhempien pitäisi tiedostaa se ja istuttaa oppinsa lapsensa päähän. Pointti on se että silloin kun on motivaatiota johonkin asiaan mikä tuottaa hedelmää, niin hyviä asioita tapahtuu. Motivaation kohteet määräytyvät kuitenkin sattumanvaraisesti ja sen tulee lähteä ihmisestä itsestään, vaikka joku muu olisikin siinä kaikessa alunperin suunnannäyttäjänä.
Kissa pöydälle
Anonyymi-ap
468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo joo, se on kuitenkin paras, että käsittelet perversiostasi omalla sukupuolellasi, ettei herkät ja hyväuskoiset lähde ihan kierroksille
💔😰🫣
Itsestä tullut vanhemmiten enemmän yhteiseen hyvään pyrkivä. Ajattelen enemmän sitä, mikä on reilua ja oikeudenmukaista. Onko sitten Ukrainan sotakin osin edes auttanut sitä, että ajatusmaailma muuttunut enemmän tähän suuntaan. Maailmassa tapahtuu paljon ikäviä asioita, toiset ruokkii enemmän pahaa ja haluaa satuttaa muita ja samalla itsekkyys korostuu.
Itse haluan kuuluu eri leiriin heidänlaisten rinnalla. Hyvät asiat antaa enemmän toivoa ja uskoa paremmasta, toinen juttu on sitten, osaako sitä ottaa vastaan kuinka, kun sitä tarjotaan vai tuleeko itsestä enemmän epäitsekäs. Tyytyy vain siihen vähään, että ympärillä tapahtuu enemmän hyvää kuin pahaa. Pienetkin asiat voivat olla arvokkaita, kun asenne on oikeanlainen.
Yritä päästä pois irstaudesta